Joo, eli mua kiinnostais tietää miten syöpää kuolee? Kuinka se kuoleminen siihen tapahtuu? ihminen jolla on syöpä voi olla hyvin energinenkin. mihin asti syöpä on levinnyt ku se on jo hengenvaarallinen? mielenkiinosta kyselen.
miten syöpään kuolee?
Hän!
111
43703
Vastaukset
- se tapahtuu...
syöpään yleensä kuolee hitaasti kituen,kovia tuskia kärsien...kaikkia kun ei hyväkään kipulääkitys aina auta.olen sairaalassa kuullut kuolevan ihmisen tuskanhuudot, ja se on kamalaa kuultavaa! ja pahinta on, että tuskallista aikaa voi kestää kuukausia! armokuolema olisi näissä tapauksissa oikeutettu, turhaa pitkittää kärsimystä, kun loppu tulee kuitenkin!
- mä
Niin mutta kansanparantajilta on hoito kielletty! Eikö vaan Sundance?
Ja jos kansanparantaja haluaa auttaa, niin te valkotakkiset sairaalarotat kehtaattekin haukkua, ja panetella sellaisia ihmisiä, jotka haluavat auttaa meitä syöpäpotilaita. Hävetkää... - Sundance
mä kirjoitti:
Niin mutta kansanparantajilta on hoito kielletty! Eikö vaan Sundance?
Ja jos kansanparantaja haluaa auttaa, niin te valkotakkiset sairaalarotat kehtaattekin haukkua, ja panetella sellaisia ihmisiä, jotka haluavat auttaa meitä syöpäpotilaita. Hävetkää......olet näköjään kokenut viestinvaihdon kanssani, Angelica.
Pieni vinkki: kun seuraavan kerran taas hyökkäät kirjoituksiani vastaan jälleen uudella nimimerkillä, niin kannattaa ainakin vähentää kirosanoja (vrt. muissa tällä kertaa kirjoittamissasi viesteissä alempana) ja lopettaa sanan "diagnoosi" väärinkirjoitus tyyliin "diaknoossi".
Noilla neuvoilla saatat onnistua tekemään tunnistamisesi HIEMAN vaikeammaksi. Tosin pelkään pahoin, että tyypillisimmistä piirteistäsi eli parantaja-höpötyksistä ja lääkäri-fobiasta sinut silti tunnistaa. - maagikko
Sundance kirjoitti:
...olet näköjään kokenut viestinvaihdon kanssani, Angelica.
Pieni vinkki: kun seuraavan kerran taas hyökkäät kirjoituksiani vastaan jälleen uudella nimimerkillä, niin kannattaa ainakin vähentää kirosanoja (vrt. muissa tällä kertaa kirjoittamissasi viesteissä alempana) ja lopettaa sanan "diagnoosi" väärinkirjoitus tyyliin "diaknoossi".
Noilla neuvoilla saatat onnistua tekemään tunnistamisesi HIEMAN vaikeammaksi. Tosin pelkään pahoin, että tyypillisimmistä piirteistäsi eli parantaja-höpötyksistä ja lääkäri-fobiasta sinut silti tunnistaa.Lääketieteellistä hoitoa ei saa koskaan hylätä. Ne jotka vilpittömin mielin rukoilevat potilaan puolesta antavat energiaa joltain tasolta. Samoin toimii kätten päälle pano. Puolustan rukouspyyntöä.Sillä puolestani on rukoiltu (tietämättäni) ja olen elävä lääketieteellinen ihme=ehkä minulla oli vielä jokin tehtävä täällä.
Mutta asiaan Kitumalla rakas lapsi kitumalla. Kauheiden tuskien kautta,joihin ei aina lääkityskään auta. Äitini kuoli tukehtumalla. Siksi puolustan myös armomurhaa?Voi mikä sana. Meitä on täällä niin monenlaista tallaajaa. Siksi seuratessa kirjoituksia oppii huomaamaan jos hetkellisesti vaihtaa nim.m. Toivon ettei kukaan lähtisi leikiimään sairauksilla.Eikä lupaisi ihmeitä."Sillä se on korkeimman käessä" - Ihminen vain
maagikko kirjoitti:
Lääketieteellistä hoitoa ei saa koskaan hylätä. Ne jotka vilpittömin mielin rukoilevat potilaan puolesta antavat energiaa joltain tasolta. Samoin toimii kätten päälle pano. Puolustan rukouspyyntöä.Sillä puolestani on rukoiltu (tietämättäni) ja olen elävä lääketieteellinen ihme=ehkä minulla oli vielä jokin tehtävä täällä.
Mutta asiaan Kitumalla rakas lapsi kitumalla. Kauheiden tuskien kautta,joihin ei aina lääkityskään auta. Äitini kuoli tukehtumalla. Siksi puolustan myös armomurhaa?Voi mikä sana. Meitä on täällä niin monenlaista tallaajaa. Siksi seuratessa kirjoituksia oppii huomaamaan jos hetkellisesti vaihtaa nim.m. Toivon ettei kukaan lähtisi leikiimään sairauksilla.Eikä lupaisi ihmeitä."Sillä se on korkeimman käessä"Minulle tuli kauhean paha olo, kun luin tuon Syöpä potilaan kuoleman tavan.
Meidän kaikkien täytyisi saada kuulla tai nähdä niin varmasti se Armokuolema olisi kohta meillä täällä pohjolassa yhtä tavallinen kuin esimerkiksi Hollannissa. - Minä
maagikko kirjoitti:
Lääketieteellistä hoitoa ei saa koskaan hylätä. Ne jotka vilpittömin mielin rukoilevat potilaan puolesta antavat energiaa joltain tasolta. Samoin toimii kätten päälle pano. Puolustan rukouspyyntöä.Sillä puolestani on rukoiltu (tietämättäni) ja olen elävä lääketieteellinen ihme=ehkä minulla oli vielä jokin tehtävä täällä.
Mutta asiaan Kitumalla rakas lapsi kitumalla. Kauheiden tuskien kautta,joihin ei aina lääkityskään auta. Äitini kuoli tukehtumalla. Siksi puolustan myös armomurhaa?Voi mikä sana. Meitä on täällä niin monenlaista tallaajaa. Siksi seuratessa kirjoituksia oppii huomaamaan jos hetkellisesti vaihtaa nim.m. Toivon ettei kukaan lähtisi leikiimään sairauksilla.Eikä lupaisi ihmeitä."Sillä se on korkeimman käessä"Kaikki on korkeimman kädessä.
- Syöpä syö sisältä ja
Ihminen vain kirjoitti:
Minulle tuli kauhean paha olo, kun luin tuon Syöpä potilaan kuoleman tavan.
Meidän kaikkien täytyisi saada kuulla tai nähdä niin varmasti se Armokuolema olisi kohta meillä täällä pohjolassa yhtä tavallinen kuin esimerkiksi Hollannissa.Olen ollut aina armokuoleman kannalla ja nyt, jos mahdollista, vieläkin kiihkeämmin. Kun on läheltä seurannut ihmisen taistelua kipuja ja tuskia vastaan, ei voi ymmärtää, miksi häntä ei auteta kauniisti ja kunniallisesti pois kärsimyksistään.
Ihmisen kiduttaminen vääjäämättömän kuoleman edessä on irvokasta, ei suinkaan arvokasta.
Viime maanantaina kärsimyksistään päässyt entinen mieheni oli yrittänyt jo aikaisemmin itsemurhaa sairaalassa repimällä irti letkuja ja kaatelemalla pöytiä, vaikka hän oli miltei neliraajahalvautunut syövän soluttaudua joka paikkaan. - varmaa.
Miinusta sulle tuosta, vaikka vahingossa painoin plussaa. Mun isä kuoli tulehdukseen/syöpään. Ja ihan lähes viimeiseen asti toivoi vielä siitä parantuvan. Viimeistä edellisenä päivänä oli toivonut kuolemaa, siihen saakka paranemista. Kovissa tuskissa kylläkin, silti elämän halut kovat.
Elikkä kyllä ihmisellä toivo kantaa, ei tarvi mitään armopiikkejä, ei ennen aikaista teurastusta. Kuolema tulee kyllä, se on varmaa, jokaiselle. - Syöpäsairas
Ihminen vain kirjoitti:
Minulle tuli kauhean paha olo, kun luin tuon Syöpä potilaan kuoleman tavan.
Meidän kaikkien täytyisi saada kuulla tai nähdä niin varmasti se Armokuolema olisi kohta meillä täällä pohjolassa yhtä tavallinen kuin esimerkiksi Hollannissa.Olen täysin samaa mieltä armokuolemasta. SE pitää sallia ehdottomasti myös Suomessa. Olen syöpäpotilas ja haluasin kuolla levollisesti Suomessa, enkä kauheiden tuskien jälkeen. Muuten pitää kai matkustaa Sveitsiin jossa lempeä armomurha on sallittua. Nukahtaa vain hiljaa pois.
- pelkuri
maagikko kirjoitti:
Lääketieteellistä hoitoa ei saa koskaan hylätä. Ne jotka vilpittömin mielin rukoilevat potilaan puolesta antavat energiaa joltain tasolta. Samoin toimii kätten päälle pano. Puolustan rukouspyyntöä.Sillä puolestani on rukoiltu (tietämättäni) ja olen elävä lääketieteellinen ihme=ehkä minulla oli vielä jokin tehtävä täällä.
Mutta asiaan Kitumalla rakas lapsi kitumalla. Kauheiden tuskien kautta,joihin ei aina lääkityskään auta. Äitini kuoli tukehtumalla. Siksi puolustan myös armomurhaa?Voi mikä sana. Meitä on täällä niin monenlaista tallaajaa. Siksi seuratessa kirjoituksia oppii huomaamaan jos hetkellisesti vaihtaa nim.m. Toivon ettei kukaan lähtisi leikiimään sairauksilla.Eikä lupaisi ihmeitä."Sillä se on korkeimman käessä"Hui! Pelottava teksti.
- Anonyymi
maagikko kirjoitti:
Lääketieteellistä hoitoa ei saa koskaan hylätä. Ne jotka vilpittömin mielin rukoilevat potilaan puolesta antavat energiaa joltain tasolta. Samoin toimii kätten päälle pano. Puolustan rukouspyyntöä.Sillä puolestani on rukoiltu (tietämättäni) ja olen elävä lääketieteellinen ihme=ehkä minulla oli vielä jokin tehtävä täällä.
Mutta asiaan Kitumalla rakas lapsi kitumalla. Kauheiden tuskien kautta,joihin ei aina lääkityskään auta. Äitini kuoli tukehtumalla. Siksi puolustan myös armomurhaa?Voi mikä sana. Meitä on täällä niin monenlaista tallaajaa. Siksi seuratessa kirjoituksia oppii huomaamaan jos hetkellisesti vaihtaa nim.m. Toivon ettei kukaan lähtisi leikiimään sairauksilla.Eikä lupaisi ihmeitä."Sillä se on korkeimman käessä"Jos kerran rukoilu parantaa, niin eikös samalla tavalla voida sitten sairastuttaa ja tappaa ruokoilemalla?
Ihan vain mielenkiinnosta utelen.
- sup
Syöpiähän on monenlaisia ja niihin kuolee eri tavalla. Ainakin keuhkosyövän kuolinsyy on hukkuminen, eli ei mikään kauhean kiva kuolema ja on varmaan myös tuskallinen. Keuhkosyövässä kun se syöpä leviää tarpeeks laajalle alueelle keuhkoissa, niin keuhkorakkulat täyttyvät ihmisen omiin nesteisiin ja sitten ihminen hukkuu.
- jj
Älä puhu paskaa ,,ei keuhkosyövässä mihinkään hukkumiseen kuole,kyllä taas mielikuvitus laukkaa.Kun keuhkosyöpä todetaan ja se antaa oireitaan, on se jo levinnyt ja lähettänyt etäispesäkkeitä ympäri kehoa ja kuolema seuraa kyllä aivan muulla tavoin kuin hukkumalla.Ehkä yleisin syy on se että elimistö ei enään kestä käytettävän morfiinin määrää ja sydän pettää.
- tytär
Äitini kuoli keuhkosyöpään. Pari kertaa hänen keuhkonsa kyllä täyttyivät nesteellä, mutta neste saatiin pois. Lopulta hän vain nukkui pois - kauniisti ja rauhallisesti. Hän ei siis "hukkunut" kauheita tuskia kärsien, eikä hänellä loppukuukausina ollut kipujakaan morfiinipumpun ansiosta. Hänen elämänlaatunsa säilyi hyvänä koko sairauden ajan, ja henkilökunta syöpäosastolla oli aivan fantastista. Äitini eli vain 3 kk syövän löutymisen jälkeen - se oli levinnyt OIREETTOMANA mm. maksaan, munuaisiin, suolistoon ja luustoon. Kipuja rupesi tulemaan siis vasta aivan terminaalivaiheessa.
- taiju
Ihan kamalan pahan olon sait minulle aiheutetuksi.
Isäni kuoli neljä vuotta sitten keuhkosyövän takia. Hän oli tuolloin sairaalassa, ja edellisenä iltana oli pakannut laukkujaan ollen varma pääsevänsä huomenna kotiin. Aamulla saimme kuitenkin puhelun sairaalasta, jossa kerrottiin ettei isäni ollut yksinkertaisesti jaksanut enempää. Parempaa selitystä yhtäkkiseen kuolemaan emme saaneet, vaikka lääkäriltäkin sitä kysyimme. Ei kukaan kertonut oliko syy sydämen pysähtyminen vai jokin muu.
Ajatus siitä että isä olisi kuollut hukkumalla sai minut purskahtamaan itkuun, sillä en ollut milloinkaan ajatellut tuollaista mahdollisuutta.
Onneksi kuitenkin luin muidenkin kommentit sinun vastaukseesi ja oloni helpotti. Isälläni oli etäpesäkkeitä ainakin päässä. Päässä olleelle pesäkkeelle ei ollut mitään tehtävissä.
Isäni oli viimeisenä kesänään niin huonossa kunnossa että minunkin häissäni hän oli pyörätuolissa. Häissäni ei tanssittu, koska en olisi saanut tanssia isäni kanssa.
Eilen kävin haudalla laittamassa isälleni kanervia. Haudalla käyn monta kertaa viikossa. Itku, se tulee vielä usein.
-taiju- - muori58
jj kirjoitti:
Älä puhu paskaa ,,ei keuhkosyövässä mihinkään hukkumiseen kuole,kyllä taas mielikuvitus laukkaa.Kun keuhkosyöpä todetaan ja se antaa oireitaan, on se jo levinnyt ja lähettänyt etäispesäkkeitä ympäri kehoa ja kuolema seuraa kyllä aivan muulla tavoin kuin hukkumalla.Ehkä yleisin syy on se että elimistö ei enään kestä käytettävän morfiinin määrää ja sydän pettää.
Keuhkosyöpään tukehtuu ja tuskat ovat todella kovat, kun happilaite pauhaa täysillä ja ei auta ei !! Kaveri kertoi, kun oli istunut kuolevan vaimonsa vieressä loppuun asti, eli "hukkuu" on melko oikea termi kuvaamaan kauheaa loppua.
- ehkä
jj kirjoitti:
Älä puhu paskaa ,,ei keuhkosyövässä mihinkään hukkumiseen kuole,kyllä taas mielikuvitus laukkaa.Kun keuhkosyöpä todetaan ja se antaa oireitaan, on se jo levinnyt ja lähettänyt etäispesäkkeitä ympäri kehoa ja kuolema seuraa kyllä aivan muulla tavoin kuin hukkumalla.Ehkä yleisin syy on se että elimistö ei enään kestä käytettävän morfiinin määrää ja sydän pettää.
Jotkut keuhkosyöpäpotilaista kuolevat ns. hukkumalla omiin nesteisiin joita kertyy keuhkoihin, joillain keuhkosyöpäpotilailla kuolinsyy on toinen.
- Milla
syöpään kuolee tätä nykyä hellemmin kuin ennen. Ihmiseltä loppuvat yksinkertaisesti voimat kun tämä "parasiitti" valtaa elimistön. Loppuviimein melko iso osa syöpäpotilaista kuolee morfiinin tms. vahvan opiaatin yliannostukseen, mikä ei sinänsä ole huono juttu. Kun potilaan terminaalihoito on aloitettu hänelle annetaan vain kipuhoitoa, tutkimukset on lopetettu ja keskitytään potilaan ja omaisten hyvinvointiin. Tällöin kipulääkkeenä annetaan vaikeissa tapauksissa jotain opiaattijohdosta, kuten morfiinia. Potilaalle kehittyy toleranssi (hän tarvitsee aina vain enemmän ja enemmän), ja lopulta lääkeannokset ylittävät terapeuttisen leveyden (annokset muuttuvat haitallisiksi) ja johtavat (kivuttomaan ja muutenki väistämättömään) kuolemaan. Tavallaan armokuolema, mutta mielestäni parempi elää kaksi viikkoa kuin kitua neljä ja kuolla kuitenkin.
