Maisteriksi 3+2 vai 4+1?

No ei tosiaan olekaan sama oletko tehnyt amk-tutkinnon vai akateemisen kandin.

Työnantajat palkkaavat paljon mieluummin amk-tutkinnon suorittaneita, koska ovat itse osallistuneet amk-tutkintojen suunnitteluun ja varmistaneet, että koulutus vastaa työnantajan tarpeita. Tämähän näkyy myös amk-tutkintojen korkeissa työllistymisluvuissa.

Akateeminen kandi ei anna valmiuksia muuhun kuin opintojen jatkamiseen kohti maisteritutkintoa. Kanditutkinto on tiedelähtöinen mutta ei vielä riittävän tasoinen tieteen tekemiseen. Työpaikalla kandit ovat vain tiellä, mutta ei heitä yleensä palkatakaan.

Näppärä tulkinta asiaintilasta. Kun lähes kaikki yamk-tutkinnon suorittavista ovat mukana työelämässä jo opintojen pääsyvaatimustenkin takia, niin ei heitä yleensä irtisanota sivutoimisten jatko-opintojen takia. Täten jos työllistymisaste yamk-opintojen alussa on 80 prosenttia, niin se on sama myös niiden päättyessä.

Tietenkin, jos samalla menetelmällä tutkitaan maistereiden työllistymistä, niin myös hyvin suuri prosentti niistä, jotka suorittavat maisterin tutkinnon ollessaan vakituisessa työsuhteessa, säilyttävät työpaikkansa myös tutkinnon jälkeen.

Toinen mielipide kirjoitti:

Näppärä tulkinta asiaintilasta. Kun lähes kaikki yamk-tutkinnon suorittavista ovat mukana työelämässä jo opintojen pääsyvaatimustenkin takia, niin ei heitä yleensä irtisanota sivutoimisten jatko-opintojen takia. Täten jos työllistymisaste yamk-opintojen alussa on 80 prosenttia, niin se on sama myös niiden päättyessä.

Tietenkin, jos samalla menetelmällä tutkitaan maistereiden työllistymistä, niin myös hyvin suuri prosentti niistä, jotka suorittavat maisterin tutkinnon ollessaan vakituisessa työsuhteessa, säilyttävät työpaikkansa myös tutkinnon jälkeen.

Lue lisää

Riippuu hirveästi minkä alan töihin haluaa ja minkälaiseen asemaan. Tiettyihin ammatteihin ei pääse muuta kuin yliopiston käymällä. Toisaalta mitä järkeä opiskella amk-tutkinto säilyttääkseen työpaikkansa kun sen saisi säilyttää myös siinä tapauksessa, että ei opiskele mitään?

Toinen mielipide kirjoitti:

Näppärä tulkinta asiaintilasta. Kun lähes kaikki yamk-tutkinnon suorittavista ovat mukana työelämässä jo opintojen pääsyvaatimustenkin takia, niin ei heitä yleensä irtisanota sivutoimisten jatko-opintojen takia. Täten jos työllistymisaste yamk-opintojen alussa on 80 prosenttia, niin se on sama myös niiden päättyessä.

Tietenkin, jos samalla menetelmällä tutkitaan maistereiden työllistymistä, niin myös hyvin suuri prosentti niistä, jotka suorittavat maisterin tutkinnon ollessaan vakituisessa työsuhteessa, säilyttävät työpaikkansa myös tutkinnon jälkeen.

Lue lisää

Siis mitä kukkua ... kyllä yamk-tutkintoon voi hakea työttömänäkin. Työpaikka ei ole pääsyvaatimus. Yamk-tutkintojen työllistämisprosentti opintojen jälkeen on kuitenkin 97.

tieto, ei mielipide kirjoitti:

Siis mitä kukkua ... kyllä yamk-tutkintoon voi hakea työttömänäkin. Työpaikka ei ole pääsyvaatimus. Yamk-tutkintojen työllistämisprosentti opintojen jälkeen on kuitenkin 97.

