Urho Kekkosen sota-aikana tekemät, laillisuusmielessä kyseenalaiset koskikaupat olivat Kekkosen henkilökohtaisen varallisuuden alkulähde. Sittemmin perustetun yhtiön myynnistä saatuja varoja Kekkonen sitten sijoitti eri kohteisiin. Myös hyväpalkkaiset työt tietysti antoivat mahdollisuuden mukavaan elämään.
http://72.14.221.104/search?q=cache:YQlUVFzt2gEJ:www.ta louselama.fi/doc.do?f_id=47252 kekkosen koskikaupat &hl=fi&gl=fi&ct=clnk&cd=1&lr=lang_fi
http://72.14.221.104/search?q=cache:YQlUVFzt2gEJ:www.ta louselama.fi/doc.do?f_id=47252 kekkosen koskikaupat &hl=fi&gl=fi&ct=clnk&cd=1&lr=lang_fi
Vastaukset 10
Vanhimmat
enää sakeampi älyistä olla, kuin tämä kirjoittaja.
Joku on ilmeisesti tahattomasti käyttänyt samaa nimimerkkiä kuin minä olen täällä käyttänyt jo pitkään rekisteröityneenä kirjoittajana. No, sellaista sattuu tällä saitilla.
Alla selvennyksen vuoksi oma mielipiteeni Kekkosen varallisuuden syistä parin päivän takaa.
----
"Urho Kekkonen oli koulutukseltaan lakimies, jotka ylipäätäänkin kuuluvat maamme hyväosaisiin. 1920-luvun puolivälissä Kekkonen työskenteli Etsivässä keskuspoliisissa ja vuosina 1927-32 toimi Maalaiskuntien liiton lakimiehenä. Vuosina 1927-28 hänellä oli toinenkin työ Ylioppilaslehden päätoimittajana. Sitten Kekkonen siirtyi maatalousministeriön virkamieheksi, isopalkkainen työ sekin.
Vuonna 1936 Kekkonen valittiin kansanedustajaksi ja nimitettiin saman tien oikeusministeriksi, myöhemmin sisäministeriksi. Jokainen on nähnyt juuri julkistetuissa verotiedoissa ministeri-kansanedustajan palkkatason.
Sodan aikana Kekkonen palveli mm. valtiovarainministeriön virastovaltuutettuna ja sivutoimenaan kirjoitteli lehtiin. Sodan jälkeen Kekkosen palkkataso nousi entisestään, kun ministerinhommasta tuli lähes jatkuvaa ja Kekkonen toimi useaan otteeseen pääministerinäkin. Elintason huipulla Kekkonen eli vuosina 1956-81, jolloin hän oli tasavaltamme presidentti. Hyvinvointi näkyi ulospäinkin: presidenttivuosinaan Kekkonen lihoi aika tavalla liikunnallisesta elämäntavastaan huolimatta.
Yhteenvetona voimme todeta, että koko työhistoriansa ajan Kekkonen pystyi pistämään käteen jäävistä tuloistaan sivuun 50-90 prosenttia ilman että hänen olisi tarvinnut elää vaatimattomasti. Kun ylijäävän osuuden sijoitti niin, ettei inflaatio siihen purrut, omaisuus kasvoi kymmeneen miljoonaan kevyesti, puhumattakaan että hän olisi Martti Ahtisaaren tavoin pelannut tuloillaan taitavasti pörssissä."
Menehän sinäkin tekemään koskikauppoja heti maanantaina, perusta yhtiö ja sijoita siitä saamasi rahat viisaasti, niin sinun ei tarvitse kadehtia. Hyväpalkkaisia hommiahan sinä et tule koskaan saamaan, mutta koskikaupoilla ja sijoitustoiminnalla pääset ainakin niille varallisuuden alkulähteille.
Kekkonen oli piru mieheksi.
Mikä pahinta: Kekkonen oli maalaisliittolainen piru.
suurin VALTIOMIES. Eikä toista tule!
...verrattuna pientä, sanoo Paavo Haavikko "ehkä hieman valonaroista" Kekkosen koskikaupoista.
Eivät koskikaupat Kekkosesta valtiomiestä tehneet, avut olivat muualla.
Nykyisin Suomen Viron suurlähettiläänä toimiva Jaakko Kalela toimi pitkään presidentin linnassa mm. kansliapäällikkönä.
Taannoisessa TV1:n Lauantaiseurassa Jaakko Kalela sanoi, että Urho Kekkosella meni usein oma etu ja valtion etu sekaisin.
Kekkonen oli täysin häikäilemätön oman edun ja vallan tavoittelussa.
jollenka Halonen antoi potkut, että ei paljastaisi liikaa, mitä tapahtui viime eduskuntavaalien alla? (Lipponen, Halonen akselilla, suhteessa Irakin sotaan.)
Presidentin kansliassa työskennellyt Martti Manninen sai potkut, kun hän Anneli Jäätteenmäen pyynnöstä ja yllytyksestä lähetti kansliasta 1000 sivua faxeja salaisista asiakirjoista Jäätteenmäen faksiin.
http://www.vunet.org/kummalliset/story-455.html