- Orpo
Isäni kuoli luusyöpään kymmenessä viikossa. Kärsi kovista hermokivuista, joiden aikana pienikin raajan tms. liikaus laittaa kivun kulkemaan koko elimistön läpi. Kipupumpun ansiosta kivut vähenivät lähes kokonaan, mutta isä muuttui vieraaksi. Puhui sekavia yms. Kuolinhetki oli silti rauhallinen ja isä nukkui pois.
Äitini sairasti haimasyöpää reilun vuoden ja kuihtui pois. Hän oli lopussa täysi luuranko. Silmät pullottivat päästä ja iho roikkui luiden päällä. Kipuja hoidettiin laastarein ja tableteilla, mutta ihan lopussa ne selkeästi lisääntyivät ja äidin kuolinhetkellä häneltä tuli ns. veren syöksy suusta. Onneksi en ollut näkemässä, vaikka hänen omaishoitajansa olinkin (22v).- ihmettelevä
Mikä syöpäsairauksissa aiheuttaa kivun? Kun olen joskus sanottavan, että on sellaisia vaikeitakin syöpämuotoja, jotka ovat täysin kivuttomia, vain ylen suuri väsymys valtaa koko kropan, mutta ei muuta. Iso-äidilläni oli kohtusyöpä, joka levisi sitten koko kroppaan melko nopeasti. Muistan vain, kun kävin häntä katsomassa, ettei hänellä ollut kipuja, mutta ruokahaluttomuutta ja kova väsymys ja uupumus, kunnes sitten kuoli. Mikä viime kädessä aiheuttaa kuoleman.. pysähtyykö sydän, koska sehän on kuitenkin se lihas, joka tavalla tai toisella pitää ihmisen jokseenkin hengissä. Mikä siis aiheuttaa sydämmen pysähdyksen?? Tämmöisiä mietin vain tykönäni. Voisiko joku viisaampi mulle selittää?
- Pekka Ö
ihmettelevä kirjoitti:
Mikä syöpäsairauksissa aiheuttaa kivun? Kun olen joskus sanottavan, että on sellaisia vaikeitakin syöpämuotoja, jotka ovat täysin kivuttomia, vain ylen suuri väsymys valtaa koko kropan, mutta ei muuta. Iso-äidilläni oli kohtusyöpä, joka levisi sitten koko kroppaan melko nopeasti. Muistan vain, kun kävin häntä katsomassa, ettei hänellä ollut kipuja, mutta ruokahaluttomuutta ja kova väsymys ja uupumus, kunnes sitten kuoli. Mikä viime kädessä aiheuttaa kuoleman.. pysähtyykö sydän, koska sehän on kuitenkin se lihas, joka tavalla tai toisella pitää ihmisen jokseenkin hengissä. Mikä siis aiheuttaa sydämmen pysähdyksen?? Tämmöisiä mietin vain tykönäni. Voisiko joku viisaampi mulle selittää?
Vaimollani todettiin laajalle levinnyt täysin oireeton syöpä elokuussa 2009. Leikkausta ei voitu tehdä ja valitettavasti sytostaatit eivät vähentäneet etäpesäkkeiden kasvua. Sytostaattihoidot lopetettiin helmikuun lopussa 2010 ja viimeisen kuukauden hän oli kotona. Malmin kotiairaalan hoitajat kävivät 5 kertaa päivässä häntä hoitamassa. Kivut alkoivat vasta 2 viikkoa ennen kuolemaa ja ne pidettiin poissa kipupumpulla. Kaksi viimeistä vuorokautta vaimoni oli tajuton. Varsinainen kuolema tapahtui aivan rauhallisesti hengityksen loppuessa ja sydämen pysähtyessä. Olin vaimoni vieressä ja minulle jäi tilanteesta hyvin kaunis muisto.
- ksajkfjlajlfjla
ihmettelevä kirjoitti:
Mikä syöpäsairauksissa aiheuttaa kivun? Kun olen joskus sanottavan, että on sellaisia vaikeitakin syöpämuotoja, jotka ovat täysin kivuttomia, vain ylen suuri väsymys valtaa koko kropan, mutta ei muuta. Iso-äidilläni oli kohtusyöpä, joka levisi sitten koko kroppaan melko nopeasti. Muistan vain, kun kävin häntä katsomassa, ettei hänellä ollut kipuja, mutta ruokahaluttomuutta ja kova väsymys ja uupumus, kunnes sitten kuoli. Mikä viime kädessä aiheuttaa kuoleman.. pysähtyykö sydän, koska sehän on kuitenkin se lihas, joka tavalla tai toisella pitää ihmisen jokseenkin hengissä. Mikä siis aiheuttaa sydämmen pysähdyksen?? Tämmöisiä mietin vain tykönäni. Voisiko joku viisaampi mulle selittää?
Yleensä syöpäpotilas kuoleen kun keho vain sammuu. Elikä sisäelimet yksi kerrallaan lopettavat pikkuhiljaa toimintansa, yksi kerrallaan hitaasti. Maksa, munuaiset, haima jne. Keho siis "ajetaan alas" pikkuhiljaa eli aivan kuin tietokonetta sammutettaisiin, ensin näyttö, sitten kaiuttimet jne ja lopuksi keskusyksikkö eli sydän lopettaa toimintansa. Tietenkin voi kuolla myös hyvin äkkinäisesti elikä yks kaks esim saa sydänkohtauksen tai jokin verisuona pasahtaa ja kuolee "nopeasti", kohtauksenomaisesti.
Kysyit mikä tekee kivun. Kivun tekevät ne kasvaimet ja niiden etäpesäkkeet. Nämä kasvavat ja valtaavat tilaa elimiltä. Samoin kasvaimet tunkeutuvat eri kudosten läpi, lihaskudos jne. ja aiheuttavat tällä tavoin kipua. Kipua aiheuttaa myös se että sisäelimet lopettavat hitaasti toimintansa. Ihmiskehossa kaikki vaikuttaa kaikkeen - kun yksi elin lakkoilee se heijastuu heti myös muihin elimiin ja koko kehoon. - M...guu
Olet kokenut kovia nuorena. Voimia sinulle!
- Musta sydän
Entinen mieheni ja lasteni isä menehtyi ankaraan syöpäsairauteen 5.7.-10.
Hänelle tauti tuli täydellisenä yllätyksenä hiukan ennen viime Joulua. Kesken työpäivän hänet vietiin sairaalaan, jossa todettiin aivokasvain.
Joulun jälkeen hän taas joutui sairaalaan ankarien vatsakipujen vuoksi. Silloin leikattiin hätäapuna koko paksusuoli pois ja tehtiin avanne. Syöpä olikin vallannut vatsan, keuhkot, maksan, munuaisen ja imusolmukkeet! Sairauden laajuudesta potilas ja hänen läheisensä saivat tiedon vasta toukokuussa, vaikka sairaskertomus oli tehty ja tammikuussa. Tätä ihmettelemme!
Puoli vuotta kestänyt hengissäsäilymistaistelu oli ankaraa, kivuliasta, henkistä kärsimystä ja kaikkea mahdollista vaikeutta, mitä ihmisen osalle rauhan olosuhteissa ja vapaudessa voi kuvitella.
Olen ollut hänen vuokseen ihan maassa viimeiset puoli vuotta ja olen edelleen loputtomiin.
En haluaisi kenellekään sellaista osaa ja arpaa. - Syöpä syö sisältä ja
Lisäyksenä edelliseen, eksäni syöpää käsittelevään kommenttiin haluan lisätä sen, että hän oli pari viimeistä viikkoa hengityskoneessa ja loppu lienee ollut tajuttomassa tilassa tapahtunut. Tyttäremme valvoivat viikon hänen vierellään, mutta pakon sanelemana poistuttuaan heidä isänsä kesti enää pari päivää enenkuin nukkui pois.
Olen menettänyt pikkuveljeni myös aivosyöpään. Hän kuoli 40-vuotiaana sairastettuaan tuota inhottavaa sairautta seitsemän vuotta. Hän kuoli vuonna 1997.- just me
Vanhin veljeni kuoli kaksi vuotta sitten. Keuhkoissa ollut syöpä oli levinnyt suurimmalta osin aivoihin, ja se aiheutti veljelleni mm. näköharhoja (näki kaiken kahtena). Kivut tietysti vaihtelee yksilöittäin, veljeni kärsi kovista kivuista joita kyllä loistavat lääkärit yrittivät parhaansa mukaan lievittää, en ole katkera. Veljeni kuoli 28-vuotiaana, tuoreena isänä, tupakkaa oli polttanut lähes 15 vuotta. En toivo tätä kuolemaa kenellekkään, mutta kuten aikaisemmin sanottu......korkeimman käsissä.
- Itse myös sairas
just me kirjoitti:
Vanhin veljeni kuoli kaksi vuotta sitten. Keuhkoissa ollut syöpä oli levinnyt suurimmalta osin aivoihin, ja se aiheutti veljelleni mm. näköharhoja (näki kaiken kahtena). Kivut tietysti vaihtelee yksilöittäin, veljeni kärsi kovista kivuista joita kyllä loistavat lääkärit yrittivät parhaansa mukaan lievittää, en ole katkera. Veljeni kuoli 28-vuotiaana, tuoreena isänä, tupakkaa oli polttanut lähes 15 vuotta. En toivo tätä kuolemaa kenellekkään, mutta kuten aikaisemmin sanottu......korkeimman käsissä.
Enpä tiedä korkeammista käsistä, luulen vaan että tuokin sairaus johtuu geeneistä, perimästä.
Ihminen on elävä soluolento, ei sen kummempaa, ihmisellä on tunteet, siinäpä se. - annuli
Itse myös sairas kirjoitti:
Enpä tiedä korkeammista käsistä, luulen vaan että tuokin sairaus johtuu geeneistä, perimästä.
Ihminen on elävä soluolento, ei sen kummempaa, ihmisellä on tunteet, siinäpä se.Olen samaa mieltä kanssasi että geeneissähän se. Tästä ihan varmaa tietoa. Äitini suvun puolelta lähes kaikki (äiti mukaan lukien) kuolleet erilaisiin syöpiin ja nyt sisareni sairastui jo kolmannen kerran syöpään ( voimia rakas sisko). Niimpä meille kaikille tehtiin geenitestit ja näinhän se on että suurin osa meistä kantaa tuota samaista geeniä ja näin ollen pääsevät jatkuvaan seurantaan/kokeisiin jne..mutta tämä geenin kantaminen ei tarkoita sitä että kaikki siihen välttämättä elämänsä aikana edes sairastuisi. Itsellä ei tuota geeniä ole (en oikein ole osannut iloita asiasta kovinkaan, kun ihmettelen miksi juuri minulla ei sitä ole ja useimmalla muulla meistä on) mutta tämäkään ei tarkoita sitä ettenkäö sairastuisi syöpään.Elämästä tulee vaan nauttia kaikesta huolimatta. Siskolla niin kova elämänhalu, että ei usko kukaan. Kamalat hoidot kaksi kertaa käynyt jo läpi ja kohta taas kaikki alkaa alusta!!! Nyt luustossa se syöpä, ei kuullosta hyvältä, mutta onneksi hoidot ovat kehittyneet..
- M..guu
Tosi ikävää.
Missä häntä hoidettiin?
- Pikkusiskonen
Jotenkin mulle jäi paha olo, näistä kaikista viesteistä mitä luin.
Mun äiti kuoli viikkoa ennen mun syntymäpäivää, olin täyttämässä kymmenen. Äiti kuoli jonkinlaiseen suolistosyöpään. Muistan vieläkin ne hetket kun mesetin kaverini kanssa, ja äiti yhtäkkiä juoksi vessaan oksentamaan. Muistan sanoneeni kaverilleni että, "voi ei, äiti oksentaa" tai jotakin muuta, sillä kaverini oli tietoinen ettei äitini ollut silloin ihan ok. Äiti sairasteli alkuvuodesta syksyyn, kunnes menehtyi sairaalassa. Noin päivä ennen kuolemaa äidille oli annettu lääkettä, joka lopettaisi kivun, mutta joka veisi kommunikaatiokyvyn ja jotain muutakin tietääkseni? Nukkuessaan pois, hänellä ei ollut onneksi kipua lääkkeen ansiosta, mutta kuvittelen päivittäin äitini kokemassa kaikkea sitä kipua, enkä edes saanut käydä sairaalassa katsomassa äitiä enää oliko kesä- vai heinäkuun jälkeen, koska hän oli niin huonossa kunnossa. Vain isä, ja äidinäiti saivat käydä sairaalassa. Nyt kuolemasta on reilu vuosi, ja kaipaan äitiä vieläkin _todella_ paljon. Kumpa äiti ei koskaan olisi ollut kipeä, niin ei tekisi niin pahaa ajatella hänen sairautta. :/
Nyt olen 11. Voitte varmasti kuvitella miltä tuntui, kun koulut alkoi ja synttäritkin oli heti samaan syssyyn. En muuten ollut ihan varma voinko kirjoittaa tämän tänne, mutta tähän sen nyt sitten laitoin, koska alkoi tekemään niin pahaa että oli pakko saada purkaa johonkin.- Pikkusiskonen
Kaikenlisäksi, sain tietää että äiti sairasti syöpää vasta kun hän oli kuollut. Olin niin pieni ettei minua haluttu turhaan järkyttää aiemmin, jos äiti olisikin selvinnyt. Olin mielessäni ajatellut että se oli syöpää mutta en ollut uskaltanut kysyä. Äitiä leikattiinkin niin monta kertaa, ja kesällä kun häntä leikattiin minulle sanottiin että se oli vain kasvain. Syöpäkasvaimesta ei vaan puhuttu mitään, ja se jollain tapaa harmittaa. Ennen kuolemaakaan en päässyt sinne sairaalaan äitiä näkemään, joten joskus vain lähettelimme tekstiviestejä äidin kanssa, silloin kun hän jaksoi. Tuntui, ja tuntuu vieläkin vaan niin tyhjältä kun ei ollut ketään katsomassa kun joukkue voitti futispelin, tai kun sain hyvän numeron kokeesta jne. Hautajaisissa emme myöskään saaneet katsoa arkkuun, sillä isäni oli niin päättänyt, että äidistä jäisi ihana ja kiltti kuva, maailman parhaana äitinä, ja hyvänä päiväkodin johtajana, eikä kuihtuneena, ihan valkoisena naisena, joka makaisi pienessä arkussa viileänä ja valkoisiin puettuna. Voi kumpa äiti ei olisi kokenut sitä kaikkea kipua, ja oksentelua! Kumpa olisin makoillut enemmän hänen vieressään sairaalassa, ja kotona. Kumpa olisin pyytänyt anteeksi kaikkia riitoja, ja kertonut että rakastan häntä. Toivon, että äiti katselee minua joka päivä taivaasta, ja pitää minua kilttinä ja hienona tyttönä, ja on minusta ylpeä!
Tapaus lähensi perhettämme paljon, tai minua, isääni ja yhtä aikuista siskoani ainakin, vaikka perheeseeni kuuluu muitakin. - Olen pahoillan1
Pikkusiskonen kirjoitti:
Kaikenlisäksi, sain tietää että äiti sairasti syöpää vasta kun hän oli kuollut. Olin niin pieni ettei minua haluttu turhaan järkyttää aiemmin, jos äiti olisikin selvinnyt. Olin mielessäni ajatellut että se oli syöpää mutta en ollut uskaltanut kysyä. Äitiä leikattiinkin niin monta kertaa, ja kesällä kun häntä leikattiin minulle sanottiin että se oli vain kasvain. Syöpäkasvaimesta ei vaan puhuttu mitään, ja se jollain tapaa harmittaa. Ennen kuolemaakaan en päässyt sinne sairaalaan äitiä näkemään, joten joskus vain lähettelimme tekstiviestejä äidin kanssa, silloin kun hän jaksoi. Tuntui, ja tuntuu vieläkin vaan niin tyhjältä kun ei ollut ketään katsomassa kun joukkue voitti futispelin, tai kun sain hyvän numeron kokeesta jne. Hautajaisissa emme myöskään saaneet katsoa arkkuun, sillä isäni oli niin päättänyt, että äidistä jäisi ihana ja kiltti kuva, maailman parhaana äitinä, ja hyvänä päiväkodin johtajana, eikä kuihtuneena, ihan valkoisena naisena, joka makaisi pienessä arkussa viileänä ja valkoisiin puettuna. Voi kumpa äiti ei olisi kokenut sitä kaikkea kipua, ja oksentelua! Kumpa olisin makoillut enemmän hänen vieressään sairaalassa, ja kotona. Kumpa olisin pyytänyt anteeksi kaikkia riitoja, ja kertonut että rakastan häntä. Toivon, että äiti katselee minua joka päivä taivaasta, ja pitää minua kilttinä ja hienona tyttönä, ja on minusta ylpeä!
