Marx on palannut - työn jatkaja saapunut

Johdantoa Pikettyyn.

Luonnollisesti tuon esille Anu Kantolan reportaasin kirjasta mutta omilla kommenteilla varustettuna. Heti kun kirja on suomennettu hankin sen.

Taloustieteilijät ovat miettineet 1700 luvulta lähtien sitä, mitä kapitalismi on. Anu Kantolan mukaan Piketty paikantaa itsensä Thomas Malthusin, David Ricardon ja Karl Marxin poliittisen taloustieteen perinteeseen joka pohti kapitalismin ongelmia.
-Pysähdytään tähän. Joukkoon olisi kuulunut lisäksi Adam Smith. Kaikkia kolmea Marx siteeraa ja tarvittaessa arvostelee mutta Marx arvosti kaikkia kolmea.
Toiseksi. Termi "poliittinen taloustiede" on oikea. Talous on yhteiskunnallinen ja talouden linajukset ovat yhteiskunnallisia ts. poliittisia silloinkin kun esillä on teoria valtion puuttumattomuudesta yritysten toimintaan.

Piketty ei kumoa Marxia mutta arvostelee, ettei Marx huomioinut teknologian kehityksen merkitystä työläisen asemaan parantavasti.
- Jos näin on sanottu, väite on väärä. Teknologia ei riistä työläistä eikä sen koommin paranna hänen asemaansa. Teknologia on avain työn tuotantovoiman kohottamiseen ja mahdollistaa tavaroiden hintojen suhteelliseen alenemiseen, mikäli työpalkka pysyy entisenä.
Marxia ennen kapitalismin alkuperäisen kasautumisen aikana kisällien ja talonpojista tehdastyöläisiksi joutuneiden asema kurjistui ja oli sitä 1800 luvun puolivälin paikkeille. Perheenisä harvoin pystyi elättämään perhettään vaikka asui halvassa tehtaan lautahökkelissä. Vaimolla oli usein käsinkudontaa tai vastaavaa lisähankkeena ja lapset joutuivat työhön alle vuotiaina. Työpäivä saattoi olla 16 tuntiakin ja lapsilla 10 tuntia. Kisälli tai talonpoika harvoin sai työtapaturmia vaikka työ oli raskasta. Kapitalismin maantiet olivat täynnä tapaturmaisia raajarikkoja ja sairaita. Eläkettä, lomakorvauksia, järjestäytymis- ja poliittisia oikeuksia ei ollut
Marxin ansiosta työväenluokka sai itsetunnon ja oman voiman ansiosta he ovat parantaneet asemaansa.

Kun pääsemme syvemmin Pikettyyn, huomaamme että viimeisen 30 vuoden aikana teknologian kehitys on kiihtynyt ja vähintään suhteellisesti työväenluokan asema kauttaaltaan heikentynyt. Hän arvosteleisi Marxia turhasta ja kumoaa oman väitöksensä johtopäätöksissä. Muuta Marxin arvostelua Kantola ei näe Pikettyn kirjassa.
Teknologian kehitys suo mahdollisuuden työläisen aseman parantumiseen mutta vain jos se pystyy luokkana ottamaan osansa työnsä tuloksista.

Aivan totta että tietotekniikan tuotteet ovat kehittyneet valtavasti, olivat ensin kalliita mutta suurtuotannon lisääntyessä hinnat halpuivat. Sama trendi on näkyvissä lääkkeissä. Jotkut yritykset ryhtyivät tekemään vaihtoehtolääkkeitä ja hinnat tippuivat.
Pikettyn pointti ei olekaan siinä. Ei tuomita häntä ranskalaisena ja tehdä työnarvoteoriasta uskontoa vaan katsotaan mitä ranskalainen esittää.

