Hyviä esimerkkejä on tullut esim.Tapio Puolimatkan asiantuntijalausunto ketjussa.
Olisin vielä kuitenkin koonnut tähän tarkemmin, mihin asioihin kannattaa kiinnittää huomiota jonkun ns.asiantuntijan argumentoinnissa?
Miten tieteellisyyden kriteerien täyttymistä arvioidaan?Kun nyt näihin erilaisiin professoreihin (Puolimatka ym)täällä välillä viitataan.
Jos teillä olisi kiinnostusta vastailla, kun monella näyttäisi olevan pitkällistä koulutustakin aiheeseen.
Joudun opiskeluissani myös aiheeseen jonkinverran perehtymään ja täällä olisi monelta opittavaa.
Miten arvioitte jonkun argumentointia?
Aada agnostikko
29
146
Vastaukset
- satunnainen ateisti
Minun muutamat ohjeeni yhtä monessa pähkinänkuoressa ovat:
- Työnnä syrjään omat ennakkoluulosi. Ts. tutimuksesta tai artikkelista ei tee huonoa se, että sen on kirjoittanut henkilö, josta et pidä tai joka edustaa toisenlaista katsantokantaa kuin sinä itse. Tiedosta, että sinulla voi olla taipumusta vinouttaa arviointiasi sellaiseksi, että se suosii omaa näkemystäsi, ja siksi kysy itseltäsi jokaisen argumentin kohdalla, miksi ajattelet siitä juuri näin etkä päinvastoin.
- Liittyen edelliseen, pohdi väitteitä ja argumentteja niiden sisällön perusteella ja siten, onko niiden tueksi loogisesti kestäviä perusteita. Mielipiteitä ei voi perustella mielipiteillä. Tätä varten kannattaa tutustua argumentaatiovirheisiin, joista on pitkät listaukset netin syövereissä. Tässä auttaa myös filosofiaan paneutuminen. Ei tarvitse osata Aristoteleen tai Heideggerin ajatuksia prikuulleen, vaan riittää, että tunnistaa hyvän päättelyketjun kun sellaisen näkee, ja osaa erottaa sen vajavaisista.
- Opi ymmärtämään tilastotietoa. Sitä, miten sitä käytetään tutkimuksissa ja miten sitä ei tulisi tulkita. Usein sanotaan, että "valhe, emävalhe, tialsto" ja se pitää paikkansa vain siinä tapauksessa, että tilastoa ei osata lukea. Ts. siitä luetaan päätelmiä, mitä ko. tilastosta ei voi johtaa. Näin on usein esim. tutkimusten uutisoinneissa (varsinkin lööppilehdistössä), jossa tehdään yksioikoisia päätelmiä klikkausten toivossa. KAIKKI tutkijat joutuvat tavalla tai toisella tutustumaan tilastotieteeseen, todennäköisyyksiin, otantoihin, lukusarjoihin, analyyseihin yms kauheuksiin, joita ei tullut ajatelleeksi kun valitsi ei-matemaattisluonnontieteellisen alan ja ajatteli suuntautua tutkijaksi.
- Lähteiden käyttö ja niiden (alkuperäisen kontekstin säilyttämisen ja johtopäätösten) tulkinta. Puolimatkan viimeisimmässä tempauksessa tämä oli ilmeisesti retuperällä kun ottaa huomioon että mies on opettavassa asemassa. Disclaimer: en ole itse tututunut tuohon nimenomaiseen tapaukseen kovin hyvin, joten siksi kirjoitin "ilmeisesti".
Paljon muutakin tästä voisi kirjoittaa, mutta aiheesta on tiettävästi olemassa runsaasti kirjallisuuttakin, ja jos tosiaan on sellaisissa opinnoissa , joissa tutkimusanalyysi on tarpeellista, siihen annetaan myös koulutusta. - ateismi =
Sellaista se on yliopistomaailmoissakin: kuka sitten sanoo, mitä se oikea tieteellinen tutkimus on. Taitaa riippua, mistä se roikkuu?
"Sellaista se on yliopistomaailmoissakin: kuka sitten sanoo, mitä se oikea tieteellinen tutkimus on. Taitaa riippua, mistä se roikkuu? "
Se riippuu pääasiassa siitä, täyttyykö tieteellisen tutkimuksen kriteerit. Kukaan ei tiedemaailmassa (ainakaan pätevässä sellaisessa), pysty auktoriteetilla kiertämään tieteellisiä kriteerejä.
Tieteelliset kriteerit täyttää tutkimus jonka tekemisessä on noudatettu tieteellistä menetelmää. Tiede on tämä menetelmä. Se tulee tutkimusten tekijöiden aina dokumentoida mahdollisimman tarkoin.
Luetaan tutkimus. Mitä sitten?
Ensin kannattaa kaivaa esiin faktoja itse tutkijasta. Kuka hän on? Mitä ansioita hänellä on? Mitä koulukuntaa hän edustaa? Esimerkiksi yhteiskuntatieteissä on aivan selkeitä ideologisia arvoja tutkijoilla. He itseasiassa edustavat jotakin ideologiaa tai oppia. Nämä eivät ole mitään salaisuuksia joten ne ovat tiedossa hyvin.
