Sähkön toimitusvarmuus paranee hajautetussa sähköntuotannossa. Näin siksi, että pienen voimalan irtautuminen sähköverkosta on pienempi haitta kuin suuren voimalan irtautuminen. Älyverkko, jossa tavallinen kuluttaja voi olla myös sähkön pientuottaja, vielä parantaa toimitusvarmuutta.
Suomessa on hätävoimakapasiteettia yhteensä noin 1200MW. Se on tuotantokapasiteettia, joka ei ole kaupallisessa käytössä, vaan on vain odottamassa tarvetta, eli tilannetta, jossa suuri sähköntuotantoyksikkö, esimerkiksi ydinvoimala, irtautuu verkosta. Perussääntö hätävoiman kapasiteetin suuruudelle on, että sen tulee olla suurempi kuin suurin sähköjärjestelmän tuotantoyksikkö. Hajautetussa tuotantoverkossa, jossa ei ole suuria tuotantolaitoksia, myös tuo hätävoiman tarve on pienempi.
"Hätävoimala" ei ole noiden laitosten virallinen termi, jvaan "hätäkäyttöön tarkoitettu varavoimala".
Suomessa on hätävoimakapasiteettia yhteensä noin 1200MW. Se on tuotantokapasiteettia, joka ei ole kaupallisessa käytössä, vaan on vain odottamassa tarvetta, eli tilannetta, jossa suuri sähköntuotantoyksikkö, esimerkiksi ydinvoimala, irtautuu verkosta. Perussääntö hätävoiman kapasiteetin suuruudelle on, että sen tulee olla suurempi kuin suurin sähköjärjestelmän tuotantoyksikkö. Hajautetussa tuotantoverkossa, jossa ei ole suuria tuotantolaitoksia, myös tuo hätävoiman tarve on pienempi.
"Hätävoimala" ei ole noiden laitosten virallinen termi, jvaan "hätäkäyttöön tarkoitettu varavoimala".
Vastaukset 14
Vanhimmat
Opettele asioita Stuxnet vaikkapa Fingridin sivuilta ennen kuin alat kirjoitella. Huomaat esim. että säätövoima, varavoima ja häiriöreservi ovat eri käsitteitä. Eikä tuota häiriöreservivoimaa tarvitse olla suurimman yksikön verran vaan tuotantovaje voidaan osaksi korvat kytkemällä irti teollisuuskuormaa, kunnes saadaan hitaampaa varavoimaa käynnistettyä tai tuontia lisättyä.
Tanskan sähköverkko ilmeisesti vastaa tuota Stuxnetin ihannoimaa hajautettua verkkoa sillä se muodostuu fossiilisia polttoaineita käyttävistä laitoksista ja tuulivoimalaitoksista. Tanska on hyvin riippuvainen naapurimaiden Norjan ja Ruotsin tarjoamasta varavoimasta vähätuulisina jaksoina.
stuksnet on oikeassa siinä, että pienen voimalan irtautuminen verkosta tosiaan aiheuttaa vähemmän harmaita hiuksia verkosta vastaavien päihin, kuin suuren. Siksi ydinvoimalupia pitäisikin myöntää kitsastelematta, jotta yhden suuren reaktorin tilalle saataisiin useampi pieni. Kotitalouksien tuotannon apu riippuu paljon tuotantotavasta. Esimerkiksi aurinkokennot käyttäytyvät illan tullen yhden suuren alasajettavan voimalan tavoin, ja toisin, kuin vaikkapa iso ydinvoimala, ne hyytyvät joka ilta. Okei, lapissa voi kesäisin hieman tehoa tulla öisinkin, mutta talvella ei sitten tipu mitään.
Fingridin terminologiaa :) Aurinkovoima parasta jäähdytysenergiaa!
