Pykälän sivulause

Minulle autokoulussa opetettiin, että sporaa pitää väistää kaikissa tapauksissa paitsi jos spora tulee vasemmalta takaa, jolloin edellä olevalla autoilijalla on etuajo-oikeus. Näin siis jos liikennemerkit tahi valo-opasteet eivät muuta ilmaise.

Löytäisinköhän vielä autokoulukirjani, täytyypä penkoa. Siinä lienee präntättynä oppikirjan toimituksen tulkinta asiasta.

>> Raitiovaunulle on tienkäyttäjän risteyksessä annettava esteetön kulku.

Olipa sekava kirjoitukseni aamutuimaan unenpöpperössä. Sivulauseen merkitys on määritelty tuossa eikä jättäne tilaa spekuloinnille
http://www.finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/1988/19880015

”10) tienkäyttäjällä jokaista, joka on tiellä taikka sillä olevassa ajoneuvossa tai raitiovaunussa;”
so. myös jalankulkija on tienkäyttäjä.
On tavallinen risteys.

Kiitos osallistumisesta, Kollimaattori ja Hakro.

Ilmaus ”1 ja 2 momentin säännöksistä huolimatta” ei ole sivulause, vaan adverbiaali; enintään se voidaan tulkita lauseenvastikkeeksi (Ison suomen kieliopin termejä käytettäessä infinitiivirakenteeksi).

Puhtaasti kielelliseltä kannalta kyseinen ilmaus sanoo, että kyseistä virkettä sovelletaan silloinkin, kun 1. tai 2. momentissa sanotaan toisin. Täten se on muodoltaan lakiin kirjoitettu etusijasäädös, jolla ratkaistaan säädösten väliset ristiriidat. Erityisesti se merkitsee, että risteystä lähestyvän raitiovaunun kuljettajan ei tarvitse väistää oikealta lähestyvää ajoneuvoa (kuten 1. mom. vaatisi), vaan tämän on väistettävä raitiovaunua.

Mainitsemistasi oikeustapauksista edellisestä on vain otsikkotasoinen tiivistelmä, joka ei ole osa itse tuomiota. Toisessa on tulkittu, että puheena oleva momentti ei koske kuvaamaasi tilannetta, vaikka se näyttäisi ilman muuta kuuluvan sen alaan. Kun korkein oikeus on näin linjannut, vaikka vain hyväksymällä raastuvanoikeuden perustelut, on säädökselle käytännössä vahvistettu eri merkitys kuin sillä sanamuotonsa perusteella on. Tämä olisi käytännössä muutettavissa vain niin, että lakia muutettaisiin.

Tuomiossa viitataan vain 14. §:ään lähinnä siksi, että alkuperäinen vaatimus on perustunut siihen. Kun on tulkittu, että 14. §:n kyseinen momentti ei sovellu tapaukseen, ei ole tarvetta viitata muihin pykäliin. Tuomiossa ei suoranaisesti sanota, että tulkinta johtuisi ilmauksesta ”1 ja 2 momentin säännöksistä huolimatta”, vaan tuomiossa vain sanotaan, että kyseinen momentti pätee ”vain saman pykälän 1 ja 2 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa”. Tämä voidaan ymmärtää niin, että momentti sisältää vain poikkeuksia saman pykälän kohtiin.

On mahdollista, että tuomioistuinten linjaus vastaa lainsäätäjän todellista tarkoitusta, vaikkakaan ei sanamuotoa.Tätä voidaan perustella sillä, että pykälä kokonaisuudessaan käsittelee sitä, miten risteykseen eri suunnilta tulevat ovat velvollisia väistämään toisiaan. Kääntymistä ja samasta suunnasta tulevan väistämistä siinä yhteydessä ei liene ollut lainkaan tarkoitus käsitellä tässä, vaan sitä koskee 12. §. Sen 1. momentti voidaan lukea niin, että puheena olevassa tilanteessa raitiovaunun on väistettävä. Eri asia on, miten tämä on sopusoinnussa lain hengen kanssa, siihen kun selvästi sisältyy ajatus, että raitiovaunun pitäisi voida kulkea mahdollisimman sujuvasti .

(Valitettavasti lakiesityksen perusteluja ei ole saatavilla netistä, vaan ne pitäisi kaivaa esiin sopivasta kirjastosta. En kuitenkaan usko, että sieltä löytyisi selitystä, joka olisi enää merkityksellinen. KKO:n ratkaisuilla on suurempi merkitys kuin lain esitöillä.)