Lähteiden taustat kannattaa tarkistaa mielestäni seuraavaksi, löytyykö taustalta ideologisia, poliittisia, taloudellisia tai muita vaikuttimia. Missä muissa yhteyksissä lähteisiin viitataan? Ristiinvertailua tähän kohtaan.
Pitää osata myös erottaa ensi- ja toissijaiset lähteet toisistaan. Tiedon julkaisija täytyy olla aina mainittu. Sitten voikin tarkistaa mikä tämä julkaisija oikein on ja toistaa ensimmäisen kohdan.
Lähteiden väitteet pitäisi pystyä tarkistamaan myös muista lähteistä.
Kannattaa tarkistaa tieteellisistä tietokannoista viittausten määrä. Se antaa osviittaa tutkimuksen painoarvosta tiedeyhteisössä.
Tutkimuksen vertaisarvioinnit seuraavaksi. Nämä ovat tietenkin oleellisia mutta usein on luotettava vertaisarviointeihin ilman, että pystyy kovinkaan syvällisesti niitä itse analysoimaan, on luotettava alansa asiantuntijoihin. Tämä siksi viimeisenä koska edelliset saattavat kertoa ettei kannata näin pitkälle sukeltaakaan.
Luonnontieteissä tutkimuksen ja sen lähteiden arvioiminen on helpompaa maallikollekin kuin huomattavasti enemmän tulkinnanvaraa sisältävissä humanistisissa tieteissä. Olen kuullut myös nimityksen sumeat tieteet.
Yhteiskuntatieteet, kuten taloustiede ovat samaa kastia vaikka sen väittämillä meille perustellaankin "vakuuttavasti" elämäämme suurestikin vaikuttavia päätöksiä.
Satunnaisen ateistin pointti on osuva ja tärkeä:
"Opi ymmärtämään tilastotietoa..."
Tilastoja lukiessa pitäisi tuntea hiukan tilastollisia menetelmiä, tilastoilla voidaan helposti johtaa harhaan. Jopa niinkin yksinkertaisen helposti, että piirretään grafiikka jonka visuaalisuus vääristää havaintoamme korostaen haluttuun suuntaan vaikka grafiikka sinänsä oikein onkin.
Pitäisi kyetä analysoimaan onko tilastotieto itsessään luotettavaa, tilastolliset menetelmät ja päätelmät oikeita. Jo se auttaa kun ymmärtää mikä on mediaani, keskiarvo, keskihajonta ja varianssi koska se auttaa lukemaan tilastoja oikein. Korrelaationkin ymmärtäminen on suotavaa. Eikä vain tilastoja tulkitessa.Noihin tilastoihin ja muihin lukujen käyttöön liittyen on tässä Penn&Tellerin ohjelma aiheesta. Varsin valaiseva.
https://www.youtube.com/watch?v=yU46Y43pwIstwiikeri kirjoitti:
Noihin tilastoihin ja muihin lukujen käyttöön liittyen on tässä Penn&Tellerin ohjelma aiheesta. Varsin valaiseva.
https://www.youtube.com/watch?v=yU46Y43pwIsNämä yleistä mielipidettä kuvaavat gallupit ja tutkimukset ovat vähän oma tilastotieteeseen liittyvä alansa. Niissähän ei ole eksaktia ”mittausdataa” olemassa vaan niihin liittyy paljon epävarmuustekijöitäkin. Nämä pitäisi sitten minimoida.
Esimerkiksi kun kyseessä on otantatutkimus pitäisi otos tietenkin olla hyvin tarkoin dokumentoitu jotta se on arvioitavissa jälkikäteen uudelleen. Kuinka otos on muodostettu? Kuinka suuri otos on? Tässäkin on tiettyjä ohjeellisia raja-arvoja erilaisten otantamenetelmien välillä. Kuinka hyvin se edustaa sitä joukkoa jota sen halutaan edustavan?
Satunnaisotanta on periaatteessa hyvä tapa kunhan otos on riittävän suuri mutta tärkeää on silloinkin mistä aineisto kerätään. Hyvin yksinkertainen esimerkki. Tutkitaanpa vaikka autoilijoiden mielipiteitä autoiluun liittyvistä asioita. Mistä aineisto? Autorekisterikeskuksesta, siellähän on tieto jokaisesta auton omistajasta.
Vaan ei, näin saisimme vääristyneen tuloksen, otos edustaisi vain auton omistajia ei autoilijoita yleisesti. Ajokorttirekisteri olisi parempi. Mutta jos haluaisimme tutkia automerkillä X ajavien mielipiteitä autorekisterikeskus olisi hyvä aineiston peruslähde mutta tällöinkin otantaa olisi syytä laajentaa sujauttamalla mukaan pari ylimääräistä kyselykaavaketta luovutettaviksi muille samaa autoa X käyttäville.
Otoksen muodostamisessa voi olla hirveästi erilaisia muuttujia mutta tähän rakentuu koko tilaston luotettavuus. Vinoutumia otoksessa voidaan toki korjata painotuksilla ja täytyykin korjata kun tiedetään havaintoaineistossa olevan muuttujan olevan vääristynyt ja esim. ositetussa otannassa se on sitä luonnostaan.
