Abortti on kuolema siinä missä muutkin kuolemat

Rea

Lueskelin joitakin täällä olleita viestejä. Osa ihmisistä on aborttia vastaan ja osa hyväksyvät sen osana elämää.

Haluan kertoa teille oman mielipiteeni asiasta.

Ihmiset, jotka hyväksyvät abortin, tietävät, että abortti on vain yhden siitiön kuolema. Siittiöitä on miljoonia, niitä tulee aina vain lisää. Abortti ei ole vakava asia, koska uusia siittiöitä riittää aina.

Ihmiset, jotka eivät hyväksy abortteja, eivät pysty alentamaan itsensä siitiön tasolle. Jokainen meistä on kuitenkin ollut joskus siittiö. Kaikki me olemme samanarvoisia ja kuolevaisia. Ei se haittaa, milloin kuollaan, jo sikiönä vai aikuisena? Kohtaamme joka tapauksessa kuoleman jossain vaiheessa elämäämme.

Tuli mieleen, että ovatko abortin vastustajat juuri ne, jotka eivät hyväksy kuolemaa luonnollisena osana elämää? Pelkäävätkö he kuolemaa niin kauheasti, että ottavat nokkiinsa jokaisen sikiön kuolemasta? Tai ajattelevatko he olevansa jumalia, jotka haluavat määrätä toisten ihmisten elämästä? Mistä heidän pelkonsa abortteja kohtaan juontuu? Osaavatko he ajatella logiikalla?

Mielestäni elämä on sattuman kauppaa. Jokainen meistä on syntynyt tähän maailmaan sattumasta. Toinen siittiö olisi yhtä hyvin ehtinyt ensin munasoluun ennen minua.

Periaatteessa on samantekevää, jos me kaikki kuolisimme joskus esim. ydinsotaan tai kasvihuoneilmiön takia, me joka tapauksessa kuollaan joskus. Olemme samanlaisia kuin siittiöitä: meitä on maailmassa 6 miljardia ja samoja määriä siittiöitä löytyy miehen spermasta.

Joidenkin maiden kansojen on helpompaa hyväksyä kuoleman kuin länsimaalaisten ihmisten. He kokevat kuoleman erittäin luonnollisena asiana siinä missä synnyttämistäkin. Ihmisiä syntyy ja kuolee, meitä on maailmassa jo liikaakin, joten kyllä niitä ihmisiä riittää, jotka haluavat synnyttää lisää ihmisiä maailmaan.

Olemme vain onnekkaita, kun voitimme siittiökilpailun kiirehtiessämme munasoluun. Meidän tehtävämme on vain PÄÄTTÄÄ, MITEN KÄYTÄMME TÄMÄN AINOAN ELÄMÄMME. Ei sillä ole kenellekään mitään väliä, miten me elämme. Meille jokaiselle on tärkeintä se, että olemme itse tyytyväinen omaan elämäntapaamme.

Abortin vastustajat ja muut ihmiset, jotka haluavat leikkiä jumalaa, heille sanoisin, että he voisivat keskittyä enemmän omaan elämäänsä eikä jokaisen ihmisen elämään. Se on jokaisen ihmisen OMA OIKEUS päättää omasta elämästään, eikä joku teistä abortinvastustajista.

Itselleni on tärkeää elää niin, että lähimmäiseni olisivat onnellisia ja tyytyväisiä, mutta myös sillä tavalla, että olisin itse onnellinen valitsemallani elämäntavalla.

Mielipiteet ovat tervetulleita, olen valmis keskustelemaan aiheesta syvällisemminkin. Pääni on paljon ajatuksia näistä asioista.

69

2048

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Ööh...

      Muuten en tähän keskusteluun ota kantaa, mutta haluaisin oikaista tietämättömyyttäsi biologiasta.

      Ensinnäkin, jokainen ihminen on siittiön ja munasolun, eli vanhempien perintötekijöiden summa. Ihmiset eivät suinkaan "ole siittiöstä lähtöisin" vaan vain puolet geeneistämme ovat. Toinen puoli geeneistä tulee munasolusta. Käytännössä lapsissa on jopa enemmän äitiä, sillä soluissa olevat, energiataloutta hoitavat soluelimet, mitokondriot, ovat peräisin kokonaan munasolusta, eli ÄIDILTÄ. Siittiöt ovat vain puolet kehittyvästä alkiosta, eli sikiöstä, eli tulevasta lapsesta.

      Emme siis koskaan "ole olleet siittiöitä".

      Lukekaa hyvät ihmiset biologiaa!

    • Tome

      Noh, täällä ei kylläkään enää voi keskustella abortin oikeutukseta tai vääryydestä.

      Keskustelut kuulemma pitää käydä tuolle filosofis-linjaisella "Arvot ja etiikka" palstalla.

      Kerron nyt kuitenkin oman kantani. En ole abortin kannalla, se oma kantani.

      Perusteenani lyhykäisesti se, että vain Jumalan on oikeus antaa elämä ja ottaa se. Keskenmeno on luonnollinen kuolema, abortti ihmisen tuottama kuolema, eli tuottamuksellinen kuolema. Lisäksi se, että elämä on ainutkertaisen tärkeä. Elämän alku tapahtuu hedelmöityksessä ja päättyy sitten vanhuusiässä. Näin ollen en näe yhdentekeväksi abortoidaanko lapsi.

      Pohdit tuossa, että ovatko abortin vastutstajat sellaisia, jotka eivät hyväksy kuolemaa luonnollisena osana elämää.

      En usko, että asia liittyy kuolemanpelkoon, sillä kuolemassa ei ole mitään pelättävää tai erikoista.. kaikki me kerran kuollaan. Oma kritiikkini kohdistuu enemmänkin tämän päivän lepsuun aborttipolitiikkaan, joka saallii aborin lähes ehkäisyn kaltaisena asiana. Raiskaukset tai vaikeat sikiöepämuodostumat mielestäni ovat syitä aborttiin.

      Lisäksi pidän aborttia samalla tavalla hankalana asiana, kuten eutanasiaa. Molemmissa puhutaan ihmiselämän lopettamisesta ennen luonnollista kuolemaa. Molemmat osaltaan vievät ihmisarvolta pohjaa pois, sillä voidaan määritellä, kuka on elämisen arvoinen ja kuka ei. Myönnän, että abortista, kuten eutanasiasta on hyötynsä, mutta kuten Pekka Louhiaisen uudistamassa kirjassa Terveyds, arvot ja oikeudet, mainitsee, eutanasia on hyvin vaikea asia, johon ei ole lähitulevaisuudessa löytymässä ratkaisuja.

      Näen saman ongelman abortin kanssa myös.

      (löytyy PDF-materiaalina: http://www.terkko.helsinki.fi/materiaali/tajo.pdf)

      En ole abortin, enkä eutanasian totaalikieltäjiä. Pointtini on, että abortista, eikä eutanasiasta ei pitäisi tehdä/olla automaattisesti hyväksyttävää asiaa.

    • lapseton

      kerrankin fiksua kirjoitusta tällä palstalla!

      Olen täysin samaa mieltä siun kanssa=)

      Oletko filosofian lukijà? Kuullostat siltä?

      • Ööh...

        Aloittajan kirjoitus on kyllä sinänsä ihan fiksu, mutta filosofian opiskelijat tietänevät lukion käyneinä varmaankin enemmän ihmisen biologiasta. =)


    • I Resist Abortion

      Onhan niiden helppo sanoa, jotka On Jo Elossa. Ajatelkaa, jos teiltä olisi riistetty elämä tai riistettäisiin se jo nyt. Ajatelkaa, että joku joskus olisi ajatellut luopuvansa Teistä. Te ette olisi saaneet elää tai kuolla Jumalan määräyksen mukaan vain ihmisen määräyksen. Ei ihminen ole sen enempää mikään päättämään elämästä kuin kissat tai koiratkaan. Millä oikeudella me riistetään elämä noilta pieniltä ihmistaimilta? Ei elämä vain tule; se on onni, sattuman onni. Minkä takia jotkut saa lapsia ja jotkut tappaa niitä vapaaehtoisesti? Ajatelkaa edes lapsettomia. Miten niitä sattuu kun ne haluais vain lapsen ja jotkut tappaa niitä vapaaehtoisesti.
      On oltava kiitollinen elämästä ja uudesta elämästä sisällä.

    • ddhm

      Nyt on kyllä itselläsi logiikka pahemman kerran hukassa. Ei, ihminen tai edes sikiö ei ole siittiöön verrattavissa. Sikiö on siittiön ja munasolun yhdessä muodostama, ainutlaatuinen ihmisen alku. Tämä on biologinen fakta. Se, onko tuo alku sitten ihminen vai ei, onkin jo vaikeampi kysymys.

      Juuri hedelmöittynyt munasolu on solukasa, jota on hankala mieltää ihmisarvoiseksi yksilöksi. Kaksitoistaviikkoinen sikiö on jo toinen juttu: sillä on kaikki tärkeät elimet enemmän tai vähemmän valmiita. Se liikkuu ja aistii. Onko se ihminen?

      Lisäksi jos "Abortti on kuolema siinä missä muutkin", niin silloin looginen johtopäätös on, että abortti on murha: jos sikiön kuolema on saman arvoinen aikuisen tai pikkulapsen kuolema, niin abortin suunnitelmallisuus tekee siitä harkitun murhan. Itse en ole tätä mieltä, vaikka aborttiin kriitisesti suhtaudunkin, kunhan vain halusin osoittaa logiikkasi hataruuden.

      Abortti ei myöskään ole "luonnollinen" tuon huonosti määritellyn sanan yleisimmissä merkityksissä (itseasiassa koko sanaa ei pitäisi käyttää, koska sillä ei ole mitään todistearvoa).

      Abortin kiihkeimmät vastustajat itseasiassa kokevat juuri abortin tekijöiden leikkivän jumalaa: hehän päättävät lopettaa ihmiselämän ennen kuin se on todella alkanutkaan. Jos haluat pyrkiä loogisuuteen, on sinun nähtävä tämäkin aspekti, vaikka olisitkin eri mieltä.

      Jos todella haluat pohtia abortin oikeutusta, niin vastaapa näihin kysymyksiin (vastatkaa ihmeessä muutkin):

      1) Mitä oikeuksia sinulla (tai jollain toisella vastaavalla ihmisolennolla on)? Mitä muut ihmiset saavat/eivät saa sinulle tehdä?

      2) Mikä ominaisuus/ominaisuudet tuottavat ihmiselle nämä oikeudet (ts. keille ne kuuluvat)? Missä vaiheessa alkio muuttuu ihmiseksi, jolla on nuo ihmisoikeudet? Miten perustelet väitteesi?

      Vältä virheargumentteja ja perustelemattomia väitteitä. Mieti tarkkaan, mitä loogisia seuramuksia vastauksillasi on. Voit huomata, ettei asia ole lainkaan niin mustavalkoinen ja suoraviivainen kuin kuvittelet.

    • vauvakuumeinen

      Uskomatonta!! Miten voit verrata ihmistä, lasta, alkiota SIITTIÖÖN!!
      Sillä perusteellahan mulle riittäs kun ottasin isännältä lastin ja alkasin kasvattaa siitä vauvaa itelle.. kun sitä ei muuten tunnu siunaantuvan!!
      Mieti raukka parka ennen ku tuommosia ajatuksia kirjottelet minnekään tai sanot julkisesti!

      Se on niin suuri ihme, kun siittiö ja munasolu yhdistyy ja siitä solukasasta alkaa muotoutua ihminen, että onhan se jo ihmiseen verrattavissa.. Kuten joku sanoi, pitää ajatella että just sut, tai mut olis voitu abortoida.. Me ollaan kaikki oltu semmonen solukasa joskus!

      Itse hyväksyn abortin siinä tapauksessa että nainen on raiskattu ja tullut siitä raskaaksi, tai jos sikiö (vauva) on vakavasti sairas tai äidin henki vaarassa.
      Jos itse töpeksii ehkäisyssä, pitäs olla valmis myös kantamaan vastuu..
      Nyt joku kommentoi siihen että jos ehkäisy pettää.. Itse en sillon pystys tekeen aborttia.. se lapsi haluaa syntyä jos pillereistä, kierukasta tai muusta huolimatta saa alkunsa...

    • täh?

      Mielestäni nimenomaan sinä et viestissäsi osannut ajatella logiisesti.
      Kirjoitit mm... >>>Tai ajattelevatko he olevansa jumalia, jotka haluavat määrätä toisten ihmisten elämästä? Mistä heidän pelkonsa abortteja kohtaan juontuu? Osaavatko he ajatella logiikalla?>>>

      Eikö tuossa tapauksessa nimenomaan ole loogista ajatella, että ihminen joka tekee abortin leikkii Jumalaa, eikä päinvastoin? Ihminen, joka tekee abortin kuvittelee voivansa määrätä syntymättömän lapsen oikeudesta elää ja näin ollen toimii Jumalan elkein.

      Sanottakoon vielä, että en itse kannata aborttia, mutta en voi mennä vannomaan etten sitä missään olosuhteissa tekisi tulevaisuudessa. Elämä kun ei ole ennustettavissa.
      Ja kuolemasta sen verran, että meillä täällä länsimaissa on tabu puhua kuolemasta, siitä on tehty pelottava mörkö. Uskoisin myös, että yhteiskuntamme olisi paljon terveempi, jos kuolemasta voisi keskustella avoimesti ja se hyväksyttäisiin luonnolliseksi osaksi elämää, eikä siihen liittyisi niin kamalasti pelkoja. Tarkoitan tässä tapauksessa ns. luonnollista kuolemaa (keskenmeno, vanhuus jne.) mitä abortti ei mielestäni ole.
      Siinähän
      toinen ihminen päättää toisen ihmisen kuolemasta. Tietysti myös siitä keskustelu (rakentavasti) on tärkeää, ilman moraalisaarnoja.

      Kuten sanoit:
      >>>Se on jokaisen ihmisen OMA OIKEUS päättää omasta elämästään

    • mielipiteeni

      Elä ja anna toistenkin elää. Ja se siittiö ehti sinne munasoluun koska hänen oli tarkoitettu siihen, hänelle oli tarkoitettu että hän eläisi. Olen kyllä ymmärtänyt että olisi vain yksi Jumala, väität että kaikki koettavat leikkiä Jumalaa. No jotkut leikkivätkin, koska eivät anna toisten elää.

    • Nimetön

      Haluaisin hieman kommentoida juttuasi. Kutsuit abortin vastustajia jumalaa leikkiviksi ihmisiksi..eiköhän asia ole juuri päinvastoin. Ihminen, joka tekee abortin leikkii jumalaa päättäämällä toisen ihmisen elämästä ja kuolemasta. Siihen yhdelläkään ihmisellä EI pitäisi olla oikeutta. Ihminen ei voi päättää milloin pieni ihmisen alku on ihminen (vaikka lääketieteessä ja juridisesti niin tehdäänkin). Tiesittekö, että kaikki lääkärit eivät edes suostu tekemään kyseistä toimenpidettä. Ihminen, joka on valmis yhdyntään, tulisi olla valmis myös sen seuraukseen. Tämä maailma on niin itsekäs...täällä vallitsee sellainen minäminä-aikakausi, että oikein pahaa tekee.

    • Nimetön

      Ihminen, joka ei itse ole valmis ottamaan vastuuta teoistaan (raskaaksi tulostaan), voisi hoitaa asian muutoinkin kuin abortilla, nimittäin kantamalla lasta ja antamalla sen syntymän jälkeen adoptoitavaksi. Lapsi ON LAHJA, ei mikään esine, jonka voi heittää pois kun se ei tunnu hyvältä.

      • auli

        ..ja jos lasta ei voi eri syistä pitää, vaihtoehtoina ovat adoptio tai abortti. Abortissa ei ole kyse lapsen pois heittämisestä vaan hyväksyttävästä lääketieteellisestä toimenpiteestä, jonka seurauksena lasta ei synny lainkaan. Vaikeita ratkaisuja, mutta niihinkin ihminen joskus elämässään törmää.


    • Rea

      Suokaa anteeksi haparointini biologiassa. Muistelen kyllä, että munasolukin on tärkeä osa sikiön muodostumisessa siinä missä siittiö. Tässä kirjoituksessani haluan vain korostaa siittiöitä enemmän kuin munasolua, koska haluan kuvailla sitä, miten abortti ei ole vakava asia, koska siittiöitä on niin paljon, ja abortin jälkeenkin voi saada lasta, kunhan elämä tuntuu olevan valmis lapsen saamiseen ja kunhan munasolu on kunnossa lapsen saantiin.

      Osa ihmisistä kärsii lapsettomuudesta ja heille on vaikea paikka, että abortin teettäjien on niin helppoa saada vauvoja. Tästä lapsettomuudesta kärsivistä löytyy toinen pohdiskelemani aihe, ja mielestäni jokainen lapsettoman tulee hyväksyä oman lapsettomuutensa. Heidän ei kannata aloittaa kalliita hoitoja, jos tulokset ovat hyvin epävarmoja. He voisivat miettiä, että heidän elämänsä on joka tapauksessa yhtä arvokasta kuin muiden, vaikka eivät saa lapsia. Ja he voisivat tehdä hienon ja suuren teon ottamalla ottolapsen ja antamaa hänelle hyvän elämän.