Lakitekstissä ei ole tapana käyttää niin sujuvia ilmauksia kuin ”1. ja 2. momentin tilanteissa”, vaan sanotaan ”1 ja 2 momentissa mainituissa tilanteissa”.

Kansalaisaloitteellahan tämäkin asia olisi järjestettävissä ☺

Divarista on joskus nippuun luiskahtanut TLL painos vuodelta 1973 ( alkuperältään TLL 1957 muutoksineen ).
Väistämisvelvollisuus pykälässä 17:

”2. Ajoneuvon, jonka kulkusuunta risteyksessä leikkaa toisen ajoneuvon kulkusuunnan, on, jollei jäljempänä ole toisin säädetty, väistettävä samanaikaisesti oikealta lähestyvää ajoneuvoa. ( 12.6.1968/345 )
- - -
4. Ajoneuvo ei saa kääntyä risteyksessä, ennen kuin se voi tapahtua estämättä kohtaavaa liikennettä, risteävän ajoradan poikki polkupyörällä, moottoripolkupyörällä tai invalidipyörällä ajavaa tahi jalankulkijaa, joka ylittää risteävää ajorataa. ( 21.5.1971/405 )
5. Raitiovaunulle on muun tiellä kulkevan 2 ja 4 momentin säännöksistä riippumatta annettava esteetön kulku. ( 21.5.1971/405 )”


Kohdat 4 ja 5 ovat saaneet jotain säätämistä 1971 tai raitiovaunusta ei välttämättä tässä laissa sitä ennen ole ollutkaan ajojärjestyssäädöksiä, koska löytyy merkintä raitioliikenteen omassa osassa:
”3. Raitiovaunuliikenteessä on sen lisäksi, mitä 1 momentista johtuu, noudatettava kunnallissäännön antamisjärjestyksessä annettuja paikallisia sääntöjä ja määräyksiä. ( 20.6.1960/324 )”
En löytänyt verkosta tätä koskevaa materiaalia, mutta oliskohan teillä paremmat hakukoneet...

Vilahti myös mieleen ettei kiskoilla kulkevasta laitteesta ( so. ei ajoneuvo ) välttämättä ehkä ole säädetty mitään vaan on ajateltu sen olevan osa rautatieliikennettä ja oikeudessa on ehkä kuultu:
”Kyllä tollon klapikuorma-autokuskinkin pitää ymmärtää, että rv on, kuten kiskoilla kulkeva juna, vaikea hallittava ja pysäytettävä laite, jonka eteen ei Johanssoninkaan pidä ryysätä”.

Tuo vuoden -67 KKO:n päätöksen alkuperäisen lakiviittauksen teksti jää hämärän rajamaille.
Rv osalta tuossa ( -71-> ) on käytetty selkeää ilmaisua, että sitä on väistettävä ( muiden säädösten lisäksi ) vain vasemmalta ja vastaan tulevaa kulkusuunnassaan vasemmalle kääntyvää.

1981 on saanut muodon, jossa tekstin ”riippumatta” on muutettu ”huolimatta” ja on saanut pilkut viittausten ympärille:
”Raitiovaunulle on tienkäyttäjän risteyksessä, 1 ja 2 momentin säännöksistä huolimatta, annettava esteetön kulku.”
Oletan, että pilkuilla ei ole ollut tarkoitus muuttaa/laajentaa rv-pykälän vaikutusta vaan rytmittää tekstiä, trimmata kliffemman näköiseksi.

Divarista on jäänyt hihaan myös 30.12.1937 annettu ”Asetus sisältävä yleisen liikennejärjestyssäännön”, joka oli edeltävä vuoden 1957 lakikokonaisuudelle. Tästä en ole löytänyt mitään sporaa koskevaa sääntöä.

Yucca, luin vastauksesi pariinkin kertaan tehden oikein kipiää ja ”käetkin hikos niin”, mutta mikäli ymmärsin oikein, niin olet sitä mieltä, että KKO on tehnyt virheen hyväksyessään 1988 käräjäoikeuden päätöksen. Ei välttämättä virhettä lainsäätäjän tarkoittaman kannalta, mutta kieliopin kannalta. Olenko ymmärtänyt oikein?