Lue lisää

Mistä työttömänä ollut kehittää sen vaadittavan vähintään kolmen vuoden ammattikokemuksen? Siksi yamk-tutkintoon hakevat ovat pääasiassa työelämässä olevia.

Toinen mielipide kirjoitti:

Näppärä tulkinta asiaintilasta. Kun lähes kaikki yamk-tutkinnon suorittavista ovat mukana työelämässä jo opintojen pääsyvaatimustenkin takia, niin ei heitä yleensä irtisanota sivutoimisten jatko-opintojen takia. Täten jos työllistymisaste yamk-opintojen alussa on 80 prosenttia, niin se on sama myös niiden päättyessä.

Tietenkin, jos samalla menetelmällä tutkitaan maistereiden työllistymistä, niin myös hyvin suuri prosentti niistä, jotka suorittavat maisterin tutkinnon ollessaan vakituisessa työsuhteessa, säilyttävät työpaikkansa myös tutkinnon jälkeen.

Lue lisää

Tohtorien työllisyys on parempi kuin maisterien tai YAMK-heppujen. Tsekkaa tilastokeskuksen statistiikat, jos et usko. Tohtorien keskipalkka on myös em. ryhmien keskipalkkaa selvästi korkeampi, esim. kauppatieteissä ja tekniikassa yli 6000 eur/kk.

Toinen mielipide kirjoitti:

Mistä työttömänä ollut kehittää sen vaadittavan vähintään kolmen vuoden ammattikokemuksen? Siksi yamk-tutkintoon hakevat ovat pääasiassa työelämässä olevia.

Ei ole vaikeaa saada kasaan 3 vuoden työkokemusta, koska amk-tutkinnoilla saa hyvin töitä. Amk-tutkinnon suorittaneista keskimäärin 85% työllistyy ensimmäisen vuoden aikana, ja luvussa on mukana myös vaikeasti työllistävät kulttuurialan tutkinnot. Esimerkiksi useilla tekniikan aloilla ja hoitoaloilla työllistyy vielä paremmin. Siksi amk-tutkinnon suorittanert ovat useimmiten töissä. Ei kuitenkaan tarvitse olla töissä siinä vaiheessa kun hakee yamk-opiskelijaksi.

PerusDI kirjoitti:

Tohtorien työllisyys on parempi kuin maisterien tai YAMK-heppujen. Tsekkaa tilastokeskuksen statistiikat, jos et usko. Tohtorien keskipalkka on myös em. ryhmien keskipalkkaa selvästi korkeampi, esim. kauppatieteissä ja tekniikassa yli 6000 eur/kk.

Lue lisää

Voi Aalto-hepun ahdinkoa. Kun ei maisterivertailussa pärjää, otetaan esiin tohtorikortti. No, tsekkasin Tilastokeskuksen statistiikat. Tohtoreiden työllisyys on 89,0%. Hiukan parempi kuin maistereilla (86,8%), mutta ei yllä YAMK:n tasolle. YAMK-tutkinnon suorittaneiden työllisyys on 95,8%.

Työllistymisen suhteen olit siis väärässä. Olet säälittävä kun yrität heitellä lonkalta virheellisiä väitteitä omien mielipiteittesi tueksi.

Toinen mielipide kirjoitti:

Näppärä tulkinta asiaintilasta. Kun lähes kaikki yamk-tutkinnon suorittavista ovat mukana työelämässä jo opintojen pääsyvaatimustenkin takia, niin ei heitä yleensä irtisanota sivutoimisten jatko-opintojen takia. Täten jos työllistymisaste yamk-opintojen alussa on 80 prosenttia, niin se on sama myös niiden päättyessä.