      Jos jotkut ovat huolissaan siitä, että aborttia pidetään eräänä ehkäisykeinona, niin voidaan ajatella inhimillisemmällä tavalla: Jos ihmisille tapahtuu vahinko, kyllä heille tulee sallia abortti, koska ei heille ole hyvä kokea rankkaa raskautta ja saada ei-toivottu vauva. Kyllä jokaisen ihmisen elämä on yhtä lailla tärkeä, että jokaisen on saatava itse päättää elämästään, että haluaako hän aloittaa rankan raskauden, jolloin syntyvä vauva tulee hänelle yhä enemmän läheisemmäksi, mutta hän ei voisi pitää kuitenkaan vauvasta huolta, vaan olisi annettava se pois. Jokaisella on oma oikeus päättää, mikä on parhaaksi omalle elämälleen. Mielestäni syntynyt ja vuosia elänyt ihminen on tärkeämpi kuin syntymätön ihminen eli sikiö, joka ei ole vielä kokenut mitään.

      Kun joku 20-vuotias teettää abortin, se tuntuu hänestä varmaan joka tapauksessa jossain syvimmässä sisimmässään hieman pahalta, mutta hän tietää itse, mikä on hänelle paras vaihtoehto. Hänen on saatava itse päättää elämästään ja elämänsä tärkeysjärjestys.

      Joskus elämä on vain niin vaikeata, että on pakko tehdä vaikeita asioita kuten abortti, ja on surullista, jos abortinvastustaja lisää abortintekijän tuskaa sanomalla, miten se olisi murha jne. Ei se ole murha, sikiön elämä joudutaan vain lopettamaan aikaisin, ei sille voi vielä antaa kunnon elämä.

      • Nimetön

        Kehityksen 4. viikko: Olen 3mm pitkä ja sydämeni, aivoni ja hermojärjestelmäni on alkanut kehittyä. 5.-8. viikkoa: Olen nyt sentin mittainen ja sydämeni sykkii jo kovasti. Minulla on käsien ja jalkojen alut ja sormenikin on alkanut kasvaa. Minulla on jo kasvot ja pieni nenänpää. 9.-12. viikkoa: Olen jo 6cm pitkä. Minulla on jo vähän hiuksia ja kynnet ovat alkaneet kasvaa pieniin sormiini. Olen pieni lapsesi.

        Toivottavasti muistat nämä kun harkitset aborttia!!En voi tuomita ketään, sillä sellainen ei kuulu oikeuksiini, mutta haluan että jokainen ajattelee asiaa.


      • jape
        Nimetön kirjoitti:

        Kehityksen 4. viikko: Olen 3mm pitkä ja sydämeni, aivoni ja hermojärjestelmäni on alkanut kehittyä. 5.-8. viikkoa: Olen nyt sentin mittainen ja sydämeni sykkii jo kovasti. Minulla on käsien ja jalkojen alut ja sormenikin on alkanut kasvaa. Minulla on jo kasvot ja pieni nenänpää. 9.-12. viikkoa: Olen jo 6cm pitkä. Minulla on jo vähän hiuksia ja kynnet ovat alkaneet kasvaa pieniin sormiini. Olen pieni lapsesi.

        Toivottavasti muistat nämä kun harkitset aborttia!!En voi tuomita ketään, sillä sellainen ei kuulu oikeuksiini, mutta haluan että jokainen ajattelee asiaa.

        Taas tota Ebeling -soopaa. Sikiö on sikiö ja lapsi on lapsi. Eipäs vääristellä asioita vaiks kuinka tekis mieli.


      • soopaa
        jape kirjoitti:

        Taas tota Ebeling -soopaa. Sikiö on sikiö ja lapsi on lapsi. Eipäs vääristellä asioita vaiks kuinka tekis mieli.

        Hedelmöitys on hedelmöitys. IHMISalko on saanut ALKUNSA. Abortti on abortti, IHMISalkion TUHOAMISTA.


      • dianne
        jape kirjoitti:

        Taas tota Ebeling -soopaa. Sikiö on sikiö ja lapsi on lapsi. Eipäs vääristellä asioita vaiks kuinka tekis mieli.

        Sikiö on sikiö tuolla perusteella myös vielä päivää ennen syntymäänsä. Miksiköhän sellaista ei sitten saa tappaa? Sikiö, mikä sikiö...vai?


      • dianne
        dianne kirjoitti:

        Sikiö on sikiö tuolla perusteella myös vielä päivää ennen syntymäänsä. Miksiköhän sellaista ei sitten saa tappaa? Sikiö, mikä sikiö...vai?

        ............


      • ddhm

        Kantasi aborttiin on sinänsä ymmärrettävä, mutta perustelusi ovat kyllä kovin hataria ja osin aika naiiveja. Siitiövertauksesi ontu todella pahasti ja on aivan tyhjän päällä. En myöskään käsitä, mikä sinä olet sanomaan, mitä lapsettomuudesta kärsivien pitää tuntea ja tehdä? Asenteesi on aika ylimielinen.

        Jos asioista haluaa keskustella "syvällisesti" niin kuin asian ilmaisit, on mielipiteet perusteltava huolella ja loogisesti. Sitä et ole vielä tehnyt ja kahteen tärkeimpään kysymykseen et ole vastannut:

        Mitä oikeuksia ihmisellä (vaikka sinulla) on?

        Mikä tekee ihmisestä ihmisen, siis olennon, jolle ihmisoikeudet kuluvat? Missä vaiheessa ihminen saavuttaa tuon kehitysasteen ja millä perusteella?


      • Nimetön
        jape kirjoitti:

        Taas tota Ebeling -soopaa. Sikiö on sikiö ja lapsi on lapsi. Eipäs vääristellä asioita vaiks kuinka tekis mieli.

        noin pahalta lukea totuus?


      • Rea
        ddhm kirjoitti:

        Kantasi aborttiin on sinänsä ymmärrettävä, mutta perustelusi ovat kyllä kovin hataria ja osin aika naiiveja. Siitiövertauksesi ontu todella pahasti ja on aivan tyhjän päällä. En myöskään käsitä, mikä sinä olet sanomaan, mitä lapsettomuudesta kärsivien pitää tuntea ja tehdä? Asenteesi on aika ylimielinen.

        Jos asioista haluaa keskustella "syvällisesti" niin kuin asian ilmaisit, on mielipiteet perusteltava huolella ja loogisesti. Sitä et ole vielä tehnyt ja kahteen tärkeimpään kysymykseen et ole vastannut:

        Mitä oikeuksia ihmisellä (vaikka sinulla) on?

        Mikä tekee ihmisestä ihmisen, siis olennon, jolle ihmisoikeudet kuluvat? Missä vaiheessa ihminen saavuttaa tuon kehitysasteen ja millä perusteella?

        Hei, vastaan sinulle tällä samalla vastauksellani kuin toiselle. Tiedän, etten ole vielä niin hyvä kirjoittaja, että osaisin kuvailla ihmisille täydellisesti jokaista ajatustani. Mutta yritän kehittyä.. Ja suo anteeksi haparointini biologiassa. Ei termit ole olennaisinta, haluan vain kuvailla sitä, miten siittiöitä on niin paljon, ja kun osa siittiöistä kuolevat turhan takia, se on vähän samanlaista kuin sikiön kuolema.

        Vastaukseni:
        Olen hieman huono kirjoittaja, koska en aina muista tuoda kaikkia asioita mukaan, jonka lukijan olisi hyvä tietää minusta. Haluankin valaista käsityksiäsi minusta, ddhm.

        Arvostan elämääni ja läheisiäni hyvin paljon. Elämä on lahja. Ja olen erittäin tunteikas ihminen, surulliset ihmiskohtalot koskettavat minua. En toki ole niin jääkylmä ja tunteeton, etten tulisi surulliseksi rakkaan läheiseni kuolemasta, vaan suren oman aikani.

        Vihaan niitä ihmisiä, jotka tekevät pahaa toisille ihmisille, aiheuttavat kärsimystä, kipua ja tuskaa muille ihmisille pelkän kiusantahtonsa ym. takia.

        Mutta samalla en yliarvosta itseäni ja elämää. Ei se haittaa, jos äitini olisi tehnyt abortin, enhän olisi sitä saanut tietooni, jos olisin kuollut abortin takia. Minulta olisi vain jäänyt elämäni elämättä.

        Tulen kuolemaan jonain kauniina päivänä, ja siihen asti otan kaiken irti elämästäni ja samalla pidän huolta lähimmäisistäni, ystävistäni ja avomiehestäni. Olen erittäin kiltti ja herkkä, joka on joutunut kärsimään kiusanteoista elämässäni, jouduin koulussa kokemaan sen miten erään oppilaan takia minua syrjittiin.

        Asiani ydin on siis se, että meidän jokaisen tulee elää elämämme toisia kunnioittaen, myös jokaisen abortintekijän päätöstä. Osa ihmisistä ovat valitettavasti pahoja ja he haluavat vain tehdä pahaa toisille. Toivon, etten joudu toiste pahan ihmisen uhriksi. Tärkein on se, ettemme yliarvosta elämäämme liikaa, ihmiset voisivat sopeutua kuoleman ajatukseen enemmän ja valmistautua siihen, sen ansiosta he osaisivat nauttia elämästään enemmän, eivätkä tuhlaisi aikaa pieniin murheisiin, vaan huomaavat, miten elämä on hieno, miten hienoa on antaa iloa ja rakkautta toisille ym.


      • jape
        dianne kirjoitti:

        ............

        Laista löytyy rajat sille koska abortti voidaan tehdä ja se koska sitä ei enää voida tehä. Lapsi on lapsi vasta synnyttyään. Noilla kaikenlaisilla ihmesolujutuilla uskikset koittaa vaan sekottaa tätä ihan selvää asiaa.


      • Nimetön
        jape kirjoitti:

        Laista löytyy rajat sille koska abortti voidaan tehdä ja se koska sitä ei enää voida tehä. Lapsi on lapsi vasta synnyttyään. Noilla kaikenlaisilla ihmesolujutuilla uskikset koittaa vaan sekottaa tätä ihan selvää asiaa.

        Lääketieteessä ja juridisesti on asetettu rajat milloin ihmisestä tulee ihminen. Lait yritetään tehdä aina mahdollisimman aukottimiksi, näin ollen on täytynyt asettaa jokin raja (28vkoa). Lääketieteessä on kuule monia muitakin asioita, joista ei tiedetä. Ei esimerkiksi tiedetä aiheutuuko synnytyksestä lapselle kipua. On täytynyt asettaa raja sille milloin abortti viim. voidaan tehdä, koska se hankaloituu mitä isompi lapsi on. Moraalisesti taas ei ole rajoja sille minkäikäinen lasketaan ihmiseksi.


      • pipsa
        Nimetön kirjoitti:

        Kehityksen 4. viikko: Olen 3mm pitkä ja sydämeni, aivoni ja hermojärjestelmäni on alkanut kehittyä. 5.-8. viikkoa: Olen nyt sentin mittainen ja sydämeni sykkii jo kovasti. Minulla on käsien ja jalkojen alut ja sormenikin on alkanut kasvaa. Minulla on jo kasvot ja pieni nenänpää. 9.-12. viikkoa: Olen jo 6cm pitkä. Minulla on jo vähän hiuksia ja kynnet ovat alkaneet kasvaa pieniin sormiini. Olen pieni lapsesi.

        Toivottavasti muistat nämä kun harkitset aborttia!!En voi tuomita ketään, sillä sellainen ei kuulu oikeuksiini, mutta haluan että jokainen ajattelee asiaa.

        tässä annat nyt kuvan, että sikiö olisi jotenkin tietoinen olento noilla viikoilla. Se ei ole millään tavalla tietoinen olemassaolostaan .Se, että sydän sykkii tai aivot ovat alkaneet kehittyä, ei tarkoita että sikiö vielä tuntisi tai ajattelisi mitään.Kehitys etenee asteittain, ja tuossa vaiheessa kyse on erilaistumaan alkaneista soluista.


      • jape
        Nimetön kirjoitti:

        Lääketieteessä ja juridisesti on asetettu rajat milloin ihmisestä tulee ihminen. Lait yritetään tehdä aina mahdollisimman aukottimiksi, näin ollen on täytynyt asettaa jokin raja (28vkoa). Lääketieteessä on kuule monia muitakin asioita, joista ei tiedetä. Ei esimerkiksi tiedetä aiheutuuko synnytyksestä lapselle kipua. On täytynyt asettaa raja sille milloin abortti viim. voidaan tehdä, koska se hankaloituu mitä isompi lapsi on. Moraalisesti taas ei ole rajoja sille minkäikäinen lasketaan ihmiseksi.

        Sellaset mielikuvituksen varaset moraalikeskustelut sopii käydä uskontosivuilla. Mieluummin mä uskon täsmällistä lakia kun filosofeja ja huijariuskiksia. Mähän voisin keksii että tumputus on moraalisesti väärin kun siinä voi mennä hukkaan ties kuinka arvokkaita ihmisyksilöiden aiheita. Joten älä kuule jauha P***aa.


      • ddhm
        jape kirjoitti:

        Laista löytyy rajat sille koska abortti voidaan tehdä ja se koska sitä ei enää voida tehä. Lapsi on lapsi vasta synnyttyään. Noilla kaikenlaisilla ihmesolujutuilla uskikset koittaa vaan sekottaa tätä ihan selvää asiaa.

        Kuvaukset sikiöstä ovat sinäänsä tosia, 12 viikkoinen todellakaan ei ole enää pelkkä solumöykky, vaan varsin kehittynyt ihmisen alku. Tämä on syytä tiedostaa, kyseessä ei ole pelkkä uskovaisten propaganda.

        Tämä ei kuitenkaan minusta oikeuta tuota tyyliä "Olen jo 3 cm pitkä...". Se on paitsi valheellista, myös hyvän tavan vastaista provokaatiota. Mikään tutkimustulos ei viittaa siihen, että sikiö olisi tuossa vaiheessa kykenevä tiedostamaan oman olemassaolonsa, sen yksityiskohdista puhumattakaan. Mitä ilmeisemmin erillinen tietoisuus niin kuin me sen käsitämme, kehittyy vasta pari vuotiaalle lapselle.

        Tämä ei kuitenkaan vielä automaattisesti tee abortista hyväksyttävää. Annamme oikeuksia myös aikuisille (vammaiset ym) ja pikkuvauvoille,joilla mitä ilmeisemmin ei ole kovinkaan kehittynyttä tietoisuutta. Miksi sikiö siis on näiden oikeuksien ulkopuolella? Tietoisuuden puuttuminen ei myöskään vielä tarkoita tuntoisuuden puuttumista.

        Laista löytyy rajat, ja hyvä niin. Nuo rajat ovat kuitenkin enemmän tai vähemän mielivaltaisia. Laki ei ole tae siitä, että abortti on oikein. Vaimon hakkaminen on ollut laillista Suomessakin, mutta juuri kukaan ei enää pidä sitä hyväksyttävänä, eikä se ole laillista. Laki ei näin ollen käy perusteeksi moraalista keskusteltaessa, vaikka se onkin peruste käytännön ratkaisuja tehtäessä.

        Ps. Jos lapsi on lapsi vasta kun syntyy, niin miksi 8 kk ikäistä sikiötä ei saa enää abortoida?


      • auli
        ddhm kirjoitti:

        Kuvaukset sikiöstä ovat sinäänsä tosia, 12 viikkoinen todellakaan ei ole enää pelkkä solumöykky, vaan varsin kehittynyt ihmisen alku. Tämä on syytä tiedostaa, kyseessä ei ole pelkkä uskovaisten propaganda.

        Tämä ei kuitenkaan minusta oikeuta tuota tyyliä "Olen jo 3 cm pitkä...". Se on paitsi valheellista, myös hyvän tavan vastaista provokaatiota. Mikään tutkimustulos ei viittaa siihen, että sikiö olisi tuossa vaiheessa kykenevä tiedostamaan oman olemassaolonsa, sen yksityiskohdista puhumattakaan. Mitä ilmeisemmin erillinen tietoisuus niin kuin me sen käsitämme, kehittyy vasta pari vuotiaalle lapselle.

        Tämä ei kuitenkaan vielä automaattisesti tee abortista hyväksyttävää. Annamme oikeuksia myös aikuisille (vammaiset ym) ja pikkuvauvoille,joilla mitä ilmeisemmin ei ole kovinkaan kehittynyttä tietoisuutta. Miksi sikiö siis on näiden oikeuksien ulkopuolella? Tietoisuuden puuttuminen ei myöskään vielä tarkoita tuntoisuuden puuttumista.

        Laista löytyy rajat, ja hyvä niin. Nuo rajat ovat kuitenkin enemmän tai vähemän mielivaltaisia. Laki ei ole tae siitä, että abortti on oikein. Vaimon hakkaminen on ollut laillista Suomessakin, mutta juuri kukaan ei enää pidä sitä hyväksyttävänä, eikä se ole laillista. Laki ei näin ollen käy perusteeksi moraalista keskusteltaessa, vaikka se onkin peruste käytännön ratkaisuja tehtäessä.

        Ps. Jos lapsi on lapsi vasta kun syntyy, niin miksi 8 kk ikäistä sikiötä ei saa enää abortoida?

