onko viidesläisyys lestadiolaisuutta?

Fiksua väkeä ovat, siksi kysyin. Tunnen noita harrastusten kautta, mutta en ole perehtynyt, enkä kysellyt.

Kiitos!

sama. kirjoitti:

Kiitos!

Sen verran luulen olevani ajan tasalla, että vitoset teki uuden laulukirjan VIISIKIELINEN tms. Ja julkaisijoina tais olla aika konserni, eli juuri KRS, Kylväjä, SEKL, Raamattuopisto, Opko... Korjatkaa, jos olen väärässä. Mun asiantuntemukseni rajoittuu lähinnä Rauhansanalaisuuteen ja SLEY-piireihin. Eli lestadiolaiset (sis. LYRS) ja SLEY on niitä vanhempia her.liikkeitä kuten körtit ja rukoilevaiset. Nummelan Lefan oon pari kertaa tavannut livenä. Oikein fiksu tyyppi mun mielestäni. Kansanlähetyksen lehden päätoimittaja. Muutoin femmat on jäänyt etäisemmäksi ryhmäksi. Ehkä Siionin matkalaulujen ja kanteleiden seuraksi voisi joskus ottaa VIISIKIELISEN. OPPIA IKÄ KAIKKI!

ekumenia-VL kirjoitti:

Sen verran luulen olevani ajan tasalla, että vitoset teki uuden laulukirjan VIISIKIELINEN tms. Ja julkaisijoina tais olla aika konserni, eli juuri KRS, Kylväjä, SEKL, Raamattuopisto, Opko... Korjatkaa, jos olen väärässä. Mun asiantuntemukseni rajoittuu lähinnä Rauhansanalaisuuteen ja SLEY-piireihin. Eli lestadiolaiset (sis. LYRS) ja SLEY on niitä vanhempia her.liikkeitä kuten körtit ja rukoilevaiset. Nummelan Lefan oon pari kertaa tavannut livenä. Oikein fiksu tyyppi mun mielestäni. Kansanlähetyksen lehden päätoimittaja. Muutoin femmat on jäänyt etäisemmäksi ryhmäksi. Ehkä Siionin matkalaulujen ja kanteleiden seuraksi voisi joskus ottaa VIISIKIELISEN. OPPIA IKÄ KAIKKI!

Lue lisää

Onko Päivi Räsänen näitä?:

Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys (lyhenne SEKL) on vuonna 1967 perustettu kristillinen yhdistys, joka tekee lähetystyötä Suomessa ja ulkomailla. Kansanlähetys järjestää Raamattuopetusta sekä erilaisia tapahtumia toimintakeskuksessaan Ryttylässä.

Liikkeenä SEKL toimii Suomen evankelis-luterilaisen kirkon sisällä, mutta toisinaan myös kritisoi kirkon toimintaa silloin kun kirkon käytäntöjen katsotaan poikkeavan Raamatusta.[2] SEKL on uuspietistisistä liikkeistä laajimmalle levinnyt.[3]

Kansanlähetyksen vuotuinen pääjuhla Kansanlähetyspäivät järjestetään aina heinäkuun ensimmäisenä kokonaisena viikonloppuna, ja se kerää noin 6 000–10 000 osallistujaa. Liikkeen juhlavuosina Kansanlähetyspäivät järjestetään yleensä Ryttylässä. Muina vuosina tapahtuma kiertää eri puolilla maata.

Liikkeen motto on Evankelioikaa kansa evankelioimaan kansoja.

Onko Päivi kirjoitti:

Onko Päivi Räsänen näitä?:

Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys (lyhenne SEKL) on vuonna 1967 perustettu kristillinen yhdistys, joka tekee lähetystyötä Suomessa ja ulkomailla. Kansanlähetys järjestää Raamattuopetusta sekä erilaisia tapahtumia toimintakeskuksessaan Ryttylässä.

Liikkeenä SEKL toimii Suomen evankelis-luterilaisen kirkon sisällä, mutta toisinaan myös kritisoi kirkon toimintaa silloin kun kirkon käytäntöjen katsotaan poikkeavan Raamatusta.[2] SEKL on uuspietistisistä liikkeistä laajimmalle levinnyt.[3]

Kansanlähetyksen vuotuinen pääjuhla Kansanlähetyspäivät järjestetään aina heinäkuun ensimmäisenä kokonaisena viikonloppuna, ja se kerää noin 6 000–10 000 osallistujaa. Liikkeen juhlavuosina Kansanlähetyspäivät järjestetään yleensä Ryttylässä. Muina vuosina tapahtuma kiertää eri puolilla maata.

Liikkeen motto on Evankelioikaa kansa evankelioimaan kansoja.