Tietenkin, jos samalla menetelmällä tutkitaan maistereiden työllistymistä, niin myös hyvin suuri prosentti niistä, jotka suorittavat maisterin tutkinnon ollessaan vakituisessa työsuhteessa, säilyttävät työpaikkansa myös tutkinnon jälkeen.

Lue lisää

Oma tulkintani on, että alemman tutkinnon työllistävä vaikutus kertautuu ylemmässä tutkinnossa. Ylempään tutkintoon hakeminen ei edellytä työssäoloa hakuhetkellä, mutta kyllä melkein kaikki ovat mukana työelämässä, koska yleensä melkein kaikki amk-tutkinnon suorittaneet ovat mukana työelämässä.

Johtui mistä johtui, niin näin se nyt kumminkin on: amk-tutkinnolla työllistyy paremmin kuin yliopiston bsc-tutkinnolla ja yamk-tutkinnolla työllistyy paremmin kuin yliopiston maisteritutkinnolla.

Joku työtön maivsterishenkilö veti näköjään palkokasveja nasaaliinsa

Hernenenä kirjoitti:

Joku työtön maivsterishenkilö veti näköjään palkokasveja nasaaliinsa

AMK-tutkinto ei ole sama kuin maisterin tutkinto. Maistereita valmistuu yliopistosta. Sen lisäksi maisterin tutkintoon sisältyy enemmän opintoja kuin amk-tutkintoon. Paljolti riippuu myös aineesta, opiskelijasta itsestään sekä minkälaisiin töihin aikoo suunnata. Maisterin paperit on aina arvostetummat kuin amk:n. Aina. Normimaisteriväylä on myös aina arvostetumpi. Sori vaan.

totuuden torvi kirjoitti:

AMK-tutkinto ei ole sama kuin maisterin tutkinto. Maistereita valmistuu yliopistosta. Sen lisäksi maisterin tutkintoon sisältyy enemmän opintoja kuin amk-tutkintoon. Paljolti riippuu myös aineesta, opiskelijasta itsestään sekä minkälaisiin töihin aikoo suunnata. Maisterin paperit on aina arvostetummat kuin amk:n. Aina. Normimaisteriväylä on myös aina arvostetumpi. Sori vaan.

Lue lisää

Eiköhän tuo riipu alasta. Kaikilla aloilla ei ole edes vastaavuutta amk-yliopisto. Lisäksi joihinkin töihin pitää olla nimenomaan amk-tutkinto, esim. sairaanhoitajana ei voi työskennellä jos on yliopistosta valmistunut terveystieteen maisteri. Sairaanhoitajilla on hyvin töitä, hoitotieteen maistereilla ei yhtä hyvin.

Eikä kai tässä kukaan väittänytkään, että amk-tutkinto olisi sama kuin maisterin tutkinto ... ei tietenkään ne ole samoja.

Ei tietenkään ole sama kirjoitti:

Eiköhän tuo riipu alasta. Kaikilla aloilla ei ole edes vastaavuutta amk-yliopisto. Lisäksi joihinkin töihin pitää olla nimenomaan amk-tutkinto, esim. sairaanhoitajana ei voi työskennellä jos on yliopistosta valmistunut terveystieteen maisteri. Sairaanhoitajilla on hyvin töitä, hoitotieteen maistereilla ei yhtä hyvin.

Eikä kai tässä kukaan väittänytkään, että amk-tutkinto olisi sama kuin maisterin tutkinto ... ei tietenkään ne ole samoja.

Lue lisää

Lääkäri on sairaanhoitajan yliopisto vastaava tutkinto js.

dfasf kirjoitti:

Lääkäri on sairaanhoitajan yliopisto vastaava tutkinto js.

Lääkäri on lisensiaatti. Lääketieteen lisensiaatti. Lääketiedettä ei opiskella amk:ssa omana alanaan eikä lääketieteen maisteri ole lääkäri.

Sairaanhoitaja on hoitoalan tutkinto, yliopistossa voi opiskella hoitotiedettä osana terveystiedettä.Terveysieteen maisteri ei ole lääkäri eikä hoitaja.