        Vai on 12 -viikkoinen sikiö "varsin kehittynyt ihmisen alku"? Ei kuullosta minusta kovin täsmälliseltä määrittelyltä ja tällaisiin huitaistuihin argumentteihin törmää nimenomaan herrojen Reinikainen ja Ebeling sovinistisivuilla. Minullekin sikiö on sikiö, ei elävä lapsi ja sillä hyvä. Lain viikkoraja perustuu demokraattisessa yhteiskunnassa suoritetun lainvalmistelun pohjalta syntyneeseen ratkaisuun, eikä minulla ole mitään syytä kyseenalaista sen enempää lakia kuin aborttiin päätyviä naisiakaan varsinkaan kummankaan moraalia. En ole itse tietoinen sen enempää siitä, mitä sikiö tuntee kuin siitäkään, miltä onkimadosta tuntuu koukussa, mutta olen tyytyväinen siitä, että saan 2000 -luvun naisena elää uskonnolla perustellusta sovinismista vapaassa maassa, johon kuuluu oikeuteni olla saamatta lasta, jota en halua, sekä tietenkin siitäkin, että saan halutessani syödä kalaa - mikä varsinaisesti ei kuulu tähän asiaan.

        Mielenkiintoisen osuvaa, että otat abortin vastustamisen yhteydessä esille perinteisen naisten alistamismuodon eli perheväkivallan. Tiedoksesi vaan, että puolison(kin) pahoinpitely on ollut kriminalisoitu yhtä kauan, kuin rikoslaki on ollut voimassa. Siinä ongelma, kuten tässäkin, on ollut sukupuolten tasa-arvon toteutumisesta eli käytännössä siitä, millaista näyttöä tarvitaan perheen sisäisestä pahoinpitelystä annettavaan tuomioon (vaimon hakkaaminen) ja mikä merkitys annetaan naisen tahdolle hankkia halutessaan abortti. Ne kun ovat molemmat näitä eurooppalaisen sivistyksen oheistuotteita, joita joidenkin on niin kovin vaikea sietää.


      • auli
        ddhm kirjoitti:

        Kuvaukset sikiöstä ovat sinäänsä tosia, 12 viikkoinen todellakaan ei ole enää pelkkä solumöykky, vaan varsin kehittynyt ihmisen alku. Tämä on syytä tiedostaa, kyseessä ei ole pelkkä uskovaisten propaganda.

        Tämä ei kuitenkaan minusta oikeuta tuota tyyliä "Olen jo 3 cm pitkä...". Se on paitsi valheellista, myös hyvän tavan vastaista provokaatiota. Mikään tutkimustulos ei viittaa siihen, että sikiö olisi tuossa vaiheessa kykenevä tiedostamaan oman olemassaolonsa, sen yksityiskohdista puhumattakaan. Mitä ilmeisemmin erillinen tietoisuus niin kuin me sen käsitämme, kehittyy vasta pari vuotiaalle lapselle.

        Tämä ei kuitenkaan vielä automaattisesti tee abortista hyväksyttävää. Annamme oikeuksia myös aikuisille (vammaiset ym) ja pikkuvauvoille,joilla mitä ilmeisemmin ei ole kovinkaan kehittynyttä tietoisuutta. Miksi sikiö siis on näiden oikeuksien ulkopuolella? Tietoisuuden puuttuminen ei myöskään vielä tarkoita tuntoisuuden puuttumista.

        Laista löytyy rajat, ja hyvä niin. Nuo rajat ovat kuitenkin enemmän tai vähemän mielivaltaisia. Laki ei ole tae siitä, että abortti on oikein. Vaimon hakkaminen on ollut laillista Suomessakin, mutta juuri kukaan ei enää pidä sitä hyväksyttävänä, eikä se ole laillista. Laki ei näin ollen käy perusteeksi moraalista keskusteltaessa, vaikka se onkin peruste käytännön ratkaisuja tehtäessä.

        Ps. Jos lapsi on lapsi vasta kun syntyy, niin miksi 8 kk ikäistä sikiötä ei saa enää abortoida?

        Vai on 12 -viikkoinen sikiö "varsin kehittynyt ihmisen alku"? Ei kuullosta minusta kovin täsmälliseltä määrittelyltä ja tällaisiin huitaistuihin argumentteihin törmää nimenomaan herrojen Reinikainen ja Ebeling sovinistisivuilla. Minullekin sikiö on sikiö, ei elävä lapsi ja sillä hyvä. Lain viikkoraja perustuu demokraattisessa yhteiskunnassa suoritetun lainvalmistelun pohjalta syntyneeseen ratkaisuun, eikä minulla ole mitään syytä kyseenalaista sen enempää lakia kuin aborttiin päätyviä naisiakaan varsinkaan kummankaan moraalin osalta. En ole itse tietoinen sen enempää siitä, mitä sikiö tuntee kuin siitäkään, miltä onkimadosta tuntuu koukussa, etkä muuten ole sinäkään, mutta minä olen tyytyväinen siitä, että saan 2000 -luvun naisena elää uskonnolla perustellusta sovinismista vapaassa maassa, johon kuuluu oikeuteni olla saamatta lasta, jota en halua, sekä tietenkin siitäkin, että saan halutessani syödä kalaa - mikä varsinaisesti ei kuulu tähän asiaan.

        Mielenkiintoisen osuvaa, että otat abortin vastustamisen yhteydessä esille perinteisen naisten alistamismuodon eli perheväkivallan. Tiedoksesi vaan, että puolison(kin) pahoinpitely on ollut kriminalisoitu yhtä kauan, kuin rikoslaki on ollut voimassa. Siinä ongelma, kuten tässäkin, on ollut sukupuolten tasa-arvon toteutumisesta eli käytännössä siitä, millaista näyttöä tarvitaan perheen sisäisestä pahoinpitelystä annettavaan tuomioon (vaimon hakkaaminen) ja mikä merkitys annetaan naisen tahdolle hankkia halutessaan abortti. Ne kun ovat molemmat näitä eurooppalaisen sivistyksen oheistuotteita, joita joidenkin on niin kovin vaikea sietää.


      • pipsa
        pipsa kirjoitti:

        tässä annat nyt kuvan, että sikiö olisi jotenkin tietoinen olento noilla viikoilla. Se ei ole millään tavalla tietoinen olemassaolostaan .Se, että sydän sykkii tai aivot ovat alkaneet kehittyä, ei tarkoita että sikiö vielä tuntisi tai ajattelisi mitään.Kehitys etenee asteittain, ja tuossa vaiheessa kyse on erilaistumaan alkaneista soluista.

        Mistäs tiedät niin tarkaan sanoa mitä sikiö tuntee!!!! Kerroppa mullekkin.


      • Nimetön
        ddhm kirjoitti:

        Kuvaukset sikiöstä ovat sinäänsä tosia, 12 viikkoinen todellakaan ei ole enää pelkkä solumöykky, vaan varsin kehittynyt ihmisen alku. Tämä on syytä tiedostaa, kyseessä ei ole pelkkä uskovaisten propaganda.

        Tämä ei kuitenkaan minusta oikeuta tuota tyyliä "Olen jo 3 cm pitkä...". Se on paitsi valheellista, myös hyvän tavan vastaista provokaatiota. Mikään tutkimustulos ei viittaa siihen, että sikiö olisi tuossa vaiheessa kykenevä tiedostamaan oman olemassaolonsa, sen yksityiskohdista puhumattakaan. Mitä ilmeisemmin erillinen tietoisuus niin kuin me sen käsitämme, kehittyy vasta pari vuotiaalle lapselle.

        Tämä ei kuitenkaan vielä automaattisesti tee abortista hyväksyttävää. Annamme oikeuksia myös aikuisille (vammaiset ym) ja pikkuvauvoille,joilla mitä ilmeisemmin ei ole kovinkaan kehittynyttä tietoisuutta. Miksi sikiö siis on näiden oikeuksien ulkopuolella? Tietoisuuden puuttuminen ei myöskään vielä tarkoita tuntoisuuden puuttumista.

        Laista löytyy rajat, ja hyvä niin. Nuo rajat ovat kuitenkin enemmän tai vähemän mielivaltaisia. Laki ei ole tae siitä, että abortti on oikein. Vaimon hakkaminen on ollut laillista Suomessakin, mutta juuri kukaan ei enää pidä sitä hyväksyttävänä, eikä se ole laillista. Laki ei näin ollen käy perusteeksi moraalista keskusteltaessa, vaikka se onkin peruste käytännön ratkaisuja tehtäessä.

        Ps. Jos lapsi on lapsi vasta kun syntyy, niin miksi 8 kk ikäistä sikiötä ei saa enää abortoida?

        Tarkoitukseni ei ollut tosiaankaan väittää, että 12 viikkoisella olisi kyky tiedostaa itsensä. Kirjoittamalla siinä muodossa halusin vain tuoda esiin näkökohdan, että kehittyvä sikiö on ihminen.


      • auli
        Nimetön kirjoitti:

        Tarkoitukseni ei ollut tosiaankaan väittää, että 12 viikkoisella olisi kyky tiedostaa itsensä. Kirjoittamalla siinä muodossa halusin vain tuoda esiin näkökohdan, että kehittyvä sikiö on ihminen.

        Tarkoitat varmaan, että MIELIPITEESI on, että sikiö on itse asiassa ihminen, jonka elämää ja olemassaoloa pitäisi suojella jo ennen syntymää naisen tahdosta riippumatta. Kerrohan myös se, mihin tämän mielipiteesi esittämisellä pyrit? Aborttioikeuden rajoittamiseen vai aborttiin päätyvien naisten moraalin kyseenalaistamiseen?


      • ddhm
        auli kirjoitti:

        Vai on 12 -viikkoinen sikiö "varsin kehittynyt ihmisen alku"? Ei kuullosta minusta kovin täsmälliseltä määrittelyltä ja tällaisiin huitaistuihin argumentteihin törmää nimenomaan herrojen Reinikainen ja Ebeling sovinistisivuilla. Minullekin sikiö on sikiö, ei elävä lapsi ja sillä hyvä. Lain viikkoraja perustuu demokraattisessa yhteiskunnassa suoritetun lainvalmistelun pohjalta syntyneeseen ratkaisuun, eikä minulla ole mitään syytä kyseenalaista sen enempää lakia kuin aborttiin päätyviä naisiakaan varsinkaan kummankaan moraalin osalta. En ole itse tietoinen sen enempää siitä, mitä sikiö tuntee kuin siitäkään, miltä onkimadosta tuntuu koukussa, etkä muuten ole sinäkään, mutta minä olen tyytyväinen siitä, että saan 2000 -luvun naisena elää uskonnolla perustellusta sovinismista vapaassa maassa, johon kuuluu oikeuteni olla saamatta lasta, jota en halua, sekä tietenkin siitäkin, että saan halutessani syödä kalaa - mikä varsinaisesti ei kuulu tähän asiaan.

        Mielenkiintoisen osuvaa, että otat abortin vastustamisen yhteydessä esille perinteisen naisten alistamismuodon eli perheväkivallan. Tiedoksesi vaan, että puolison(kin) pahoinpitely on ollut kriminalisoitu yhtä kauan, kuin rikoslaki on ollut voimassa. Siinä ongelma, kuten tässäkin, on ollut sukupuolten tasa-arvon toteutumisesta eli käytännössä siitä, millaista näyttöä tarvitaan perheen sisäisestä pahoinpitelystä annettavaan tuomioon (vaimon hakkaaminen) ja mikä merkitys annetaan naisen tahdolle hankkia halutessaan abortti. Ne kun ovat molemmat näitä eurooppalaisen sivistyksen oheistuotteita, joita joidenkin on niin kovin vaikea sietää.

        Ei kannat hiillostua noin kovasti... vaimonhakkaamisesimerkki ei ehkä ollut parhaasta päästä, myönnän, lähinnä ajatukseni oli että sitä on aikanaan hyväksytty. Keksinet kuitenkin itse parempia esimerkkejä asioista, jotka ennen ovat olleet laillisia, mutta nykyään useimmat ihmiset pitävät niitä itsestään selvästi vääränä. Olisiko lasten lyöminen "kasvatusmielessä" parempi esimerkki?

        Pointti siis vain on, että laista ei voi päätellä, onko jokin asia moraalisesti oikein vai väärin. Ja rajat todellakin ovat mielivaltaisia, vaikkaikin tarkkaan harkittuja. Ei 12 viikon kohdalla tapahdu mitään ratkaisevaa muutosta. Laissa nyt vaan on pakko olla selvät rajat, ja nämä on yhdessä sovittu.

        12 viikkoinen sikiö, varsin kehittynyt ihmisen alku (en siis sanonut ihminen) hyvinkin... voin tarkentaa: väitteeni perustuu kehitysbiologian opintoihini sekä alalla tekemääni tutkimukseen. Väite on puhtasti biologinen. Tuossa vaiheessa sikiöllä on jo melko hyvin kehittyneitä elinjärjestelmiä. Se on kykenevä liikkumaan ja reagoimaan joihinkin ärsykkeisiin. Sen sydän lyö. Tulevan ihmisen piirteet ovat selvästi tunnistettavissa. Samassa vaiheessa olevat hiirensikiöt yleensä tapetaan ennen kuin niitä aletaan silpomaan, koska tiedepireissä monet epäilevät niiden kykenevän tuntemaan jonkilaista kipua (luonnollisesti ne kuolevat hyvin pian kohdun ulkopuolella joka tapauksessa).

        Onko tarpeeksi täsmällistä vai kaipaatko lisää? Tämä argumentti kun ei ole mitenkään hutaistu. Ota huomioon, että esitin tuossa vain faktan, en väittänyt, että sillä olisi automaattisesti jotain moraalisia seuramuksia. Vaikka sanomani onkin totta, ei se välttämättä tee abortista epäeettistä. Lue kunnolla ennen kuin hermostut.

        Naisen itsemääräämisoikeus on kyllä ehdottoman tärkeä asia, samoin kuin sukupuolten välinen tasa-arvo. Siksi en missään nimessä kieltäisi aborttia kokonaan. Tämä ei edelleenkään poista ongelmaa, joka aborttiin liittyy. Olen kysynyt näitä muiltakin, ja kysyn sinultakin:

        1) Mitä oikeuksia ihmisellä(sinulla vaikka) on? Mitä muut saavat sinulle tehdä? Mikä on oikeuskien tärkeysjärjestys (eli ristiriitatilnteessa, mikä on ykkönen)?

        2) Mitkä ominaisuus tekee ihmisestä ihmisen, ts. mikä piirre/piirteet tuottavat sen, etä jollakulla on nuo ihmisoikeudet?

        Voit huomata, että asia ei ole aivan mustavalkoinen.

        ps. Siltä varalta että epäilet minun olevan kristitty sovinistimiessika, niin kuin tekstisi antaa ymmärtää, voin korjata harhaluuloasi kertomalla, että olen nainen, ateisti, biologi ja moraalidilemmoista kiinnostunut.


      • jape
        ddhm kirjoitti:

        Kuvaukset sikiöstä ovat sinäänsä tosia, 12 viikkoinen todellakaan ei ole enää pelkkä solumöykky, vaan varsin kehittynyt ihmisen alku. Tämä on syytä tiedostaa, kyseessä ei ole pelkkä uskovaisten propaganda.

        Tämä ei kuitenkaan minusta oikeuta tuota tyyliä "Olen jo 3 cm pitkä...". Se on paitsi valheellista, myös hyvän tavan vastaista provokaatiota. Mikään tutkimustulos ei viittaa siihen, että sikiö olisi tuossa vaiheessa kykenevä tiedostamaan oman olemassaolonsa, sen yksityiskohdista puhumattakaan. Mitä ilmeisemmin erillinen tietoisuus niin kuin me sen käsitämme, kehittyy vasta pari vuotiaalle lapselle.

        Tämä ei kuitenkaan vielä automaattisesti tee abortista hyväksyttävää. Annamme oikeuksia myös aikuisille (vammaiset ym) ja pikkuvauvoille,joilla mitä ilmeisemmin ei ole kovinkaan kehittynyttä tietoisuutta. Miksi sikiö siis on näiden oikeuksien ulkopuolella? Tietoisuuden puuttuminen ei myöskään vielä tarkoita tuntoisuuden puuttumista.

        Laista löytyy rajat, ja hyvä niin. Nuo rajat ovat kuitenkin enemmän tai vähemän mielivaltaisia. Laki ei ole tae siitä, että abortti on oikein. Vaimon hakkaminen on ollut laillista Suomessakin, mutta juuri kukaan ei enää pidä sitä hyväksyttävänä, eikä se ole laillista. Laki ei näin ollen käy perusteeksi moraalista keskusteltaessa, vaikka se onkin peruste käytännön ratkaisuja tehtäessä.

        Ps. Jos lapsi on lapsi vasta kun syntyy, niin miksi 8 kk ikäistä sikiötä ei saa enää abortoida?

        Taas noita erityissolujuttuja ja niitähän täälä on nähty ennenkin. Onks joku muukin kun pappi tutkinu sitä onko sikiöillä tuntoaistia vai tääkin taas sitä samaa vanhaa..?


      • ddhm
        Nimetön kirjoitti:

        Tarkoitukseni ei ollut tosiaankaan väittää, että 12 viikkoisella olisi kyky tiedostaa itsensä. Kirjoittamalla siinä muodossa halusin vain tuoda esiin näkökohdan, että kehittyvä sikiö on ihminen.

        ...en suosittelisi tuollaista teksti muotoa. Se ei ole asiallista. Jos haluat kertoa sikiö kehityksestä, kerro ihmeessä (se on ihan relevantti asia), mutta pysy faktoissa ja neutraalissa ilmaisussa. Silloin puheesi ovat paljon vakavammin otettavia ja ne kelpaavat jo argumentista.