Tilastotiedettä pidetään usein matematiikkaa lähellä olevana tieteenalana tai vain matematiikkana. On se sitäkin mutta myös paljon paljon muuta. Mutta itse tilastothan eivät valehtele kun niitä vain osaa lukea. Havaintoaineisto voi kuitenkin valehdella ja voi olla jopa tahallisesti vinoutettua. Tilastoinnissa voidaan aina petkuttaa. Tilastointi ja tilastojen esittäminen eri yhteyksissä myös muokkaa yleistä mielipidettä niin kyllä siihen motiivejakin löytyy. Ihminen on vähän laumasielu, kun kerran muutkin ovat tuota mieltä…
Ja me voimme esimerkiksi hyvin kuvitella, että jos ainoat vaaligallupit olisivat puolueiden itsensä tekemiä suomalaisista 150% kannattaisi jotakin puoluetta :) Eikä tarvitsisi edes varsinaisesti valehdella, vääristää vain otosta halutun tuloksen saamiseksi. Kokoomus keräisi otoksensa Westendistä ja Tapiolasta, persut Kontulasta ja Keskusta Lapista, KD lestadiolaisalueilta jne.
Mutta tilastoa voi vääristää myös käytetty tunnusluku, esim. keskiarvon sijaan mediaani (ja moodi) kuvaavat usein totuudenmukaisemmin vallitsevaa tilannetta. Keskiarvo voi johtaa pahastikin harhaan mutta ei toki aina, eri tunnusluvut kertovat meille eri asioita datasta.
Korrelaatio ja kausaliteettikin kertovat tilastotieteessä vallan eri asioita vaikka ne onkin helppo sotkea toisiinsa, ensimmäinen kun ei ota kantaa syy-seuraussuhteen olemassaoloon, vain riippuvuuteen ja toinen vaatii sitä. Ja tämä menee monelta usein sekaisin ja tehdään itse sellaisia johtopäätöksiä tilastosta joihin se ei ota kantaa ja jollaisia aineistosta ei voi tehdä.
Ja tuo visuaalisen kuvan luominen… Sillä on helppo harhauttaa, ei tarvitse kuin muokata graafin haluttua akseli, venyttää tai supistaa niin esim. muutokset saadaan näyttämään jyrkemmiltä tai loivemmilta. Tai jonkin pylväsgraafi leikataan siten, että pylväistä näkyy vain niiden päät jne.Todelliset erot pylväiden välillä tällöin hämärtyvät. Graafeissa kannattaa siis aina kiinnittää huomiota myös siinä esitettyihin lukuihin.
Joskus joku aina vetoaa tosissaan asiansa puolesta erilaisiin nettigallupeihin. Mutta kun niillä on vain viihdearvonsa, minkäänlaisia tilastoja niiden perusteella ei voisi johtaa. Lähes kaikki tilastointiin vaikuttavat tekijät ovat pimennossa lukuun ottamatta monia tekijöitä joiden tiedetään vääristävän tulosta.
Tietyt nyrkkisäännöt auttaa tekstien arvioinnissa:
-Agenda. Vaikuttaako teksti asenteelliselta tai tiettyyn tulokseen pyrkivältä? Jos niin on, on syytä olla erityisen tarkkana tekstiä arvioidessa.
-Erottele ulkoasu ja sisältö toisistaan. Joskus tekstien kieli voi vaikuttaa perustellulta pätevältä ja informoidulta, mutta sisällön taso ei vastaa ulkoasun antamaa kuvaa.
-Ole tarkkana lähteiden kanssa: käyttääkö kirjoittaja esim "false authority"-argumentteja (Viimeisimmät tutkimukset osoittavat, lukuisat tiedemiehet sanovat...jne, muttei mitään viittauksia väittämissä mainittuihin lähteisiin). Tarkista lähteet itse, sama lähde voi toimina materiaalina täysin päinvastaisissa jutuissa, jos kirjoittaja on valikoinut tietoa, irrottanut sitä asiayhteydestä tai tulkinnut tarkoitushakuisesti. Tarkista myös lähteen luotettavuus: esim. Puolimatka mainitsee Marriage and the public good:ten principles-tutkimuksen, mutta jättää mainitsematta, että sen tekijä on Witherspoon Institute, jonka aiempia tutkimuksia juuri homoaiheista on tuomittu virheellisesti tehdyiksi, vääristeleviksi ja tarkoitushakuisiksi.
-Jos kirjoittaja pyrkii diskreditoimaan omasta näkemyksestään eriäviä kirjoituksia, tutkimuksia ja henkilöitä, tarkista ovatko puolueettomat lähteet samaa mieltä kirjoittajan kanssa.
-Pidä silmällä argumentoinnin perusvirheitä, tässä linkki josta löytyy yleisimmät:
http://www.skepsis.fi/jutut/virhelista.html
Yleensä kirjoittajat, jotka ovat informoituja ja totuudenmukaisia, eivät näihin sorru, mutta valheellisia tai puolueettoman tiedon tukemattomia väitteitä esittävä turvautuu näihin aika herkästi.- Kyllästynyt
Mielenkiintoinen avaus, kiitos! Varsin hyviä vastauksiakin olet saanut. Meillä on varmasti jokaisella omat lähtökohtamme ja painotuksemme siihen, mitä tarkkailemme viestiä lukiessamme.