Tapaus lähensi perhettämme paljon, tai minua, isääni ja yhtä aikuista siskoani ainakin, vaikka perheeseeni kuuluu muitakin.Oma siskoni kuoli äkkiä ja jätti sinunikäisesi tytön. Siinä ei ollkut kyse salailusta, koska kukaan ei uskonut hänen olevan sairas. Pidimme häntä luulosairaana, koska oireet olivat niin epämääräisiä. Kuolema tuli sitten yllättäen, hänen ollessaan yksin.
Kyllä äitisi sinut näkee. Voi, jos jaksaisit muistaa sen, etkä tuntisi vihaa ja katkeruutta siitä, että hän 'jätti sinut'. Siskontyttöni meni aika raiteiltaan, alkoi juopotella ja naiskennella hyvin nuorena ja tuli raskaaksi itsekin vielä lapsena. Sen sijaan, että olisi elänyt elämää, josta hänen äitinsä olisi ollut ylpeä. Kuvittelen vain, miten äiti suree ja häpeää tyttärensä käyttäytymistä.
Voimia sinulle. Hienoa, että sinulla on rakkaita, jotka jossain määrin voivat jakaa surusi.
- ei syöpäkipuja
Haluatko makaaberien kuolintuskien kuvailun aiheuttamaa sairasta mielihyvää? Miksi? Toisen kuolema voi aiheuttaa meissä omahyväisyyttä, selviäjinä, ja sairasta uteliaisuutta.
Parempi olisi ottaa selvää, mikä voi estää kipua ja jopa parantaa syövän. Lue Gersonin terapiasta. Kahvihuuhtelut, ruokavalio (ei lihaa, kalaa, kanaa, munia, maitoa, suolaa, sokeria, prosessoituja aineita, vaan paljon vihannesmehuja) ja muutamat hivenaineet ja mineraalit ovat parantaneet tuhansia. Katsopa tämä hieno, palkinnon saanut filmi: http://video.google.com/videoplay?docid=-8384134159042346609#docid=-7357629140536485998- haaste...
Katsopa tosiaan tuo video ja sitten väitä kirkkain silmin, että syöpäteollisuus on potilaan puolella ja Gersonin terapia on huuhaata. Katso filmi, mieti, ja saatat oivaltaa asiat uudella tavalla. Jos pelkäät katsoa sen, toimit passiivisena syöpäteollisuuden aivopesemänä pelinappulana. Rohkene herätä ja alkaa ajatella omilla aivoillasi.
- Äitinsä tytär
Äitini kuoli keuhkosyöpään 1994. Hänellä syöpä oli levinnyt kaikkialle elimistöön. Kipulääkkeet Temgesic ja morfiini eivät auttaneet munuaisten ja maksan etäpesäkkeiden aiheuttamiin hirveisiin tuskiin. Äiti todellakin kaunistelematta KÄRSI. sai kipupumpun, muttei se, niin kuin totesin, auttanut. Luustopesäkkeet mursivat luita hitaasti, aiheuttaen valtavia tuskia. Syövän vuoksi äitini sai myös 2 halvauskohtausta, jotka lamaannuttivat nielun, niin että kaikki neste, mitä hän yritti juoda, meni joka juomakerralla enemmän tai vähemmän väärään kurkkuun. Oikean kyljen syöpäpesäke tuli ihosta läpi. Oli kammottavan näköinen, äärettömän kipeä reunoiltaan ja haisi mädältä. Muutamia syöpäpesäkkeitä, jotka myös olivat tulossa ihosta läpi, leikattiin pois ja estettiin syöpähaavojen syntyminen näiden pesäkkeiden kohdalla. Äitini vatsasta jouduttiin punkteeraamaan nestettä kuukausien ajan, jopa 1-2 l/vrk. Nesteen kertyminen vaikeutti hengitystä entisestään. Keuhkot olivat täynnä syöpää, ja täyttyivät nesteellä nekin, sekä itse keuhkorakkulat että keuhkojen ympäristö. Morfiini ei maksimaalisilla annoksillakaan vienyt tukehtumisentunnetta. Keuhkoista ei enää punkteerattu nestettä pois sen jälkeen, kun äitini oli punkteerauksen yhteydessä saanut kahdesti nk. ilmarinnan, eli keuhko romahti kasaan. En mässäile tällä hirveydellä, näin se vain tapahtui, ja tätä kaikkea kärsimystä oli hirvittävää seurata! Kysyin jo lääkäreiltä, mikseivät he voi antaa niin paljon morfiinia, että hengitys lamautuu kokonaan. Ei niin vain voi Suomessa tehdä. Niin totesivat lääkärit. Jumalauta - eläimetkin armahdetaan! Miksei ihmistä, joka kärsii tavattomasti ilman toivoa? Kipupumpusta ei irronnut tarpeeksi morfiinia edes siihen, että äitini olisi saanut nukkua pahimpien kipujen aikana. En tiedä miksi? Epäilin jo että olivat laittaneet pumppuun lumelääkettä "itsemurhavaaran" takia (äitini epikriiseissä mainittiin hänen olevan itsetuhoinen. Mitä väliä herraisä enää tuossa vaiheessa????). Äitini kärsi tammikuusta marraskuuhun. Joka päivä, joka tunti, joka sekunti. Viimeiset kolme-neljä vuorokautta olivat järkyttävimmät. Äitini keuhkot täyttyivät lopulta kokonaan nesteellä. Hän istui sairaalavuoteellaan ja yritti vapisevin sormin kaivaa limaa kurkustaan. Hengitys kuulosti samalta kuin jos nestetilkkaa imetään mukin pohjalta pillillä. Puhumaan äiti ei kyennyt viikkoon ennen kuolemaansa. Vielä kolme päivää ennen kuin öäiti hukkui omiin nesteisiinsä, antoivat hänelle jotakin kipulääkettä, muistaakseni Oxycontinia, piikillä. Äiti sai lääkkeestä vaikean allergisen reaktion. kirjoitti paperille, että "suonet palavat!". Tästä on jäänyt minulle ja meille muille lapsille aivan helvetinmoisen suuret traumat. Miksei ihminen saa tällaisissa tapauksissa arvokasta loppua???! Miksei eutanasia ole sallittu, milloin potilas ei tule enää paranemaan, tuskat vain pahenevat, ja hän itse sekä hänen läheisensä toivovat jo loppua kärsimyksille?
- milloin vienee
"Hän!"
Äiti kuoli syöpään ja vasta kuoleman jälkeen tiedettiin, että hänellä oli syöpä. Kovien mahakipujen takia lhti ambulanssilla sairaalaan. Oli pari päivää aluesairaalassa, jonka jälkeen siirto keskussairaalaan.
Siellä poistettiin mahasta nestettä. Maha oli turvonnut kuin tammitynnyri. Ja letkut jäivät mahaan, josta se mahaneste valui pussiin, joka roikkui sängynlaidassa kiinni. Morfiinia annettiin.
Ja äiti kuoli vuorokauden kuluttua tässä keskussairaalass. Siis kolme vuorokautta sairaalassa vain.
Miten lie itseni käy. 16 vuotta syöpää takana. Tiedä sitten, milloin viikatemies korjaa kärryihinsä ja vie pois. - Kumpa tapaisimme <3
Edelliseltä kirjottajalta haluaisin kysyä, miten voit tänäpäivänä? Mikä syöpä sinulla on.?Kaikkihan me lähdemme joskus, mutta sinulla on taistelua ja tahtoa oltava runsaasti<
Kolmet jäähyväiset olen läheisilleni joutunut jättämään.
Tyttäreni kuoli .suureksi syöpähoidoista kasvaneeseen sydämeen
Vatsasta löydetiin ensin tennispallon kokoinen tuumori. ja laajalle imusolmukkeisiin levinnyt Non Hodgkinin tauti. Ensimmäinen sytöstaatti hoito keski runsaat puoli vuotta. Silloin vielä oli särkylääkkeistä tiukkalinja ja niitä ei millään annettu. Tulee riippuvaiserksi nuori. Oli se hirvittävää seurata kun aina sairaalasta kotiin palattua oli niin huonokuntoinen ja kortisonista pöhöttynyt. Seuraavassa tarkastuksessa tauti oli uusiutunut entistä rajumpana.
Uudet sytostaatit ja sädehoitokaan ei auttanut. Sydän siinä kasvoi, eikä se jaksanut pumpata sitten kuin seuraavaan iltaan. Aamulla tuli soitto sairaalasta, ettei ole enään mitään tehtävissä ja lähtö voi tullaa pian. Silloin oli vielä sairaalalla hoitaja vierellä koko päivän ja keskustelimme jotta potilas kuulisi puhetta ja hänellä olisi rauhallisempi olo. Niin pikku taiteilija kesken unien henkäisi syvään ja lähti taiteden yönä pois rauhallisesti, nenästä vain turskahti vähän verta Iltaisin katsellessani tähtiä ,haluan uskoa, että hän sytyttelee niitä meidän iloksemme ja lohduksemme.
Isäni kuolinhetkestä myöhästyin, niin typerän asian takia kun toinen kännykäni oli kotona ja sairaalasta oli jätetty viesti siihen. Hän ehti viimeiosellä kerralla olla sairaalassa hoidettavana kolmisen viikkoa. Hän oli itse hoitokielteinen ja ranteet useasti verissä. Ruokahalu hävisi ja puhetaito. Ei pystynyt enään kertomaan mistä särki. Uskon hänen kuitenkin toivoneen jo pois pääsyä Keuhkokuume lopulta toi helpotuksen.
Äitin kuolemasta tulee 2 kk pian. Hänen viimeinen tuskainen sairaalareissunsa alkoi Jouluaikaan kun hän meinasi tukehtua leipään. Hänellä oli jo todettu 6 vuotta aiemmin keuhkoahtaumatauti, joka rasitti hänen hengitystään ja keräsi limaa keuhkoihin. Silloin vasta tieto myös keuhkosyövästä, jota ei voitu kunnon takia hoitaa. Runsas kuukausi kipulääkkeillä vei sitten voimat vähitellen.
Häntä ehdin saatamaan viimeiselle matkalle. Ehdin olla hänen vierellä lukien lehteä hänelle, ehkä tunnin. Kovin rahisevaa ja tuskasta oli hengitys ja hiljalleen hengitys tasaantui ja hän oli pois ikuisesti.
Nyt kun minulla ei ole enää vanhempia. Enkä ole kenenkään lapsi, eikä minulla ole lasta, minun pitäisi olla aikuinen ja pärjätä??!!- milloin vienee
Sinulle kunpa tapaisimme! Myötätuntoni Sinulle, voimia se vaatii läheisiltäkin, ja joskus tai usein tuntuu, että vieläkin enemmän, kuin meiltä potilailta itseltämme.
Lue tämän hetken tilanteesta nimimerkki: 5 l tonka, on oma ketju. Nyt on jo hivenen helpompi viikko kunnes ensi keskiviikkona uusi sytostaatti, tai otetaanko hoitotauko, sekin on mahdollista.
Jos saisin hoitotauon, käynnistäisin rivakasti luontaiset syöpähoidot. Saisin jotain kontakita niistäkin. - milloin vienee
Se olikin tuolla toisella palstalla, mut tässä linkki siihen:
http://keskustelu.suomi24.fi/node/9776578
- Kevät kukat nousevat
Milloin vienee! Toivon sinulle tästä päivästä ja hengityksellesi parempaa ja helpompaa oloa.
Toivon että jaksat kirjoitella voinnistasi. En siksi että olisin utelias, vaan siksi, että tkiinnostaa vointisi ja iedän itsestäni, kun kirjoittelen tänne, se jotenkin helpottaa sisäisiä tuntemuksia.
Kiitos myös viestistäsi, jonka kirjoitit minun aloittamaan tuskaiseen "kyllä" viestiini. Se jotenkin oli niin ymmärtäväinen ja osaanottavainen viesti................
Minullakin kokemuksia erilaisilta syöpäosastoilta. Omani oli kylläkin vain pyrähdys kun rintsyövänesiaste poistettiin. Mutta aina on pelko seurassani.että miten jatkossa.
Muilla syöpäosastoilla olen ollut vain potilaan vieraana jopa päiväkausia.
Voimahalaus ja rutkasti tahtoa ja iloa pienistäkin asioista..... - Pirpana-98
Vaarini kuoli 3 kk. sitten keuhkosyöpään.
Vaarini oli ensin kolme viikkoa sairaalassa josta hänet siirrettiin hoitokotiin.Siellä hän alkoi saaha pahoja hengenahdistuksia joidenka takia hän alkoi pelätä että kuolisi tukehtumalla. Olin menossa katsomaan häntä. kunnes puhelimeni soi. Soittaja oli vaarin oma hoitaja.
Hoitaja kertoi mitä oli tapahtunut ja murruin täysin. Lähdin tuotapikaa hoitokodille jossa hoitajat pukivat vaariani valkoiseen kaapuun. Olin pitänyt koko syövän ajan vaarini painolistaa ja hän pudotti sairauden aikana yli puolet alkuperäisestä painostaan. Kuoleminen tapahtui kunnon romahtamisena. Hän vain nukkui pois ilman kipuja tai tuskia. Tämä on totta. Olen 13 vuotias tyttö joka suree vaarinsa poismenoa kovasti ;( - Kotisairaala
Reilu 30-vuotias vaimoni sairastaa laajalle levinnyttä syöpää ja on nyt saattohoitovaiheessa. Syöpää ei voitu leikata, eikä sytostaateista ole ollut juurikaan apua. Minua kylmää se, että ihmiset jättävät omaisensa sairaalaan kuolemaan. Meillä asia on järjestynyt siten, että vaimoni on kotisairaalan potilaana. Se tarkoittaa, että lääkärit ja sairaanhoitajat käyvät säännöllisesti kotona ja kotiin saadaan kipupumput ja muut vermeet. Näin Helsingin kaupunki hoitaa hommat. Ja olen tästä järjestelystä kiitollinen. Itse olen nyt kotona vaimoani hoitamassa - ja myös siksi, että en ole henkisesti työkykyinen tämän tilanteen takia. Syöpä on toki monen miestä pelottava asia, mutta uskon silti, että äkkikuolema jättää omaisiin paljon syvemmät haavat. Silloin kun ei ehdi hyvästellä.
- Äidin menettänyt..
Tuskainen, jopa vuosia kestävä taistelu. Sädehoitoa ja solumyrkkyä annetaan ihan oikeasti niin paljon kuin potilas vain kestää. Hiukset, karvat ja kilot lähtevät eikä mikään pysy sisällä.
Karmean näköistä.
Kivut ovat valtavat! Onnekkaita ovat ne, jotka pystyvät pyytämään kipulääkitystä.- ihmettelijä...
Äitini kuoli munasarja syöpään ja anoppini rintasyöpään. Molemmat saivat mainitsemiasi hoitoja mutta kumpikaan ei ollut karmean näköinen. Kauniina pysyivät loppuun asti. Kauneus on katsojan silmissä. Molempien kuollessa olin paikalla, anoppi oli tajuttomana viimeisen vuorokauden. Äidin lähtö tapahtui yhdeksän tuntia sen jälkeen kun kaikki muu lääkitys kun kipulääkkeet lopetettiin. Kummankaan kuolemaan ei liity minkäänlaista dramatiikkaa, ei mitään valtavia kipuja kenenkään ei tarvitse pyytää kipulääkitystä sitä annetaan automaattisesti. En tiedä mitä ajoit takaa kirjoituksellasi, en kumminkaan voinut olla korjaamatta asiaa.
- morfiini?
Mieheni on saattohoidossa kotona ja itse olen sh työstä poissa. Diagnoosi tuli 4 kk sitten Se oli keuhkosyöpä joka oli levinnyt jo luustoon ja imusolmukkeisiin. Kipuja hoidettiin aluksi muina syinä ja tuli terveeen paperit vielä joulun alla. Kivut ovat olleet kovat ja koventuneet koko ajan ja eri lääkkeitä on kokeiltu ja nyt lopulta päädytty nyt Morfiinipumppuun. Kokeillut ovat rasittavia. Sytostaatit eivät auttaneet vaan veivät kuntoa heikommaksi, eikä niillä tietysti paranemista luvattukaan, mieheni on kuitenkin hyvin toiveikas ja uskoo vielä elämään minä en! olen liian inhorealisti.
Sairaus on uuvuttanut ainakin minut.Vaikeaa katsella tosi kipeää läheistä. Toki myös persoonallisuus miehelläni on muutunut ja minun on vaikeaa olla koko ajan ymmärtäväinen ja kannustava. Raskasta täyttää kaikki hänen pyynnöt. Ulkomuoto ja kaikki on hänellä muuttunut paino laskenut kohta puoleen ja hiukset harventuneet, mutta näen hänet kuitenkin "välillä" yhtä komeana kuin 37 v. sitten. - isäni
Isäni kuolema oli kova paikka, viimeisinä päivinä kun hän ei pystynyt kun korista kivusta. Hänen elämäntahto oli kova. Olin helpottunut kun hänen ei tarvinut kärsiä.