      • ddhm
        jape kirjoitti:

        Taas noita erityissolujuttuja ja niitähän täälä on nähty ennenkin. Onks joku muukin kun pappi tutkinu sitä onko sikiöillä tuntoaistia vai tääkin taas sitä samaa vanhaa..?

        Lue vastaukseni aulille. Voin sanoa, että nimenomaan joku muu kuin pappi on nuo asiat tutkinut. Nimettömän harrastama personointi on mielestäni typerää, mutta ihan puhdas fakta on, että 12 viikkoinen sikiö on kaikkea muuta kuin solumöykky. On sitten asia erikseen, mitä moraalisia seurauksia tällä faktalla on: ehkä ei mitään. Tuollainen tosiasioiden kieltäminen syö kuitenkin maata omien perustelujesi alta.

        Ainin, kukaan ei tietenkään tiedä, mitä sikiö todella tuntee. Se ei ehkä tunne kipua niin kuin me. 12 viikkoinen kuitenkin reagoi moniin ärsykkeisiin, eli jollain tasolla se ne aistii. Tämä ei vielä kerro mitään siitä, kuika sikiö arsykkeen "kokee".


      • dianne
        jape kirjoitti:

        Laista löytyy rajat sille koska abortti voidaan tehdä ja se koska sitä ei enää voida tehä. Lapsi on lapsi vasta synnyttyään. Noilla kaikenlaisilla ihmesolujutuilla uskikset koittaa vaan sekottaa tätä ihan selvää asiaa.

        Minähän ihmettelenkin sitä LAKIA. Jos kerran sikiö ei ole mikään ihminen, vaan siitä tulee sellainen yhdessä hujauksessa samalla hetkellä kuin se syntyy, niin on se kumma ettei sikiötä sitten voi eliminoida missä vaiheessa raskautta tahansa.
        Hassua muuten, että se syntynyt lapsi on ihan sama heppu, joka siellä kohdussa oleili ensimmäisellä raskausviikolla ja sekuntia ennen syntymäänsä ja kaikkina aikoina siltä väliltä. Se on vain kehittynyt koko ajan. Mutta eihän syntynyt lapsikaan ole kehittynyt siksi joksi myöhemmin tulee, vaan se kasvaa ja kehittyy vielä pitkän aikaa. Miksiköhän lasta ei saa tappaa? Kummallisia lakeja...


      • auli
        ddhm kirjoitti:

        Ei kannat hiillostua noin kovasti... vaimonhakkaamisesimerkki ei ehkä ollut parhaasta päästä, myönnän, lähinnä ajatukseni oli että sitä on aikanaan hyväksytty. Keksinet kuitenkin itse parempia esimerkkejä asioista, jotka ennen ovat olleet laillisia, mutta nykyään useimmat ihmiset pitävät niitä itsestään selvästi vääränä. Olisiko lasten lyöminen "kasvatusmielessä" parempi esimerkki?

        Pointti siis vain on, että laista ei voi päätellä, onko jokin asia moraalisesti oikein vai väärin. Ja rajat todellakin ovat mielivaltaisia, vaikkaikin tarkkaan harkittuja. Ei 12 viikon kohdalla tapahdu mitään ratkaisevaa muutosta. Laissa nyt vaan on pakko olla selvät rajat, ja nämä on yhdessä sovittu.

        12 viikkoinen sikiö, varsin kehittynyt ihmisen alku (en siis sanonut ihminen) hyvinkin... voin tarkentaa: väitteeni perustuu kehitysbiologian opintoihini sekä alalla tekemääni tutkimukseen. Väite on puhtasti biologinen. Tuossa vaiheessa sikiöllä on jo melko hyvin kehittyneitä elinjärjestelmiä. Se on kykenevä liikkumaan ja reagoimaan joihinkin ärsykkeisiin. Sen sydän lyö. Tulevan ihmisen piirteet ovat selvästi tunnistettavissa. Samassa vaiheessa olevat hiirensikiöt yleensä tapetaan ennen kuin niitä aletaan silpomaan, koska tiedepireissä monet epäilevät niiden kykenevän tuntemaan jonkilaista kipua (luonnollisesti ne kuolevat hyvin pian kohdun ulkopuolella joka tapauksessa).

        Onko tarpeeksi täsmällistä vai kaipaatko lisää? Tämä argumentti kun ei ole mitenkään hutaistu. Ota huomioon, että esitin tuossa vain faktan, en väittänyt, että sillä olisi automaattisesti jotain moraalisia seuramuksia. Vaikka sanomani onkin totta, ei se välttämättä tee abortista epäeettistä. Lue kunnolla ennen kuin hermostut.

        Naisen itsemääräämisoikeus on kyllä ehdottoman tärkeä asia, samoin kuin sukupuolten välinen tasa-arvo. Siksi en missään nimessä kieltäisi aborttia kokonaan. Tämä ei edelleenkään poista ongelmaa, joka aborttiin liittyy. Olen kysynyt näitä muiltakin, ja kysyn sinultakin:

        1) Mitä oikeuksia ihmisellä(sinulla vaikka) on? Mitä muut saavat sinulle tehdä? Mikä on oikeuskien tärkeysjärjestys (eli ristiriitatilnteessa, mikä on ykkönen)?

        2) Mitkä ominaisuus tekee ihmisestä ihmisen, ts. mikä piirre/piirteet tuottavat sen, etä jollakulla on nuo ihmisoikeudet?

        Voit huomata, että asia ei ole aivan mustavalkoinen.

        ps. Siltä varalta että epäilet minun olevan kristitty sovinistimiessika, niin kuin tekstisi antaa ymmärtää, voin korjata harhaluuloasi kertomalla, että olen nainen, ateisti, biologi ja moraalidilemmoista kiinnostunut.

        Moraalidilemmojen kanssa voi viettää mukavasti vapaapäivän, parikin, mutta sitä tosiasiaa se ei muuta, että aborttikeskustelussa kyse on viimekädessä sukupuolten tasa-arvosta eli siitä, missä määrin nainen voi määrätä omasta ruumiistaan. Biologina toki voit problematisoida sikiön mahdollista tietoisuutta ympäristöstään mielesi mukaan, mutta se ei muuta tämän ongelman peruslähtökohtaa mihinkään.

        Lasten ruumiillisen kurittamisen osalta tilanne muuttui 1983, jolloin tuli voimaan laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta. Sen jälkeen herttaista hyvääkin lapsilleen tarkoittavat lapsiaan lyövät sekä ojennusmielessä solvaavat vanhemmat ovat syyllistyneet rikokseen. Kuten näet, tässäkin asiassa yhteiskunta pyörii lainsäädännön ympärillä ja vanhakin traditio, kuten lasten kurittaminen ja naisten alistaminen voi muuttua - suuntaan tai toiseen.

        Kysymyksiisi vastaus löytyy, jälleen kerran, kulloinkin voimassaolevasta lainsäädännöstä sekä siitä, mitä kulttuurimme pitää hyväksyttävänä. Nykyinen kulttuuri suosii vapausoikeuksia, joihin naisten tasa-arvokin kuuluu, ja vapauksien rajoittaminen on kulloinkin oltava perusteltua. Lyhyesti oikeuksiani voidaan rajoittaa rikosoikeudellisesti, holhousoikeudellisesti ja terveydenhoitolainsäädännön perusteella sekä poikkeuslainsäädännön rajoitusten pohjalta, joka -viimeksimainittu siis- saatetaan voimaan tilanteen vaatiessa. Ne, kuten aborttilainsäädäntökin, on saatettu voimaan virkamiesvalmisteluna mutta parlamentaarista tietä ja ne siten edustavat ainakin minulle edustuksellista demokratiaa arvostavana kansalaisena sitä, mitä ainakin itse asiassa noudatan. Siten aborttikysymyskin minulle on, piditpä siitä tai et, juuri näin vähän harmaasävyjä sisältävä.

        Abortti on tilanne, jossa on vain huonoja vaihtoehtoja. On ensi- ellei jopa itseisarvoisen tärkeää antaa siinä naiselle oikeus tehdä tässä asiassa itsenäinen valinta, ilman uskovaisten, moraalifilosofien tai muidenkaan ulkopuolisten pohdiskelijoiden taholta tapahtuvaa syyllistämistä. Tämän kuvittelisin olevan sinullekin selvä, kun kerran olet nainen - jos oikein muistan..


      • Rea
        ddhm kirjoitti:

        Ei kannat hiillostua noin kovasti... vaimonhakkaamisesimerkki ei ehkä ollut parhaasta päästä, myönnän, lähinnä ajatukseni oli että sitä on aikanaan hyväksytty. Keksinet kuitenkin itse parempia esimerkkejä asioista, jotka ennen ovat olleet laillisia, mutta nykyään useimmat ihmiset pitävät niitä itsestään selvästi vääränä. Olisiko lasten lyöminen "kasvatusmielessä" parempi esimerkki?

        Pointti siis vain on, että laista ei voi päätellä, onko jokin asia moraalisesti oikein vai väärin. Ja rajat todellakin ovat mielivaltaisia, vaikkaikin tarkkaan harkittuja. Ei 12 viikon kohdalla tapahdu mitään ratkaisevaa muutosta. Laissa nyt vaan on pakko olla selvät rajat, ja nämä on yhdessä sovittu.

        12 viikkoinen sikiö, varsin kehittynyt ihmisen alku (en siis sanonut ihminen) hyvinkin... voin tarkentaa: väitteeni perustuu kehitysbiologian opintoihini sekä alalla tekemääni tutkimukseen. Väite on puhtasti biologinen. Tuossa vaiheessa sikiöllä on jo melko hyvin kehittyneitä elinjärjestelmiä. Se on kykenevä liikkumaan ja reagoimaan joihinkin ärsykkeisiin. Sen sydän lyö. Tulevan ihmisen piirteet ovat selvästi tunnistettavissa. Samassa vaiheessa olevat hiirensikiöt yleensä tapetaan ennen kuin niitä aletaan silpomaan, koska tiedepireissä monet epäilevät niiden kykenevän tuntemaan jonkilaista kipua (luonnollisesti ne kuolevat hyvin pian kohdun ulkopuolella joka tapauksessa).

        Onko tarpeeksi täsmällistä vai kaipaatko lisää? Tämä argumentti kun ei ole mitenkään hutaistu. Ota huomioon, että esitin tuossa vain faktan, en väittänyt, että sillä olisi automaattisesti jotain moraalisia seuramuksia. Vaikka sanomani onkin totta, ei se välttämättä tee abortista epäeettistä. Lue kunnolla ennen kuin hermostut.

        Naisen itsemääräämisoikeus on kyllä ehdottoman tärkeä asia, samoin kuin sukupuolten välinen tasa-arvo. Siksi en missään nimessä kieltäisi aborttia kokonaan. Tämä ei edelleenkään poista ongelmaa, joka aborttiin liittyy. Olen kysynyt näitä muiltakin, ja kysyn sinultakin:

        1) Mitä oikeuksia ihmisellä(sinulla vaikka) on? Mitä muut saavat sinulle tehdä? Mikä on oikeuskien tärkeysjärjestys (eli ristiriitatilnteessa, mikä on ykkönen)?

        2) Mitkä ominaisuus tekee ihmisestä ihmisen, ts. mikä piirre/piirteet tuottavat sen, etä jollakulla on nuo ihmisoikeudet?

        Voit huomata, että asia ei ole aivan mustavalkoinen.

        ps. Siltä varalta että epäilet minun olevan kristitty sovinistimiessika, niin kuin tekstisi antaa ymmärtää, voin korjata harhaluuloasi kertomalla, että olen nainen, ateisti, biologi ja moraalidilemmoista kiinnostunut.

        Ymmärrän pointtisi.. Minua vain hieman häiritsee se, miten useamman kerran sanoit, että "puhuin itseni pussiin".. Mielestäni ei noin voi sanoa, koska toin vain avoimesti omat mielipiteeni eri asioista ilmi, en jaksanut sen kummemmin miettiä miten toinen mielipiteeni kumoaisi toisen. Mutta vastaanpa sun kysymyksiisi:

        1) Mitä oikeuksia ihmisellä(sinulla vaikka) on? Mitä muut saavat sinulle tehdä? Mikä on oikeuskien tärkeysjärjestys (eli ristiriitatilnteessa, mikä on ykkönen)?

        Jokaisella ihmisellä on perusoikeudet. Toiselle ei saa tuottaa kärsimystä, jos hän pystyy sen tuntemaan ja kokemaan. Minulle olisi saanut tehdä abortti sikiönä, koska en olisi ollut siitä lainkaan tietoinen. Mutta kasvattuani isommaksi minusta ei tuntuisi kovin mukavalta, jos joku murhaisi minut.. No, sillekään en kuitenkaan voi mitään, jos joku minut murhaisi.

        2) Mitkä ominaisuus tekee ihmisestä ihmisen, ts. mikä piirre/piirteet tuottavat sen, etä jollakulla on nuo ihmisoikeudet?

        Jokaisella ihmisellä on inhimilliset tunteet ja jokaisen ihmisen pitäisi osata erottaa hyvän pahasta. Mielestäni abortin teko ei ole pahuutta, koska sikiö ei ole siitä tietoinen, ja raskaana oleva nainen joutuu vain tekemään sen valinnan, ei hänen tarkoituksenaan ole varmaan nimenomaan rikkoa sikiön ihmisoikeuksia. Ei sikiöllä oikein voi olla vielä ihmisoikeuksia.

        Mitä mieltä olet vastauksistani? Tiedän, että sinusta voi tuntua ristiriitaiselta se, miten sikiön voi "murhata" vaikka ihmistä ei. Yritän tuoda ilmi tätä: ei kannata ajaa sikiöille ihmisoikeuksia, koska sikiöt ovat vielä odottavien äitien vatsassa, ja odottavalla äidillä on OIKEUS päättää, synnyttääkö hän lapsensa vai ei. Sikiöt ovat tavallaan äitinsä päätösvaltansa alla. Tätä päätösvaltaa en halua äideiltä ottaa pois. Se olisi väärin ihmisiä kohtaan, se rikkoisi naisten omia ihmisoikeuksia.


      • ddhm
        auli kirjoitti:

        Moraalidilemmojen kanssa voi viettää mukavasti vapaapäivän, parikin, mutta sitä tosiasiaa se ei muuta, että aborttikeskustelussa kyse on viimekädessä sukupuolten tasa-arvosta eli siitä, missä määrin nainen voi määrätä omasta ruumiistaan. Biologina toki voit problematisoida sikiön mahdollista tietoisuutta ympäristöstään mielesi mukaan, mutta se ei muuta tämän ongelman peruslähtökohtaa mihinkään.

        Lasten ruumiillisen kurittamisen osalta tilanne muuttui 1983, jolloin tuli voimaan laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta. Sen jälkeen herttaista hyvääkin lapsilleen tarkoittavat lapsiaan lyövät sekä ojennusmielessä solvaavat vanhemmat ovat syyllistyneet rikokseen. Kuten näet, tässäkin asiassa yhteiskunta pyörii lainsäädännön ympärillä ja vanhakin traditio, kuten lasten kurittaminen ja naisten alistaminen voi muuttua - suuntaan tai toiseen.

        Kysymyksiisi vastaus löytyy, jälleen kerran, kulloinkin voimassaolevasta lainsäädännöstä sekä siitä, mitä kulttuurimme pitää hyväksyttävänä. Nykyinen kulttuuri suosii vapausoikeuksia, joihin naisten tasa-arvokin kuuluu, ja vapauksien rajoittaminen on kulloinkin oltava perusteltua. Lyhyesti oikeuksiani voidaan rajoittaa rikosoikeudellisesti, holhousoikeudellisesti ja terveydenhoitolainsäädännön perusteella sekä poikkeuslainsäädännön rajoitusten pohjalta, joka -viimeksimainittu siis- saatetaan voimaan tilanteen vaatiessa. Ne, kuten aborttilainsäädäntökin, on saatettu voimaan virkamiesvalmisteluna mutta parlamentaarista tietä ja ne siten edustavat ainakin minulle edustuksellista demokratiaa arvostavana kansalaisena sitä, mitä ainakin itse asiassa noudatan. Siten aborttikysymyskin minulle on, piditpä siitä tai et, juuri näin vähän harmaasävyjä sisältävä.

        Abortti on tilanne, jossa on vain huonoja vaihtoehtoja. On ensi- ellei jopa itseisarvoisen tärkeää antaa siinä naiselle oikeus tehdä tässä asiassa itsenäinen valinta, ilman uskovaisten, moraalifilosofien tai muidenkaan ulkopuolisten pohdiskelijoiden taholta tapahtuvaa syyllistämistä. Tämän kuvittelisin olevan sinullekin selvä, kun kerran olet nainen - jos oikein muistan..

        En ole missään vaiheessa sanonut, että naisilta pitäisi tuo oikeus viedä. Olen tyytyväinen, että minullakin on lain puutteissa tuo mahdollisuus - toivottavasti en kuitenkaan ikinä joudu moista harkitsemaan.