Itse ehkä ensimmäiseksi yritän tiedostaa itsessäni omat ennakkoluuloni asiaan - meillä kun on lajina taipumus vahvistaa olemassa olevia käsityksiämme ja torjua niiden kanssa ristiriitaisia. Pyrin siis tiedostamaan tämän oman kynnykseni, jotta pystyisin pitämään mahdollisimman avoimen mielen.
Lausunnot ymv. on aina tuotettu jotain tarkoitusta varten, jostain näkökulmasta. Koen tärkeäksi miettiä näitä taustalla vaikuttavia motiiveja. Ei niin, ettäkö se tarkoitus olisi aina tiedostettuakaan, mutta kaikkinainen viestintä on aina valintaa. Valintaa siitä, mitä päätetään kertoa ja mitä jättää kertomatta, mitä päätetään tutkia ja mitä jättää tutkimatta, mistä näkökulmasta asiaa katsotaan jne. Kun tietoisia ja tiedostamattomia motiiveja pohtii, pääsee lähemmäs ydintä mielestäni.
Parhaatkaan pyrkimykset eivät auta ilman asiantuntemusta. Vaikka minä miten mielestäni neutraalisti ja parhaan tietämykseni mukaan antaisin lausunnon yrityksen taloushallinnosta, lausunto olisi väistämättä puutteellinen, koska se ei ole minun asiantuntemukseni aluetta. Millä eväillä lausunto on siis annettu, kertoo paljon sen onnistumisesta todellisuuden tavoittelussa.
Onko kyseessä mielipide - perusteltu tai perustelematon - tai onko asiaa tutkittu? Jos on tutkittu, niin millä tavoin ja miten vertailukelpoisia tutkimukset ovat ja mihin muut vastaavat ovat ehkä päätyneet? Miten pitkälle asiaa on populisoitu ja kenen toimesta, kun siitä viestitään?
Tarkasteltavaa riittää ja pidemmälle menen vain, jos asialla on minulle merkitystä. Jos joku väittää jotakin, mikä minua ei kiinnosta, en viitsi paljon paneutua. Em. kohdat eivät ole lähellekään kattava listaus siitä, mitä mielestäni tulee tehdä, vaan sellainen karkea pintaraapaisu suppeasti esitettynä.
Joskus minusta motiiveja ja valintoja on kiinnostavampaa pohtia kuin varsinaista aihetta ;) Ihmiset tekevät jänniä juttuja tiedostaen ja tiedostamattaan. - Aada agnostikko
Hyviä asioita ja aikas vaikeita.Omien ennakkoluulojen syrjäänlaittamisessakin kun on jo tehtävää.Jään miettimään mainitsemiasi asioita.Tänään olisi ollut tutkimus aiheesta tentti, johon en päässyt.Yritän opiskella vielä yli 40v uusia asioita, työlästä on, mutta kiinnostavaa.
- Kyllästynyt
Saanko kysyä, mitä opiskelet? Kiinnostavaa on varmasti ja ainakin omalta osaltani olen huomannut, että asioiden sisäistäminen on aikuisena helpompaa kuin kovin nuorena. Oppiminen on erilaista, mutta koen sen antoisammaksi kun näkökulmaa karttuu :)
Onnea opintoihin! - Aada agnostikko
Tai olen kyllä 20v aiemminkin opiskellut aihetta jonkunverran, mutta silloin ei vielä oikein kiinnostanut.Enemmän on uusimman tutkimustiedon soveltamisvaatimukset myöskin tulleet työelämään.
- Aada agnostikko
Kyllästynyt kirjoitti:
Saanko kysyä, mitä opiskelet? Kiinnostavaa on varmasti ja ainakin omalta osaltani olen huomannut, että asioiden sisäistäminen on aikuisena helpompaa kuin kovin nuorena. Oppiminen on erilaista, mutta koen sen antoisammaksi kun näkökulmaa karttuu :)
Onnea opintoihin!Kyllästynyt
Hoitoalan koulutusta päivitän. - Kyllästynyt
Aada agnostikko kirjoitti:
Kyllästynyt
Hoitoalan koulutusta päivitän.Varmasti kiinnostavaa. Antoisia opiskeluaikoja!
Itse luen samalla asenteella vaikkapa patavanhoillisen STI.n eli Suomen Teologisen Instituutin juttuja ja kun löysin sieltä pätevää ja todelta vaikuttavaa päättelyä, niin kopsasin sen aikoinaan tänne.
Skeptisyys on tietenkin yksi perusasia ja siitä hyvä esimerkki on esimerkiksi psykologian apulaisprofessori Markus Jokela. Lue linkittämäni Jokelan juttu ja huomaa se epäily joka on kokoajan läsnä hänen puheessaan. (Itse aihe ei ole tässä olleellista)
http://www.hs.fi/tiede/Mitä älykkäämpi lapsi sitä enemmän elinvuosia/a1400999284949- Aada agnostikko
ikiateisti
Tutkimukseen kuuluu kriittisyys ja tulosten epäily.Tiedeyhteisön kriittinen arvio tuloksista ja tutkimusprosessista.Juuri tuo pitkällinen koulutusvaatimus, tiedeyhteisön arviointi, julkisuus ,kommunikoivuus ym.Kaikki mitä tässä ketjussakin on kirjoitettu tekevät tieteellisestä tiedosta luotettavampaa kuin esim. pelkästään kokemukseen perustuva tieto.