- Marru1
Hei kaikille!
Kaikilla meillä näyttää olevan yksi sama asia eli läheisen sairastuminen syöpään ja kuoleminen. Mulla sisko sai diagnoosin närästykseen 2005 ja se oli mkasyöpä. Siskoi oli sinnikäs ja jaksoi lastensa vuoksi elää melkein 5 vuotta. Äitimme sairastui myöe surun takia , mutta emme me jaksaneet sitä enää seurata Meitä ei ollut kuin kolme minä, sisko ja äiti. Nyt olen vain minä. Sain kunnian haudata kummatkin, sain kunnian tuntea ja jättää hyvästit. Nyt on 3.3.2012 olen menettänyt kummatkin ja on kauhea ikävä.. - legalize
Minua rupes ihan suunnattomasti v*tuttamaan kun vähän aikaa sitten telkkarissa oli tuosta eutanasiasta. Sekin yks oli vaan tiukasti sillä kannalla, että EI EI EI EUTANASIAA! Hän ei varmaan sitten tiedä millaista on kuolla syöpään hitaasti sen levitessä. Jos on äärimmäiset kivut vaikka viikkoa ennen kuolemaa niin en minä ainakaan haluaisi pitkittää tuskaa enempää. Eiköhän ihmisellä ole oikeus päättää haluaako hän olla liikuntakyvyttömänä sängyssä letkuissa kiinni viikkoja, ehkäpä kuukausia. Tuskinpa kovin moni haluaa viettää elämäänsä sillä tavoin. Juttua perusteltiin sillä, että lääkärin on tarkoitus pelastaa ihmisiä, ei tappaa. No jos lääkärin on velvollisuus "kiduttaa" ihmistä joka haluaa kuolla sairautensa takia voi varmaan miettiä onko siinäkään mitään järkeä? Parempi se kuoleva on päästää hengestään jos se sitä haluaa. Sama jos metsällä ammuttu jänis jää kitumaan tuskin sitäkään jätetään eloon. Samaa voisi tietyssä suhteessa verrata ihmiseen.
- klöjtiruowopi
samaa mieltä! en ymmärrä mitä järkeä on kiduttaa esim syöpä sairasta ihmistä kestämään kipujaan jos ei itse jaksa enempää ja haluaa kuolla ja tilanne se että kuolema korjaisi pois joka tapauksessa, mitään ei olisi tehtävissä muuta kuin pitää lääkehöyryissä. onko järkeä pitää kuoleman sairasta ihmistä lääkkeissä kun kuolema tulossa kuitenkin lähiaikoina ja ihminen ei itse jaksa enempää kärsiä.
itse ainakin teen, jos mahdollista, elvytyskiellon tilanteeseen että jäisin ns vihannekseksi muuten, tai ei mahdollisuutta minkäänlaiseen normaaliin elämään jos vaikka onnettomuuteen joudun. toivon että se on mahdollista. jos ei niin viimeistään vanhana mummona teen yleispätevän elvytyskiellon, mitä tahansa mutta en aio elää rehuna missään letkuissa loppu aikaani.
muistan vieläkin kun isäni sairaalassa makasi(syöpä), ei toivoa paranemisesta ja isä sanoi ettei jaksa enää kauaa. siitä meni muutamia vkoja(en muista tarkkaan)niin isä oli poissa. järjetön ikävä tietty meille jäi, edelleen kaipaan isää joka pvä, kuolemasta jo 9vuotta. mutta koska mitään ei ollut tehtävissä, oli se sinänsä helpotus kun kuoli, tiedettiin ainakin ettei rakkaan isän tarvinnut enää kärsiä.
- Joh. 3:16
Mun äiti sairastaa haimasyöpää, ja on valmis lähtemään täältä. Hän sanoo asioiden olevan kunnossa taivaaseen, (uskossa Jeesukseen Kristukseen ja uskoo hänen sovittaneen syntinsä) Kristitylle kuolema on voitto kun on pelastusvarmuus.
- MVLlii
Minunkin äiti kuoli maksa syöpään , sanoi olevansa valmis ja menevänsä Jumalan luo . Luotti Jeesuksen sovitustyöhön . Sai nukkua rauhallisesti pois . Tuntu hyvältä tieto että tapaamme vielä . Voi miten avuttomia olemme kuoleman edessä. Ja valita emme voi , kuoluma on tasapuolinen, tapa kuolla ei.
- ghdjgndnbv
riippuuhan tuo kait syövästä. isälläni oli haimasyöpä, viimeiset 4vkoa sairaalassa, vikat2pvää morfiinin voimin, sitten vain hitaasti hiipui ja sydän pysähtyi. ei rakas isä jaksanut enempää, reilun vuoden siitä sairaudesta kärsikin. energisyyteen, isälläni ainakin oli vaihtelevuutta, saattoi olla viikon hyvässä kunnossa ja touhuta entiseen tapaan, ja sittenmenikin aikaa että makasi sängyssä eikä muuhun pystynyt. sädetystä ja sytostaattia sai hoidoksi ja ruokatorven ohitusleikkaus oloa helpottamaan(muuta ideaa siinä leikkauksessa ei ollut kuin helpottaa oloa, pystyikin hetken aikaa syömään normaalisti ennen kuin huononi taas). lisäksi oli ties mitä muita lääkkeitä, vatsa piti käydä tyhjentämässä nesteestä väh kerta viikkoon sairaalassa. loppuaika sitten meni sairaalassa lääkkeillä oloa helpottaen kunnes kaikki oli ohi. ikävä on edelleen
- uskomatonta!!!
Mun oli pakko kirjottaa tosta eutanasiasta. Mä en ymmärrä sitä, että miten ihmiset voi haluta sen eutanasian lailliseksi? Vaikka sillä pystyttäisiinkin auttamaan ihmistä, ettei tarvitsisi kauempaa kärsiä, ei se ole luonnollinen kuolema. Ihmisen pitää lähteä maailmasta luonnollisella tavalla, ei sellaisilla keinoilla, että annetaan tappava annos jotain lääkettä. No way! Uskotteko, että se olisi parempi tapa lähteä? En sanoisi..
Ystäväni isällä on haimasyöpä, joka on levinnyt keuhkoihin. Askiittesnestettä on kertynyt mahaan paljon ja se on kuin olisi viimeisillään raskaana. Ystäväni ei ole itse tietoinen oikein mistään tähän syöpään liittyvästä, ja uskoo parantumiseen. Hän ei ole realistinen.. Pelotti sanoa hänelle, että isäsi ei elä kauan, jos on juteltavaa, jutelkaa nyt. Jotenkin on aina ollut selvää että kuolema tulee silloin kun tuolta ylhäältä se on määrätty. Kukaan ei voi tietää kuolinpäiväänsä etukäteen, saatika sitten edistää kuolemaansa jos niin ei ole tarkoitettu.- taipuu
Eutanasiasta olen samaa mieltä, en kannata. Kun kutsu käy on lähdettävä, vaikka kuinka haluaisi elää.
Entäs sitten jos omasta halusta otat kuolemasi tai läheisesi kuoleman käsiisi, niin portilta et voikkaan palata.
Syöpäpotilaat kun saattavat olla niin huonossa kunnossa että ajatellaan että on päivistä kyse mutta saattavat elää vielä vuosia. - mr
Mielestäni jonkin sortin eutanasiaa on sekin kun potilaalle lakataan antamasta ruokaa ja nesteitä (koska hän saattaisi vetää ne henkeen) ja hänelle annetaan morfiinia niin paljon ettei ole enää oikein tässä maailmassa. Näin kävi syöpää sairastavalle isälleni ja mielestäni se oli oikein, hänen maanpäällinen aikansa oli tullut täyteen.
- ..
taipuu kirjoitti:
Eutanasiasta olen samaa mieltä, en kannata. Kun kutsu käy on lähdettävä, vaikka kuinka haluaisi elää.
Entäs sitten jos omasta halusta otat kuolemasi tai läheisesi kuoleman käsiisi, niin portilta et voikkaan palata.
Syöpäpotilaat kun saattavat olla niin huonossa kunnossa että ajatellaan että on päivistä kyse mutta saattavat elää vielä vuosia.Et ole nähnyt syöpäpotilaan viimeisiä hetkiä pahimmillaan.
Jos koet ne, et olekaan enää niin varma asiastasi. - taipuu
.. kirjoitti:
Et ole nähnyt syöpäpotilaan viimeisiä hetkiä pahimmillaan.
Jos koet ne, et olekaan enää niin varma asiastasi.olen varma, en ole työntämässä myrkkyä suoneen enempää mitä sinne jo annetaan. olen saattanut rakkaimpani viimeiselle matkalle.
- taipuu
Sinulla on vaikea kysymys, miksi tämä sinua vaivaa, onko itselläsi tai läheiselläsi syöpä tai oletko muuten utelias.
Kaikki syöpäpotilaat eivät kuole syöpään eikä kaikille tule niitä kovia tuskia. Olen myös tavannut tuskaisen joka piti tv:tä niin äänekkäällä, ettei tiennyt oliko hänellä tuskan vaierrusta.Siitä on aikaa sen jälkeen on kipulääkitys parantunut. - ,,
Läheiseni syöpä levisi keuhkoihin henkitorveen ja ruokatorveen alkoi pään alueelta.
Nielemisrefleksi meni, hengitys oli kamalaa katsottavaa, viimein hän hiipui pois.
Onneksi oli hyvä lääkitys, ei kärsinyt viime hetkiä tarpeettomasti.
En haluaisi nähdä enää koskaan vastaavaa, rukoilen että ei tarvitse. - söster
Kannampa minäkin korteni tähän kekoon.
Isäni kuoli syöpään. Havaittiin vaiheessa, jolloin kasvain oli 12 cm halkaisijaltaan, keuhkossa.
Muita oireita ei ollut, kuin isä sairasti koko kevään "flunssaa", niin luultiin. Yskä oli yms flunssan oireet. Sitten yhtenä yönä kaatui lattialle kun oli lähtenyt vessaan.
Puhui sekavia. Soitettiin ambulanssi, veivät isän sairaalaan missä todettiin tuo syöpäkasvain. Oli jo edennyt aivoihin, siitä sekavuus. Vaipui aika nopeasti tajuttomuuteen, eikä koskaan saanut tietää .. Kuoli rauhallisesti äidin ja isonveljen läsnäollessa.
Itse olen sairaanhoitaja ja nähnyt monta kuolemaa. Kyllä nuo dramaattiset kertomukset on poikkeus. Kyllä kipuja olen nähnyt, mutta niitä on lievitetty kaikin olemassa olevin keinoin. Kuolema varpaasta lähteneesen kuolioon, sen aihauttamaan sepsikseen, on ollut sellainen missä kipulääkitys ei ole sanottavasti tehonnut. Lääkäri selvitti potilaalle että polven alapuolelta amputointi voisi vielä pelastaa, nainen sanoi ei. Muutamassa viikossa tuli loppu. Kivulias.
Ns. armokuolema, tarkoin harkittuna olisi hyväksyttävä. Siitä saisi valtavan pitkän eettisen keskustelun, mihin ei tässä ole aihetta alkaa. - et voi sitä tietää
tämä on aivan kamla aihe,varsinkin kun parhaan ystäväni äiti on menehtynyt syöpään kaverini ollessaan vain 7-vuotias.. Hänen äidillään oli kolme syöpää,keuhkosypä,rintasyöpä ja muistaakseni haimasyöpä. Minua oikeasti itkettää ja raivostuttaa täällä ne jotka vähättelevät syöpää tai vitsailevat siitä.
- ^^ sama tyyppi
jaktan vielä,että kaverini oli paikalla kun hänen äitinsä kuoli... Hän kuoli hymyillen siitä että hänen läheisensä olivat paikalla ja tukeneet häntä loppuun asti. Tiina ei kärsinyt kuollessaan. Hän eli täyttä elämää loppuun saakka,jopa värjäsi hiuksensakin vain paria viikkoa ennen kuolemaansa.
Itkemme edelleen ystäväni kanssa ja puhumme aiheesta päivittäin. Ystäväni on todella vahva,kun hän on jaksanut jatkaa elämäänsä kaikesta huolimatta. En usko olisinko itse pystynyt siihen.
- lol8822
Kuolee kärsien !½!!!!
- rgyj
yolo bitch
- Jatkokertomus
Tässä voisi olla sopiva paikka kirjoittaa.
Läheiselläni on (ehkä?) rintasyöpä (ehkä-sana siksi, että sitä ei ole tutkitettu minkäänlaisella lääkärillä). Nettikuvien perusteella arvelisin sellaiseksi. (Tosin netissä ei ole paljonkaan kuvia hoitamattomasta ristasyövästä).
Hän huomasi nelisen vuotta sitten kyhmyn vajaan vaaksan rinnan yläpuolella.
Hänen päätöksensä oli alusta lähtien, ettei mene lääkäriin eikä sairaalaan (elämänmittaisten huonojen kokemuksien perusteella kaikista terveysalan ihmisistä).
Kolmessa vuodessa kyhmu kasvoi sellaiseksi pingispallon kokoiseksi ja ihan kivuttomasti, joskus pieni nipistys korkeintaan.- Jatkokertomus
Alussa kasvainmöykyn, kuin kolmannen rinnan, kansaa liikkuminen onnistui hyvin ihmisten ilmoilla, kun käytti vain riittävän väljiä ja peittäviä vaatteita.
Jossakin vaiheessa rintaliivien yläreuna alkoi painaa ja ärsyttää kasvainta, siinä vaiheessa piti luopua liivien käyttämisestä ja DD-kokoiset valloillaan muutti hieman estetiikkaa.
Vaatekaapissa pidettiin silloin Eeva Kilven kirjaa, Kuolinsiivous, mukaillen perustavanlaatuinen siivous ja pakatiin paritkymmenet liivit muovipusseihin odottamaan ties minne toimitusta. - Jatkokertomus
Jatkokertomus kirjoitti:
Alussa kasvainmöykyn, kuin kolmannen rinnan, kansaa liikkuminen onnistui hyvin ihmisten ilmoilla, kun käytti vain riittävän väljiä ja peittäviä vaatteita.
Jossakin vaiheessa rintaliivien yläreuna alkoi painaa ja ärsyttää kasvainta, siinä vaiheessa piti luopua liivien käyttämisestä ja DD-kokoiset valloillaan muutti hieman estetiikkaa.
Vaatekaapissa pidettiin silloin Eeva Kilven kirjaa, Kuolinsiivous, mukaillen perustavanlaatuinen siivous ja pakatiin paritkymmenet liivit muovipusseihin odottamaan ties minne toimitusta.Positiivisia asioita hoitamattajättämisestä.
Tärkeimpänä ehkä oman itsemääräämisoikeuden säilyttäminen oman elämänsä suhteen.
Jos olisi käynyt säännöllisissä seulonnoissa, kasvain olisi luultavasti havaittu aikaisemmin ja sitten olisi joutunut terveydenhoitobyrokratian pakkopyöritykseen. Lähetteitä sinne ja tänne tutkimuksiin, röntgeneihin, varjoaineisiin, koepalatutkimuksiin ja sitten leikkauksiin, säteilytyksiin, lääkityksiin jokapaikan jonotuksineen ja siinä ruljanssissa hän olisi ehtinyt päästä hengestään monet kerrat MCS:sänä, jota lääkärit eivät kuitenkaan olisi viitsineet kuunnella tai ainakaan uskoa.
Sen sijaan itsevalitussa sairastamismuodossa ei ole tarvinnut kertaakaan jonottaa mihinkään, ei edes lähiterveysasemalle, jossa muhii pysyvästi multiresistantti bakteerikanta. Ei mitään lääkkeitä, ei mitään vääriä diagnooseja ja ohjeistuksia, vaan täysi vapaus elää omaa elämäänsä perhepiirissä läheisimpien ihmisten seurassa.
Sairauden mukanaantuomat elämänrajoitukset tulevat vähitellen omien elämänvalintojen myötä.
Aktiivinen seniorielämä kaikenmaailman kiinnostavine menoineen jäi vähitellen pois. Lähikauppakeskuksen jokapäiväiset (tarpeettomien) alennustuotteiden metsästykset vähenivät ja loppuivat.
Koska hän oli hyvin sosiaalisen ihmisen maineessa, kaikki seutukunnan sairaat tai joskus sairastaneet tulivat aina kertomaan hänelle elämäntarinoitaan ja sairauskertomuksiaan. Vapautuminen niistä oli suorastaan helpotus. - Tutkimustuloksia
Jatkokertomus kirjoitti:
Positiivisia asioita hoitamattajättämisestä.