        Olet myös oikeassa siinä, että kyse on myös tasa-arvosta. Päätös on naisen, ja sillä hyvä. Jokainen nainen, joka aborttia harkitsee, joutuu kuitenkin itse miettimään omaa eettistä suhtautumistaan asiaan. Silloin monelle voi olle tärkeää tietää millainen sikiö sillä hetkellä on. Minusta on ensiarvoisen tärkeää, että kun nainen tekee päätöksen abortista, hän on tehnyt sen hyvin perusteltujen ja pitävien moraali- ja käytännönseikköjen pohjalta. Näin vältetään pahimmat katumus ja masennusreaktiot.

        Lopputulos ei yleensä ole hyvä, jos abortti tehdään valheelliseen faktan tai ristiriitaisiin moraalipäätelmiin pohjautuen. Itse pohdin tätä asiaa pääasiassa juuri siksi, että haluan jollain tavalla nyt, neutraalissa elämäntilanteessa varautua ei-toivottuun raskauteen. Tiedostan, että mietteeni voisivat tositilantessa muuttua, muta ainakin minulla olisi jotain välineitä asian käsittelyyn.


      • ddhm
        Rea kirjoitti:

        Ymmärrän pointtisi.. Minua vain hieman häiritsee se, miten useamman kerran sanoit, että "puhuin itseni pussiin".. Mielestäni ei noin voi sanoa, koska toin vain avoimesti omat mielipiteeni eri asioista ilmi, en jaksanut sen kummemmin miettiä miten toinen mielipiteeni kumoaisi toisen. Mutta vastaanpa sun kysymyksiisi:

        1) Mitä oikeuksia ihmisellä(sinulla vaikka) on? Mitä muut saavat sinulle tehdä? Mikä on oikeuskien tärkeysjärjestys (eli ristiriitatilnteessa, mikä on ykkönen)?

        Jokaisella ihmisellä on perusoikeudet. Toiselle ei saa tuottaa kärsimystä, jos hän pystyy sen tuntemaan ja kokemaan. Minulle olisi saanut tehdä abortti sikiönä, koska en olisi ollut siitä lainkaan tietoinen. Mutta kasvattuani isommaksi minusta ei tuntuisi kovin mukavalta, jos joku murhaisi minut.. No, sillekään en kuitenkaan voi mitään, jos joku minut murhaisi.

        2) Mitkä ominaisuus tekee ihmisestä ihmisen, ts. mikä piirre/piirteet tuottavat sen, etä jollakulla on nuo ihmisoikeudet?

        Jokaisella ihmisellä on inhimilliset tunteet ja jokaisen ihmisen pitäisi osata erottaa hyvän pahasta. Mielestäni abortin teko ei ole pahuutta, koska sikiö ei ole siitä tietoinen, ja raskaana oleva nainen joutuu vain tekemään sen valinnan, ei hänen tarkoituksenaan ole varmaan nimenomaan rikkoa sikiön ihmisoikeuksia. Ei sikiöllä oikein voi olla vielä ihmisoikeuksia.

        Mitä mieltä olet vastauksistani? Tiedän, että sinusta voi tuntua ristiriitaiselta se, miten sikiön voi "murhata" vaikka ihmistä ei. Yritän tuoda ilmi tätä: ei kannata ajaa sikiöille ihmisoikeuksia, koska sikiöt ovat vielä odottavien äitien vatsassa, ja odottavalla äidillä on OIKEUS päättää, synnyttääkö hän lapsensa vai ei. Sikiöt ovat tavallaan äitinsä päätösvaltansa alla. Tätä päätösvaltaa en halua äideiltä ottaa pois. Se olisi väärin ihmisiä kohtaan, se rikkoisi naisten omia ihmisoikeuksia.

        Tartuin pussiin puhumiseen, koska leimasit tekstissäsi abortin vastustajat loogisen ajatteluun kykenemättömiksi ja muutenkin vähän "tyhmiksi" kun eivät näe totuutta niin kuin sinä. Mielipiteitä saa olla, mutta jos odottaa toisten olevan samaa mieltä, on mielipiteet pystyttävä perustelemaan loogisesti.

        "Yritän tuoda ilmi tätä: ei kannata ajaa sikiöille ihmisoikeuksia, koska sikiöt ovat vielä odottavien äitien vatsassa, ja odottavalla äidillä on OIKEUS päättää, synnyttääkö hän lapsensa vai ei. "

        En minäkään ottaisi tuota oikeutta pois. Se ei kuitenkaan vastaa vielä kysymykseen sikiön mahdollisista oikeuksista.

        Ensimmäisessä kysymykseessä pidät tuntoisuutta tärkeänä, toisessa tietoisuutta - kumpi siis määrää sen, saako olentoa satuttaa? Tuntoisuus vai tietoisuus?

        Tuntoisuus on siitä huono vastaus, että nykytiedon valossa sikiö pystyy tuntemaan jotain, vaikka emme tiedäkään tunteeko se kipua niin kuin me. Jos tuntoisuus on ihmisoikeuksien kriteri, abortti on äärimmäisen kyseenalainen teko (suorana analogiana tämä johtaisi myös siihen, että eläimilläkin on ihmioikeudet, mutta ei mennä siihen - sovitaan nyt, että ne oikeudet kuuluvat tässä yhteydessä vain ihmiselle).

        Tietoisuutta sikiöllä ei ole minkään tutkimustiedon valossa. Ei muuten ole pikkuvauvallakaan, eikä vaikeasti vammaisella. Huomaat varmaan, mitä seuraa, jos tietoisuutta pidetään ihmisoikeuksien kriteerinä.

        Sikiön tilanne on tietty sikäli erilainen, että se on kiinni äitinsä ruumiissa, tästä riippuvainen ja vaikuttaa ratkaisevasti äidin elämään. Kaukaahaettu, mutta valaiseva esimerkki: jos siiamilaisista kaksosista toisen maksa huolehtii kummankin veren puhdistuksesta yms., onko tällä kaksosista oikeus vaatia toisen pois leikkaamista, vaikka se merkitsisikin irroitetulle maksattomalle varmaa kuolemaa? Miksi/miksi ei?

        Ja kuten tosiaan olen sanonut, en ole päätösvaltaa naiselta viemässä, mutta aborttia harkitessaan jokaisen naisen on päätettävä PERUSTELLUSTI kantansa näihin kysymyksiin, jottei yöhemmin tarvitse katua.


    • Ankka

      Joskus tulee sellainen tunne, että elämää yliarvostetaan.
      Jos ei-toivottu (esim. raiskauksesta johtuva) raskaus johtaa sikiön abortointiin, jotkut ihmiset ajattelevat, että nyt on menetetty jotain mittaamattoman arvokasta. Satojen miljoonien vuosien aikana syntyy ja kuolee jatkuvasti eliöitä. Miksi tuo yksi sikiö on niin mittaamattoman arvokas?

      Ajatellaan vielä, että mitä jos minä nyt yhtäkkiä kuolisin. Ei se minua itseäni haittaisi, läheisiä kyllä. Samalla tavalla abortti ei haittaa sikiötä itseään, mutta varsinkin abortin tekevälle naiselle se on raskasta. Mutta vielä raskaampaa olisi synnyttää ei-toivottu lapsi.

      Minä arvostan elämää, mutta en yliarvosta sitä.
      En lähde tarkemmin määrittelemään, mitä yliarvostus tarkoittaa, ja missä menee arvostuksen ja yliarvostuksen raja. Haluan provokatiivisesti herättää ajatuksia.

      • Rea

        Olen samaa mieltä kanssaasi tästä, että elämää yliarvostetaan. Uusia ihmiselämiä on niin helppoa saada, sen todistaa jo tämän maailman väestönräjähdys.

        Kun ihan pienet ja suloiset lapset kuolevat, sekin kuuluu elämänkiertoon, ei se ole mitään kauhistuttavaa. Se tuntuu ihmisiltä vain pahemmalta kuin mitä se onkaan, koska he ajattelevat tähän malliin: "mitä kaikkea tuolla pienellä ja suloisella lapsella olisikaan ollut edessä!". Kuolema on surullinen asia, mutta siihen tulisi suhtautua paljon enemmän realistisesti.

        Elämää riittää aina, ja pidämme vanhusten kuolemaa luonnollisina. Miksemme voisi pitää myös sikiöiden kuolemia luonnollisina, vaikka ne ovatkin "tuottamuksellisia"? Joskus on vain pakko tuottaa sikiölle kuolema, jos ei voi aloittaa odottamisen.

        Nyky-yhteiskunnan ihmiset ovat kasvaneet liikaa pumpulissa, eivät kestä surullisia asioita, ja samalla katsovat omaan napaansa: eivät auta köyhiä, sairaita ja pulassa olevia ihmisiä, vaikka he ovat yhtä lailla ihmiset. Tälle emme mahda mitään: ihmiset ovat ihmisiä, hyvässä ja pahassa.

        Mielestäni on syytä arvostaa sikiötä enemmän elossa olevaa ihmistä - tässä tapauksessa naista, joka ei halua synnyttää vauvaa. Suotakoon hänelle oikeus päättää omasta elämästään, sillä hänen elämä on jo arvokasta, eikä ole hänelle hyväksi synnyttää ei-toivottu lapsi.

        Kaiken ydin on se, että meitä ihmisiä on jo niin paljon, että meidän olisi parasta vain keskittyä oman elämämme laatuun, koska emme muuta voi. Emme voi hallita ihmisiä, jotka haluavat tehdä abortin. Turhaa tuhlata energiaa haukkumalla heitä, he ovat jo valintansa tehnyt, he katsoivat sen parhaaksi omalle arvokkaalle elämälleen. Jokainen vahinkovauvaa odottava ja aborttia aikova ihminen ovat yhtä arvokas kuin sikiö tai vauva.

        Itse en ole koskaan tehnyt aborttia. Halusin tällä kirjoituksella avata teidän silmiä, että kaikki ihmiset ovat yhtä arvokkaita ja heidän valintaa tulee kunnioittaa.

        Haluaisin, että tajuatte, että elämä on itse asiassa samantekevää, on samantekevää, onko joku teistä nyt onnellinen vai surullinen, joka tapauksessa me kaikki kuollaan joskus, eikä kukaan muistele meitä vuosikymmenien jälkeen, omat lapsetkin alkavat unohtelemaan meitä ja kuolevat itse perässä. Me voimme vain pyrkiä siihen, että ELÄMME AINOAN ELÄMÄMME RIKKAASTI JA HALUAMALLAMME TAVALLA... Osa ihmisistä saa elämänrikkautensa lapsistaan, osa ihmisistä muilla tavoilla.


      • ddhm
        Rea kirjoitti:

        Olen samaa mieltä kanssaasi tästä, että elämää yliarvostetaan. Uusia ihmiselämiä on niin helppoa saada, sen todistaa jo tämän maailman väestönräjähdys.

        Kun ihan pienet ja suloiset lapset kuolevat, sekin kuuluu elämänkiertoon, ei se ole mitään kauhistuttavaa. Se tuntuu ihmisiltä vain pahemmalta kuin mitä se onkaan, koska he ajattelevat tähän malliin: "mitä kaikkea tuolla pienellä ja suloisella lapsella olisikaan ollut edessä!". Kuolema on surullinen asia, mutta siihen tulisi suhtautua paljon enemmän realistisesti.

        Elämää riittää aina, ja pidämme vanhusten kuolemaa luonnollisina. Miksemme voisi pitää myös sikiöiden kuolemia luonnollisina, vaikka ne ovatkin "tuottamuksellisia"? Joskus on vain pakko tuottaa sikiölle kuolema, jos ei voi aloittaa odottamisen.

        Nyky-yhteiskunnan ihmiset ovat kasvaneet liikaa pumpulissa, eivät kestä surullisia asioita, ja samalla katsovat omaan napaansa: eivät auta köyhiä, sairaita ja pulassa olevia ihmisiä, vaikka he ovat yhtä lailla ihmiset. Tälle emme mahda mitään: ihmiset ovat ihmisiä, hyvässä ja pahassa.

        Mielestäni on syytä arvostaa sikiötä enemmän elossa olevaa ihmistä - tässä tapauksessa naista, joka ei halua synnyttää vauvaa. Suotakoon hänelle oikeus päättää omasta elämästään, sillä hänen elämä on jo arvokasta, eikä ole hänelle hyväksi synnyttää ei-toivottu lapsi.

        Kaiken ydin on se, että meitä ihmisiä on jo niin paljon, että meidän olisi parasta vain keskittyä oman elämämme laatuun, koska emme muuta voi. Emme voi hallita ihmisiä, jotka haluavat tehdä abortin. Turhaa tuhlata energiaa haukkumalla heitä, he ovat jo valintansa tehnyt, he katsoivat sen parhaaksi omalle arvokkaalle elämälleen. Jokainen vahinkovauvaa odottava ja aborttia aikova ihminen ovat yhtä arvokas kuin sikiö tai vauva.

        Itse en ole koskaan tehnyt aborttia. Halusin tällä kirjoituksella avata teidän silmiä, että kaikki ihmiset ovat yhtä arvokkaita ja heidän valintaa tulee kunnioittaa.

        Haluaisin, että tajuatte, että elämä on itse asiassa samantekevää, on samantekevää, onko joku teistä nyt onnellinen vai surullinen, joka tapauksessa me kaikki kuollaan joskus, eikä kukaan muistele meitä vuosikymmenien jälkeen, omat lapsetkin alkavat unohtelemaan meitä ja kuolevat itse perässä. Me voimme vain pyrkiä siihen, että ELÄMME AINOAN ELÄMÄMME RIKKAASTI JA HALUAMALLAMME TAVALLA... Osa ihmisistä saa elämänrikkautensa lapsistaan, osa ihmisistä muilla tavoilla.

        Did I get it right....?

        Sis millään ei ole mitään väliä, koska me kaikki kuollaan? Kenet tahansa saa tappaa koska elämä ei ole arvokasta? Toisille saa aiheuttaa kipua, surua ym. koska me kaikki kuolemme kuitenkin?

        Se, että elämällä ei sinänsä ehkä ole mitään tarkoitusta, ei vielä johda suoraan siihen, että yksittäisten ihmisten elämä olisi jotenkin arvotonta. Sillä on arvo ihmiselle itselleen ja hänen läheisilleen. Se, että kukaan ei ehkä muista minua 150 vuoden päästä, ei tee elämästäni tällä hetkellä merkityksetöntä. Jos sinun elämäsi on merkityksetön jopa itsellesi ja läheisillesi, en voi kun olla surullinen puolestasi. Jos et tunne ketään, jonka kuolemaa surisit, elämäsi on varmaankin aika tyhjää.

        Puhut sitäpaitsi ristiin aivan jatkuvasti: jos on samantekevää onko joku nyt onnellinen vai onneton, niin miksi ihmeessä pitäsi pyrkiä rikkaaseen elämään? Jos ihmisen onnellisuus on yhdentekevää, niin eikö ei-toivotusti raskaaksi tullut nainen voisi yhtä hyvin pitää lapsen? Eihän äidin tai lapsen elämällä ole mitään väliä, ei haittaa, vaikka se olisi onnetonta.

        Huomaatko yhtään, kuinka pahasti sinulla on puurot ja vellit sekaisin? Onko se elämä nyt arvokasta vai ei? Kenen elämä on arvokasta? Millä PERUSTEELLA?

        Jos nyt itsekin hieman käyttäisit sitä peräänkuuluttamaasi loogista ajttelua...


      • Rea
        ddhm kirjoitti:

        Did I get it right....?

        Sis millään ei ole mitään väliä, koska me kaikki kuollaan? Kenet tahansa saa tappaa koska elämä ei ole arvokasta? Toisille saa aiheuttaa kipua, surua ym. koska me kaikki kuolemme kuitenkin?

        Se, että elämällä ei sinänsä ehkä ole mitään tarkoitusta, ei vielä johda suoraan siihen, että yksittäisten ihmisten elämä olisi jotenkin arvotonta. Sillä on arvo ihmiselle itselleen ja hänen läheisilleen. Se, että kukaan ei ehkä muista minua 150 vuoden päästä, ei tee elämästäni tällä hetkellä merkityksetöntä. Jos sinun elämäsi on merkityksetön jopa itsellesi ja läheisillesi, en voi kun olla surullinen puolestasi. Jos et tunne ketään, jonka kuolemaa surisit, elämäsi on varmaankin aika tyhjää.

        Puhut sitäpaitsi ristiin aivan jatkuvasti: jos on samantekevää onko joku nyt onnellinen vai onneton, niin miksi ihmeessä pitäsi pyrkiä rikkaaseen elämään? Jos ihmisen onnellisuus on yhdentekevää, niin eikö ei-toivotusti raskaaksi tullut nainen voisi yhtä hyvin pitää lapsen? Eihän äidin tai lapsen elämällä ole mitään väliä, ei haittaa, vaikka se olisi onnetonta.

        Huomaatko yhtään, kuinka pahasti sinulla on puurot ja vellit sekaisin? Onko se elämä nyt arvokasta vai ei? Kenen elämä on arvokasta? Millä PERUSTEELLA?

        Jos nyt itsekin hieman käyttäisit sitä peräänkuuluttamaasi loogista ajttelua...

        Olen hieman huono kirjoittaja, koska en aina muista tuoda kaikkia asioita mukaan, jonka lukijan olisi hyvä tietää minusta. Haluankin valaista käsityksiäsi minusta, ddhm.

