ihmisten tarvitsemia palveluja. Tässä pelkkä kopio kosak tuohon ei ole mitään lisättävää. Jos menee poistoon, menköön.
Valtionosuudet eivät ole kuntien valtionapuja
Keskiviikkona aluetutkijoiden Eero Laesterän ja Timo Aron Yleisradiolle julkaistavaksi toimittama lista ja sen perusteella tehty uutinen ”Sata kuntaa elää Suomessa muiden rahoilla – katso oman kuntasi tilanne” antaa yksipuolisen sekä vääristyneen kuvan kuntien ja kuntalaisten todellisuudesta.
Harmillisinta on se, että uutinen antaa syyllistämisen lisäksi myös täysin väärä kuvan kuntien valtionosuusjärjestelmän tarkoituksesta.
Todellisuudessa valtionosuuksilla ei rahoiteta kuntia, vaan ihmisten tarvitsemia palveluja.
Valtionosuusjärjestelmän perustarkoitus on turvata jokaiselle Suomessa lakisääteiset peruspalvelut asuinpaikasta riippumatta kohtuullisella vero- ja maksurasituksella.
Valtionosuusjärjestelmää tarvitaan, koska Suomessa hyvinvointi ja tulot eivät jakaudu tasaisesti koko maassa. Sitä tarvitaan, vaikka Suomessa olisi vain yksi kunta. Eikä tarve verotulojen tasaamiselle katoa mihinkään, vaikka Suomessa olisi kaksi kuntaa.
Valtionosuusjärjestelmässä verotulojen tasauksineen on siis kyse perustuslailla turvatusta yhdenvertaisuudesta sekä jokaiselle kuuluvista sosiaalisista ja sivistyksellisistä oikeuksista.
Mikä on loppujen lopuksi kunnan omaa tuloa ja mikä ei, on vähintäänkin veteen piirretty viiva.
Esimerkiksi valtionhallinnon, virastojen ja kuntayhtymien työpaikat on sijoitettu yhteisillä poliittisilla päätöksillä keskuskaupunkeihin. Myös yhteisöveron kuntaosuudesta suurimman siivun saavat pääkonttoreiden sijaintikunnat, vaikka varsinainen tuotanto tapahtuu muualla.
Vastakkainasettelun ilmapiirin lietsominen on vähintä, mitä vaikeassa talous- ja työllisyystilanteessa kamppaileva Suomi nyt tarvitsee. Keskustan lisäksi aluetutkijoiden näkemystä ovat julkisuudessa paheksuneet mm. muut tutkijat sekä maakuntalehdet pääkirjoituksissaan.
Sen sijaan tarvitsemme yksituumaisuutta. Esimerkiksi Ruotsissa, missä kuntien välisiä eroja verotulopohjassa tasataan valtion budjetin kautta huomattavasti vahvemmin kuin Suomessa, ei vastaavanlaista keskustelua käydä.
Keskusta haastaakin tutkijat ja puolueet asialliseen keskusteluun Suomen suunnasta tulevaisuudessa. Millä talous-, työllisyys- ja velkaongelmat sekä eriarvoistumisen hillitsemisen ratkaistaan? Tällä hetkellä jopa 90 % Suomen pinta-alasta on muuttotappioaluetta.
Keskustan jokaisella alueella Suomessa on olemassa omat vahvuutensa, jotka voidaan jalostaa kannattavaksi elinkeino- ja yritystoiminnaksi. kotimaiset, uusiutuvat luonnonvarat ja biotalous laajemmin sekä digitalisaatio antavat tälle erinomaiset puitteet.
Timo Portaankorva
Valtionosuudet eivät ole kuntien valtionapuja
Keskiviikkona aluetutkijoiden Eero Laesterän ja Timo Aron Yleisradiolle julkaistavaksi toimittama lista ja sen perusteella tehty uutinen ”Sata kuntaa elää Suomessa muiden rahoilla – katso oman kuntasi tilanne” antaa yksipuolisen sekä vääristyneen kuvan kuntien ja kuntalaisten todellisuudesta.
Harmillisinta on se, että uutinen antaa syyllistämisen lisäksi myös täysin väärä kuvan kuntien valtionosuusjärjestelmän tarkoituksesta.
Todellisuudessa valtionosuuksilla ei rahoiteta kuntia, vaan ihmisten tarvitsemia palveluja.
Valtionosuusjärjestelmän perustarkoitus on turvata jokaiselle Suomessa lakisääteiset peruspalvelut asuinpaikasta riippumatta kohtuullisella vero- ja maksurasituksella.