Maisterista puhe kirjoitti:

Lääkäri on lisensiaatti. Lääketieteen lisensiaatti. Lääketiedettä ei opiskella amk:ssa omana alanaan eikä lääketieteen maisteri ole lääkäri.

Sairaanhoitaja on hoitoalan tutkinto, yliopistossa voi opiskella hoitotiedettä osana terveystiedettä.Terveysieteen maisteri ei ole lääkäri eikä hoitaja.

Lue lisää

Lääketieteen lisensiaatti on pelkkä nimitys lääketieteen maisteria vastaavalle tutkinnolle samalla tavoin kuin diplomi-insinööri on nimitys tekniikan maisteria vastaavalle tutkinnolle.

Lääketieteen lisensiaatti on ylempi korkeakoulututkinto eikä tieteellinen jatkotutkinto kuten esim. tekniikan lisensiaatti.

PerusDI kirjoitti:

Lääketieteen lisensiaatti on pelkkä nimitys lääketieteen maisteria vastaavalle tutkinnolle samalla tavoin kuin diplomi-insinööri on nimitys tekniikan maisteria vastaavalle tutkinnolle.

Lääketieteen lisensiaatti on ylempi korkeakoulututkinto eikä tieteellinen jatkotutkinto kuten esim. tekniikan lisensiaatti.

Lue lisää

Oikeasti? Mutta lääketieteen lisensiaatin tutkintoon kuuluu 360 op opintoja ja tavoitesuoritusaika on 6 vuotta.

Olisiko kuitenkin niin, että LL-tutkinto ei ole maisterin tutkinto, kuten ei DI-tutkintokaan ole maisterin tutkinto, mutta vastaa tasoltaan maisterin tutkintoa (taso 7).

totuuden torvi kirjoitti:

AMK-tutkinto ei ole sama kuin maisterin tutkinto. Maistereita valmistuu yliopistosta. Sen lisäksi maisterin tutkintoon sisältyy enemmän opintoja kuin amk-tutkintoon. Paljolti riippuu myös aineesta, opiskelijasta itsestään sekä minkälaisiin töihin aikoo suunnata. Maisterin paperit on aina arvostetummat kuin amk:n. Aina. Normimaisteriväylä on myös aina arvostetumpi. Sori vaan.

Lue lisää

Olisko sulla heittää jokin tilastokeskuksen tilasto tosta arvostuksesta? Vai tarkoititko vaan, että sun omasta mielestä maisteri on arvostetumpi? Onko siitä jotain hyötyä, siitä sun arvostuksesta?

Mun mielestä työnantajan arvostusta voi mitata sillä, että keitä palkataan. Eli se työllistymisprosentti kertoo sen aika hyvin. Siinä YAMK on ylivoimainen maisteriin nähden. YAMK 95,8% ja maisteri 86,8%.

Alkupalkka on myös hyvä mittari, sen jälkeen kunhan sen työpaikan siis ensin on saanut. Olisko vertailua maisterin 1. vuoden palkoista ja YAMK:n 1. vuoden palkoista?

oikea maisteri kirjoitti:

Oikeasti? Mutta lääketieteen lisensiaatin tutkintoon kuuluu 360 op opintoja ja tavoitesuoritusaika on 6 vuotta.

Olisiko kuitenkin niin, että LL-tutkinto ei ole maisterin tutkinto, kuten ei DI-tutkintokaan ole maisterin tutkinto, mutta vastaa tasoltaan maisterin tutkintoa (taso 7).

Lue lisää

LL on ns. laaja perustutkinto, ei tieteellinen jatkotutkinto. Aivan oikeasti.

Lääketieteessä vain LT on tieteellinen jatkotutkinto.

Ainakaan meille ei töihin oteta online mastereita. Kyllä pitää olla oikeasti yliopiston käynyt.