        Arvostan elämääni ja läheisiäni hyvin paljon. Elämä on lahja. Ja olen erittäin tunteikas ihminen, surulliset ihmiskohtalot koskettavat minua. En toki ole niin jääkylmä ja tunteeton, etten tulisi surulliseksi rakkaan läheiseni kuolemasta, vaan suren oman aikani.

        Vihaan niitä ihmisiä, jotka tekevät pahaa toisille ihmisille, aiheuttavat kärsimystä, kipua ja tuskaa muille ihmisille pelkän kiusantahtonsa ym. takia.

        Mutta samalla en yliarvosta itseäni ja elämää. Ei se haittaa, jos äitini olisi tehnyt abortin, enhän olisi sitä saanut tietooni, jos olisin kuollut abortin takia. Minulta olisi vain jäänyt elämäni elämättä.

        Tulen kuolemaan jonain kauniina päivänä, ja siihen asti otan kaiken irti elämästäni ja samalla pidän huolta lähimmäisistäni, ystävistäni ja avomiehestäni. Olen erittäin kiltti ja herkkä, joka on joutunut kärsimään kiusanteoista elämässäni, jouduin koulussa kokemaan sen miten erään oppilaan takia minua syrjittiin.

        Asiani ydin on siis se, että meidän jokaisen tulee elää elämämme toisia kunnioittaen, myös jokaisen abortintekijän päätöstä. Osa ihmisistä ovat valitettavasti pahoja ja he haluavat vain tehdä pahaa toisille. Toivon, etten joudu toiste pahan ihmisen uhriksi. Tärkein on se, ettemme yliarvosta elämäämme liikaa, ihmiset voisivat sopeutua kuoleman ajatukseen enemmän ja valmistautua siihen, sen ansiosta he osaisivat nauttia elämästään enemmän, eivätkä tuhlaisi aikaa pieniin murheisiin, vaan huomaavat, miten elämä on hieno, miten hienoa on antaa iloa ja rakkautta toisille ym.


      • ddhm
        Rea kirjoitti:

        Olen hieman huono kirjoittaja, koska en aina muista tuoda kaikkia asioita mukaan, jonka lukijan olisi hyvä tietää minusta. Haluankin valaista käsityksiäsi minusta, ddhm.

        Arvostan elämääni ja läheisiäni hyvin paljon. Elämä on lahja. Ja olen erittäin tunteikas ihminen, surulliset ihmiskohtalot koskettavat minua. En toki ole niin jääkylmä ja tunteeton, etten tulisi surulliseksi rakkaan läheiseni kuolemasta, vaan suren oman aikani.

        Vihaan niitä ihmisiä, jotka tekevät pahaa toisille ihmisille, aiheuttavat kärsimystä, kipua ja tuskaa muille ihmisille pelkän kiusantahtonsa ym. takia.

        Mutta samalla en yliarvosta itseäni ja elämää. Ei se haittaa, jos äitini olisi tehnyt abortin, enhän olisi sitä saanut tietooni, jos olisin kuollut abortin takia. Minulta olisi vain jäänyt elämäni elämättä.

        Tulen kuolemaan jonain kauniina päivänä, ja siihen asti otan kaiken irti elämästäni ja samalla pidän huolta lähimmäisistäni, ystävistäni ja avomiehestäni. Olen erittäin kiltti ja herkkä, joka on joutunut kärsimään kiusanteoista elämässäni, jouduin koulussa kokemaan sen miten erään oppilaan takia minua syrjittiin.

        Asiani ydin on siis se, että meidän jokaisen tulee elää elämämme toisia kunnioittaen, myös jokaisen abortintekijän päätöstä. Osa ihmisistä ovat valitettavasti pahoja ja he haluavat vain tehdä pahaa toisille. Toivon, etten joudu toiste pahan ihmisen uhriksi. Tärkein on se, ettemme yliarvosta elämäämme liikaa, ihmiset voisivat sopeutua kuoleman ajatukseen enemmän ja valmistautua siihen, sen ansiosta he osaisivat nauttia elämästään enemmän, eivätkä tuhlaisi aikaa pieniin murheisiin, vaan huomaavat, miten elämä on hieno, miten hienoa on antaa iloa ja rakkautta toisille ym.

        En siis tosiaan uskonutkaan, että et elämääsi ja läheisiäsi arvostaisi, kärjistin koska halusin osoittaa ilmiselvän logiikan puutteen: puhuit itsesi pusiin useammin kuin kerran, halusin vain näyttää mitä seurauksia väitteilläsi olisi, jos ne olisivat tosia.

        Kuten jo sanoin, ymmärrän hyväksyvän suhtautumisesi aborttiin täysin: naisen itsemääräämisoikeus on tärkeä asia, ja on monille intuitiivisesti vaikea edes harkita, että sikiöllä olisi samat oikeudet elää (=olla tulematta tapetuksi) kuin jo syntyneellä ihmisellä. Kuoleman luonnollisuus ei sinänsä liity aborttikysymykseen: kuten olen aiemmin sanonut, jos abortissa on kyse kuolemasta samassa mielessä kuin aikuisen kuollessa, niin silloin kyseessä on harkittu murha. Sitä sinä tuskin hyväksyisit. Jos taas kyseessä ei ole ainutlaatuisen, ihmisoikeuksia omaavan yksilön kuolema, ei kuoleman luonnollisuus tai luonnottomuus liity kysymykseen millään tavalla.

        Olen siis vakuuttunut siitä, että olet ihan fiksu ja hyvä ihminen. Jos haluat vakuttaa minut vielä kyvystäsi johdonmukaiseen argumentointiin, jota itse abortin vastustajilta kaipasit (ei pidä syytellä toista osapuolta siitä mihin itsekin syyllistyy...), niin vastaapa niihin kahteen esittämääni kysymykseen :)

        Tosiasia on, että mielipiteesi abortin eettisestä oikeutuksesta on tukevalla pohjalla ja puolustettavissa vain ja ainoastaan jos pystyt vastaamaan niihin kunnolla, loogisesti ja faktoja kunnioittaen. Niissä kysymyksissä on koko abortti-ongelman ydin. En väitä tietäväni mikä on oikea vastaus, mutta kovin monta väärää vastausta olen kuullut...

        PS. Termit ovat tärkeitä keskustelussa, sillä sanoilla on yhdessä sovittuja merkityksiä. Ei kannata yllättyä, jos tulee väärinymmärretyksi käyttäessään termejä tavalla, joka ei kuulu "sopimukseen".


      • Kahden lapsen nuori äiti
        ddhm kirjoitti:

        En siis tosiaan uskonutkaan, että et elämääsi ja läheisiäsi arvostaisi, kärjistin koska halusin osoittaa ilmiselvän logiikan puutteen: puhuit itsesi pusiin useammin kuin kerran, halusin vain näyttää mitä seurauksia väitteilläsi olisi, jos ne olisivat tosia.

        Kuten jo sanoin, ymmärrän hyväksyvän suhtautumisesi aborttiin täysin: naisen itsemääräämisoikeus on tärkeä asia, ja on monille intuitiivisesti vaikea edes harkita, että sikiöllä olisi samat oikeudet elää (=olla tulematta tapetuksi) kuin jo syntyneellä ihmisellä. Kuoleman luonnollisuus ei sinänsä liity aborttikysymykseen: kuten olen aiemmin sanonut, jos abortissa on kyse kuolemasta samassa mielessä kuin aikuisen kuollessa, niin silloin kyseessä on harkittu murha. Sitä sinä tuskin hyväksyisit. Jos taas kyseessä ei ole ainutlaatuisen, ihmisoikeuksia omaavan yksilön kuolema, ei kuoleman luonnollisuus tai luonnottomuus liity kysymykseen millään tavalla.

        Olen siis vakuuttunut siitä, että olet ihan fiksu ja hyvä ihminen. Jos haluat vakuttaa minut vielä kyvystäsi johdonmukaiseen argumentointiin, jota itse abortin vastustajilta kaipasit (ei pidä syytellä toista osapuolta siitä mihin itsekin syyllistyy...), niin vastaapa niihin kahteen esittämääni kysymykseen :)

        Tosiasia on, että mielipiteesi abortin eettisestä oikeutuksesta on tukevalla pohjalla ja puolustettavissa vain ja ainoastaan jos pystyt vastaamaan niihin kunnolla, loogisesti ja faktoja kunnioittaen. Niissä kysymyksissä on koko abortti-ongelman ydin. En väitä tietäväni mikä on oikea vastaus, mutta kovin monta väärää vastausta olen kuullut...

        PS. Termit ovat tärkeitä keskustelussa, sillä sanoilla on yhdessä sovittuja merkityksiä. Ei kannata yllättyä, jos tulee väärinymmärretyksi käyttäessään termejä tavalla, joka ei kuulu "sopimukseen".

        te abortin suuret vastustajat, että vaikka abortti on mielestänne(ja myös minun)väärin, niin ei lapsen tarvitse syntyä maailmaan johon hän ei ole toivottu, jossa häntä ei rakasteta ja pidetä huolta. Ei lastenkotiin enää äitien hylkäämiä lapsia. Olen miettinyt asiaa omalle kohdalle, jos saisin tietää, etten ollut toivottu ja äitini synnytti minut vain, koska abortti ei enää ollut mahdollinen, miltä tuntuisi? Minkä arvoinen olisi elämä? ei pidä syyllistää tältä istumalta abortin tehneitä, jokaisella on oma tarinansa ja ymmärrän hyvin jos todella nuori ei halua lasta. Lapsessa on suuri vastuu eikä se lopu edes kun hän täyttää 18v. Huolimatta siitä, että syö pillereitä tai kaäyttää muuta ehkäisyä, vahinko voi sattua ja nämä abortin tehneet tuskin kovinkaan helpolla pääsevät. Mieluummin abortti kuin kurja lapsuus.


      • dianne
        Kahden lapsen nuori äiti kirjoitti:

        te abortin suuret vastustajat, että vaikka abortti on mielestänne(ja myös minun)väärin, niin ei lapsen tarvitse syntyä maailmaan johon hän ei ole toivottu, jossa häntä ei rakasteta ja pidetä huolta. Ei lastenkotiin enää äitien hylkäämiä lapsia. Olen miettinyt asiaa omalle kohdalle, jos saisin tietää, etten ollut toivottu ja äitini synnytti minut vain, koska abortti ei enää ollut mahdollinen, miltä tuntuisi? Minkä arvoinen olisi elämä? ei pidä syyllistää tältä istumalta abortin tehneitä, jokaisella on oma tarinansa ja ymmärrän hyvin jos todella nuori ei halua lasta. Lapsessa on suuri vastuu eikä se lopu edes kun hän täyttää 18v. Huolimatta siitä, että syö pillereitä tai kaäyttää muuta ehkäisyä, vahinko voi sattua ja nämä abortin tehneet tuskin kovinkaan helpolla pääsevät. Mieluummin abortti kuin kurja lapsuus.

        Käsittääkseni 'toivotuilla'/suunnitelluilla lapsilla voi myös olla kurja lapsuus. Enkä usko, että jokaisen lastenkodissa varttuneen elämä on automaattisesti tuhoon tuomittu. Myös monien adoptoitujen lasten elämän pitäisi noilla perusteilla olla arvotonta, koska heistäkin osa on adoptoitu siksi, etteivät he alunperin olleet toivottuja.


      • jape
        dianne kirjoitti:

        Käsittääkseni 'toivotuilla'/suunnitelluilla lapsilla voi myös olla kurja lapsuus. Enkä usko, että jokaisen lastenkodissa varttuneen elämä on automaattisesti tuhoon tuomittu. Myös monien adoptoitujen lasten elämän pitäisi noilla perusteilla olla arvotonta, koska heistäkin osa on adoptoitu siksi, etteivät he alunperin olleet toivottuja.

        Arvotonta ei tarkota saamaa kun onnetonta. On se kumma ettei abortinvastustajia kiinnosta elämän onnellisuus ja se paljastaaki jo mistä tässä jutussa on ihan oikeesti kysymys.


      • dianne
        jape kirjoitti:

        Arvotonta ei tarkota saamaa kun onnetonta. On se kumma ettei abortinvastustajia kiinnosta elämän onnellisuus ja se paljastaaki jo mistä tässä jutussa on ihan oikeesti kysymys.

        Onko siis adoptoitujen/lastenkodissa eläneiden elämä automaattisesti onnetonta, mutta ei arvotonta sentään? Enpä taida oikein uskoa sitäkään. Ja kuten sanoin, myös toivottujen/suunniteltujen lasten elämästä voi tulla hyvinkin kurjaa. Mistä sitä tietää? Eivät kaikki esim. psykiatrisessa hoidossa olevat lapset ja nuoret, itsemurhaa yrittäneet tai sen tehneet, huumekoukkuun jääneet nuoret jne. ole lastenkodeista tai adoptioperheistä lähtöisin.


      • jape
        dianne kirjoitti:

        Onko siis adoptoitujen/lastenkodissa eläneiden elämä automaattisesti onnetonta, mutta ei arvotonta sentään? Enpä taida oikein uskoa sitäkään. Ja kuten sanoin, myös toivottujen/suunniteltujen lasten elämästä voi tulla hyvinkin kurjaa. Mistä sitä tietää? Eivät kaikki esim. psykiatrisessa hoidossa olevat lapset ja nuoret, itsemurhaa yrittäneet tai sen tehneet, huumekoukkuun jääneet nuoret jne. ole lastenkodeista tai adoptioperheistä lähtöisin.

        ..mutta kuinkakohan moni niistä on? Mietipäs sitä.


      • ave.maria
        Rea kirjoitti:

        Olen hieman huono kirjoittaja, koska en aina muista tuoda kaikkia asioita mukaan, jonka lukijan olisi hyvä tietää minusta. Haluankin valaista käsityksiäsi minusta, ddhm.

        Arvostan elämääni ja läheisiäni hyvin paljon. Elämä on lahja. Ja olen erittäin tunteikas ihminen, surulliset ihmiskohtalot koskettavat minua. En toki ole niin jääkylmä ja tunteeton, etten tulisi surulliseksi rakkaan läheiseni kuolemasta, vaan suren oman aikani.

        Vihaan niitä ihmisiä, jotka tekevät pahaa toisille ihmisille, aiheuttavat kärsimystä, kipua ja tuskaa muille ihmisille pelkän kiusantahtonsa ym. takia.

        Mutta samalla en yliarvosta itseäni ja elämää. Ei se haittaa, jos äitini olisi tehnyt abortin, enhän olisi sitä saanut tietooni, jos olisin kuollut abortin takia. Minulta olisi vain jäänyt elämäni elämättä.

        Tulen kuolemaan jonain kauniina päivänä, ja siihen asti otan kaiken irti elämästäni ja samalla pidän huolta lähimmäisistäni, ystävistäni ja avomiehestäni. Olen erittäin kiltti ja herkkä, joka on joutunut kärsimään kiusanteoista elämässäni, jouduin koulussa kokemaan sen miten erään oppilaan takia minua syrjittiin.

        Asiani ydin on siis se, että meidän jokaisen tulee elää elämämme toisia kunnioittaen, myös jokaisen abortintekijän päätöstä. Osa ihmisistä ovat valitettavasti pahoja ja he haluavat vain tehdä pahaa toisille. Toivon, etten joudu toiste pahan ihmisen uhriksi. Tärkein on se, ettemme yliarvosta elämäämme liikaa, ihmiset voisivat sopeutua kuoleman ajatukseen enemmän ja valmistautua siihen, sen ansiosta he osaisivat nauttia elämästään enemmän, eivätkä tuhlaisi aikaa pieniin murheisiin, vaan huomaavat, miten elämä on hieno, miten hienoa on antaa iloa ja rakkautta toisille ym.

        Luulenpa, että ymmärsin mitä tarkoitit. Vaikka et minulle varsinaisesti kirjoittanutkaan. :)

        Kuolemaa ei pidetä enää elämän jatkeena, vaikka se sitä valitettavasti kyllä on!

        Missään ei ole säädetty, kuinka pitkään on elämän jatkuttava ennen kuin se voi päättyä kuolemaan.

        Elämä ei ole oikeudenmukaista. Kuolema on, se on kaikille sama.


      • ave.maria
        jape kirjoitti:

        ..mutta kuinkakohan moni niistä on? Mietipäs sitä.

        Heistä on kotoa, joissa on vain vastustettu aborttia, vastustamisen takia.


      • Kaisa
        Kahden lapsen nuori äiti kirjoitti:

        te abortin suuret vastustajat, että vaikka abortti on mielestänne(ja myös minun)väärin, niin ei lapsen tarvitse syntyä maailmaan johon hän ei ole toivottu, jossa häntä ei rakasteta ja pidetä huolta. Ei lastenkotiin enää äitien hylkäämiä lapsia. Olen miettinyt asiaa omalle kohdalle, jos saisin tietää, etten ollut toivottu ja äitini synnytti minut vain, koska abortti ei enää ollut mahdollinen, miltä tuntuisi? Minkä arvoinen olisi elämä? ei pidä syyllistää tältä istumalta abortin tehneitä, jokaisella on oma tarinansa ja ymmärrän hyvin jos todella nuori ei halua lasta. Lapsessa on suuri vastuu eikä se lopu edes kun hän täyttää 18v. Huolimatta siitä, että syö pillereitä tai kaäyttää muuta ehkäisyä, vahinko voi sattua ja nämä abortin tehneet tuskin kovinkaan helpolla pääsevät. Mieluummin abortti kuin kurja lapsuus.