Tärkeimpänä ehkä oman itsemääräämisoikeuden säilyttäminen oman elämänsä suhteen.
Jos olisi käynyt säännöllisissä seulonnoissa, kasvain olisi luultavasti havaittu aikaisemmin ja sitten olisi joutunut terveydenhoitobyrokratian pakkopyöritykseen. Lähetteitä sinne ja tänne tutkimuksiin, röntgeneihin, varjoaineisiin, koepalatutkimuksiin ja sitten leikkauksiin, säteilytyksiin, lääkityksiin jokapaikan jonotuksineen ja siinä ruljanssissa hän olisi ehtinyt päästä hengestään monet kerrat MCS:sänä, jota lääkärit eivät kuitenkaan olisi viitsineet kuunnella tai ainakaan uskoa.
Sen sijaan itsevalitussa sairastamismuodossa ei ole tarvinnut kertaakaan jonottaa mihinkään, ei edes lähiterveysasemalle, jossa muhii pysyvästi multiresistantti bakteerikanta. Ei mitään lääkkeitä, ei mitään vääriä diagnooseja ja ohjeistuksia, vaan täysi vapaus elää omaa elämäänsä perhepiirissä läheisimpien ihmisten seurassa.
Sairauden mukanaantuomat elämänrajoitukset tulevat vähitellen omien elämänvalintojen myötä.
Aktiivinen seniorielämä kaikenmaailman kiinnostavine menoineen jäi vähitellen pois. Lähikauppakeskuksen jokapäiväiset (tarpeettomien) alennustuotteiden metsästykset vähenivät ja loppuivat.
Koska hän oli hyvin sosiaalisen ihmisen maineessa, kaikki seutukunnan sairaat tai joskus sairastaneet tulivat aina kertomaan hänelle elämäntarinoitaan ja sairauskertomuksiaan. Vapautuminen niistä oli suorastaan helpotus.New Scientist-lehdestä ja suomalaistettuna Tekniikka ja Talous -lehdestä tutkimustuloksia, kuinka hoito tappaa. Eli ylläoleva kertomus kaikesta hoidosta erossapysyttelemisessä voi hyvinkin olla hyvinvoivuuden ja pitkäikäisyyden tae.
>>>
Lääketiede
Kari Kortelainen
Kehittyneiden maiden kolmanneksi yleisintä kuolinsyytä et ehkä halua tietää
Mikä on kolmanneksi yleisin kuolinsyy kehittyneissä maissa? Kaksi yleisintä ovat tietenkin syöpä ja sydänsairaudet, ja useimmat veikkaavat kolmoseksi diabetestä, halvausta tai liikenneonnettomuutta.
Väärin. Oikea vastaus on iatrogeeniset eli hoitoperäiset kuolemat, jotka johtuvat hoitovirheistä, yllättävistä reaktioista lääkehoitoon tai sairaalassa saaduista tulehduksista, New Scientist kertoo.
Vaikka moderni lääketiede pystyy vähentämään kärsimystä ja ehkäisemään ennenaikaisia kuolemia, se myös aiheuttaa molempia. Monet lääketieteelliset hoitotoimenpiteet johtavat ei-toivottuihin ja kielteisiin tuloksiin. Usein ne ovat seurausta uusien hoitokeinojen kokeiluista. Monet niistä ovat ilmiselviä, mutta viime aikoina esiin on noussut uusia, salakavalia seurauksia.
Otetaan esimerkiksi syövän hoito. Jokainen kemoterapian läpi käynyt tietää, miten vaarallisia sivuvaikutukset voivat olla. Solunsalpaajat voivat heikentää potilaan immuunijärjestelmää niin että se murenee jonkin hyvin tavanomaisen tulehduksen iskiessä. Tämä mekanismi tunnetaan jo hyvin, mutta viimeaikaiset tutkimustulokset syöpäsolujen kyvystä levitä muihin kudoksiin viittaavat toisen uhkaan – kemoterapia voi toisinaan lisätä syövän aggressiivisuutta.
Toinen esimerkki on tavanomainen kipulääke. Miljoonat ihmiset syövät niitä lievittääkseen flunssan oireita. Väestötasolla se kuitenkin voi tehdä flunssaa sairastavista tehokkaampia viruksen levittäjiä. Sen arvioidaan kasvattavan vuosittain flunssaan kuolleiden määrää 2 000 hengellä pelkästään Yhdysvalloissa.
Suolistobakteerien vaikutus mielenterveyteen on jo spekulatiivisempi asia, mutta siitä saadaan koko ajan lisää tutkimustietoa. Jos eläinkokeiden tulokset voidaan yhdistää vaikutuksiin ihmisessä, sekä antibioottien käyttöä että elinsiirteiden sopivuutta koskevat käytännöt pitää ehkä ajatella uusiksi.
Tämä ei tarkoita sitä, että solunsalpaajista, särkylääkkeistä tai antibiooteista olisi enemmän haittaa kuin hyötyä. Lisäksi niiden vaikutusmekanismien tutkiminen auttaa kehittämään entistä parempia hoitokeinoja. Silti se pakottaa tarkastelemaan laajemmin hoitoperäisiä kuolemia.
Yleisen käsityksen mukaan 225 000 ihmistä kuolee hoitoperäisiin syihin vuosittain USA:ssa, mutta luku on vuodelta 2000. Emme voi tietää, täyttääkö lääketiede keskeisimmän opinkappaleensa – älä vaaranna potilaiden turvallisuutta – jollei hoitoperäisiä kuolemia tilastoida tarkemmin.
Lääkkeiden sivuvaikutukset ja hoidon ei-toivotut seuraukset saattavat tappaa tai vammauttaa useampia kuin olemme kuvitelleet. - Jakokertomus
Tutkimustuloksia kirjoitti:
New Scientist-lehdestä ja suomalaistettuna Tekniikka ja Talous -lehdestä tutkimustuloksia, kuinka hoito tappaa. Eli ylläoleva kertomus kaikesta hoidosta erossapysyttelemisessä voi hyvinkin olla hyvinvoivuuden ja pitkäikäisyyden tae.
>>>
Lääketiede
Kari Kortelainen
Kehittyneiden maiden kolmanneksi yleisintä kuolinsyytä et ehkä halua tietää
Mikä on kolmanneksi yleisin kuolinsyy kehittyneissä maissa? Kaksi yleisintä ovat tietenkin syöpä ja sydänsairaudet, ja useimmat veikkaavat kolmoseksi diabetestä, halvausta tai liikenneonnettomuutta.
Väärin. Oikea vastaus on iatrogeeniset eli hoitoperäiset kuolemat, jotka johtuvat hoitovirheistä, yllättävistä reaktioista lääkehoitoon tai sairaalassa saaduista tulehduksista, New Scientist kertoo.
Vaikka moderni lääketiede pystyy vähentämään kärsimystä ja ehkäisemään ennenaikaisia kuolemia, se myös aiheuttaa molempia. Monet lääketieteelliset hoitotoimenpiteet johtavat ei-toivottuihin ja kielteisiin tuloksiin. Usein ne ovat seurausta uusien hoitokeinojen kokeiluista. Monet niistä ovat ilmiselviä, mutta viime aikoina esiin on noussut uusia, salakavalia seurauksia.
Otetaan esimerkiksi syövän hoito. Jokainen kemoterapian läpi käynyt tietää, miten vaarallisia sivuvaikutukset voivat olla. Solunsalpaajat voivat heikentää potilaan immuunijärjestelmää niin että se murenee jonkin hyvin tavanomaisen tulehduksen iskiessä. Tämä mekanismi tunnetaan jo hyvin, mutta viimeaikaiset tutkimustulokset syöpäsolujen kyvystä levitä muihin kudoksiin viittaavat toisen uhkaan – kemoterapia voi toisinaan lisätä syövän aggressiivisuutta.
Toinen esimerkki on tavanomainen kipulääke. Miljoonat ihmiset syövät niitä lievittääkseen flunssan oireita. Väestötasolla se kuitenkin voi tehdä flunssaa sairastavista tehokkaampia viruksen levittäjiä. Sen arvioidaan kasvattavan vuosittain flunssaan kuolleiden määrää 2 000 hengellä pelkästään Yhdysvalloissa.
Suolistobakteerien vaikutus mielenterveyteen on jo spekulatiivisempi asia, mutta siitä saadaan koko ajan lisää tutkimustietoa. Jos eläinkokeiden tulokset voidaan yhdistää vaikutuksiin ihmisessä, sekä antibioottien käyttöä että elinsiirteiden sopivuutta koskevat käytännöt pitää ehkä ajatella uusiksi.
Tämä ei tarkoita sitä, että solunsalpaajista, särkylääkkeistä tai antibiooteista olisi enemmän haittaa kuin hyötyä. Lisäksi niiden vaikutusmekanismien tutkiminen auttaa kehittämään entistä parempia hoitokeinoja. Silti se pakottaa tarkastelemaan laajemmin hoitoperäisiä kuolemia.
Yleisen käsityksen mukaan 225 000 ihmistä kuolee hoitoperäisiin syihin vuosittain USA:ssa, mutta luku on vuodelta 2000. Emme voi tietää, täyttääkö lääketiede keskeisimmän opinkappaleensa – älä vaaranna potilaiden turvallisuutta – jollei hoitoperäisiä kuolemia tilastoida tarkemmin.
Lääkkeiden sivuvaikutukset ja hoidon ei-toivotut seuraukset saattavat tappaa tai vammauttaa useampia kuin olemme kuvitelleet.Mielenkiintoisia havaintoja.
Kasvain edetessään ilmeisesti tuhoaa hermosolut alueelta. Kasvain itsessään on täysin tunnoton kivulle. Siitä syystä aivojen tietoisuuskeskus ei saa mitään hermoviestejä alueelta. Tietoisuuden ja kehonkuvan aluella ei ole mitään havaintoa tai tietoa kasvaimesta. Siksi peilistä kasvaimen näkeminen yleensä säikäyttää. Tietenkin opittuna refleksinä on kasvaimen alueen varominen kaikilta törmäilyiltä.
Neurologi Oliver Sacks viimeisimmässä suomennetussa kirjassaan "Kirjailija, joka kadotti kirjaimet" tarkkailee mm. omassa silmänpohjassaan havaitun kasvaimen vaikutuksia havainnointiin hieman samalla tavoin. Kasvaimen tuhotessa silmänpohjan aistinsoluja, häneltä ei katoa ainoastaan osa näkökentästä, vaan myös tietoisuus kadonneen näkökentän alueen olemassaolosta.
Kasvain on ollut viimeiset kuukaudet suhteellisen häiritsemätön. Lähes pistemäinen nipistelykohta kertoo, missä näkymätön laajeneminen on meneillään. Yhdellä sivulla kasvaimen eteneminen näyttää pysähtyneen. Kolmella sivulla on sinipunervia pampuloita, jotka kypsyvät kohti puhkeamistaan. Kasvaimen keskelle on noussut uusi muutamasenttinen kumpura, mistä on suunnilleen viikon aikana tullut pistemäisiä verenvuotoja eri kohdista ja useinmiten öisin. Ehkä hänen ruumiinlämpönsä on korkein silloin (vaikka wiki muuta väittää )
http://en.wikipedia.org/wiki/File:Body_Temp_Variation.png
Hän on ollut koko ikänsä (kuten lapsensakin) yöeläjä jolloin aktiivisin vaihe sijoittuu aamuyöhön. - Väärinhoidetut
Jakokertomus kirjoitti:
Mielenkiintoisia havaintoja.
Kasvain edetessään ilmeisesti tuhoaa hermosolut alueelta. Kasvain itsessään on täysin tunnoton kivulle. Siitä syystä aivojen tietoisuuskeskus ei saa mitään hermoviestejä alueelta. Tietoisuuden ja kehonkuvan aluella ei ole mitään havaintoa tai tietoa kasvaimesta. Siksi peilistä kasvaimen näkeminen yleensä säikäyttää. Tietenkin opittuna refleksinä on kasvaimen alueen varominen kaikilta törmäilyiltä.
Neurologi Oliver Sacks viimeisimmässä suomennetussa kirjassaan "Kirjailija, joka kadotti kirjaimet" tarkkailee mm. omassa silmänpohjassaan havaitun kasvaimen vaikutuksia havainnointiin hieman samalla tavoin. Kasvaimen tuhotessa silmänpohjan aistinsoluja, häneltä ei katoa ainoastaan osa näkökentästä, vaan myös tietoisuus kadonneen näkökentän alueen olemassaolosta.
Kasvain on ollut viimeiset kuukaudet suhteellisen häiritsemätön. Lähes pistemäinen nipistelykohta kertoo, missä näkymätön laajeneminen on meneillään. Yhdellä sivulla kasvaimen eteneminen näyttää pysähtyneen. Kolmella sivulla on sinipunervia pampuloita, jotka kypsyvät kohti puhkeamistaan. Kasvaimen keskelle on noussut uusi muutamasenttinen kumpura, mistä on suunnilleen viikon aikana tullut pistemäisiä verenvuotoja eri kohdista ja useinmiten öisin. Ehkä hänen ruumiinlämpönsä on korkein silloin (vaikka wiki muuta väittää )
http://en.wikipedia.org/wiki/File:Body_Temp_Variation.png
Hän on ollut koko ikänsä (kuten lapsensakin) yöeläjä jolloin aktiivisin vaihe sijoittuu aamuyöhön.Tuossa ylläolevassa väärinhoidettujen tieteellisen tutkimuksen lisäksi Suomesta löytyy ihan kotoisia omakohtaisia kertomuksia vääristä hoidoista kokonainen blogillinen:
http://ala-sairastu-vakavasti.blogspot.fi/
ja samaa asiaa vähän lyhyemmin feisbuukissa:
https://fi-fi.facebook.com/alasairastuvakavasti
Ja asian uutisointi ylellä
http://yle.fi/uutiset/aivokasvaimen_hidas_hoito_tuhosi_nuoren_tyton_naon__blogi_paljastaa_laakarien_mokat_suomessa/7328107 - Lääkärin valinta
Väärinhoidetut kirjoitti:
Tuossa ylläolevassa väärinhoidettujen tieteellisen tutkimuksen lisäksi Suomesta löytyy ihan kotoisia omakohtaisia kertomuksia vääristä hoidoista kokonainen blogillinen:
http://ala-sairastu-vakavasti.blogspot.fi/
ja samaa asiaa vähän lyhyemmin feisbuukissa:
https://fi-fi.facebook.com/alasairastuvakavasti
Ja asian uutisointi ylellä
http://yle.fi/uutiset/aivokasvaimen_hidas_hoito_tuhosi_nuoren_tyton_naon__blogi_paljastaa_laakarien_mokat_suomessa/7328107MIeluisimmaksi kuolemantavaksi on syöpä:
Arvovaltainen lääketieteen vaikuttaja, the British Medical Journalin entinen päätoimittaja ja lääkäri Richard Smith, 62, julkaisi uudenvuoden aattona kaikkia koskettavan blogikirjoituksen, jonka aiheena on kuolema.
Smith listaa blogitekstissään viisi tapaa kuolla, ja pohdiskelee, kuinka haluaisi itse jättää elämän.
Syövän Smith kokee kaikista armollisimmaksi tavaksi kuolla. Tällöin ihminen ehtii sanoa läheisilleen hyvästit, muistella mennyttä elämää, jättää viestejä, ja ehkä jopa vierailla tärkeissä paikoissa vielä viimeisen kerran, kuunnella lempimusiikkiaan ja lukea rakastamiaan runoja ja kirjoja.
Smith myöntää, että hänen ajatuksensa suotuisimmasta kuolemasta on romantisoitu, mutta saavutettavissa rakkaudella, morfiinilla ja viskillä.
Lopuksi Smith kirjoittaa yllättäen: ”Pysy erossa liiallisen kunnianhimoisista syöpälääkäreistä, ja lopetetaan miljardien tuhlaaminen syövän parantamiseksi. Se saattaa johtaa vain entistä kauheampaan kuolemaan”.
http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-1420251810643.html
- Jatkokertomus
Viimeisen vuoden aikana kyhmy on laajentunut ja noussut selvästi koholle muun ihon tasosta. Samalla aluksi muun ihon värinen kohouma on saanut väriä. Vitsailimme, että se on kuin rubiinikoru. Tumman syvänpunaisia sormenpään kokoisia täpliä kehässä keskustäplän ympärillä.
Kasvain tuhoaa ilmeisesti levitessään hermosolut, niin että kysymyksessä on kivuton ja tunnoton kova alue. Nipistelytuntemuksia tulee korkeintaan silloin, kun kasvain leviää terveelle alueelle.
Lääketieteellisesti olisi ollut mitä mainioin tapaus ottaa kasvaimesta kuvia koko ajan, kun se kasvaa leviää ja muuttaa muotoaan, mutta hän haluaa elää mahdollisimman normaalia elämää tekemättä asiasta suurta juttua tai edes olla huomaavinaan koko asiaa. Ei hän ole kertonut siitä kuin aivan läheisimmille ihmisille, että jos lähtö tapahtuu äkkiä, niin ei tule aivan yllätyksenä.