Tutkinnon lisäksi nimittäin yliopistolla myös sosiaalistutaan tietylle tasolle ja luodaan omia verkostoja. Ne ovat oleellinen osa maisteriksi valmistumista. Muuten tutkinto on pelkkä paperi.

Puhelinmyyjäksi voi päästä etämaisteri, joka ei ole yliopistoon jalallaan astunut.

klopnnm kirjoitti:

Ainakaan meille ei töihin oteta online mastereita. Kyllä pitää olla oikeasti yliopiston käynyt.

Tutkinnon lisäksi nimittäin yliopistolla myös sosiaalistutaan tietylle tasolle ja luodaan omia verkostoja. Ne ovat oleellinen osa maisteriksi valmistumista. Muuten tutkinto on pelkkä paperi.

Puhelinmyyjäksi voi päästä etämaisteri, joka ei ole yliopistoon jalallaan astunut.

Lue lisää

Ihmiset on löytänyt töitä pelkästään esimerkiksi Helsingin yliopiston ohjelmoinnin MOOCin perusteella. Että kukkanen...

.................... kirjoitti:

Ihmiset on löytänyt töitä pelkästään esimerkiksi Helsingin yliopiston ohjelmoinnin MOOCin perusteella. Että kukkanen...

Ihmiset ovat löytäneet töitä myös pelkällä peruskoulun tutkinnolla!

Tarkoittanet ylempää AMK-tutkintoa "ylemmällä maisteritutkinnolla", sillä AMK:sta ei valmistuta maistereiksi, ainoastaan yliopistosta.
YAMK-tutkinto painottuu maisterin tutkimusmenetelmä- ja graduopintojaksoihin (1-1,5 lv). Uutta tutkimustietoa tms. omalta koulutusalalta ei tarjota YAMK-opinnoissa toisin kuin maisterin syventävissä. YAMK on työelämälähtöinen, maisterin syventävät tutkimustarvelähtöinen. "AMK:sta yliopiston maisteriksi" sopii tutkijan uraa suunnitteleville.

Hmm ... työllistymisen taitaa ratkaista muukin kuin työnantajan tietämys ja asenne. Kyllä kai työhön pyritään valitsemaan aina osaavin ja sopivin henkilö. Yleensä perinteisiä akateemisia tutkintoja kyllä varmaankin arvostetaan. Amk-tutkinnoilla kuitenkin työllistyy tällä hetkellä paljon paremmin kuin yliopistotutkinnoilla, koska tutkinnot on suunniteltu yhdessä työelämän kanssa niin, että ne vastaavat työelämän tarpeita.

Amk-tutkinto työllistää paremmin kuin kanditutkinto, yamk-tutkinto työllistää patemmin kuin maisteritutkinto. Ylivoimaisesti. Arvostus on eri asia kuin työllistävyys, niitä ei kannata sekoittaa. Työllistymisestä on tilastokeskuksen luvut, mutta arvostusta ei kai oikein ole tutkittu, siinä ollaan mutun varassa.

http://www.luonnontieteilijalehti.fi/artikkelit/2014/3/Koulutusmaarat_syyna_kasvavaan_tyottomyyteen

Kaikkien maistereiden työttömyysaste on noin 4 %,

lisää kirjoitti:

http://www.luonnontieteilijalehti.fi/artikkelit/2014/3/Koulutusmaarat_syyna_kasvavaan_tyottomyyteen

Kaikkien maistereiden työttömyysaste on noin 4 %,

Lue lisää

En tunne tuota tutkimusta tai sen tekotapaa niin en osaa arvioida sen luotettavuutta. Kyllä maisterin tutkinnollakin kuitenkin saa hyvin töitä. Sen sijaan eroa on alemmissa tutkinnoissa: kanditutkinnolla ei pääse kovin hyvin töihin, mutta amk-tutkinnolla pääsee. Suomen viralliset tilastot löytyvät Tilastokeskuksen sivuilta, www.stat.fi. Koulutukseen sijoittumisesta on julkistus 2014.
http://www.stat.fi/til/sijk/

"YAMK-tutkinto ei ole rinnastettavissa maisteriin"
http://minedu.fi/export/sites/default/OPM/Koulutus/koulutusjaerjestelmae/liitteet/koulutusjarjestelma.pdf
Tuon mukaan YAMK on samalla tasolla kuin maisteri.