Pikettyn ryhmä tutki verotuksen kautta tulonjakoa 1.700 luvulta lähtien. Hän lähtee siis nurinpäin kuin Marx. Piketty tarkastelee asioita nurinpäin, menee hinnasta arvoon kun Marx lähtee arvosta hintaan. Pikettyn ei tarvinnut enää käydä läpi perusasioita. Hän saattoi mennä suoraan asiaan. Pikettyn tutkimus kuvaa talouden kehitystä sellaisena kuin se on Marxin tavoin vaikka hän ei ilmeisesti erittele yksittäisiä toimialoja tai yrityksiä.
Piketty päätyy johtopäätökseen että pääomien tuotto kasvaa nykyään nopeammin kuin kansantalous ja palkkatulot.
- Laaja vapaakauppa teollistuneen lännen kapitalismin kesken tasaa niiden kehitystrendiä ja länsi kulkee samaan suuntaan. Suomi mukana
- Koska pääomatulot kasvavat kansantuloa nopeammin, silloin täytyy samalla tapahtua tulonjaon muutosta pääomatulojen hyväksi ja palkkatyön tappioksi. Tulonjaon muutos ei ole mahdollista pelkästään työmarkkinoilla. Parlamentit avittavat sitä. Katainen aivan vasta kertoi, että hänen hallituksensa on tehnyt n. 5 mrd edestä leikkauksia tai tosiallisia palkkatyön verojen korottamisia. Useiden yritysverohelpotusten vaikutukset ovat pysyviä vuosittain ellei niitä peruuteta.

Piketty puhuukin pääomien kautta varallisuuden keskittymisestä ts. kyseessä on pääomien kasautuminen. Pääomien on pakko kasautua. Muuten ei voi syntyä pienilukuista rikasta eliittiä ja joka pitää kohtaloaan jumalallisena oikeutuksena.

Seuraavassa tarkemmin pääomien kasautumisesta.

Pikettyn analyysiä.

Piketty päätyi johtopäätökseen, että varallisuus keskittyy lännessä. Huomautettakoon, että reaalisosialismin kaatumisen jälkeen niissä maissa (Venäjä, Puola ym. ) keskittyminen tapahtui hurjaa vauhtia valtion omaisuuden pakkoluovutusmaisen ryöstön seurauksena.
- Engels näki 1895 kirjoittaessaan Pääoma III viimeistä lukua monopolien ja finassipääoman syntymisen ja pääomien keskittymisen.

Kapitalismin alkuajoista saakka tuloerot kasvoivat 1914 saakka. Sen jälkeen ne hieman pienentyivät, kunnes 1970 luvulta lähtien tuloerot ovat kasvaneet räjähdysmäisesti.
USA:n eroista linkki http://keskustelu.suomi24.fi/node/12227133.
- Lenin teoksessa "Imperialismi kapitalismin korkein vaihe" esitti lännen tilastoihin nojautuen, että 1900 luvun alussa monopolit ja finanssipääoma olivat täysin muotoutuneet. Suurten pankkien ympärillä niihin kietoutuneena olevat suuryhtiöt hallitsivat tuotantoa ja talouselämää ja poliittistakin elämää.
Imperialistinen I maailmansota tasasi tuloeroja ja 30 luvun yleismaailmallinen lama pakotti elvyttämään valtion varojen kera.

1.800 luvulla pieni perinnöillä ja koroilla elävä eliitti hallitsi lännen kapitalismissa.
Tasausvaiheen jälkeen mm. Ranskassa perintöjen arvo BKT:sta oli 5 % kun se nyt on 15 %.
USA:ssa tulojen keskittyminen on kiihtynyt voimakkaasti Piketty päätyi johtopäätökseen, että varallisuus keskittyy lännessä. Huomautettakoon, että reaalisosialismin kaatumisen jälkeen niissä maissa (Venäjä, Puola ym. ) keskittyminen tapahtui hurjaa vauhtia valtion omaisuuden pakkoluovutusmaisen ryöstön seurauksena.
- Engels näki 1895 kirjoittaessaan Pääoma III viimeistä lukua monopolien ja finassipääoman syntymisen ja pääomien keskittymisen.