Ehkä hoitoonmenemättömyyteen on vaikuttanut se, että hurskaana uskovaisena hän on aikaisemmin kokenut useita ihmeparantumisia elämäärajoittavista vaivoista (joista ei ole ollut lääketietellistä diagnoosia ennen eikä jälkeen, vain oma sisäinen kokemus ja vierelläkulkijan havainto)
http://keskustelu.suomi24.fi/node/8860556#comment-42662910 - Valoa pimeyteen
Syöpäkuolema on usein hyvinkin rauhallinen. Oma isäni kuoli syöpään vuonna 2002, hän oli tajuton vuorokausi ennen kuolemaansa- kipulääkityksestä huolehdettiin myös tarpeeksi. Oli hyvin levollisen näköinen kun kävimme häntä katsomassa pari- kolme tuntia kuoleman jälkeen .Emme valitettavasti olleet paikalla kun kuoli, vaikka olimme koko edellisen päivän hänen sängynsä vierellä ja pidimme hänet kädestä, kuoli varhain aamulla 62 vuotiaana. Toivotan teille kaikille syöpäsairaille mahdollisimman hyvää joulua ! Pidän peukkuja teille, ette ole yksin vaikka välillä voikin tuntua niin. Olette ajatuksissani , kaikkea hyvää teille !!
- Jatkokertomus
Korusta kukkakaaliksi
Kasvain kehittyessään muuttaa näköään. 'Korua' seuraava vaihe oli kuin kämmenen pohjan kokoinen violetti kukkakaali, jossa on vieri vieressä niitä pieniä kukintonuppuja. Kukin sellainen nuppu kypsyy kuukausia ja puhkaisee sitten ihon ja vuotaa verta. Toisinaan sellainen puhkeilee vähittäin ja pienempiä verenpurskahteluja tulee miltei päivittäin viikon tai pari. Toisinaan puhkeaminen on voimakkaampi ja verta tulee runsaasti. Kylmällä märällä kangasrievulla painamalla voimakaskin verenvuoto tyrehtyy kymmenessä minuutissa, pienemmät itsekseen muutamissa minuuteissa.
Puhjenneen soluryppään kohdalle jää kuoppa, joka märkii.
Verisiä ja märkimisvaluman tahrimia vaatteita ja riepuja rittää pestäviksi väliin useampikin koneellinen päivässä.
Ihmisten ilmoilla liikkuminen jäi vähitellen pois siinä vaiheessä kun verenvuodot alkoivat ja sulkeutuminen vain kotioloihin.
Kukkakaalivaiheen jälkeen kasvain näyttää kuin pienoiskokoiselta tulivuoren kraaterilta. Hyytyneen veren mustia 'laavakokkareita', jähmettyneen mätäaineen harmaanvaaleita 'tuhkavyöhykkeitä' ja onkaloita, joissa hohtelee kuin punainen 'laava'. Kraaterin reuna ulospäin erisävyisiä punaisia kerroksia kuin vanhaa 'kallioperää'.- Jatkokertomus
Joulunaika oli hyvää tasanneaikaa. Uusia verenvuotoja ei puhkeillut liki pariin viikkoon ja mädän valuminenkin väheni miltei olemattomiin. Liekö potilaan siskon käyminen vaikuttanut jotakin. Sisko on myös sellainen ihmeitä kokenut uskovainen.
Vuoden vaihteen jälkeen nipistely on jälleen alkanut, aivankuinkasvain olisi levittäytymässä uudelle alueelle. - huh huh vaan
Jatkokertomus kirjoitti:
Joulunaika oli hyvää tasanneaikaa. Uusia verenvuotoja ei puhkeillut liki pariin viikkoon ja mädän valuminenkin väheni miltei olemattomiin. Liekö potilaan siskon käyminen vaikuttanut jotakin. Sisko on myös sellainen ihmeitä kokenut uskovainen.
Vuoden vaihteen jälkeen nipistely on jälleen alkanut, aivankuinkasvain olisi levittäytymässä uudelle alueelle.Hei Jatkokertomus. Mitä hiton jorinaa toi on? Ei varmasti ole mikään syöpäkasvain tollanen, että noin ison syöpäpatin kanssa vaan hengaillaan. Olis varmaan jo tappanut.
- Jatkokertomus
huh huh vaan kirjoitti:
Hei Jatkokertomus. Mitä hiton jorinaa toi on? Ei varmasti ole mikään syöpäkasvain tollanen, että noin ison syöpäpatin kanssa vaan hengaillaan. Olis varmaan jo tappanut.
Kuten kirjoitin, diagnoosi on oma maallikkoarvaus joidenkin kuvien perusteella.
(varoitus, ei herkkäsieluisille)
Rubiinikoruvaihe oli suunnilleen tällainen puolisen vuotta siten:
http://www.bendomd.com/wp-content/uploads/2011/08/breast-cancer.jpg
Nykyvaihe on kuin tuon kuvassa näkyvän oikeanpuoleisen mustan möykyn näkö noin puolikkaan kokoisena ja pyöreänä:
http://trialx.com/curetalk/wp-content/blogs.dir/7/files/2011/05/diseases/Advanced_Breast_Cancer-2.jpg
Ei aiheuta kerrottuja suurempia muita oireita.
(syöpäsanaa ei mainita perheessä) - Jatkokertomus
Jatkokertomus kirjoitti:
Kuten kirjoitin, diagnoosi on oma maallikkoarvaus joidenkin kuvien perusteella.
(varoitus, ei herkkäsieluisille)
Rubiinikoruvaihe oli suunnilleen tällainen puolisen vuotta siten:
http://www.bendomd.com/wp-content/uploads/2011/08/breast-cancer.jpg
Nykyvaihe on kuin tuon kuvassa näkyvän oikeanpuoleisen mustan möykyn näkö noin puolikkaan kokoisena ja pyöreänä:
http://trialx.com/curetalk/wp-content/blogs.dir/7/files/2011/05/diseases/Advanced_Breast_Cancer-2.jpg
Ei aiheuta kerrottuja suurempia muita oireita.
(syöpäsanaa ei mainita perheessä)Kasvain nököttää paikoillaan liiemmälti muuttumattomana. Märkivä alue onpienentynyt hyvin vähiin. Jähmettyneet verikokkareet peittävät "kraaterin" pohjaakin. Suihkussakäydessä sitä on varottava kastumiselta, koska vesi liuottaa kokkareiita pois ja verta alkaa vuotamaan.
KAsvain levittäytyy pikkuhiljaa kohti kaulaa ja levittäymiskohdassa on ajoittain nipistelevää kipua.
Lähimmän rinnan pään rakenne alkaa muuttua, kuin turvoksissa olevaksi.
Olennaisia vointimuutoksia ei ole ilmennyt. Ruokahalu on hyvä, eikä paino paljoa tunnu putoavan yhdeksästäkympistä. Ajoittaisia huimauskohtauksia, joista ei tiedä, olisivatko ne seurausta runsaammasta verenvuodosta tapahtuneesta verenpaineen laskusta.
Koko ketjun avauskysymykseen: "mihin kuolee?" ei osaa esittää kuin summittaisia arvailuja.
- yöllä nukkuessa tapahtuva runsas verenvuoto
- kasvain painuu syvemmälle ja alkaa vaikuttamaan esimerkiksi alla olevaan sydämeen tai muihin elimiin
- mahdollinen verenmyrkytys avohaavasta
-etäpesäkkeitä olennaisiin elimiin (ehkä niitä ei tule, kun kasvainta ei ole millään lailla sorkittu) - Jatkokertomus
Jatkokertomus kirjoitti:
Kasvain nököttää paikoillaan liiemmälti muuttumattomana. Märkivä alue onpienentynyt hyvin vähiin. Jähmettyneet verikokkareet peittävät "kraaterin" pohjaakin. Suihkussakäydessä sitä on varottava kastumiselta, koska vesi liuottaa kokkareiita pois ja verta alkaa vuotamaan.
KAsvain levittäytyy pikkuhiljaa kohti kaulaa ja levittäymiskohdassa on ajoittain nipistelevää kipua.
Lähimmän rinnan pään rakenne alkaa muuttua, kuin turvoksissa olevaksi.
Olennaisia vointimuutoksia ei ole ilmennyt. Ruokahalu on hyvä, eikä paino paljoa tunnu putoavan yhdeksästäkympistä. Ajoittaisia huimauskohtauksia, joista ei tiedä, olisivatko ne seurausta runsaammasta verenvuodosta tapahtuneesta verenpaineen laskusta.
Koko ketjun avauskysymykseen: "mihin kuolee?" ei osaa esittää kuin summittaisia arvailuja.
- yöllä nukkuessa tapahtuva runsas verenvuoto
- kasvain painuu syvemmälle ja alkaa vaikuttamaan esimerkiksi alla olevaan sydämeen tai muihin elimiin
- mahdollinen verenmyrkytys avohaavasta
-etäpesäkkeitä olennaisiin elimiin (ehkä niitä ei tule, kun kasvainta ei ole millään lailla sorkittu)Maaliskuun kuulumisia:
Kasvain ei ole pitkään aikaan levittäytynyt lähimmän kainalon suuntaan. Toiseen suuntaan eteneminen muodostaa kuin tähtimäisen kuvion, jossa on vuorotellen sinipunaisia ja punaisia sakaroita.
Tuossa ylläolevassa kirjoituksessa mainitulle rintarakenteen muutokselle on hieno nimikin, peau d´orange , appelsiininkuori-iho.
Enimmäkseen pienehköjä verenvuotoja tulee satunnaisesti laajalta alueelta monista kohdin.
Ongelmia tuottaa "laiskistunut peräsuoli" (sama vaiva, mikä tappoi Elviksen).
Vessassa pitäisi puhkua niin maan perusteellisesti, että jotain saisi aikaiseksi, mutta puhiseminen ja ähiseminen nostaa verenpainetta, mikä aukaisee kasvaimen pinnan. - Jatkokertomus
Jatkokertomus kirjoitti:
Maaliskuun kuulumisia:
Kasvain ei ole pitkään aikaan levittäytynyt lähimmän kainalon suuntaan. Toiseen suuntaan eteneminen muodostaa kuin tähtimäisen kuvion, jossa on vuorotellen sinipunaisia ja punaisia sakaroita.
Tuossa ylläolevassa kirjoituksessa mainitulle rintarakenteen muutokselle on hieno nimikin, peau d´orange , appelsiininkuori-iho.
Enimmäkseen pienehköjä verenvuotoja tulee satunnaisesti laajalta alueelta monista kohdin.
Ongelmia tuottaa "laiskistunut peräsuoli" (sama vaiva, mikä tappoi Elviksen).
Vessassa pitäisi puhkua niin maan perusteellisesti, että jotain saisi aikaiseksi, mutta puhiseminen ja ähiseminen nostaa verenpainetta, mikä aukaisee kasvaimen pinnan.Huhtikuun kuulumisia:
Varhaisin kasvaimen ihon läpi tulemiskohta, jossa on ollut pisimpään jähmettyneen veren muodostama musta rupikerros, on painunut syvemmälle ja sen alta vuotaa ajoittain veristä märkää. Joko kasvain painuu syvemmälle kudoksiin tai sitten kasvain on lakannut kasvamasta sillä alueella.
Uusi levittäytymissuunta kohti kaulaa ja jähmettyneen aluen kiertäen kohti lähintä kainaloa.
Ilmeisesti kasvain voinee levittäytyä vielä vaikka vuosikausia aiheuttamatta tappavia komplikaatioita, arvelisin yhden nettikuvanperusteella.
(varoitus ei herkkäsieluisille)
http://bugswong.smugmug.com/Medical-slides/Breast-disease/i-PxxF8QG
(kuvan potilaskin näyttäisi olevan vielä hyvin hengissä) - Jatkokertomus
Jatkokertomus kirjoitti:
Huhtikuun kuulumisia:
Varhaisin kasvaimen ihon läpi tulemiskohta, jossa on ollut pisimpään jähmettyneen veren muodostama musta rupikerros, on painunut syvemmälle ja sen alta vuotaa ajoittain veristä märkää. Joko kasvain painuu syvemmälle kudoksiin tai sitten kasvain on lakannut kasvamasta sillä alueella.
Uusi levittäytymissuunta kohti kaulaa ja jähmettyneen aluen kiertäen kohti lähintä kainaloa.
Ilmeisesti kasvain voinee levittäytyä vielä vaikka vuosikausia aiheuttamatta tappavia komplikaatioita, arvelisin yhden nettikuvanperusteella.
(varoitus ei herkkäsieluisille)
http://bugswong.smugmug.com/Medical-slides/Breast-disease/i-PxxF8QG
(kuvan potilaskin näyttäisi olevan vielä hyvin hengissä)Yksi möykky kasvainta on kypsymässä ja puhkeilee vertavuotavaksi öisin muutamien tuntien välein ja "ensihoitaja" käy kastelemassa rievun kylmällä vedellä ja tyrehdyttää vuodon. Systeemi toimii, mutta yöunet jäävät hieman repaleisiksi.
Sama "ensihoitaja" on rievun kanssa valmiina tyrehdyttämään verenvuodon vessassakäyntien yhteydessä, jos puhkuminen "räjäyttää" kasvaimen pinnan auki.
Aamulla sitten salaomaishoitaja pistää veriset rievut pesukoneeseen puhdistumaan seuraavan yön tarvetta varten.
Taloudellisestihan tälläinen kotioito ei maksa mitään, pyykkipulverikulutuksen lisääntyminen on minimaalinen menoerä ja pyykkikone ottaa kylmän veden, jota ei laskuteta. Sähkölaskua en vertaillut aikaisempiin vuosiin, näkyisikö ero siellä. Voisi vaikka näkyäkin, koska pyykkikoneessa ja kuivurissa lienee aikamoiset wattimäärät käytössä. - Jatkokertomus
Jatkokertomus kirjoitti:
Yksi möykky kasvainta on kypsymässä ja puhkeilee vertavuotavaksi öisin muutamien tuntien välein ja "ensihoitaja" käy kastelemassa rievun kylmällä vedellä ja tyrehdyttää vuodon. Systeemi toimii, mutta yöunet jäävät hieman repaleisiksi.
Sama "ensihoitaja" on rievun kanssa valmiina tyrehdyttämään verenvuodon vessassakäyntien yhteydessä, jos puhkuminen "räjäyttää" kasvaimen pinnan auki.
Aamulla sitten salaomaishoitaja pistää veriset rievut pesukoneeseen puhdistumaan seuraavan yön tarvetta varten.
Taloudellisestihan tälläinen kotioito ei maksa mitään, pyykkipulverikulutuksen lisääntyminen on minimaalinen menoerä ja pyykkikone ottaa kylmän veden, jota ei laskuteta. Sähkölaskua en vertaillut aikaisempiin vuosiin, näkyisikö ero siellä. Voisi vaikka näkyäkin, koska pyykkikoneessa ja kuivurissa lienee aikamoiset wattimäärät käytössä.Kipurintamalla uutta.
Aikaisempien lähinnä lyhytaikaisten nipistelytuntemuksien lisäksi on alkanut ilmeta ajoittain pistävää kovaa kipua, joka saattaa kestää tuntikausiakin.
Kipupaikka on suunnilleen pistemäinen kasvaimen voimakkaimman leviämissuunnan kohdalla.
Toisaalta verenvuodot olivat kipuyönä poissa, mutta nekin olisivat siedettävämpiä kuin kipu, kun verenvuotoihin on kuukausien mittaan tottunut. - Jatkokertomus
Jatkokertomus kirjoitti:
Kipurintamalla uutta.
Aikaisempien lähinnä lyhytaikaisten nipistelytuntemuksien lisäksi on alkanut ilmeta ajoittain pistävää kovaa kipua, joka saattaa kestää tuntikausiakin.
Kipupaikka on suunnilleen pistemäinen kasvaimen voimakkaimman leviämissuunnan kohdalla.
Toisaalta verenvuodot olivat kipuyönä poissa, mutta nekin olisivat siedettävämpiä kuin kipu, kun verenvuotoihin on kuukausien mittaan tottunut.Kasvaimen pienpiirteinen ulkonäkö vaihtelee jatkuvasti. Päivisin pinta kuivuu, jähmettyy kokkareiseksi ja mustan arpiseksi. Öisin suojana oleva riepu hautoo pintaa ja irralliset kokkareet tarttuvat siihen ja lähtevät pois ja pinta on kirkkaan punainen.
Noin kolmasosassa kasvaimen vanhinta aluetta kasvain on tuhonnut itsensä ja paikalla on kuoppa, jota peittää suojaavasti melkein irrallinen arpiläppä ja sitä ympäröi ohut "kraaterireunus".