Lue lisää

Ei vaan tähän kuulunee:

Rukoilevaisuuden syntyhetkenä on pidetty kalantilaisen Santtion kylän paimentyttö Liisa Eerikintyttären heräämistä vuonna 1756. Hän luki paimenessa ollessaan Arthur Dentin kirjaa Totisen kääntymisen harjoitus ja tuli siitä suureen synninhätään. Hän tunsi itsensä tuomituksi ja kadotetuksi ja lähti kertomaan kotikylänsä asukkaille kokemuksestaan. Liisan kertomus vaikutti muihin kyläläisiin niin, että hekin alkoivat pohtia, ovatko he Jumalalle kelpaavia. Tämä kansanherätykseksi kutsuttu hengellinen herätys ulottui 1750-luvun loppuun mennessä ainakin seuraaviin seurakuntiin ja niiden kappeleihin: Lemu, Nousiainen, Pöytyä, Mynämäki, Uusikaupunki, Kalanti, Yläne, Laitila, Honkilahti, Eura, Säkylä, Vampula, Lappi Tl., Huittinen, Köyliö, Eurajoki, Kokemäki ja Kiikka.[1]

Liike oli pitkälti maallikkoliike, ja osa papistosta suhtautui siihen vieroksuvasti. Kuitenkin oli myös sellaisia pappeja, jotka liittyivät tähän herätykseen. Merkittävin heistä oli Abraham Achrenius (1706-1769). Hänestä tuli Nousiaisten kirkkoherra vuonna 1753 ja aloitti seurakunnassaan vahvan saarna- ja herätystoiminnan, esimerkiksi pitämällä seuroja kirkon sakastissa. Nousiaisissa syntyi herätystä erityisesti lasten ja nuorten keskuudessa. Achrenius oli myös virsirunoilija ja hän oli ensimmäisiä pappeja Suomessa, joka piti rippikoulua nuorille. Abraham Achreniuksen työtä jatkoi hänen poikansa Anders Achrenius, joka toimi myös Nousiaisten kirkkoherrana. Hänen aikanaan Nousiaisista tuli Varsinais-Suomen rukoilevaisuuden keskus. Hän myös ilmeisesti kokosi ensimmäisen version rukoilevaisten laulukokoelmasta Halullisten sielujen hengelliset laulut. Toinen rukoilevaisten käyttämä laulukokoelma Siionin virret suomennettiin Jalasjärven kappalaisen Elias Laguksen toimesta vuonna 1790. Liikkeessä vaikutti myös useita naispuolisia unissasaarnaaja-maallikoita, kuten Anna Rogel, Anna Lagerblad ja Juliana Söderborg.[2]

polvirukoilija kirjoitti:

Ei vaan tähän kuulunee:

Rukoilevaisuuden syntyhetkenä on pidetty kalantilaisen Santtion kylän paimentyttö Liisa Eerikintyttären heräämistä vuonna 1756. Hän luki paimenessa ollessaan Arthur Dentin kirjaa Totisen kääntymisen harjoitus ja tuli siitä suureen synninhätään. Hän tunsi itsensä tuomituksi ja kadotetuksi ja lähti kertomaan kotikylänsä asukkaille kokemuksestaan. Liisan kertomus vaikutti muihin kyläläisiin niin, että hekin alkoivat pohtia, ovatko he Jumalalle kelpaavia. Tämä kansanherätykseksi kutsuttu hengellinen herätys ulottui 1750-luvun loppuun mennessä ainakin seuraaviin seurakuntiin ja niiden kappeleihin: Lemu, Nousiainen, Pöytyä, Mynämäki, Uusikaupunki, Kalanti, Yläne, Laitila, Honkilahti, Eura, Säkylä, Vampula, Lappi Tl., Huittinen, Köyliö, Eurajoki, Kokemäki ja Kiikka.[1]

Liike oli pitkälti maallikkoliike, ja osa papistosta suhtautui siihen vieroksuvasti. Kuitenkin oli myös sellaisia pappeja, jotka liittyivät tähän herätykseen. Merkittävin heistä oli Abraham Achrenius (1706-1769). Hänestä tuli Nousiaisten kirkkoherra vuonna 1753 ja aloitti seurakunnassaan vahvan saarna- ja herätystoiminnan, esimerkiksi pitämällä seuroja kirkon sakastissa. Nousiaisissa syntyi herätystä erityisesti lasten ja nuorten keskuudessa. Achrenius oli myös virsirunoilija ja hän oli ensimmäisiä pappeja Suomessa, joka piti rippikoulua nuorille. Abraham Achreniuksen työtä jatkoi hänen poikansa Anders Achrenius, joka toimi myös Nousiaisten kirkkoherrana. Hänen aikanaan Nousiaisista tuli Varsinais-Suomen rukoilevaisuuden keskus. Hän myös ilmeisesti kokosi ensimmäisen version rukoilevaisten laulukokoelmasta Halullisten sielujen hengelliset laulut. Toinen rukoilevaisten käyttämä laulukokoelma Siionin virret suomennettiin Jalasjärven kappalaisen Elias Laguksen toimesta vuonna 1790. Liikkeessä vaikutti myös useita naispuolisia unissasaarnaaja-maallikoita, kuten Anna Rogel, Anna Lagerblad ja Juliana Söderborg.[2]

Lue lisää

Päivi on ev. lut. kirkkoon kuuluva elävässä uskossa oleva kristitty. Onko sillä loppujen lopuksi väliä mihin suuntaan hän lukeutuu. Mut kuvittelisin, että jotain kytköstä voisi olla Kansanlähetykseen. Hän taisi joskus vierailla SEKL-juhlilla, joissa piti puheen, jota siteerattiin niin, että Raamattu menee lain edelle tms. Ja taas aika joukko ihmisiä painoi entteriä...