YAMK vs. maist. kirjoitti:

"YAMK-tutkinto ei ole rinnastettavissa maisteriin"
http://minedu.fi/export/sites/default/OPM/Koulutus/koulutusjaerjestelmae/liitteet/koulutusjarjestelma.pdf
Tuon mukaan YAMK on samalla tasolla kuin maisteri.

Lue lisää

Tietyissä yhteyksissä teknisesti saman tasoinen. Käytännössä osaaminen ja arvostus on eri. Maisterilla on erilaiset ajattelun ja toiminnan välineet kuin YAMK-tutkinnon tehneellä. Mutta sitä ei YAMK-tradenomi pysty ymmärtämään, saati pelkkä tradenomi.

sama ja sama kirjoitti:

Tietyissä yhteyksissä teknisesti saman tasoinen. Käytännössä osaaminen ja arvostus on eri. Maisterilla on erilaiset ajattelun ja toiminnan välineet kuin YAMK-tutkinnon tehneellä. Mutta sitä ei YAMK-tradenomi pysty ymmärtämään, saati pelkkä tradenomi.

Lue lisää

4 1
Työnantajan näkökulmasta katsoen AMK tuottaa työelämän eniten tarvitsemaa osaamista. Tutkintohan on suunniteltu yhdessä lähialueen työnantajien kanssa. Tämä liittyy ammattikorkeakoululaissa määrättyyn ammattikorkeakoulujen aluekehitystehtävään. AMK-tutkintojen työllistämisprosentti on 85 ja YAMK-tutkinnon työllistämisprosentti on 97.

3 2
Yliopiston tehtävä on tuottaa tieteellistä tutkimukseen perustuvaa tietoa ja antaa tieteenalaansa liittyvää opetusta. Yliopistojen tehtäväksi ei ole määrätty tuottaa yrityksille työvoimaa. Maisterin tutkinto on tiedelähtöinen ja antaa vankemman tieteellisen pohjan. Välitutkintona on kandidaatin tutkinto, jonka ei ole tarkoitus työllistää, työllistämisprosentti on alle 30. Maisteritutkinnon työllistämisprosentti on 86.

Loppupeleissä pitää muistaa, että moni maisteri osaa soveltaa oppimaansa työelämälähtöisesti, vaikka koulutus ei siihen varsinaisesti aina anna eväitä. Lisäksi YAMK-tutkinnon suorittanutkin voi tarvittaessa hankkia lisää teoriatietoa, jos työtehtävät sitä edellyttävät. Teoriatietoahan on kuitenkin melko helposti saatavilla ja useimmiten ihmisen osaaminen kasvaa työtehtävien mukana. Tuskin kukaan tekee 10 työssäolovuoden jälkeen samaa työtä kuin vastavalmistuneena. Tärkeintä on kuitenkin löytää oma tapa oppia ja opiskella, ja ennen kaikkea tärkeää on saada töitä.

Kukahan on laittanut käyntiin tämän keskustelupalstojen yamk-tekstimainonnan?

Irtisanomispelkoisia amk-opettajia epäillään.

Kunhan pidät mielessä että maisterivaihe on 2-vuotinen, sisältöä on enemmän niin laadullisesti kun määrällisesti, voit luultavasti käydä sen ansiosidonnaisilla, sertifikaatteja voi käydä myös kaupallisilla kursseilla ja virtuaalinen on synonyymi näenneiselle.