Kuolleen ja elävän syöpäkudoksen välillä on toista senttiä syvä kanjoni, joka siirtyy tuhoutuvan syöpäkudoksen perässä. - Jatkokertomus
Jatkokertomus kirjoitti:
Kasvaimen pienpiirteinen ulkonäkö vaihtelee jatkuvasti. Päivisin pinta kuivuu, jähmettyy kokkareiseksi ja mustan arpiseksi. Öisin suojana oleva riepu hautoo pintaa ja irralliset kokkareet tarttuvat siihen ja lähtevät pois ja pinta on kirkkaan punainen.
Noin kolmasosassa kasvaimen vanhinta aluetta kasvain on tuhonnut itsensä ja paikalla on kuoppa, jota peittää suojaavasti melkein irrallinen arpiläppä ja sitä ympäröi ohut "kraaterireunus".
Kuolleen ja elävän syöpäkudoksen välillä on toista senttiä syvä kanjoni, joka siirtyy tuhoutuvan syöpäkudoksen perässä.Syöpäkasvain on kasvattanut suurempia verisuonia, jotka puhjetessaan ovat hankalampia tyrehdyttää.
Yksi yöllinen verenvuoto kesti tuntikausia, eikä loppunut ennen kuin pakastevihannespusseilla perusteellisesti jäähdyttämällä.
Verivajeen vuoksi seuraavan päivän olo oli heikko ja hutera. Toisaalta pakestepussien ympärillä olleet kangaskerrokset takertuivat kasvaimen pintaan niin tiukasti kiinni, että muodostivat kuin keinoihon, mikä ei ole puhjennut muutamaan päivään.
Tyrehdytysmelskeissä mustat arpikudosmöykyt irtosivat ja katosivat ties minne ja räjähtäneen kasvaimen osan pohja on kuoppainen, kuin pienten rypäleiden tertunpohjasta tehty kipsivalos. - Jatkokertomus
Jatkokertomus kirjoitti:
Syöpäkasvain on kasvattanut suurempia verisuonia, jotka puhjetessaan ovat hankalampia tyrehdyttää.
Yksi yöllinen verenvuoto kesti tuntikausia, eikä loppunut ennen kuin pakastevihannespusseilla perusteellisesti jäähdyttämällä.
Verivajeen vuoksi seuraavan päivän olo oli heikko ja hutera. Toisaalta pakestepussien ympärillä olleet kangaskerrokset takertuivat kasvaimen pintaan niin tiukasti kiinni, että muodostivat kuin keinoihon, mikä ei ole puhjennut muutamaan päivään.
Tyrehdytysmelskeissä mustat arpikudosmöykyt irtosivat ja katosivat ties minne ja räjähtäneen kasvaimen osan pohja on kuoppainen, kuin pienten rypäleiden tertunpohjasta tehty kipsivalos.Toukokuun alun jälkeen on ollut keskimäärin tasaista pari kuukautta. Kasvain laajenee pikkuhiljaa hissukseen ja laajenemiskohdassa on ajoittain terävääkin kipua, mikä pitää hereillä, jos sattuu yöaikaan. Henkilö ei voi ottaa mitään kipulääkettä menikemikaaliyliherkkyyden vuoksi.
Pieniä verenvuotoja tapahtuu nyt taas montakin kertaa päivässä ja vaihtelevasti eri puolilta kasvaimen pintaa.
Minkään tekemisen uskallus vähenee entisestään, kun kasvain ratkeaa jostakin tekemisen yrittämisestä.
MIeliala on pysynyt varsin positiivisena kaiken aikaa. Joskus aamuisin masennus on yrittämässä hiipiä kimppuun, jos ei ole saanut nukuttua kunnolla yössä. - Jatkokertomus
Jatkokertomus kirjoitti:
Toukokuun alun jälkeen on ollut keskimäärin tasaista pari kuukautta. Kasvain laajenee pikkuhiljaa hissukseen ja laajenemiskohdassa on ajoittain terävääkin kipua, mikä pitää hereillä, jos sattuu yöaikaan. Henkilö ei voi ottaa mitään kipulääkettä menikemikaaliyliherkkyyden vuoksi.
Pieniä verenvuotoja tapahtuu nyt taas montakin kertaa päivässä ja vaihtelevasti eri puolilta kasvaimen pintaa.
Minkään tekemisen uskallus vähenee entisestään, kun kasvain ratkeaa jostakin tekemisen yrittämisestä.
MIeliala on pysynyt varsin positiivisena kaiken aikaa. Joskus aamuisin masennus on yrittämässä hiipiä kimppuun, jos ei ole saanut nukuttua kunnolla yössä.Uusia havaintoja.
Kasvaimeen liittyviä kipuja on levittäytymiskohdan lisäksi, myös tuhoutumaanvalmiin kasvainnypylän kohdalla, eli kyllä jotakin hermoja on kasvainalueellakin. Pistemäinen kipu jollakin kasvaimen alueella ennakoi lähipäivinä tapahtuvaa kasvaimen pinnan rikkoutumista ja verenvuotoa kipukohdalla ja kasvaimen pienialaista tuhoutumista silä kohtaa.
Toukokuun alussa kirjoittamani kasvaimeen syntyneen kuopan pohjalta kasvaa uusia kasvainnypylöitä, eli kasvain ei ilmeisesti kaivaudu syvemmälle kehoon, vaan majailee ilmeisesti vain tietyssä ihonalaisessa kerroksessa ja levittäytyy siinä laajemmalle ja "kukkii ihon läpi". - Jatkokertomus
Jatkokertomus kirjoitti:
Uusia havaintoja.
Kasvaimeen liittyviä kipuja on levittäytymiskohdan lisäksi, myös tuhoutumaanvalmiin kasvainnypylän kohdalla, eli kyllä jotakin hermoja on kasvainalueellakin. Pistemäinen kipu jollakin kasvaimen alueella ennakoi lähipäivinä tapahtuvaa kasvaimen pinnan rikkoutumista ja verenvuotoa kipukohdalla ja kasvaimen pienialaista tuhoutumista silä kohtaa.
Toukokuun alussa kirjoittamani kasvaimeen syntyneen kuopan pohjalta kasvaa uusia kasvainnypylöitä, eli kasvain ei ilmeisesti kaivaudu syvemmälle kehoon, vaan majailee ilmeisesti vain tietyssä ihonalaisessa kerroksessa ja levittäytyy siinä laajemmalle ja "kukkii ihon läpi".Uusia oireita.
Nyt on joitakin aikoja ollut outoa yskää ja ajoittain tukehtumisen tunnetta yöllä.
Se voisi merkitä sitä, että kasvain on kasvattamassa etäpesäkkeitä keuhkoihin tai sitten kasvaimen levittäytyminen alkaa käydä kaulassa henkitorven kimppuun. - Jatkokertomus
Jatkokertomus kirjoitti:
Uusia oireita.
Nyt on joitakin aikoja ollut outoa yskää ja ajoittain tukehtumisen tunnetta yöllä.
Se voisi merkitä sitä, että kasvain on kasvattamassa etäpesäkkeitä keuhkoihin tai sitten kasvaimen levittäytyminen alkaa käydä kaulassa henkitorven kimppuun.Potilas on jo joskus ääneen ajatellut, josko kysymyksessä olisi rintasyöpä, vaikka aloituskohta olikin puolisen vaaksaa liian korkealla.
Kasvaimen verenvuotoja on ollut nyt vuoden verran ja elämä rajoittuu yhä pienempiin ympyröihin. Sitä ennen kasvain kasvoi hissukseen kokoa kolme ja puoli vuotta ihoa puhkaisemattomana.
Pukeutuminen ja riisuutuminen ovat jo aikoja sitten käyneet itsenäisesti tehtyinä mahdottomiksi, koska siinä joutuu sen verran "voimistelemaan", että kasvain ratkeaa jostain kohti vuotamaan verta. Avustaja riisuu ja pukee, eikä se kovin usein onnistu sittenkään verettömästi.
Metrisen tukan kampaaminen jäi jossakin vaiheessa mahdottomana pois ja siihen ehti kerääntyä aikamoinen takku, mutta onneksi avustajalla on vuosien verkkojenselvityskokemus, että takunselvittämisestäkin selvittiin kolmessa viikossa.
Kasvain levittäytyy pikkuhiljaa laajemmalle ja potentiaalisia verenvuotokohtia on kymmenittäin. Suuremmista verenvuodoista selviää pakastevihannespussilla jäähdyttämällä. Muita erityisempiä oireita ei edelleenkään ilmene. Ajoittaista pistävää kipua kasvaimen levittäytymisestä ja suurempia verenvuotoja enteilevästi ja ilman mitään kipulääkitystä.
Yskä on pysytellyt samanlaisena yli kuukauden. - Jatkokertomus
Jatkokertomus kirjoitti:
Potilas on jo joskus ääneen ajatellut, josko kysymyksessä olisi rintasyöpä, vaikka aloituskohta olikin puolisen vaaksaa liian korkealla.
Kasvaimen verenvuotoja on ollut nyt vuoden verran ja elämä rajoittuu yhä pienempiin ympyröihin. Sitä ennen kasvain kasvoi hissukseen kokoa kolme ja puoli vuotta ihoa puhkaisemattomana.
Pukeutuminen ja riisuutuminen ovat jo aikoja sitten käyneet itsenäisesti tehtyinä mahdottomiksi, koska siinä joutuu sen verran "voimistelemaan", että kasvain ratkeaa jostain kohti vuotamaan verta. Avustaja riisuu ja pukee, eikä se kovin usein onnistu sittenkään verettömästi.
Metrisen tukan kampaaminen jäi jossakin vaiheessa mahdottomana pois ja siihen ehti kerääntyä aikamoinen takku, mutta onneksi avustajalla on vuosien verkkojenselvityskokemus, että takunselvittämisestäkin selvittiin kolmessa viikossa.
Kasvain levittäytyy pikkuhiljaa laajemmalle ja potentiaalisia verenvuotokohtia on kymmenittäin. Suuremmista verenvuodoista selviää pakastevihannespussilla jäähdyttämällä. Muita erityisempiä oireita ei edelleenkään ilmene. Ajoittaista pistävää kipua kasvaimen levittäytymisestä ja suurempia verenvuotoja enteilevästi ja ilman mitään kipulääkitystä.
Yskä on pysytellyt samanlaisena yli kuukauden.Pari kuukautta on mennyt entiseen tapaan. Kasvain levittäytyy hitaasti kohti kaulaa ja näyttäisi alkavan kiertää kaulaa kahta puolta. Leuka jo hieman törmää kasvaimen reunaan. Kasvaimen kypsyvissä osissa yläreunassa ja oikealla on runsaasti pieniä verenvuotoja.
Tuhoutuneinen kasvainosien kohdalla on kuoppa, joka ilmeisesti vetää kasvainta kokoon, koska kasvaimen läpimitta ei ole silmämääräisesti paljoa suurentunut siitä joskusmainitusta paristakymmenentä sentistä ja lähin rinta nousee pystympään, kun kasvain syö yläosaa.
Yskä ei tunnu häiritsevän enää niin paljon kuin tuolla muutama kuukausi sitten.
Vaeltelevia kipuja on muissa osissa kehoa, oikeassa jalassa, vasemmassa käsivarressa, selän alueella, mutta niistä ei tiedä, liittyvätkö ne kasvaimeen.
Ruokahalu on pysynyt hyvänä, samoin mieli enimmäkseen. Aineenvaihdunnassa on jotakin pientä muutosta, pään iho rasvoittuu runsaasti ja pieniä kutisevia näppylöitä on hiuspohja alla. - Jatkokertomus
Jatkokertomus kirjoitti:
Pari kuukautta on mennyt entiseen tapaan. Kasvain levittäytyy hitaasti kohti kaulaa ja näyttäisi alkavan kiertää kaulaa kahta puolta. Leuka jo hieman törmää kasvaimen reunaan. Kasvaimen kypsyvissä osissa yläreunassa ja oikealla on runsaasti pieniä verenvuotoja.
Tuhoutuneinen kasvainosien kohdalla on kuoppa, joka ilmeisesti vetää kasvainta kokoon, koska kasvaimen läpimitta ei ole silmämääräisesti paljoa suurentunut siitä joskusmainitusta paristakymmenentä sentistä ja lähin rinta nousee pystympään, kun kasvain syö yläosaa.
Yskä ei tunnu häiritsevän enää niin paljon kuin tuolla muutama kuukausi sitten.
Vaeltelevia kipuja on muissa osissa kehoa, oikeassa jalassa, vasemmassa käsivarressa, selän alueella, mutta niistä ei tiedä, liittyvätkö ne kasvaimeen.
Ruokahalu on pysynyt hyvänä, samoin mieli enimmäkseen. Aineenvaihdunnassa on jotakin pientä muutosta, pään iho rasvoittuu runsaasti ja pieniä kutisevia näppylöitä on hiuspohja alla.Arveluita etäpesäkkeistä keuhkojen lisäksi.
Silmänpohjalla mahdollisesti, koska näkökenttään on ilmestynyt punertava alue ja näkökentän laidalla näkyy ajoittain salamointia. Vastaa jossakin määrin Oliver Sacksin kuvausta omasta silmänpohjasyövästään.
Peräsuolen ajoittainen verenvuoto on erilaista kuin peräpukamien vuodot.
Vatsan toiminta on tukalinta elämisessä, vaikka se ei mitenkään liity kasvaimeen. Muutama sukulainen on kuollut vessaan, mikä ei ole kovin rohkaisevaa.
Väsymys tuntuu vähitellen lisääntyvän ja sydämen toimintaan on tullut jotain epävakautta. Potilaan oma virheellinen aavistelu oli, että sydän pettäisi paljon aikaisemmin, ennenkuin kasvain ehtisi läheskään noin suureksi.
Kasvaimen kivut ovat voimakkaita, mutta ne ovat ajoittaisia ja kestävät vain muutamia sekunteja kerrallaan. Yksi kipualue on kaulaa ylöspäin.
Ei edelleenkään mitään lääkkeitä käytössä. Paino on pudonnut muutaman kilon tänä vuonna. - Jatkokertomus
Jatkokertomus kirjoitti:
Arveluita etäpesäkkeistä keuhkojen lisäksi.
Silmänpohjalla mahdollisesti, koska näkökenttään on ilmestynyt punertava alue ja näkökentän laidalla näkyy ajoittain salamointia. Vastaa jossakin määrin Oliver Sacksin kuvausta omasta silmänpohjasyövästään.
Peräsuolen ajoittainen verenvuoto on erilaista kuin peräpukamien vuodot.
Vatsan toiminta on tukalinta elämisessä, vaikka se ei mitenkään liity kasvaimeen. Muutama sukulainen on kuollut vessaan, mikä ei ole kovin rohkaisevaa.
Väsymys tuntuu vähitellen lisääntyvän ja sydämen toimintaan on tullut jotain epävakautta. Potilaan oma virheellinen aavistelu oli, että sydän pettäisi paljon aikaisemmin, ennenkuin kasvain ehtisi läheskään noin suureksi.
Kasvaimen kivut ovat voimakkaita, mutta ne ovat ajoittaisia ja kestävät vain muutamia sekunteja kerrallaan. Yksi kipualue on kaulaa ylöspäin.
Ei edelleenkään mitään lääkkeitä käytössä. Paino on pudonnut muutaman kilon tänä vuonna.Yskä pahenee pikkuhiljaa, sitä on jatkunut jo yli neljä kuukautta.
Näköhäiriöistä, että toisessa silmässä on verenpurkauman aiheuttama sumentuma ja toisessa on kipunointia näkökentän reunalla. Kokonaisnäkökenttä on kaventunut. Ajoittain on voimakasta kipua otsassa silmän päällä.
Kuulo on aika vähissä, mutta se saattaa olla itseaiheutettua pumpulipuikolla vaikkua tiiviiksi töpöttämällä.
Kasvaimen kivut voimistuvat. Ajoittaiset, aikaisemmin muutaman sekunnin kestäneet kipupiikit pitenivät joulun tienoilla pahimmillaan 10-20 sekuntiin, joita on suunnilleen minuutin välein. Se pitää taatusti valveilla yöllä ja saa kaipaamaan pikaista loppua.
Riepushowssa siirryimme kuivairroituksesta märkäirroitukseen. Kuivana takertuneen rievun irroitus kasvaimen päältä avaa pienempiä ja isompia verenvuotoja kymmenittäin, märkäirroituksessa vaan muutaman runsaan, jos niitäkään.
- Tietoalisää
Vaikka tässä on julmia kuvauksia on mielestäni kaikenlainen avoimuus parempi kun tuntemattoman pelko . Mikään ei ole pahempaa kun laukkaamaan lähtenyt mielikuvitus . Saattaa olla että syövän kauhua voisi hillitä kun totuus sairaudesta tuotaisi esille . Syövän ympärillä on joku mystinen salaisuuden verho .