Tuo miljoonanikki kirjoitti tietäväisenä:
"8 1
9.10.2014 22:12
Opettele asioita Stuxnet vaikkapa Fingridin sivuilta ennen kuin alat kirjoitella. Huomaat esim. että säätövoima, varavoima ja häiriöreservi ovat eri käsitteitä. Eikä tuota häiriöreservivoimaa tarvitse olla suurimman yksikön verran vaan tuotantovaje voidaan osaksi korvat kytkemällä irti teollisuuskuormaa, kunnes saadaan hitaampaa varavoimaa käynnistettyä tai tuontia lisättyä."
Ressukka ei tiennyt, että käytin nimenomaan Fingridin terminologiaa :D Sille, että se poikkeaa tavallisen kansan tuntemasta terminologiasta, en voi mitään. Myös sopimusten mukainen kulutuksen pudottaminen on luettavissa hätävoimaan.
Sen verran voi vielä tarkentaa, että maininta "ei kaupallisessa käytössä" koskee vain Fingridin omia varavoimaloita,, joita on yli 900MW verran.
"Lauhde1
9.10.2014 22:51
Esimerkiksi aurinkokennot käyttäytyvät illan tullen yhden suuren alasajettavan voimalan tavoin, ja toisin, kuin vaikkapa iso ydinvoimala, ne hyytyvät joka ilta."
Aurinkosähkö onkin kaikkein parasta jäähdytysenergiaa. Ranskan ja koko Euroopan hellekesä 2003 ei olisi ollut niin tuhoisa, jos silloin olisi ollut enenmmän aurinkoenergialla toimivia jäähdytyslaitteita mm. vanhaiankodeissa. Siitä tulikin mieleen... mikä mahtanee olla senkin terrorisoidun keskustelunaiheen nykyyinen status. Tsekataan.
Tanskan sähköverkko
Katkeroitunut miljoonanikkimme kirjoitteli vielä tämmösiäki:
"8 1
9.10.2014 22:12
Tanskan sähköverkko ilmeisesti vastaa tuota Stuxnetin ihannoimaa hajautettua verkkoa sillä se muodostuu fossiilisia polttoaineita käyttävistä laitoksista ja tuulivoimalaitoksista."
Eihän tuolla raasulla ole mitään tietoa siitä, mitä mitä tarkoitetaan hajautetulla verkolla. Kyllä siihen voi olla kytketty ihan kaikkea, jopa ydinvoimaloita. Ilmiselvästi aihe vaatisi tarkempaa käsittelyä omassa ketjussaa, nutta kun kerran oli kuullut valtiosta nimetä Tanska jotain, niin kerrotaan sen sähköverkosta vähän.
Tanskan sähköverkon muutostyö lienee lienee jo saatu loppuun. Näin siitä n. 10 vuotta sitten kuvauksia lohkokaaviotasolla. Lyhyesti:
- Pääverkko, jossa suuret voimalat ja paikalliset verkot
- Paikallisverkot kaksisuuntaisia ja itsenäisesti toimivia
- Paikallisverkon romahtaminen ei näy pääverkossa
- Pääverkon romahtaminen ei näy paikallisverkoissa
- Tietokoneohjaus välttämätön
Suunnilleen noin. Maininnat verkkojen romahtamisista saattaa olla jonkin verran teoreettisia, en tiedä.
"Suomessa on hätävoimakapasiteettia yhteensä noin 1200MW. Se on tuotantokapasiteettia, joka ei ole kaupallisessa käytössä, vaan on vain odottamassa tarvetta, eli tilannetta, jossa suuri sähköntuotantoyksikkö, esimerkiksi ydinvoimala, irtautuu verkosta."
Noin Stuxnet kirjoitti, ihan puutaheinää. Tarkoitti kai häiriöreserviä jota nykyään on kai jotain 880 MW, osa poiskytkettävää kuormaa. Poiskytkettävä kuorma ei ole voimantuotantoa, enemmänkin negatiivista sellaista. Hitaammin käynnistyvää varavoimaa käytetään häiriötilanteiden lisäksi huippukuormitusjaksoina esim. pakkaskausina. Se on vain turhan kallista jatkuvasti käytettäväksi.