Kapitalismin alkuajoista saakka tuloerot kasvoivat 1914 saakka. Sen jälkeen ne hieman tasoittuivat, kunnes 1970 luvulta lähtien tuloerot ovat kasvaneet räjähdysmäisesti.
USA:n eroista linkki http://keskustelu.suomi24.fi/node/12227133.
- Lenin teoksessa "Imperialismi kapitalismin korkein vaihe" esitti lännen tilastoihin nojautuen, että 1900 luvun alussa olivat monopolit ja finanssipääoma olivat täysin muotoutuneet. Suurten pankkien ympärillä niihin kietoutuneena olevat suuryhtiöt hallitsivat tuotantoa ja talouselämää ja poliittistakin elämää.
Imperialistinen I maailmansota tasasi tuloeroja ja 30 luvun yleismaailmallinen lama pakotti elvyttämään valtion varojen kera.
II maailmansota tuhosi maailmantaloutta ja keskittyminen alkoi kiihtyä uudelleen.

1.800 luvulla pieni perinnöillä ja koroilla elävä eliitti hallitsi lännen kapitalismissa.
Tasausvaiheen jälkeen mm. Ranskassa perintöjen arvo BKT:sta oli 1950 luvulla 5 % kun se nyt on 15 %.
- Koroilla eläjien luokka kasvaa ja rikastuu siinä pienessä eliitissä, joka omistaa yli puolet maailman varallisuudesta.

Piketty vahvistaa tutkimuksellaan pääomien keskittymistendenssin ja jonka seurausta tulojen eriarvoistuminen on. Tuloerot kasvavat ja samalla demokratia supistuu pienen eliitin etujen turvaamiseksi.
- Talouskuripolitiikka on sen ruumiillinen ilmentymä.

Suomessa oli kaksi suurta liikepankkia KOP ja SYP. Molemmilla oli tietty suuryritysten ryhmä asiakkaina. Tuotantopääoma ja pankkipääoma sulautuivat yhteen finanssipääomaksi.
Tuskinpa pankkifuusiot kytkyä ovat poistaneet!

Pikettyn ehdotuksia. Esitykset suoraa jatkoa Marxin johtopäätöksille.
Varallisuusverotus.

USA:ssa Pikettyn kirja on saanut sensaatiomaisen huomion. Kutakuinkin 70 luvulta saakka suuri osa uudesta tulosta on siirtynyt rikkaalle eliitille.
Pohjoismaat on ollut taulukon toisessa päässä. Korkea sosiaalisen turvan verkosto yhteiskunnallisen vakuutuksen kautta. Korkeampi veroaste myös pääomalle ja korkeampi sosiaaliturva työttömille, tereveydenhuollossa ym. ym. Se on merkinnyt, että yhteiskunnassa on voinut enemmän menestyä omalla työllä.
Piketty toteaa, että P-maissa ja Euroopassa pääoman jylläävä mahti murentaa yhteiskunnallista vakuutusta.

Eurooppaa kattavasti tulisi luoda progressiivinen varallisuusvero. Suuruus välillä 0.5 - 10 %.
Veroparatiisit kuriin ja varallisuustiedot julkisiksi.
EU tarvitsee yhteistä velkapoolia (vararahasto sattumien varalle!), jonka pääoma kerättäisiin progressiivisen omaisuusveron avulla! EU on yhtä aikaa rikas ja velkainen.
Piketty kyseenalaista Ruotsin perintöverottomuuden. Se suosii ensisijassa rikkaita ja edistää koroillaeläjien luokan kasvamista.

Euroopan kommunistit ja vasemmistopuolueet lukuunottamatta demareita ovat puhuneet ehdotuksista myönteiseen sävyyn jo aikoja.
Ehdotukset ovat vallankumouksellisia. Vallitseva talouskuripolitiikka kysenalaistetaan puhtaana tulonjakopolitiikkana pääoman omistajien hyväksi ja sosiaalisen sosiaalisen kapitalismin murentamiseksi. Kun valtion tulopohja progressiivisen verotuksen purkamisella toteutetaan, veronkanto siirtyy palkkatyölle tai sotu tulee palkkapussista maksettavaksi kuten USA:ssa tilanne pitkälle on.
Piketty ei näe lainkaan ongelmana pääomien siirtymistä ns. halpatyömaihin. Ongelma on pääoman siirtymisessä lepotilaan ts. käyttämättömäksi. Ylijäämäpääomia tarvittaisiin EU:n jäsenmaidenkin teollistamiseen mutta poliittinen edustusjärjestelmä on haluton siihenkin.