Valtionosuusjärjestelmää tarvitaan, koska Suomessa hyvinvointi ja tulot eivät jakaudu tasaisesti koko maassa. Sitä tarvitaan, vaikka Suomessa olisi vain yksi kunta. Eikä tarve verotulojen tasaamiselle katoa mihinkään, vaikka Suomessa olisi kaksi kuntaa.
Valtionosuusjärjestelmässä verotulojen tasauksineen on siis kyse perustuslailla turvatusta yhdenvertaisuudesta sekä jokaiselle kuuluvista sosiaalisista ja sivistyksellisistä oikeuksista.
Mikä on loppujen lopuksi kunnan omaa tuloa ja mikä ei, on vähintäänkin veteen piirretty viiva.
Esimerkiksi valtionhallinnon, virastojen ja kuntayhtymien työpaikat on sijoitettu yhteisillä poliittisilla päätöksillä keskuskaupunkeihin. Myös yhteisöveron kuntaosuudesta suurimman siivun saavat pääkonttoreiden sijaintikunnat, vaikka varsinainen tuotanto tapahtuu muualla.
Vastakkainasettelun ilmapiirin lietsominen on vähintä, mitä vaikeassa talous- ja työllisyystilanteessa kamppaileva Suomi nyt tarvitsee. Keskustan lisäksi aluetutkijoiden näkemystä ovat julkisuudessa paheksuneet mm. muut tutkijat sekä maakuntalehdet pääkirjoituksissaan.
Sen sijaan tarvitsemme yksituumaisuutta. Esimerkiksi Ruotsissa, missä kuntien välisiä eroja verotulopohjassa tasataan valtion budjetin kautta huomattavasti vahvemmin kuin Suomessa, ei vastaavanlaista keskustelua käydä.
Keskusta haastaakin tutkijat ja puolueet asialliseen keskusteluun Suomen suunnasta tulevaisuudessa. Millä talous-, työllisyys- ja velkaongelmat sekä eriarvoistumisen hillitsemisen ratkaistaan? Tällä hetkellä jopa 90 % Suomen pinta-alasta on muuttotappioaluetta.
Keskustan jokaisella alueella Suomessa on olemassa omat vahvuutensa, jotka voidaan jalostaa kannattavaksi elinkeino- ja yritystoiminnaksi. kotimaiset, uusiutuvat luonnonvarat ja biotalous laajemmin sekä digitalisaatio antavat tälle erinomaiset puitteet.
Timo Portaankorva
Vastaukset 10
Vanhimmat
Väärinkäsitys korjautuisi sillä, että verot lakisääteisiin peruspalveluihin keräisi valtio ilman kuntia välikätenä. Silloin nähtäisiin nykyistä selkeämmin, että yhteiskunta on koko Suomen kansalaisten muodostama kokonaisuus ja kaikki oikeudenmukaisesti ajattelevat ihmiset pitäisivät luonnollisena, että yhteiseen kassaan maksaa rahaa kukin oman tulotasonsa mukaan. Asuinkunta olisi sivuasia.
Ei kysymys ole väärinkäsityksestä, vaan vastakkainasettelun lietsomisesta!
Osaamattomien puolueiden vanha keino vähä-älyisten aktivoimiseksi.
Tarkoitatko Sipilän höpinöitä virkamiehistä kepulandian ulkopuolella.
Tarkoitan ääriliikkeiden taktiikoita. Äärisosialimi syyllisti gulakit ja äärioikeisto syyllisti juutalaiset.
Syyllistäjät sai ennen kansan puolelleen.
Mitä "kepulandian" ulkopuolella olevat virkamiehet ovat?
Nimenomaan näin se on.
Kysehän näiden kaupunkipopylisisten puolueiden ääntenkalastelusta.
Kokoomuksen ja demareiden korkea kannatus pääkaupunkiseudulla perustuu juuri tähän vastakkainasetteluun. Swe on kaupunkipopylismia jolla aktivoidaan kaupunkiseutujen äänestjiä muka puolustamaan etujaan. Se on ainoastaan äänten kalastelua.
Todellisuudessa kun sitä sitten toteutetaan käytännössä se näivettää kaupunkiseutuja. Monet kaupuniiseudun ihmiset on täysin riippuvaisia siitä toimeliaisuudesta jota on muualla kuin siinä kaupungissa itsessään.
Tämä pitää kyllä paikkansa.
Jitkut puolueet elävät vastrakkainasettelun varassa.
Sitä voidaan kutsua myös popylismiksi.
............
Ihmisiä harhautetaan.
Hyvä oikaisu