Itselleni hankalaa keskittyä, ainakin vielä, siihen miten jokin tutkimus tehty ja miten ihminen päättelee ym.varsinkin tuohon aihepiiriin liittyen.Koko ajan lähtee ajatukset aiheesta sivupoluille.Itselläni on mielenkiintoista kokemusta ihmisten erillaisista selviytymistaktiikoista ja tuon tutkimuksen tulokset (vaikka ne eivät nyt ole aihe)osittain kokemuksenikin pohjalta pitävät paikkansa.Hyviä huonojakin esimerkkejäkin tulee paljon mieleen. Aada agnostikko kirjoitti:
ikiateisti
Tutkimukseen kuuluu kriittisyys ja tulosten epäily.Tiedeyhteisön kriittinen arvio tuloksista ja tutkimusprosessista.Juuri tuo pitkällinen koulutusvaatimus, tiedeyhteisön arviointi, julkisuus ,kommunikoivuus ym.Kaikki mitä tässä ketjussakin on kirjoitettu tekevät tieteellisestä tiedosta luotettavampaa kuin esim. pelkästään kokemukseen perustuva tieto.
Itselleni hankalaa keskittyä, ainakin vielä, siihen miten jokin tutkimus tehty ja miten ihminen päättelee ym.varsinkin tuohon aihepiiriin liittyen.Koko ajan lähtee ajatukset aiheesta sivupoluille.Itselläni on mielenkiintoista kokemusta ihmisten erillaisista selviytymistaktiikoista ja tuon tutkimuksen tulokset (vaikka ne eivät nyt ole aihe)osittain kokemuksenikin pohjalta pitävät paikkansa.Hyviä huonojakin esimerkkejäkin tulee paljon mieleen.Itse luotan tieteen tuloksiin, koska ei me jokainen voida hylätä esim Pythagoraan teoreemaa, vaikka emme osasisikaan sitä itse rakentaa ja todistaa alusta loppuun. Sama evoluution ja vaikkapa yleisen suhteellisuusteorian kanssa.
Joku (uskova) saattaa sekoittaa skeptisyyden ja tieteen uudemmat tarkennukset vallitseviin teorioihin siihen, että kaikki olisi hylätty ja jokin täysin päin vastainen olisi tullut tilalle. Eli ei se skeptisyys tietenkään tarkoita sitä, että mitään ei voisi pitää hyvin todennäköisesti totena.
Esim mitään yliluonnollista ei ole todistettu olevan olemassa ja niinpä voimme ohittaa sitä koskevat jutut mielikuvitusjuttuina niin kauan kunnes joku todistaa jotain yliluonnollista olevan olemassa. Eli ihan kaikkeen ei kannata aikaansa haaskata.
Mutta joo, aihe on haastava eikä minulla suht matalan koulutuksen ja vaatimattoman yleistiedon omaavana ole aiheeseen paljoakaan annettavaa.- lentävä lehmä
ikiateisti kirjoitti:
Itse luotan tieteen tuloksiin, koska ei me jokainen voida hylätä esim Pythagoraan teoreemaa, vaikka emme osasisikaan sitä itse rakentaa ja todistaa alusta loppuun. Sama evoluution ja vaikkapa yleisen suhteellisuusteorian kanssa.
Joku (uskova) saattaa sekoittaa skeptisyyden ja tieteen uudemmat tarkennukset vallitseviin teorioihin siihen, että kaikki olisi hylätty ja jokin täysin päin vastainen olisi tullut tilalle. Eli ei se skeptisyys tietenkään tarkoita sitä, että mitään ei voisi pitää hyvin todennäköisesti totena.
Esim mitään yliluonnollista ei ole todistettu olevan olemassa ja niinpä voimme ohittaa sitä koskevat jutut mielikuvitusjuttuina niin kauan kunnes joku todistaa jotain yliluonnollista olevan olemassa. Eli ihan kaikkeen ei kannata aikaansa haaskata.
Mutta joo, aihe on haastava eikä minulla suht matalan koulutuksen ja vaatimattoman yleistiedon omaavana ole aiheeseen paljoakaan annettavaa.--- Joku (uskova) saattaa sekoittaa skeptisyyden ja tieteen uudemmat tarkennukset vallitseviin teorioihin siihen, että kaikki olisi hylätty ja jokin täysin päin vastainen olisi tullut tilalle. ---
Tuo on kreationistipalstan uskovien ja "uskovien" lempifantasia. Aina kun löytyy uusi fossiili joka aikaistaa varhaisinta tunnettua sukua X, aina kun avaruusluotain löytää jotain joka tarkentaa vanhoja havaintoja, aina kun tiedeuutisissa kerrotaan että neurologit huomasivat että A voi vaikuttaa B:hen - hip hurraa, "taas menee evoteoria uusiksi!"
Kretujen pienessä mielessä evoluutioteoriaan kuuluu myös kosmologia, abiogeneesi, geologia ja paljon muuta...
Täytyy kyllä myöntää, että jos jokusen kerran ole syylistynyt ennakkoasentisiin etenkin uskisten linkkien parissa. Enempi siitä tosin on ollut hyötyä kuin haittaa.