Voisi vielä puhua hieman Saksan järjestelmästä jota Stuxnet kai pitää esimerkillisenä. Kesäpäivisin siellä saadaan paljon aurinkoenergiaa ja päivisin kulutus on myös suurimmillaan. Tuotanto ja kulutus eivät kuitenkaan täysin kohtaa. Aamuisin parin ajan kulutus on jo suurta mutta aurinkoenergiaa ei vielä saada jolloin suuri määrä kivihiili- ja maakaasulaitoksia joutuu ajamaan urku auki parin tunnin ajan. Sitten pukkaa valtavasti aurinkosähköä ja nuo laitokset ajetaan säästölämmölle. Illansuussa sama toistuu, aurinkosähkö hiipuu mutta kulutus on yhä suurta, ajetaan fossiilisia laitoksia taas urku auki muutaman tunnin ajan. Öisin kulutus on vähäisempää ja Ranskasta saadaan edullista ja puhdasta ydinsähköä jolloin fossiililaitokset voivat olla taas säästölämmöllä. Tarvitaan siis valtavasti fossiilikapasiteettia suunnilleen vuorokauden neljännestä varten. Ei kuullosta kovin optimaaliselta.
viitteit:
http://keskustelu.suomi24.fi/node/12689417/#comment-71579810
http://keskustelu.suomi24.fi/node/12689417/#comment-71580575
http://keskustelu.suomi24.fi/node/12692534
("Ydinvoimala hengenvaarallinen ilmastonmuutoksessa")
tommottii vititei tällä kertaa
:D
Nykyisen Suomen sähköverkon, jonka rakenteesta käytän joskus termiä "rautakankiverkko", käyttö hajautetussa tuotannossa ei ole ongelmatonta ja tulee vaatimaan muutoksia, joita toivottavasti myös toteutetaan mahdollisuuksien mukaan. Edes Suomen ydinenergiatoimijat ei voi mitään sille, että raskaat keskitetyt sähköntuotanlaitokset alkavat kuulua sinne, minne kaikki dinosaurustekniikka kuuluu: historian roskakoriin.
Yksi ongelma rautakankiverkossa on UE-sähkön tuotannon lisääntyvä määrä jakeluverkossa, jota ei rautakankiverkko oikein sulata, koska se on suunniteltu niin, että jakeluverkossa on vain kuluttajia. Ongelman korjaaminen pelkästään jakeluverkkoa vahvistamalla olisi kallista. Pidemmällä tähtäimellä olisi parempi kehittää jakeluverkkojen jännitteensäädön automaattiikkaa.
Missähän maassa stuxnet rassuka asuu, kun ei tunnu ymmärtävän, että täällä Suomessa jäähdytystarve on hyvin vähäistä lämmitystarpeeseen verraten.
Aurinkosähkö sopii erityisen huonosti lämmitysenergian tuotantoon. Lämmitystarve on suurin talvella, jolloin auringosähkön tuotantomäärä on vähäinen. Vastaavasti vuorokauden sisällä lämmitystarve on suurin öisin, jolloin aurinkosähkön tuotanto on olematonta.
Aurinkosähkö sopii huonosti myös kaikkeen jatkuvaan jäähdytystarpeeseen, kuten pakastimet ja jääkaapit.
Erikseen mainitsemasi nimimerkkini @stuxnet ajattelee hiukan pidemmälle, huomioiden myös jo tapahtuneita asioita:
"kun aurinkoa ei näy
10.10.2014 12:22
Missähän maassa stuxnet rassuka asuu, kun ei tunnu ymmärtävän, että täällä Suomessa jäähdytystarve on hyvin vähäistä lämmitystarpeeseen verraten."