        Vaikuttaa siltä, että jotkut lapsirakkaat äidit ymmärtävät parhaiten tämän aborttioikeuden. Eli sen, että kyse on lapsen elämästä, josta ei tulisi inhimillinen jos se syntyisi ei haluttuna.

        Itse, en ole äiti, enkä sellaiseksi aijo missään vaiheessa. Se ei ole ainoa syy miksi aborttioikeutta puollustan, tai edes ne syyt jotka koskevat vain itseäni. Itse en ole äitityyppiä, joten jatkakoot ne sukua jotka ovat. Sillä he voivat antaa lapselle sen rakkauden jonka se on ansainnut. Ja sitä kautta paremmat mahdollisuudet eheään ja onnelliseen elämään.
        Ja ei, en synnyttäisi ja antaisi lasta adobtioon. En ole niin hullu, että vaarannan taloudellisen asemani pitkäksikin aikaa raskaudella. Sillä uutta määräaikaista sopimusta ei enää tulisi.


      • Rea
        ddhm kirjoitti:

        En siis tosiaan uskonutkaan, että et elämääsi ja läheisiäsi arvostaisi, kärjistin koska halusin osoittaa ilmiselvän logiikan puutteen: puhuit itsesi pusiin useammin kuin kerran, halusin vain näyttää mitä seurauksia väitteilläsi olisi, jos ne olisivat tosia.

        Kuten jo sanoin, ymmärrän hyväksyvän suhtautumisesi aborttiin täysin: naisen itsemääräämisoikeus on tärkeä asia, ja on monille intuitiivisesti vaikea edes harkita, että sikiöllä olisi samat oikeudet elää (=olla tulematta tapetuksi) kuin jo syntyneellä ihmisellä. Kuoleman luonnollisuus ei sinänsä liity aborttikysymykseen: kuten olen aiemmin sanonut, jos abortissa on kyse kuolemasta samassa mielessä kuin aikuisen kuollessa, niin silloin kyseessä on harkittu murha. Sitä sinä tuskin hyväksyisit. Jos taas kyseessä ei ole ainutlaatuisen, ihmisoikeuksia omaavan yksilön kuolema, ei kuoleman luonnollisuus tai luonnottomuus liity kysymykseen millään tavalla.

        Olen siis vakuuttunut siitä, että olet ihan fiksu ja hyvä ihminen. Jos haluat vakuttaa minut vielä kyvystäsi johdonmukaiseen argumentointiin, jota itse abortin vastustajilta kaipasit (ei pidä syytellä toista osapuolta siitä mihin itsekin syyllistyy...), niin vastaapa niihin kahteen esittämääni kysymykseen :)

        Tosiasia on, että mielipiteesi abortin eettisestä oikeutuksesta on tukevalla pohjalla ja puolustettavissa vain ja ainoastaan jos pystyt vastaamaan niihin kunnolla, loogisesti ja faktoja kunnioittaen. Niissä kysymyksissä on koko abortti-ongelman ydin. En väitä tietäväni mikä on oikea vastaus, mutta kovin monta väärää vastausta olen kuullut...

        PS. Termit ovat tärkeitä keskustelussa, sillä sanoilla on yhdessä sovittuja merkityksiä. Ei kannata yllättyä, jos tulee väärinymmärretyksi käyttäessään termejä tavalla, joka ei kuulu "sopimukseen".

        Ymmärrän pointtisi.. Minua vain hieman häiritsee se, miten useamman kerran sanoit, että "puhuin itseni pussiin".. Mielestäni ei noin voi sanoa, koska toin vain avoimesti omat mielipiteeni eri asioista ilmi, en jaksanut sen kummemmin miettiä miten toinen mielipiteeni kumoaisi toisen. Mutta vastaanpa sun kysymyksiisi:

        1) Mitä oikeuksia ihmisellä(sinulla vaikka) on? Mitä muut saavat sinulle tehdä? Mikä on oikeuskien tärkeysjärjestys (eli ristiriitatilnteessa, mikä on ykkönen)?

        Jokaisella ihmisellä on perusoikeudet. Toiselle ei saa tuottaa kärsimystä, jos hän pystyy sen tuntemaan ja kokemaan. Minulle olisi saanut tehdä abortti sikiönä, koska en olisi ollut siitä lainkaan tietoinen. Mutta kasvattuani isommaksi minusta ei tuntuisi kovin mukavalta, jos joku murhaisi minut.. No, sillekään en kuitenkaan voi mitään, jos joku minut murhaisi.

        2) Mitkä ominaisuus tekee ihmisestä ihmisen, ts. mikä piirre/piirteet tuottavat sen, etä jollakulla on nuo ihmisoikeudet?

        Jokaisella ihmisellä on inhimilliset tunteet ja jokaisen ihmisen pitäisi osata erottaa hyvän pahasta. Mielestäni abortin teko ei ole pahuutta, koska sikiö ei ole siitä tietoinen, ja raskaana oleva nainen joutuu vain tekemään sen valinnan, ei hänen tarkoituksenaan ole varmaan nimenomaan rikkoa sikiön ihmisoikeuksia. Ei sikiöllä oikein voi olla vielä ihmisoikeuksia.

        Mitä mieltä olet vastauksistani? Tiedän, että sinusta voi tuntua ristiriitaiselta se, miten sikiön voi "murhata" vaikka ihmistä ei. Yritän tuoda ilmi tätä: ei kannata ajaa sikiöille ihmisoikeuksia, koska sikiöt ovat vielä odottavien äitien vatsassa, ja odottavalla äidillä on OIKEUS päättää, synnyttääkö hän lapsensa vai ei. Sikiöt ovat tavallaan äitinsä päätösvaltansa alla. Tätä päätösvaltaa en halua äideiltä ottaa pois. Se olisi väärin ihmisiä kohtaan, se rikkoisi naisten omia ihmisoikeuksia.


      • Rea
        Kaisa kirjoitti:

        Vaikuttaa siltä, että jotkut lapsirakkaat äidit ymmärtävät parhaiten tämän aborttioikeuden. Eli sen, että kyse on lapsen elämästä, josta ei tulisi inhimillinen jos se syntyisi ei haluttuna.

        Itse, en ole äiti, enkä sellaiseksi aijo missään vaiheessa. Se ei ole ainoa syy miksi aborttioikeutta puollustan, tai edes ne syyt jotka koskevat vain itseäni. Itse en ole äitityyppiä, joten jatkakoot ne sukua jotka ovat. Sillä he voivat antaa lapselle sen rakkauden jonka se on ansainnut. Ja sitä kautta paremmat mahdollisuudet eheään ja onnelliseen elämään.
        Ja ei, en synnyttäisi ja antaisi lasta adobtioon. En ole niin hullu, että vaarannan taloudellisen asemani pitkäksikin aikaa raskaudella. Sillä uutta määräaikaista sopimusta ei enää tulisi.

        Olen samaa mieltä kanssasi.. En menisi raskauteen asti, vaan tekisin abortin, jos taloudellinen tilanteeni niin vaatii. Rahahan ikävä kyllä pyörittää maailmaa, meillä ihmisillä pitää olla rahaa, että voisimme elää "ihmisiksi" tällaisessa yhteiskunnassa. :)


      • Rea
        ave.maria kirjoitti:

        Luulenpa, että ymmärsin mitä tarkoitit. Vaikka et minulle varsinaisesti kirjoittanutkaan. :)

        Kuolemaa ei pidetä enää elämän jatkeena, vaikka se sitä valitettavasti kyllä on!

        Missään ei ole säädetty, kuinka pitkään on elämän jatkuttava ennen kuin se voi päättyä kuolemaan.

        Elämä ei ole oikeudenmukaista. Kuolema on, se on kaikille sama.

        Kuolemasta tulisi vain puhua enemmän esim. mediassa, eikä vain törsäillä sillä miten jotkut kuolivat jossain onnettomuudessa jne. Olisi mielenkiintoista seurata sellaista tv-ohjelmaa kerran viikossa, jossa käsiteltäisiin kuolema-aihetta asiallisesti. :)


      • dianne
        ave.maria kirjoitti:

        Heistä on kotoa, joissa on vain vastustettu aborttia, vastustamisen takia.

        No olen kyllä itse ollut nuorisopsykiatrian osastolla yli puolen vuoden ajan vakavan masennuksen takia kymmenen vuotta sitten. Kuitenkin olin ihan toivottu lapsi, minut oli 'suunniteltu' jne., enkä syytä vanhempiani ongelmistani. Osastolla oli toki nuoria, joilla oli kotona hyvinkin suuria ongelmia, mutta eipä niitä kovin monella alusta saakka ollut ollut. Toivotut, suunnitellut, lapset olivat sairastuneet esim. vanhempien avioeron, jommankumman kuoleman, alkoholisoitumisen yms. sellaisen seurauksena. Mistä sitä tietää, jos tänä päivänä pariskunta on onnellinen ja 'hankkii' lapsen, joka syntyessään siis saa rakastavan, onnellisen, kahden vanhemman kodin, mutta pari eroaakin viiden vuoden päästä ja olosuhteet muuttuvat vähemmän ruusuisiksi? Eikös tällaisenkin lapsen olisi sitten ollut parempi kokonaan olla syntymättä, koska elämä on ollut onnellista ehkä vain niiden ensimmäisten viiden vuoden ajan? (En väitä, että kaikista avioeroperheiden lapsistakaan automaattisesti tulisi loppuiäkseen onnettomia.)

        Osastolla oli kuitenkin ainakin yhtä paljon nuoria, jotka olivat vain sairastuneet, ilman että elinolosuhteet kotona olisivat olleet millään tavalla tai ainakaan merkittävästi huonot. Oli vanhempien toivomia/suunnittelemia/rakastamia nuoria, joita oli esim. koulussa kiusattu hieman liikaa...oli anorektikkoja, jotka halusivat olla mallin mitoissa itseään ja muita miellyttääkseen ja homma oli mennyt yli...Jonkun äiti soitti joka päivä monta kertaa, toisen isä kävi joka päivä. On kai syytä olettaa, että nämä vanhemmat rakastivat lapsiaan?
        Ajan siis takaa sitä, että kukaan ei voi tietää, mitä jonkun syntymättömän lapsen elämästä tulee. Tai mitä abortoitujen sikiöiden elämästä olisi tullut, jos niitä ei olisi eliminoitu vaan ne olisivat saaneet (mahdollisesti) kehittyä lapsiksi. Ne, jotka suunnittelevat ja kovasti toivovat lasta ja ovat sillä hetkellä onnellisia, menestyviä, terveitä, rikkaita jne. eivät välttämättä olekaan kaikkea tätä koko lapsensa lapsuuden ja nuoruuden ajan. Ja vaikka olisivatkin, se ei takaa sitä, että heidän lapsensa tulisi olemaan. Mielestäni ei siksi voida etukäteen sanoa, kenestä mahdollisesti tulisi onnellinen ja kenen elämä tulisi olemaan arvokasta (kuka senkin määrittelee?)ja kenen ei. Se voidaan vain todeta, että toisilla on paremmat lähtökohdat.
        Minä en ole mikään ehdoton abortin vastustaja. Jos olisin, en käyttäisi e-pillereitä, koska osa niistä, kuten kierukkakin, ovat abortoivia ehkäisymenetelmiä. Aborttiasia ei kuitenkaan ole niin yksinkertainen kuin jotkut yleisesti ajattelevat ja minulla on omia ajatuksiani ja mielipiteitäni asian tiimoilta, kuten kaikilla muillakin. En halua tuomita kuitenkaan. Pyydän siis anteeksi, jos olen jotakuta loukannut.


      • Rea
        dianne kirjoitti:

        No olen kyllä itse ollut nuorisopsykiatrian osastolla yli puolen vuoden ajan vakavan masennuksen takia kymmenen vuotta sitten. Kuitenkin olin ihan toivottu lapsi, minut oli 'suunniteltu' jne., enkä syytä vanhempiani ongelmistani. Osastolla oli toki nuoria, joilla oli kotona hyvinkin suuria ongelmia, mutta eipä niitä kovin monella alusta saakka ollut ollut. Toivotut, suunnitellut, lapset olivat sairastuneet esim. vanhempien avioeron, jommankumman kuoleman, alkoholisoitumisen yms. sellaisen seurauksena. Mistä sitä tietää, jos tänä päivänä pariskunta on onnellinen ja 'hankkii' lapsen, joka syntyessään siis saa rakastavan, onnellisen, kahden vanhemman kodin, mutta pari eroaakin viiden vuoden päästä ja olosuhteet muuttuvat vähemmän ruusuisiksi? Eikös tällaisenkin lapsen olisi sitten ollut parempi kokonaan olla syntymättä, koska elämä on ollut onnellista ehkä vain niiden ensimmäisten viiden vuoden ajan? (En väitä, että kaikista avioeroperheiden lapsistakaan automaattisesti tulisi loppuiäkseen onnettomia.)

        Osastolla oli kuitenkin ainakin yhtä paljon nuoria, jotka olivat vain sairastuneet, ilman että elinolosuhteet kotona olisivat olleet millään tavalla tai ainakaan merkittävästi huonot. Oli vanhempien toivomia/suunnittelemia/rakastamia nuoria, joita oli esim. koulussa kiusattu hieman liikaa...oli anorektikkoja, jotka halusivat olla mallin mitoissa itseään ja muita miellyttääkseen ja homma oli mennyt yli...Jonkun äiti soitti joka päivä monta kertaa, toisen isä kävi joka päivä. On kai syytä olettaa, että nämä vanhemmat rakastivat lapsiaan?
        Ajan siis takaa sitä, että kukaan ei voi tietää, mitä jonkun syntymättömän lapsen elämästä tulee. Tai mitä abortoitujen sikiöiden elämästä olisi tullut, jos niitä ei olisi eliminoitu vaan ne olisivat saaneet (mahdollisesti) kehittyä lapsiksi. Ne, jotka suunnittelevat ja kovasti toivovat lasta ja ovat sillä hetkellä onnellisia, menestyviä, terveitä, rikkaita jne. eivät välttämättä olekaan kaikkea tätä koko lapsensa lapsuuden ja nuoruuden ajan. Ja vaikka olisivatkin, se ei takaa sitä, että heidän lapsensa tulisi olemaan. Mielestäni ei siksi voida etukäteen sanoa, kenestä mahdollisesti tulisi onnellinen ja kenen elämä tulisi olemaan arvokasta (kuka senkin määrittelee?)ja kenen ei. Se voidaan vain todeta, että toisilla on paremmat lähtökohdat.
        Minä en ole mikään ehdoton abortin vastustaja. Jos olisin, en käyttäisi e-pillereitä, koska osa niistä, kuten kierukkakin, ovat abortoivia ehkäisymenetelmiä. Aborttiasia ei kuitenkaan ole niin yksinkertainen kuin jotkut yleisesti ajattelevat ja minulla on omia ajatuksiani ja mielipiteitäni asian tiimoilta, kuten kaikilla muillakin. En halua tuomita kuitenkaan. Pyydän siis anteeksi, jos olen jotakuta loukannut.

        Kukaan ei voi tietää, millainen elämä heille tulee.

        Haluaisin kuitenkin säilyttää naisilla oikeuden päättää tehdäkö abortin vai ei. Naisen elämä on jo itsessään niin arvokas, että hänellä on päätösvalta mitä tehdä vatsassaan olevalle sikiölle. Ei olisi kovin mukava ajatus, että jotkut keskenkasvuiset ja kypsymättömät naiset synnyttäisivät lapsen ja jatkaisivat riehakasta nuorta elämäänsä ja lapsi jäisi isovanhempiensa hoitoon. Tällaisia valitettavasti on.

        Eiköhän olisi parasta, että annetaan sikiöiden olla vain sikiöitä ja annetaan ihmisten olla ihmisiä, joilla on elämänsä suhteen itsemääräämisoikeus...


      • dianne
        Rea kirjoitti:

        Kukaan ei voi tietää, millainen elämä heille tulee.

        Haluaisin kuitenkin säilyttää naisilla oikeuden päättää tehdäkö abortin vai ei. Naisen elämä on jo itsessään niin arvokas, että hänellä on päätösvalta mitä tehdä vatsassaan olevalle sikiölle. Ei olisi kovin mukava ajatus, että jotkut keskenkasvuiset ja kypsymättömät naiset synnyttäisivät lapsen ja jatkaisivat riehakasta nuorta elämäänsä ja lapsi jäisi isovanhempiensa hoitoon. Tällaisia valitettavasti on.

        Eiköhän olisi parasta, että annetaan sikiöiden olla vain sikiöitä ja annetaan ihmisten olla ihmisiä, joilla on elämänsä suhteen itsemääräämisoikeus...

        Annetaan vaan naisten määrätä omista kehoistaan ja elämästään, mutta abortteja tehdään kuitenkin paljon myös ihan 'turhista' syistä. Esim. jos aikuinen nainen vapaaehtoisesti on suojaamattomassa yhdynnässä ja sen seurauksena tulee raskaaksi, ei kyseessä ole mikään vahinko. Mutta nämä kai ovat myös niitä keskenkasvuisia ja kypsymättömiä (henkisesti). Jos he tekevät abortin, niin se kai sitten on mukavampi ajatus kuin lapsen synnyttäminen. Ja kun sen abortin on teettänyt vaikka kymmenennen kerran, voi olla jo elämässä asiat mallillaan: koulutus, työpaikka ja puoliso hankittu. Eipä sitten muuta kuin toivottua ja suunniteltua lasta yrittämään ja yhdennellätoista kerralla nainen voi määrätä vihdoin, että sikiö saa kehittyä lapseksi asti. On se hienoa, kun saa itse järkeillä ja määrätä asioistaan.