Itse luin kerran kirkosta kertovaa kirjaa ja joku sata sivua luettuani aloin ihmettelemään, että mitäs ihmeen roskaa minä oikein luenkaan. Oli sen verran yliampuvan kirkkopositiivista tekstiä.
Katsoin kirjoittajan ja se oli kirkon tiedotuskeskuksen eläkkeelle jäänyt bossi.
Mutta joo, liekö koskaan olisin törmännyt johonkin uskovan linkittämään ja vakuuttavaan juttuun ja sen olen oppinut, että kannattaa ensin nielaista kaffet kurkusta alas ennenkuin avaa sellaisen linkin.- Aada agnostikko
atac
TV7 ei taida ensimmäisenä tulla mieleen, jos etsii tieteellisesti pätevää tietoa.Eikä siellä edes cafe Raamattu.
Mulla itsellä ei ole riittävää pohjatietoa voidakseni oikeasti arvioida minkään alan tutkimustiedon pätevyyttä, eli edustan kiinnostunutta tavista asiassa.
Mutta henkilökohtaiset kriteerit mulla on tietysti, kuten kaikilla.
Tässä muutamia tärkeitä kriteerejä:
Yksittäinen tulos ei ole kovin luotettava. Mitä useammasta lähteestä luen saman tiedon, sen uskottavammaksi se muuttuu. Mutta tässä on muistettava, että yleisesti hyväksyttykin tieto tuppaa vanhenemaan a korvautumaan uudemmalla ajan mittaan. Tässä asiassa auttaa vain kärsivällisyys ja asioiden pitkäjänteinen seuraaminen.
Lähdekritiikki:
Agenda
Joku tämän mainitsikin. Jos väitteet esiintyvät kontekstissa, jossa otetaan voimakkaasti kantaa jonkun asian puolesta tai vastaan, niin yritän aina tulkita esitettyjä perusteluja puhujan tarkoituksen läpi. Monista asioistahan on jopa vastakkaisia tutkimustuloksia, jolloin niiden käyttäjän omat intressit vaikuttavat siihen mitä tietoja esitetään perusteluina.
Media
Jos mikään media julkaisee mitään tutkimustietoa, niin median omat intressit on huomioitava ja pohdittava miksi juuri se media julkaisee kyseisen tiedon.
Itsekritiikki:
Ihminen hyväksyy helpommin omia ennakkokäsityksiä tukevan tiedon, kuin omien käsitysten vastaisen tiedon.
Ihminen luottaa tietoon, joka tulee hänen mielestään luotettavasta lähteestä ja epäilee tietoa,joka tulee hänen mielestään epäluotettavasta lähteestä.
Yritän pitää nämä asiat mielessä pohtiessani lukemaani.
Tässä nopeasti mieleentulevat, yleiset ja subjektiiviset kriteerini.Lähdekritiikkiin lisäys:
Rahoittaja tai tutkimuksen tilaaja:
JOs saan tietoa siitä, kuka on tilannut tutkimuksen tai rahoittanut sitä, otan tämän huomioon tulosten arvioinnissa. Suuri osa tieteellisestä tutkimuksesta tehdään ulkopuolisen rahoituksen turvin ja sen tilaa joku kaupallinen taho. Se vaikuttaa tietysti tutkimuskohteen valintaan, kysymykse asettelun tutkimussuunnitelmassa ja hkä jopa mittareiden laadintaan. Harva tieto on intresseistä vapaata "puhdasta" tietoakaarne kirjoitti:
Lähdekritiikkiin lisäys:
Rahoittaja tai tutkimuksen tilaaja:
JOs saan tietoa siitä, kuka on tilannut tutkimuksen tai rahoittanut sitä, otan tämän huomioon tulosten arvioinnissa. Suuri osa tieteellisestä tutkimuksesta tehdään ulkopuolisen rahoituksen turvin ja sen tilaa joku kaupallinen taho. Se vaikuttaa tietysti tutkimuskohteen valintaan, kysymykse asettelun tutkimussuunnitelmassa ja hkä jopa mittareiden laadintaan. Harva tieto on intresseistä vapaata "puhdasta" tietoaEsimerkiksi yliopistojen riippumattomuus on varmasti vähentynyt kun toiminta avattiin kaupallisillekin intresseille varsinkin kun samalla on leikattu riippumatonta rahoitusta. Tätä kutsutaan kauniisti maksulliseksi palvelutoiminnaksi.
En näe tätä luonnontieteiden puolella niin haitallisena ilmiönä kuitenkaan, se on osin jopa välttämättömyys nykyään ja huijaamisen mahdollisuus on pieni. Vaara piilee enemmän nimenomaan tuolla humanistisessa ja yhteiskuntatieteellisessä tutkimuksissa.
Taannoinen Pekka Himasen tulevaisuusselvitys oli hyvä esimerkki. Luultavasti saatiin mitä tilattiin. Kohu nousi rahoituksen ympärille vaikka mielestäni olisi pitänyt kyseenalaistaa enemmän tutkimusta suhteessa tilaajan tahtoon tutkimuksen sisällön suhteen.a-teisti kirjoitti:
Esimerkiksi yliopistojen riippumattomuus on varmasti vähentynyt kun toiminta avattiin kaupallisillekin intresseille varsinkin kun samalla on leikattu riippumatonta rahoitusta. Tätä kutsutaan kauniisti maksulliseksi palvelutoiminnaksi.
