Vahvoja hissiköysiä pilvenpiirtäjään?

Kauppalehti kertoo 6.6.2014 otsikolla
”Ultraköysi luo Koneelle nostetta pilvenpiirtäjiin”
ilmestyneessä artikkelissaan Koneen saamasta hissitilauksesta maailman korkeimpaan pilvenpiirtäjään Saudi-Arabiaan, ks:

http://www.kauppalehti.fi/etusivu/ultrakoysi luo koneelle nostetta pilvenpiirtajiin/201406685652?utm_source=iltalehti.fi&utm_medium=boksi&utm_content=Versio1&utm_campaign=Boksi3

Artikkelissa todetaan mm.

”Koneen Hyvinkään-insinöörit ovat kehittäneet ultarope-nostoköyden, joka kuljettaa hissejä yhtä soittoa lähes 700 metrin matkan maailman korkeimmassa pilvenpiirtäjässä Saudi-Arabiassa.”

…

”Koneen uuslaitejohtaja Heikki Leppänen sanoo, että köysi ja uudet laitteet kuuluvat suurten projektien kokonaistoimituksiin. Pelkkä köysi ei Leppäsen mukaan suoraan ratkaise laitekauppoja esimerkiksi maailman korkeimpiin pilvenpiirtäjiin, joiksi voi luokitella yli parisataa metriä korkeat rakennukset.”

…
""Teräsköydet painavat noin 20 000 tonnia, ja uuden ultrarope-köyden paino jää siitä noin seitsemäsosaan. Se selittää sen ansion korkeissa taloissa", Leppänen jatkaa."

...

Tämän luettuani rupesin ihmettelemään, että kuinkahan vahvoista teräsköysistä Koneen uuslaitejohtaja mahtaakaan puhua.

Kun Leppäsen mainitsema kokonaismassa 20000000 kilogrammaa jaetaan teräksen tiheydellä 7800 kg/kuutiometri ja köysistön kokonaispituudella 700 metriä, saadaan köysistön sisältämän puhtaan teräksen poikkipinta-alaksi 3,66 neliömetriä.

Jos yhtenäisen pyöreän terästangon poikkipinta-ala olisi 3,66 neliömetriä, sen halkaisija olisi 2,16 metriä!

Melkoisesta määrästä teräsköyttä olisi siis kysymys. Vaikka tuo poikkipinta-ala jaettaisiin tasan tuhannen rinnakkain olevan teräsköyden kesken, olisivat ne halkaisijaltaan lähes kymmensenttisiä.

Eikä tämänkään perusteella jääne epäselväksi se, millaista laskutaitoa edellytetään Koneen kaltaisen, erittäin kilpailuilla globaalisilla markkinoilla toimivan yrityksen johtohenkilöiltä.