Vallitseva talouspoltiikka arvostelee yhteiskunnallista sääntelyä. Saman sääntelyn avulla, suuri tekijä veropolitiikka, on synnytetty superrikas eliitti ja valtion sääntelevin toimin se pysyy tai ei. Kun sääntely on merkinnyt aikaisemmin sosiaalisen valtion rakentamista niin nyt negatiivinen sääntely purkaa sitä. Suomen kohdalla asia on päivänselvä. Asiaa on pohdittu lukuisissa viestiketjuissa.

Vallankumouksellisuus, poliittisen taloustieteen tehtävä, tulee esille tärkeimmässä.
Piketty ei syyllistä palkkatyöläistä kansantaloudellisesta tilasta. Piketty nostaa sormen demokratian luisumisesta rahvaalta omistavalle pienelle eliitille.

Seuraavassa edelleen Pikettyn yhteiskuntakritiikkiä.

Pikettyn ehdotuksia. Esitykset suoraa jatkoa Marxin johtopäätöksille.

Piketty kiinnittää huomioita yritysjohtajien huippupalkkioihin, jotka eivät ole missään suhteessa yrityksen menestymiseen.
Suomessakin on syntynyt uusi eliitti, joka kiikuttaa omaisuuksiaan veroparatiisehin ja samat persoonat valittavat rahvaan palkkojen korkeutta. Näitä rikkaita verotetaan keveämmin kuin palkkatyöläisiä.

Anu Kantolan tekstistä suoraan:
"Pääomien verotus ei ole progressiivista ja perintövero on alhainen. Yritykset ja pääomat pakenevat veroparatiiseihin. Eläkkeet, terveydenhoito, koulutus ja sosiaaliturva uhkaa romuttua."

- Syy on siteerauksen alussa ja seuraukset lopussa.

USA:ssa vuosina 1932 - 80 ylimmän tuloluokan veroprosentti oli 81 %. Kiinteistö ja perintöprosentti oli 70 - 80 %.

- Noina vuosina USA:n talous oli suht. vakaa ja palkkatyön elinehdot kohosivat. 70 luvulta lähtien pienen eliitin tulot ovat kasvaneet räjähdysmäisesti ja se sanelee USA:n politiikan.

Hesari otsikoi sivujutun "Moderni Marx mediamyllyssä". Myös on lausunto "Uuden Pääoman tieteelliset ansiot myönnetään".
"Pikettyn kirja muuttaa keskustelun siitä, miten vauraudesta ja tuloeroista puhutaan."
Edelleen todetaan että näillä näkymillä varallisuus keskittyisi 1800 luvun tapaan sukudynastioille.

Suomessa puhuttiin 40 vuotta sitten 20 johtavasta perheestä yhteiskunna ylimmällä tasolla. Silloin Hesari ja muu media yritti vaieta Marxia kuoliaaksi.
Enää ei vaieta. Ei voi. Käytäntö osoittaa että kapitalismi toimii kuten Marx esitti. Tuotanto, pääomat ja varallisuus keskittyvät sekä tuloerot kasvavat.

Tarkoittaako uusliberalismi oppiensa vastaisesti sääntelyn lisääntymistä ja talouden harvainvalta demokratiavajetta?

Sodan jälkeen 1945 kapitalismi eteni valtion voimakkaan tuen turvin. Suomessakin valtio otti velkaa, tuki yksityistä sektoria mutta rakensi myös omaa teollisuutta. Oma teollisuus toimi hyvin tuotti kilisevää valtion kassaan. Tänään Kokoomus vaatii viimeisiä valtion osuuksia lahjoitettavaksi yksityiselle pääomalle.