Mikäli näin tarkoitit ja nuo 2 päätöstä koskevat tilannetta, jossa rv:llä on ollut mahdollisuus ajaa myös suoraan, niin sellaisessa tapauksessa, jossa kiskot vain kääntyvät, on vielä mahdollista, että rv saakin vapauttavan tuomion. Tuomioon luiskahtaa teksti ”Ottaen huomioon sen, että kiskot ovat poikkeuksellisesti pakottaneet raitiovaunun kääntymään kuljettajan pystymättä vaikuttamaan asiaan, niin...”ja ”Kääntyminen tuli rv-kuljettajalle pyytämättä ja yllättäen, kuin faxit”.
http://goo.gl/maps/fmXRD

”Raitiovaunulle on 1. ja 2. momentin tilanteissa annettava esteetön kulku”
Olinpas tuossa höppänä. *Mäiskii itseään pitkin poskia*

Ps. 80-luvulla ajaminen samaan suuntaan viereisellä kaistalla rv:n vierellä oli varsin haastavaa risteysajossa, jos ei tiennyt rv:n reittiä etukäteen tai nähnyt linjanumeroa. Risteysajossa piti vahdata suojateitä, muita risteykseen tulevia, liikennemerkkejä yms. ja lisäksi vahdata sitä yhtä rv:n vilkkua, joka heikon valotehonsa vuoksi oli lähinnä huono vitsi ja lisäksi väärällä korkeudella ettei sitä henkilöautosta nähnyt kurkkimatta sivuikkunasta
http://www.raitio.org/ratikat/helsinki/hkl/hkl1-_4/hkl1-_4.htm
Tämän modellin uudemmissa sarjoissa oli jo kiinnitetty enemmän huomiota valotehoon ja sijoitukseen ( myös ) riittävän alas ja eteen
http://www.raitio.org/ratikat/helsinki/hkl/hklnr2/hklnr2.htm

Rv-kuljettajan on tehtävä toimia tullessaan vaihteeseen. Varmistettava, että vaihde on siihen suuntaan niinkuin reitti edellyttää tai jopa toimia sen vaihtamiseen oikeaksi.
Suunta on kuljettajan tietoinen valinta, kääntyminen tai suoraan ajaminen.

Vuoden -81 lain hallituksen esityksiä ei ole verkossa kuten sanoitkin, mutta ovat varmasti olleet KKO:nkin käytössä vuoden -88 päätöstä tehtäessä.
Vuoden -71 antaman selkeän rajauksen ( vain vasemmalta tuleva ja edestä kääntyvä rv ) muuttaminen _tietoisesti_ koskemaan myös takaa tulevaa kääntyvää olisi ollut hallituksen esityksen perusteluissa -81 ja varmasti vaikuttanut jonkin päätökseen kolmesta oikeusasteesta -88.
Tästä syystä epäilen, että tekstin muutoksen tarkoituksena oli vain ”hieman stailata” sitä muuttamatta -71 tarkoitusta ja tehty ajattelematta sen mahdollista merkityksen muutosta eikä sitä ”muutosta” näinollen ole hallituksen esityksen perusteluissa ollut eikä tarvinnut olla, koska mitään _tarkoituksen_ muutosta ei ollut tapahtunut.


”ettei kyse ole laissa tarkoitetusta kääntymisestä.”
Tuo onkin jännä näkemys. Ehkä näillä perusteilla se voisi toimia.
Ajoneuvoliikenteelle tarkoitettu tie kaartaa ja suunta muuttuu, mutta kyse ei ole kääntymisestä vaan suoraan ajamisesta
http://goo.gl/maps/Un5yJ

”14) raitiotiellä yksinomaan raitiovaunuliikenteelle tarkoitettua tien osaa tai erillistä tietä;”
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1981/19810267#L1P2
Liikenteenjakaja tekee tuosta rv-pysäkistä raitiotien, ”yksinomaan rv-liikenteelle tarkoitetun tien osan”
http://goo.gl/maps/cISqZ
kun rv jatkaa ajoa tuosta pysäkiltä ja tulee muiden ajolinjalle, niin raitiotie päättyy, kun leikkaa muiden ajolinjan ja juuri siinä kohtaa tulee törmäys takaa samasta suunnasta tulleen auton kanssa
http://goo.gl/maps/FoKRd
mutta rv on ajanut raitioTIELLÄ, joka on kaartanut oikealle, kun suoraanmenon mahdollisuutta ei ole eli se ei ole kääntynyt raitiotieltä mihinkään.
Esittämäsi näkemys on tässä paikassa vahvoilla.

Autoilija tietysti toivoo, että rv-kuljettaja tuomitaan joko KKO tai 12 47 mukaan
http://www.finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/1988/19880015
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1981/19810267#L2P12
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1981/19810267#L2P47


Kiitos Yucca mielenkiintoisista näkemyksistä ja selvennyksistä. Oli hyvin virkistävää.

Relaksoivaa joulunaikaa kaikille.