      • Rea
        dianne kirjoitti:

        Annetaan vaan naisten määrätä omista kehoistaan ja elämästään, mutta abortteja tehdään kuitenkin paljon myös ihan 'turhista' syistä. Esim. jos aikuinen nainen vapaaehtoisesti on suojaamattomassa yhdynnässä ja sen seurauksena tulee raskaaksi, ei kyseessä ole mikään vahinko. Mutta nämä kai ovat myös niitä keskenkasvuisia ja kypsymättömiä (henkisesti). Jos he tekevät abortin, niin se kai sitten on mukavampi ajatus kuin lapsen synnyttäminen. Ja kun sen abortin on teettänyt vaikka kymmenennen kerran, voi olla jo elämässä asiat mallillaan: koulutus, työpaikka ja puoliso hankittu. Eipä sitten muuta kuin toivottua ja suunniteltua lasta yrittämään ja yhdennellätoista kerralla nainen voi määrätä vihdoin, että sikiö saa kehittyä lapseksi asti. On se hienoa, kun saa itse järkeillä ja määrätä asioistaan.

        Niinpä, elämä on nykyään näin kehittynyt, että ihmiset voivat suunnitella elämäänsä ja tulevaisuutta entistä aikaisemmin. Vielä sata vuotta sitten ihmiset hankkivat lapsia sen kummemmin miettimättä, nyt lähes kaikki ihmiset suunnittelevat aika pitkälle milloin hankkivat lapsia ym.

        Ne vastuuttomat ihmiset, jotka eivät hoida ehkäisyään niin hyvin kuin pitäisi, tietävät kyllä itse minkä mokan on tehnyt. Parempi heidän on tehdä abortti kuin saada lapsen, jota sitten jätetään heitteille.

        Muuten, kaikki ehkäisykeinot eivät ole 100%:n varmoja, joten vastuullisetkin ihmiset voivat saada vahinkolapsen, ja se on sitten heidän harkittavana, ottavatko lapsen vastaan vai ei. Joka tapauksessa, mielestäni on tärkeämpää antaa lapselle hyvä elämä kuin että pakotetaan heikkoja ja kypsymättömiä ihmisiä synnyttämään viattomia lapsia tähän ennestään jo niin kovaan maailmaan.


      • dianne
        Rea kirjoitti:

        Niinpä, elämä on nykyään näin kehittynyt, että ihmiset voivat suunnitella elämäänsä ja tulevaisuutta entistä aikaisemmin. Vielä sata vuotta sitten ihmiset hankkivat lapsia sen kummemmin miettimättä, nyt lähes kaikki ihmiset suunnittelevat aika pitkälle milloin hankkivat lapsia ym.

        Ne vastuuttomat ihmiset, jotka eivät hoida ehkäisyään niin hyvin kuin pitäisi, tietävät kyllä itse minkä mokan on tehnyt. Parempi heidän on tehdä abortti kuin saada lapsen, jota sitten jätetään heitteille.

        Muuten, kaikki ehkäisykeinot eivät ole 100%:n varmoja, joten vastuullisetkin ihmiset voivat saada vahinkolapsen, ja se on sitten heidän harkittavana, ottavatko lapsen vastaan vai ei. Joka tapauksessa, mielestäni on tärkeämpää antaa lapselle hyvä elämä kuin että pakotetaan heikkoja ja kypsymättömiä ihmisiä synnyttämään viattomia lapsia tähän ennestään jo niin kovaan maailmaan.

        Tiedän kyllä etteivät ehkäisykeinot ole täydellisen luotettavia, edes sterilisaatio ei ole. Ja mm. siksi (kuten jo aikaisemmassa kirjoituksessani mainitsin) en ole ehdottomasti aborttia vastaa. Luulen, että suurin osa niistä, jotka pääasiassa vastustavat aborttia, hyväksyvät sen kuitenkin tietyissä tapauksissa tai ainakaan eivät toisissa tilanteissa pidä sitä yhtä tuomittavana kuin toisissa.

        Sinä taas et ole maininnut ainoatakaan tilannetta, jossa abortti mielestäsi ei ole oikein. Abortti on vain jokin pikkujuttu siinä missä muutkin ja koska se on laillista, siitä vain abortoimaan, jos huvittaa. On kuitenkin paljon muitakin kyseenalaisia asioita, joita ei ole lailla kielletty.

        Jos sikiö on tärkeä vasta syntymänsä jälkeen, voi esim. viimeisellä raskauskuukaudella kohtuun kuolleen sikiön äitiä siis lohduttaa sanoin: "Sehän oli vain sikiö. Ei mikään lapsi." Äiti varmaan lakkaa heti suremasta. Ja kun sinä niin hirveän mielelläsi peräänkuulutat tuota 'hyvää elämää', niin miksi sitten toisaalla selostat kuinka kaikki on sattumaa? Kuten minä olen aikaisemmin yrittänyt selvittää ja sinäkin ristiriitaisesti annat ymmärtää, kukaan ei voi takuuvarmasti tarjota lapselleen hyvää elämää.


      • Rea
        dianne kirjoitti:

        Tiedän kyllä etteivät ehkäisykeinot ole täydellisen luotettavia, edes sterilisaatio ei ole. Ja mm. siksi (kuten jo aikaisemmassa kirjoituksessani mainitsin) en ole ehdottomasti aborttia vastaa. Luulen, että suurin osa niistä, jotka pääasiassa vastustavat aborttia, hyväksyvät sen kuitenkin tietyissä tapauksissa tai ainakaan eivät toisissa tilanteissa pidä sitä yhtä tuomittavana kuin toisissa.

        Sinä taas et ole maininnut ainoatakaan tilannetta, jossa abortti mielestäsi ei ole oikein. Abortti on vain jokin pikkujuttu siinä missä muutkin ja koska se on laillista, siitä vain abortoimaan, jos huvittaa. On kuitenkin paljon muitakin kyseenalaisia asioita, joita ei ole lailla kielletty.

        Jos sikiö on tärkeä vasta syntymänsä jälkeen, voi esim. viimeisellä raskauskuukaudella kohtuun kuolleen sikiön äitiä siis lohduttaa sanoin: "Sehän oli vain sikiö. Ei mikään lapsi." Äiti varmaan lakkaa heti suremasta. Ja kun sinä niin hirveän mielelläsi peräänkuulutat tuota 'hyvää elämää', niin miksi sitten toisaalla selostat kuinka kaikki on sattumaa? Kuten minä olen aikaisemmin yrittänyt selvittää ja sinäkin ristiriitaisesti annat ymmärtää, kukaan ei voi takuuvarmasti tarjota lapselleen hyvää elämää.

        En tiedä millaisessa tilanteessa abortti ei olisi oikein? Abortteja tehdää kuitenkin varmaan lähes aina melko varhaisessa vaiheessa..

        Yök, miten sinä voit uskoa, että sellaista tilannetta olisi todella olemassa että joku äiti sanoisi "sehän oli vain sikiö" , vaikka sikiö on jo lähes 9-kuukautinen? Kärjistät liikaa asioita..

        Peräänkuulutan hyvää elämää, koska siihen jokainen ihminen tulisi pyrkiä, jos haluavat itselleen ja lähimmäisilleen hyvää ja turvallista elämää, mutta samalla olen tietoinen siitä, että asiat ovat niin sattumankauppaa, paitsi ne asiat, joista ihmiset voivat itse päättää, esim. ammatti, avioliitto ja se pitääkö lapsensa vai ei...


      • ddhm
        Kahden lapsen nuori äiti kirjoitti:

        te abortin suuret vastustajat, että vaikka abortti on mielestänne(ja myös minun)väärin, niin ei lapsen tarvitse syntyä maailmaan johon hän ei ole toivottu, jossa häntä ei rakasteta ja pidetä huolta. Ei lastenkotiin enää äitien hylkäämiä lapsia. Olen miettinyt asiaa omalle kohdalle, jos saisin tietää, etten ollut toivottu ja äitini synnytti minut vain, koska abortti ei enää ollut mahdollinen, miltä tuntuisi? Minkä arvoinen olisi elämä? ei pidä syyllistää tältä istumalta abortin tehneitä, jokaisella on oma tarinansa ja ymmärrän hyvin jos todella nuori ei halua lasta. Lapsessa on suuri vastuu eikä se lopu edes kun hän täyttää 18v. Huolimatta siitä, että syö pillereitä tai kaäyttää muuta ehkäisyä, vahinko voi sattua ja nämä abortin tehneet tuskin kovinkaan helpolla pääsevät. Mieluummin abortti kuin kurja lapsuus.

        En ole "abortin suuri vastustaja". En missään nimessä kannata abortin kieltämistä. En tuomitse ketään joka abortin on tehnyt, vaikka muutamat tuntemani tapaukset kyllä pistävät kovasti miettimään...

        Se, että mietin asioita ja haluaisin löytää pariin kysymykseen kunnon vastauksen, ei tee minusta paavin kätyriä tässä asiassa. Tosiasia vain on, että abortin moraalista oikeutusta (samoin kuin sen tuomittavuutta) perustellaan usein aika hatarasti. Löyhiin ja vääriin argumentteihin saa minusta tällaisessa keskustelussa puuttu riippumatta siitä, ovatko ne oman mielipiten mukaisia vai sitä vastaan.


      • dianne
        Rea kirjoitti:

        En tiedä millaisessa tilanteessa abortti ei olisi oikein? Abortteja tehdää kuitenkin varmaan lähes aina melko varhaisessa vaiheessa..

        Yök, miten sinä voit uskoa, että sellaista tilannetta olisi todella olemassa että joku äiti sanoisi "sehän oli vain sikiö" , vaikka sikiö on jo lähes 9-kuukautinen? Kärjistät liikaa asioita..

        Peräänkuulutan hyvää elämää, koska siihen jokainen ihminen tulisi pyrkiä, jos haluavat itselleen ja lähimmäisilleen hyvää ja turvallista elämää, mutta samalla olen tietoinen siitä, että asiat ovat niin sattumankauppaa, paitsi ne asiat, joista ihmiset voivat itse päättää, esim. ammatti, avioliitto ja se pitääkö lapsensa vai ei...

        Ei kyse ole siitä, että minä niin uskoisin. Eikä kyse ollut siitä, että äiti itse niin ajattelisi. Kysehän oli siitä, että koska esim. sinun mielestäsi sikiö on vain sikiö eikä sillä ole mitään oikeuksia eikä se ole arvokas, ko. sanoilla pitäisi siinä tapauksessa voida lohduttaa tällaista sikiönsä menettänyttä äitiä. Siis SINUN ajattelumallisi mukaan. Ja nyt sinun yököttelystäsi päätellen lähes 9-kuukautinen sikiö sitten kuitenkin on tärkeä, vaikka se on aivan sama olento kuin oli alunperinkin. Voitko tarkemmin kertoa, missä vaiheessa sikiö muuttuu niin merkittävästi, että sen jälkeen tuollaisen lauseen sanominen yhtäkkiä on yököttävää?

        Abortti ei mielestäni ole oikein siinä tapauksessa, jos aikuinen nainen on vapaaehtoisesti ollut suojaamattomassa yhdynnässä ja tullut sen seurauksena raskaaksi, koska aborttia ei ole luokiteltu ehkäisykeinoksi. Jos näin olisi, lääkärit kyllä kysyisivät naiselta ehkäisyasioista puhutaessa haluaako tämä mahdollisesti pillerit, kierukan, käyttääkö mieluummin kondomeja jne.....vai aikooko vain harrastaa seksiä suojaamattomasti ja teettää abortteja sitä mukaa kuin hedelmöitymisiä ilmenee.


    • vastustajat

      Miten on jos 12 v tyttönen on ollu insestin uhri ja tulee raskaaksi onko lapsi silloinkin lahja..?

      • jape

        En oo abortin vastustaja mut tiedän mitä noi ajattelee. Lapsi on lahja jumalalta jota ei tarvii tietysti ottaa vastaan mutta helvetti venaa jos et tajuu olla tajuttoman kiitollinen ja pidä sitä. Se kun on moraalisesti oikein ja silleen..


    • Assi

      "Abortin vastustajat ja muut ihmiset, jotka haluavat leikkiä jumalaa"

      Pisti hieman silmään tuo lause...
      Kukahan se Jumalaa leikkii, oliskohan se abortin tekijä kuitenkin?

      Ja kuten jo jollekin aiemmin kirjoitin; hyväksyn täysin esim. raiskauksesta/insestistä johtuneen abortin. Mutta aborttin ei mielestäni tulisi olla ehkäisykeino!

      terv.Assi

      • Sini

        Mutta tuohon raiskauksen/insestin ja abortin käyttämistä ehkäisynäkin väliin mahtuu muutakin.

        Aika mustavalkoisesti ajattelet, jos ainoa jako on tuo.


    • jokainen on oman elämänsä t...

      Ei abortti ole murha. Sekin päätös on jo jo tavallaan osa äitiyden tuomaa vastuuta.Mahdollinen tuleva äiti tekee päätöksen miettien omaa mahdollisuuttaan ottaa vastaan vastuu, lapsi. Jos abortti on murha, mitä on synnyttää lapsi esim. alkoholisoituneeseen kotiin, voimavarattomaan tai muuten vaan "ei-valmiiseen"kotiin.On oltava vahvuutta ja jopa sitä vastuuntuntoa tunnustaa omat voimansa ja mahdollisuutensa alkaa äidiksi. jokaisella on oikeus elämään mutta myös hyvään elämään. jos tiedän etten voi sitä lapselle tarjota, miksi ottaa riski että pilaan mahdollisesti syntyvän lapsen elämän? Aborointi vaiheessa ei ole vielä kysymys ihmisestä. sielä on alkio joka ehkä saattaa kehittyä lapseksi joka ehkä saattaa saada mahdollisuuden syntyä terveenä. kukin hieman biologiaa lukenut tietää että jotta matka alkiosta terveeksi vastasyntyneeksi onnistuisi, tarvitaan ihmeitä ihmeiden perään
      (eri asia on sitten se että miten kukin siihen tilanteeseen päätyy. turha saarnata seksin tuomasta vastuusta. jos vahinko on tapahtunut, on turha saarnailla enää ehkäisystä. joten älkää kommentoiko siitä).

      Itse päädyin aborttiin. minulla ei olisi ollut mitään tarjottavaa lapselle, en olisi voinut taata hyvää ja turvallista elämää. myöskään en aio ikinä synnyttää lasta ja antaa tuota lasta toisen kasvatettavaksi. voisinko silloinkaan taata hänelle hyvää elämää?en. lapsen kantaminen 9 kuukautta ja sen jälkeen siitä luopuminen on iso asia. sitä ei mielstäni kenenkään tarvitse käydä läpi.vastuu lapsesta mutta myös vastuu omasta itsestä on olennainen asia. itsensä kanssa jokainen elää täälä vielä useita kymmeniä vuosia.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Voitasko leikkiä jotain tunnisteleikkiä?

      Tietäisi ketä täällä käy kaipaamassa.. kerro jotain mikä liittyy sinuun ja häneen eikä muut tiedä. Vastaan itsekin kohta
      Ikävä
      78
      1805
    2. Tietysti jokainen ansaitsee

      Hän varmasti ansaitsee vain parasta ja sopivinta tietenkin, suon sen onnen hänelle enemmän kuin mielelläni. Aika on nyt
      Ikävä
      18
      1689
    3. Millä voin

      Hyvittää kaiken?
      Ikävä
      16
      1504
    4. 50+ naiset kyl

      Lemottaa sillille mut myös niitte kaka lemottaa pahlle ku kävin naiste veskis nuuhiin
      Ikävä
      19
      1193
    5. En voi sille mitään

      Tulen niin pahalle tuulelle tästä paikasta nykyisin. Nähnyt ja lukenut jo kaiken ja teidän juttu on samaa illasta toisee
      Ikävä
      12
      1184
    6. Välitän sinusta mies

      Kaikki mitä yritin kertoa tänään ei mennyt ihan putkeen..Joka jäi jälkeenpäin ajateltuna suoraan sanottuna harmittaa aiv
      Työpaikkaromanssit
      6
      1172
    7. hieman diabetes...

      Kävin eilen kaverin kanssa keskusapteekissa kun on muutama kuukausi sitten tullut suomesta ja oli diabetes insuliinit lo
      Pattaya
      12
      1136
    8. Annetaanko olla vaan

      Siinä se, tavallaan kysymys ja toteamuskin. Niin turhaa, niin rikkovaa. On niin äärettömän tärkeä, ja rakas olo.. N
      Ikävä
      29
      1121
    9. Miten joku voi käyttää koko elämänsä

      siihen että nostelee täällä vanhoja ketjuja ja troIIaa niihin jotain linkkiä mitä kukaan ei avaa? Ihmisellä ei ole mitää
      Tunteet
      6
      1119
    10. Pakkoruotsi on leikkikieli, jota ei ole tarkoituskaan osata

      Pakkoruotsi on leikkikieli. Ennen leikkikieltä sanottiin siansaksaksi, sitten keksittiin tilalle pakkoruotsi. Pakkoruot
      Kielipolitiikka
      7
      1104
    Aihe