Kapitalismi kasvoi valtiomonopolistisen kapitalismin suuntaan ja kriisi tuli vastaan kutakuinkin 1970 luvulla. Etenevä kehitys olisi johtanut rauhanomaista tietä sosialismiin, jossa valtion omistamaa teollisuutta olisi edelleen kehitetty.
Se ei olisi estänyt yksityisen sektorin olemassaoloa niin pitkään kuin sillä olisi ollut tuottavuuden kannalta oikeutus. Päinvastoin mm. osuuskuntayrityksiä olisi voitu auttaa alkuun valtion lainoilla ja tutkimustyössä & tuotekehittelyssä osuuskuntien merkitys olisi voinut kohota merkittäväksi.
Kapitalismi oli siis tienhaarassa. Joko eteenpäin sosialismiin tai säilyttää kapitalistisen eliitin valta. Työväenluokka ei kyennyt estämään paluuta avoimempaan riistokapitalismiin.
Kriisi purkautui markkinavoimien nostamisena pääjumalaksi. Seurauksena siitä on ollut tuloerojen räjähdysmäinen kasvaminen, taantumien jyrkentyminen, alituiset finanssikriisit ja rikkaiden suuresti lisääntynyt veronkierto ts. vapaamatkustaminen.
Oleellisesti asiaan liittyy myös sosiaalisten toimintojen yksityistäminen.

Hallituksen ja opposition sote-uudistussopu (vasenryhmä ei mukana) viittaa sopimukseen soten laajamittaisen yksityistämisen aloittamiseen.
Suomessa on jo usalaisilla sote alan yrityksillä jalansija. USA-EU TTIP sopimus antaisi täyden vallan niiden lisääntymisille. Lisäksi TTIP suunnitelmissa on ehto, että valtio ei saa muuttaa verotus ym. ehtoja sopimusten jälkeen.
Suomen porvaripuolueille ehdot sopivat. Yksityistämisen mukana kansalaisten omavastuu sotepalveluissa kasvaa huomaamatta ja valtiolta säästyviä varoja voidaan kierrättää takaisin tukina yksityissektorille.

Yhtiövaltaa vai demokratiaa.
Transatlanttista TTIP sopimusta sorvataan siihen suuntaan, jossa rikkaat rikastuisivat edelleen. Vapaakauppa merkitsisi käänteisesti tulliesteiden poistamisella pienten kapitalistimaiden, myös pohjoismaiden talouksien, alistumista EU.n suurten talouksien ja USA:n vapaalle saalistukselle.
Luonnonvarat ovat jo nytkin kovaa vauhtia siirtymässä ylikansallisten yhtiöiden haltuun. Ne vaativat valtion tukea niiden etsimisessä ja toiminnan käynnistämisessä mutta voitot siirtyvät muualle eikä kaivostoiminnan maankorkoa juurikaan peritä (=negatiivinen sääntely) . TTIP vahvistaisi tilanteen ja estäisi mitään lakia muuttamsta lähtöasetelmaa. Kaivoksen lopettamisen jätökset jäisivät valtion hoidettavaksi.
Malmien etsintä on paljolti Kanadaan merkattujen pöytälaatikkoyhtiöiden käsissä, eivätkä monetkaan maksa senttiäkään veroa minnekään.

Pikettyn huomio rikkaan loiseläjäjoukon syntymisestä liittyy tähänkin. TTIP edistää huippurikkaiden edelleen rikastumista.
EU-vaalikeskusteluissa yksikään valtavirran politiikko ei kiinnitä tähän huomiota. Rikkaiden veronkierto, verohelpotukset niille, niiden astuminen poliittiseen johtoon, synnyttävät väistämättä demokratiavajetta. Köyhät äänestävät muutamien oligarkkikapitalistien väliltä, kuka saa olla kansanjohta. Tilanne, joka mm. Ukrainassa on ollut parikymmentä vuotta.