- kuolema kivuliaasti
Hei
Kukin kuolee tavallaan.
Ei voi tietää, kivutta tai kivulla.
Minulla kuva syöpään kuolemisesta on isäni
Siitä on aikaa ja olin silloin lapsi.
Isä oli lopuksi todella laiha ja kivulias.
Ruokana söi lasten pltti purkkeja( tai mitä ne silloin merkltään olivatkaan).
Leikkaus haava ei koskaan parantunut ja mennyt kunnolla kiinni.
Monesti herätessämme aamulla äiti oli jo käynyt yöllä sairaalassa isän kanssa.
Olivat imeneet märkimän pois haavasta.
Ei se helppoa ollut.
Isäni oli nuorimpia sodan kauheudet nähnyt,
mutta tämä sairaus oli ihan toista luokkaa.
Nyt vuosien jälkeen muistikuva on yhä tuore.
Itse olen myös syövän kokenut.
Ainakin vielä kaikki on hyvin. - no god
Olen armokuoleman kannalla mutta tuo jatkokertomuksen syöpää sairastava ihminen on kyllä päästään vialla.Ei voi muuta sanoa.Mikään usko ei paranna,ei välttämättä lääkkeetkään mutta tuo menee jo liiallisuuksiin.
- Jatkokertomus
Tämänpäivän uutisten kylkiäisinä tilastoja: noin 5000 sairastuu vuosittain Suomessa rintasyöpään Sairastuvien määrä kasvaa noin tuhannella kymmenessä vuodessa erityisesti kaupungeissa. Hoidoista huolimatta tai hoidoista johtuen 11 % kuolee nykyään viiden vuoden kuluessa syövän havaitsemisesta. Kymmenisen vuotta sitten kuolleisuus oli yli 20 %. kaksikymmentä vuotta sitten noin 30 % (aikaisemmin tarkastelujakso oli pidempi). Varhaisempi toteaminen mammografiaseulonnalla parantaa selviämisennustetta. Usein syövät uusiutuvat.
Täysin hoitojen riesoista vapautettuna kyseinen tapaus on selvinnyt hengissä neljä vuotta. Hoidettuna henki olisi ehtinyt lähteä todennäköisesti jo monet kerrat. Usko ei paranna, mutta oikea uskon kohde voi parantaa, siitä on tässä perheessä runsaasti havaintoja.
Noin kuukausi edellisestä kirjoituksestani. Kasvaimessa ei ole mitään olennaisia muutoksia, eikä oirehtimisessa. Kaikki sujuu entiseen malliin enimmäkseen kivuttomasti. "Kraaterialueen" läpimitta on noin kymmenen senttiä, jota ympäröi osittain noin viiden sentin "rubiinivyöhyke". Sitä ympäröi muutaman sentin verran ihon alla tunnettavaa kovaa aluetta. Kasvain on keskeltä noin nelisen senttiä koholla muun ihon tasosta. - rukous ja syöpä
Jatkokertomus kirjoitti:
Tämänpäivän uutisten kylkiäisinä tilastoja: noin 5000 sairastuu vuosittain Suomessa rintasyöpään Sairastuvien määrä kasvaa noin tuhannella kymmenessä vuodessa erityisesti kaupungeissa. Hoidoista huolimatta tai hoidoista johtuen 11 % kuolee nykyään viiden vuoden kuluessa syövän havaitsemisesta. Kymmenisen vuotta sitten kuolleisuus oli yli 20 %. kaksikymmentä vuotta sitten noin 30 % (aikaisemmin tarkastelujakso oli pidempi). Varhaisempi toteaminen mammografiaseulonnalla parantaa selviämisennustetta. Usein syövät uusiutuvat.
Täysin hoitojen riesoista vapautettuna kyseinen tapaus on selvinnyt hengissä neljä vuotta. Hoidettuna henki olisi ehtinyt lähteä todennäköisesti jo monet kerrat. Usko ei paranna, mutta oikea uskon kohde voi parantaa, siitä on tässä perheessä runsaasti havaintoja.
Noin kuukausi edellisestä kirjoituksestani. Kasvaimessa ei ole mitään olennaisia muutoksia, eikä oirehtimisessa. Kaikki sujuu entiseen malliin enimmäkseen kivuttomasti. "Kraaterialueen" läpimitta on noin kymmenen senttiä, jota ympäröi osittain noin viiden sentin "rubiinivyöhyke". Sitä ympäröi muutaman sentin verran ihon alla tunnettavaa kovaa aluetta. Kasvain on keskeltä noin nelisen senttiä koholla muun ihon tasosta.Muistui menneisyyden historioista mieleen kirja ja siellä kerrottu tapaus.
Se on jokin noista luettelon kirjoista:
http://keskustelu.suomi24.fi/node/8721761#comment-41832799
Kirjassa kerrotussa tapauksessa miehelle annettiin tehtäväksi rukoilla vaimonsa rintasyöpä terveeksi käyttämällä kielillärukoilun armolahjaa kaksi tuntia päivässä siihen tehtävään.
En muista kauanko tehtävää kesti, mutta aion yrittää samaa keinoa.Toistaiseksi keino on ollut vasta joitakin päiviä käytössä ja verenvuotoja ei ole tullut.
Äänettömästä kielilärukoilusta on kyllä vaikka minkä verran kokemuksia, että se tehoaa psykiatrisiin sairauksiin ja/tai riivaajiin. - Rukouksesta
rukous ja syöpä kirjoitti:
Muistui menneisyyden historioista mieleen kirja ja siellä kerrottu tapaus.
Se on jokin noista luettelon kirjoista:
http://keskustelu.suomi24.fi/node/8721761#comment-41832799
Kirjassa kerrotussa tapauksessa miehelle annettiin tehtäväksi rukoilla vaimonsa rintasyöpä terveeksi käyttämällä kielillärukoilun armolahjaa kaksi tuntia päivässä siihen tehtävään.
En muista kauanko tehtävää kesti, mutta aion yrittää samaa keinoa.Toistaiseksi keino on ollut vasta joitakin päiviä käytössä ja verenvuotoja ei ole tullut.
Äänettömästä kielilärukoilusta on kyllä vaikka minkä verran kokemuksia, että se tehoaa psykiatrisiin sairauksiin ja/tai riivaajiin.Jumalahan pystyy parantamaan aivan kokonaan ja hetkessä kerralla vaikka ilman rukoustakin, jos hän niin hyväksi näkee. Onhan siitäkin kokemuksia.
Pitkäaikainen vaikea sairaus on pikemminkin erinomainen mahdollisuus suoranaiseen rukouskouluun. Rukous on jokapäiväinen ja tilanne- ja tapauskohtainen avunpyytäminen kulloiseenkin ongelmaan, on se sitten syöpäkipu tai verenvuoto tai mikä milloinkin on akuutein ongelma. Rukouksella tilanteesta selviää läpi sillä kertaa.
En vain huomannut aloittaa intensiivisempää rukousta, ennenkuin neljän vuoden jälkeen, jolloin kasvain teki itsensä hyvin konkreettisella tavalla tiettäväksi. Parantuminenkin voi kestää sen neljä vuotta tai jotan muuta aikaa. Ei siihen kirjan ohjeen mukaiseen pariin tuntiin vain tunnu yltävän päivittäin.
Suuren verenvuodon yö toukokuun alussa oli läpi yön jatkuvaa rukousta ja sen vaikutus on kantanut pitkälle. Se puhjennut iso verisuoni oli ilmeisesti koko kasvainalueen pääverisuoni ja sen hyytyminen romahdutti osan kasvainta ja verenvuodot ovat jääneet sen jälkeen vähäisiksi.
Näistä rukouksen ihmeistä on hyvää kuvausta kirjassa:
http://hyviauutisia.net/2014/02/17/poika-joka-palasi-taivaasta/
Kirjassa ohitetaan hyvin kevyesti se, että perheen isä kuoli kolarissa, mutta Jumala korjasi ja paikkasi hänet kerralla kuntoon ja palautti elävien kirjoihin hoitamaan vastuutaan ja velvollisuuttaan. Sen sijaan niskanikamien murtumiseen "kuolleen" pojan hengissäpitämisestä rukouksen keinoin kirjoitetaan paljon ja kahden kuukauden kooma-ajan taivaskokemuksista jonkin verran. Rukous on jatkunut kohta jo kymmenen vuotta eikä täydellistä parantumista näy vielä tapahtuneen.
- Kallista hupaa
Keskimääräinen rintasyövän hoito maksaa noin 150 000 euroa tapausta kohden. Hyvinvointiyhteiskunnan vähittäisen alasajon seurauksena enenevästi hoidot keskeytetään jossakin vaiheessa ja loppuhoidoksi annetaan yleensä niin paljon morfiinia, että henki lähtee sillä. Kipulääkitys lienee eutanasian hienostuneempi nimitys.
- leijona11
Syövän nujerrus hoito lopetetaan siinä vaiheessa kun hoidon houtovastetta ei ole = hoito ei tehoa syöpään. Silloin kokeillaan jotain muuta hoitoa/muuta kemoferapia jne. mimäli potilaan kunto sen kestää. Hoitoa ei yleensä tämän jälkeenkään kokonaan lopeteta vaan siirrytään ns. palluatiiviseen eli oireita lievittävää houtomuotoon. Morfiini on yksi kipulääke jolla sairasta ei tapeta Suomessa.
- Minävaan
Itselläni ei ole läheisiä syöpään kuollut, mutta näitä lukiessa itku tuli silmään ja vaikkakin tämä keskustelu on melko vanha, niin haluan sanoa kaikille suuret osan otot ja voimia kaikesta huolimatta!
- vanhat ohjeet
Paras keino ehkäistä syöpää, on elää terveellisesti. Pois tupakka, viina, roskaruoka, liika lihan syöminen ja sokerin syöminen. Aurinkoa pitää välttää. Liikunta pitää harrastaa.
Tiedän kyllä minkälainen sairaus syöpä on. Loppuaika on viheliäinen. Sen tähden kannatan eutanasiaa. Kaikki ihmiset ei ole pahoja vaikka ovat huonosti eläneet. Jotkut saa syövän vaikka olisi olleet terveyden perikuvia.- Syöpä on kavala
Terveellisesti kannattaa elää, mutta ei sekään takaa sitä, ettei syöpään sairastu.
Eräs ihminen eli hyvinkin terveellistä elämää.
Söi terveellisesti eli kasviksia ja vältti lihaa, sokeria, rasvaa ym. "epäterveellistä", harrasti liikuntaa ja pti itsestään huolta niin hyvin kuin vain oli mahdolista.
Terveellisistä elämäntavoistaan huolimatta sairastui syöpään ja menehtyi alle vuodessa syövän toteamisesta.
Syöpä on sairaus, jonka voi saada kuka tahansa ja onhan elämän tavoilla merkitystä toki, jos elämässä altistuu syöpää aiheuttaville aineille ja kemikaaleille, niin on suurempi todennäköisyys saada syövän.
Tuttava 49v kärsi juhannuksena kovasta väsymyksestä, mutta syöpä todettiin vasta muutaman viikon jälkeen ja tuttava kuoli joulukuussa eli alle puoli vuotta oireiden ilmaantumisen jälkeen.
Syöpä aivoiss ja sellainen, ettei sitä pystytty leikkaamaan, eikä myöskään voitu antaa solusalpaajahoitoa.
Syöpä vei nopeasti ja vieläkään asiaa ei oikein voi uskoa todeksi - Erilaista on
Syöpä on kavala kirjoitti:
Terveellisesti kannattaa elää, mutta ei sekään takaa sitä, ettei syöpään sairastu.
Eräs ihminen eli hyvinkin terveellistä elämää.
Söi terveellisesti eli kasviksia ja vältti lihaa, sokeria, rasvaa ym. "epäterveellistä", harrasti liikuntaa ja pti itsestään huolta niin hyvin kuin vain oli mahdolista.
Terveellisistä elämäntavoistaan huolimatta sairastui syöpään ja menehtyi alle vuodessa syövän toteamisesta.
Syöpä on sairaus, jonka voi saada kuka tahansa ja onhan elämän tavoilla merkitystä toki, jos elämässä altistuu syöpää aiheuttaville aineille ja kemikaaleille, niin on suurempi todennäköisyys saada syövän.
Tuttava 49v kärsi juhannuksena kovasta väsymyksestä, mutta syöpä todettiin vasta muutaman viikon jälkeen ja tuttava kuoli joulukuussa eli alle puoli vuotta oireiden ilmaantumisen jälkeen.
Syöpä aivoiss ja sellainen, ettei sitä pystytty leikkaamaan, eikä myöskään voitu antaa solusalpaajahoitoa.
Syöpä vei nopeasti ja vieläkään asiaa ei oikein voi uskoa todeksiSyövät ovat erilaisia, ja eri elimissä. Toiset vievät loppuun nopeasti ja toiset etenevät hyvinkin hitaasti, kuten tuolla ylempänä on pitkä kirjoitussarja kohta jo viisi vuotta levittäytyneestä kasvaimesta, jota ei ole hoidettu mitenkään.
- en haluaisi kitua
Kuinkahan iso prosentti syöpäpotilaista päättää päivänsä oman käden kautta? Itse varmaan nappaisin jättiannoksen verenpaine lääkkeitä, jos olisi parantumaton syöpä ja kivut alkaisivat olla sietämättömiä.
- saima
Ystäväni kuoli keuhkosyöpään,ei ottanut siihen mitään hoitoja.Verensyöksy tuli lopussa,kotona yksin ollessa...
- Tuula22
Tässä tarina yhdestä kuolemasta. Syöpä vie.
http://potilastarina.com/2014/04/20/syopa-tuli-kahdesti/ - Julmakohtalo
Minulle läheinen ihminen keuhkosyövän loppuvaiheessa kärsi niin kovista kivuista ja tuskista,että yritti tehdä sairaalassa itsemurhan partakoneen terillä.Mutta se ei tietenkään onnistunut koska hoitajat kuitenkin huomasivat mitä oli tapahtunut ja puuttuivat asiaan keriten estää kuolemisen .On se vaan kamalaa kun ajattelee miksi ihmistä ei päästetä pois jos ei jaksa kestää niitä kipuja joihin lääkkeet eivät kuulema olleet enää auttaneet.
- Lähimmäinenkärsii
Toiset pääsee helpommalla, toiset kärsii kaikki helvetin tuskat. Jos kipuja ei pystytä helpottamaan, kyllä ihmisen pitää voida päästä pois. En näe vähintäkään määrää inhimillisyyttä saati lähimmäisenrakkautta niissä jotka eutanasiaa vastustaa.
- 3g4g5gwifieaineethäh
Eikö ole kummallista että nykyisin yleisin kuolinsyy on syövät. Onko se tämä ruoka mitä syömme vai langattomat verkot. Todella omituista. Tuttavani ihmetteli tätä myöskun ihmisiä viimeisinä päivinä saattelee ja hoitaa.
- Hän.AP
PIEREKSIN HYVÄÄH YHÄ YÄÄLLÄ
- Anonyymi
Syöpään voi myös nukkua pois, kotona, hyvin suunnitetuilla ja annetuilla opioidella.
Ketjusta on poistettu 7 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Mielessäni vieläkin T
Harmi että siinä kävi niinkuin kävi, rakastin sinua. Toivotan sulle kaikkea hyvää. Toivottavasti löydät sopivan ja hyvän402062Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita
Pupuhuhdasta löytyi lähes sadan kilon miljoonalasti huumeita – neljä Jyväskylän Outlaws MC:n jäsentä vangittu: "Määrät p471604Persut petti kannattajansa, totaalisesti !
Peraujen fundamentalisteille, vaihtkaa saittia. Muille, näin sen näimme. On helppo luvata kehareille, eikä ne ymmärrä,291471- 201451
Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa
Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k61431Nähtäiskö ylihuomenna taas siellä missä viimeksikin?
Otetaan ruokaöljyä, banaaneita ja tuorekurkkuja sinne messiin. Tehdään taas sitä meidän salakivaa.11415Sinäkö se olit...
Vai olitko? Jostain kumman syystä katse venyi.. Ajelin sitten miten sattuu ja sanoin ääneen siinä se nyt meni😅😅... Lis21377Housuvaippojen käyttö Suomi vs Ulkomaat
Suomessa housuvaippoja aletaan käyttämään vauvoilla heti, kun ne alkavat ryömiä. Tuntuu, että ulkomailla housuvaippoihin11310Hyvää yötä ja kauniita unia!
Täytyy alkaa taas nukkumaan, että jaksaa taas tämän päivän haasteet. Aikainen tipu madon löytää, vai miten se ärsyttävä21240Lepakot ja lepakkopönttö
Ajattelin tehdä lepakkopöntön. Tietääkö joku ovatko lepakot talvella lepakkopöntössä ´vai jossain muualla nukkumassa ta61229