En näe tätä luonnontieteiden puolella niin haitallisena ilmiönä kuitenkaan, se on osin jopa välttämättömyys nykyään ja huijaamisen mahdollisuus on pieni. Vaara piilee enemmän nimenomaan tuolla humanistisessa ja yhteiskuntatieteellisessä tutkimuksissa.
Taannoinen Pekka Himasen tulevaisuusselvitys oli hyvä esimerkki. Luultavasti saatiin mitä tilattiin. Kohu nousi rahoituksen ympärille vaikka mielestäni olisi pitänyt kyseenalaistaa enemmän tutkimusta suhteessa tilaajan tahtoon tutkimuksen sisällön suhteen.Luonnontieteiden puolelta tulee mieleen ensimmäisenä GMO-tutkimus, jossa kyse on erittäin suurista rahoista.
Sekä GM-totteiden puolesta että vastaan julkaistaan tutkimuksia ja tutkimusta rahoittavat myös Monsanton kaltaiset jättiyritykset. Niiden toki oletetaankin tutkivan tuotteidensa vaikutuksia, ei siinä mitään. Mutta tutkimustulosten neutraaliutta on kyllä hyvä syy epäillä.
MInusta ei voi ajatella niin, että jokin tutkimksen ala olisi turvassa manipulaatiolta. Jos tutkimusten tuloksista on johdettavissa taloudellista hyötyä, joku kiinnostuu kyllä tutkimuksen rahoittamisesta ja ohjaamisesta. Ja biotekniikassa on suuri taloudellinen potentiaali.
Tutkimuksen voi puolestaan nähdä jakaantuvat perustutkimukseen: itse teknologian kehittämiseen ja sen seurausten ja vaikutusten tutkimiseen. Mulla ei ole täsmätietoa asiasta, mutta epäilen kyllä, että GM-teollisuus rahoittaa ja ohjaa tutkimusta myös GM-lajien vaikutusten osalta.
Samaa voi arvella ilmastotutkimuksesta, jossa myös on globaalisti kyse suurista rahavirroista.kaarne kirjoitti:
Luonnontieteiden puolelta tulee mieleen ensimmäisenä GMO-tutkimus, jossa kyse on erittäin suurista rahoista.
Sekä GM-totteiden puolesta että vastaan julkaistaan tutkimuksia ja tutkimusta rahoittavat myös Monsanton kaltaiset jättiyritykset. Niiden toki oletetaankin tutkivan tuotteidensa vaikutuksia, ei siinä mitään. Mutta tutkimustulosten neutraaliutta on kyllä hyvä syy epäillä.
MInusta ei voi ajatella niin, että jokin tutkimksen ala olisi turvassa manipulaatiolta. Jos tutkimusten tuloksista on johdettavissa taloudellista hyötyä, joku kiinnostuu kyllä tutkimuksen rahoittamisesta ja ohjaamisesta. Ja biotekniikassa on suuri taloudellinen potentiaali.
Tutkimuksen voi puolestaan nähdä jakaantuvat perustutkimukseen: itse teknologian kehittämiseen ja sen seurausten ja vaikutusten tutkimiseen. Mulla ei ole täsmätietoa asiasta, mutta epäilen kyllä, että GM-teollisuus rahoittaa ja ohjaa tutkimusta myös GM-lajien vaikutusten osalta.
Samaa voi arvella ilmastotutkimuksesta, jossa myös on globaalisti kyse suurista rahavirroista.Noissa mainitsemissasi soveltavissa tutkimuksissa on tietenkin hyvin vahvat taloudelliset intressit takana eikä ole salaisuus, että esim. öljyteollisuus rahoittaa voimakkaasti ilmastomuutostutkimuksia eikä ole kai epäilystäkään mihin suuntaan tuloksia halutaan ohjata.
Tarkoitin kuitenkin yliopistoissa tehtävää perustutkimusta, uuden tiedon etsimistä. Siinä huijaaminen on aika lailla vaikeampaa, eikä vääriin (väärennettyihin) tutkimustuloksiin nojaavaa perustutkimusta voida oikein hyödyntää tuossa soveltavassa tutkimuksessa.a-teisti kirjoitti:
Noissa mainitsemissasi soveltavissa tutkimuksissa on tietenkin hyvin vahvat taloudelliset intressit takana eikä ole salaisuus, että esim. öljyteollisuus rahoittaa voimakkaasti ilmastomuutostutkimuksia eikä ole kai epäilystäkään mihin suuntaan tuloksia halutaan ohjata.
Tarkoitin kuitenkin yliopistoissa tehtävää perustutkimusta, uuden tiedon etsimistä. Siinä huijaaminen on aika lailla vaikeampaa, eikä vääriin (väärennettyihin) tutkimustuloksiin nojaavaa perustutkimusta voida oikein hyödyntää tuossa soveltavassa tutkimuksessa.Voiko rankasti yksinkertaistaen sanoa niin, että perustutkimuksessa rahoitus ohjaa sitä, mitä tutkitaan ja soveltavassa tutkimuksessa sitä, millaisia tuloksia saadaan?
kaarne kirjoitti:
Voiko rankasti yksinkertaistaen sanoa niin, että perustutkimuksessa rahoitus ohjaa sitä, mitä tutkitaan ja soveltavassa tutkimuksessa sitä, millaisia tuloksia saadaan?