(Keskustelussa "Sähkön toimitusvarmuus", http://keskustelu.suomi24.fi/node/12689417/#comment-71589086 )
Olet varmaankin kuullut sellaisesta asiasta kuin "Ilmastonmuutos". Saanen siten vain ystävällisesti viitata keskusteluun
"Ydinvoima hengenvaarallinen ilmastonmuutoksessa"
http://keskustelu.suomi24.fi/node/12692534
"Nykyisen Suomen sähköverkon, jonka rakenteesta käytän joskus termiä "rautakankiverkko", käyttö hajautetussa tuotannossa ei ole ongelmatonta ja tulee vaatimaan muutoksia, joita toivottavasti myös toteutetaan mahdollisuuksien mukaan".
Ei taida Stuxnet ymmärtää että tuotannon ja kulutuksen tasapainottaminen valtakunnallisella tasolla on paljon edullisempaa kuin esim. alueellisesti, jolloin tarvittaisiin useita "Fingridejä" säätösysteemeineen sekä säätö- ja varavoimalaitoksineen. Siksi lähes kaikki Suomen tuulivoimalaitoksetkin on liitetty kantaverkkoon. Eli ei nuo suuret tuotantoyksiköt ole syy keskitettyyn verkkoon. TuulivoimaTanskassa tuotannon ja kulutuksen tasapainottamiseen tarvitaan jopa pohjoismaista verkkoa. ´
"Pidemmällä tähtäimellä olisi parempi kehittää jakeluverkkojen jännitteensäädön automaattiikkaa."
Mitähän viherhömppää Stuxnet onn taas lukenut asioita ymmärtämättä? Meinaako että kun tuulee paljon, voidaan jännite verkossa nostaa vaikkapa 300 volttiin ja kun ei tuule, se voidaan laskea 150 volttiin? Eivät taitaisi sähkölaitteet tykätä siitä. Meillä on lähtökohtana pitää sekä jännite että taajuus verkossa ahtaissa rajoissa.
Ihan perustietoa
"Ei taida Stuxnet ymmärtää että tuotannon ja kulutuksen tasapainottaminen valtakunnallisella tasolla on paljon edullisempaa kuin esim. alueellisesti, jolloin tarvittaisiin useita "Fingridejä" säätösysteemeineen sekä säätö- ja varavoimalaitoksineen."
Erikseen mainitsemasi nimimerkkini @stuxnet puhui tosiaan vain jakeluverkon ongelmista nykyisessä sähköverkossa, tarkemmin siitä viestissä http://keskustelu.suomi24.fi/node/12689417/#comment-71585357
"Mitähän viherhömppää Stuxnet onn taas lukenut asioita ymmärtämättä? Meinaako että kun tuulee paljon, voidaan jännite verkossa nostaa vaikkapa 300 volttiin ja kun ei tuule, se voidaan laskea 150 volttiin? Eivät taitaisi sähkölaitteet tykätä siitä. Meillä on lähtökohtana pitää sekä jännite että taajuus verkossa ahtaissa rajoissa."
Meinaan vain sitä mitä kirjoitin. Ihan perustietoa olen lukenut. Lue sinäkin, ja vähän tarkemmin erikoisesti hajautetusta sähköntuotannosta.
Hajautetussa sähköntuotannossa energiavarastot ovat tärkeässä roolissa verkon tasapainon ylläpidon yms. vuoksi. Mielenkiintoinen ajatus, josta muistelen mainitun lähinnä Tanskassa esitetyn, on sähköautojen käyttö energiavarastona. Siinähän autoilijoilla on mahdollisuus vähän ansaitakin autollaan, kun se seisoo parkkipaikalla, mahdollisesti aurinkokennoakkulaturilla varustettuna :)
Joo, ostetaan sata tonnia maksava Tesla ja pidetään se parkkipaikalla. Päivisin lataa siellä aurinkosähköä ja öisin purkaa sitä.
Autetaan tiimiä juttujen tuonnissa ensimmäisiksi, ettei muut pääse keskustelemaan.