Osittain varmaan voidaan. Yleistys on kuitenkin rankka. Yliopistoissa tutkijoiden kädet eivät ole kuitenkaan lainkaan täysin sidotut, ovat sitä enemmän kuin ennen, perustutkimuksessa ei sen suhteen millaisia tuloksia tulisi saavuttaa vaan sen suhteen mitä voi tutkia. Se raha. Mutta edelleen jos on nimeä niin voi aika vapaasti valita mitä haluaa tutkia ja kasata tutkijaryhmän.
Minä näen perustutkimuksen ainakin esim. fysiikan parissa edelleen olevan aika arvovapaata ja taloudellisista intresseistä irrallaan. Kuitenkin. Ei siellä huijaamine ketään hyödytä. Päinvastoin
Eikä soveltavassakaan tutkimuksessa ole aina taloudellisia intressejä mukana. Usein kuitenkin on, kaupallisia sovelluksiahan siellä nimenomaan usein pyritään kehittämään (mainitsemasi geenimuuntelu) tai pitäytymään kynsin ja hampain kiinni vanhassa (öljyteollisuus).
Mutta tutkijan tulisi olla tietenkin rehellinen. Olin statistin roolissa tuulivoimatutkimuksessa (Suomen Tuuliatlas) ja tutkijat olivat sekalaista seurakuntaa suhtautumisessaan tuulivoimaan. Kun porukan tunsin ja loppuraportin luin niin näkemykseni on, että mielipiteet eivät vaikuttaneet itse tutkimukseen ja sen tuloksiin. Sitä en tiedä paljonko omat näkemykseni vaikuttivat tuohon johtopäätökseen :D
Perustutkimus- ja soveltava tutkimus ovat luonteeltaan aika tavalla erilaisia ja soveltava tutkimus perustuu niihin löytöihin mitä perustutkimuksella on antaa. Perustutkimuksen tuottama väärä informaatio ei koskaan edistä vaan haitta soveltavaa tutkimusta.
Perustutkimuksessa taloudellisia intressejä ei ole lainkaan samalla tapaa kuin soveltavassa. Einsteinin perustutkimus on hoksannut esimerkiksi aikadilaation, soveltava tutkimus GPS:n joka sitä hyödyntää. Edellisellä ei voi tehdä rahaa, jälkimmäisellä voi.
Yksi huomioitava asia on, että kaupallisissa tutkimuksissa tutkijoiden kädet eivät ole ehkä sidottu mutta suu on kyllä tukittu. Heillä ei ole oikeutta kommentoida oikein mitään, ainakaan kielteistä vaan kaikki menee "sensorin" läpi.
"Olisin vielä kuitenkin koonnut tähän tarkemmin, mihin asioihin kannattaa kiinnittää huomiota jonkun ns.asiantuntijan argumentoinnissa? "
Oikeastaan kyse on ihan perusasioista, joita tutkimuksessa pitää ottaa huomioon.
- Miten esittää tutkimuskysymys
- Miten rajata tutkismusaihe
- Miten testata tutkimuskysymys
- Onko testaus kattava ja vastaako se todella tutkimuskysymykseen
- Onko tilastollinen laskenta pätevää (tähän sitten kuuluu useita kohtia).
- Voiko datasta tehdä päätelmiä ja mitkä ovat päteviä päätelmiä.
Jne.
"Miten tieteellisyyden kriteerien täyttymistä arvioidaan?"
Siihen on useita kohtia, joista esimerkkejä edellä.- Aada agnostikko
ertert
Juuri näitä perusasioita opinnoissa käydään läpi.Perusosaaminen aiheesta myös itselleni riittää, tavitteena oppia miten uusinta tutkimustietoa viedään käytännön hoitotyöhön.
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Voitasko leikkiä jotain tunnisteleikkiä?
Tietäisi ketä täällä käy kaipaamassa.. kerro jotain mikä liittyy sinuun ja häneen eikä muut tiedä. Vastaan itsekin kohta852268- 501964
Tietysti jokainen ansaitsee
Hän varmasti ansaitsee vain parasta ja sopivinta tietenkin, suon sen onnen hänelle enemmän kuin mielelläni. Aika on nyt231848Jotain puuttuu
Kun en sinua näe. Et ehkä arvaisi, mutta olen arka kuin alaston koivu lehtiä vailla, talven jäljiltä, kun ajattelen sinu83174350+ naiset kyl
Lemottaa sillille mut myös niitte kaka lemottaa pahlle ku kävin naiste veskis nuuhiin101608- 771532
hieman diabetes...
Kävin eilen kaverin kanssa keskusapteekissa kun on muutama kuukausi sitten tullut suomesta ja oli diabetes insuliinit lo241413Välitän sinusta mies
Kaikki mitä yritin kertoa tänään ei mennyt ihan putkeen..Joka jäi jälkeenpäin ajateltuna suoraan sanottuna harmittaa aiv61372Hei A, osaatko
sanoa, miksi olet ihan yhtäkkiä ilmestynyt kaveriehdotuksiini Facebookissa? Mitähän kaikkea Facebook tietää mitä minä en371347- 721331