Boeing MD-11
Suurin lentoonlähtöpaino (kg) 285 990
Suurin paino ilman polttoainetta (kg) 195 045
Hyötykuorma (kg) 58 500
iSuurin polttoainemäärä (kg) 116 505
Polttoaineenkulutus (kg/h) 7 500
Lentokantama (km) 11 700
Matkustajapaikkoja 282
Huom! polttoaineet kiloina.
--------------------
Lentoliikenteen päästöistä valtaosa tapahtuu matkalentokorkeuksissa eli 10-12 kilometrin korkeudessa. Hiilidioksidilla on sama ilmakehää lämmittävä vaikutus päästökorkeudesta riippumatta.
( tästä voidaan ola myös eri mieltä)
Moottoreiden muut päästökaasut ja -hiukkaset reagoivat ilmakehässä monimutkaisella tavalla osin lisäten ja osin vähentäen lämmittävää vaikutusta. Kaikkia reaktio- ja vaikutustapoja ei tunneta tarkasti.
Lentoliikenteen lämmittävä vaikutus
Lentoliikenteen hiilidioksipäästöt (CO2) ovat noin 2 prosenttia ja typenoksidipäästöt (NOx) noin 3 prosenttia ihmisten tuottamista kokonaispäästöistä. Typenoksidipäästöillä on kasvihuoneilmiön voimistumiseen sekä nopeuttava että hidastava vaikutus. Matkalentokorkeuksilla, 8-12 kilometrissä, NOx-päästöt tuottavat otsonia, joka lämmittää ilmakehää. Samalla NOx-päästöt kuitenkin vähentävät ilmakehän metaania, joka on kasvihuonekaasu.
Lentoliikenteessä rikinoksidien päästöjä ja hiukkasia muodostuu vähän suhteessa muihin päästölähteisiin. Hiukkaset lisäävät matkalentokorkeuksilla eli troposfäärissä pilvien muodostumista ja ilmaston lämpenemistä, mutta samalla rikkidioksidin (SO2) muodostamat sulfaattihiukkaset vaikuttavat ilmakehään viilentävästi. Polttoaineen palamisreaktiossa syntynyt vesihöyry (H2O) poistuu troposfääristä 1-2 viikossa.
(tästä voidaan olla myös eri mieltä)
Matkalentokorkeudella lentävien koneiden perässä näkyvien vesihöyryn tiivistymisvanojen muodostuminen sopivissa olosuhteissa ja niiden vaikutus cirrus-pilvien kehittymiseen on osa päästöjen lämmitysvaikutusta. Tämä vaikutusprosessi tunnetaan toistaiseksi huonosti.
Ihmisen kaikesta toiminnasta lentoliikenteen polttoaineenkulutuksen ja päästöjen osuus ilmakehän lämmittämisestä on arvioiden mukaan 3,5-4 prosentin luokkaa.
(voimakkaassa kasvussa pääsääntöisesti turhuuden ansiosta, vaikka prosenttiosuus ei nousisikaan)
Vaikutus on noin kaksinkertainen lentoliikenteen hiilidioksidi-päästöosuuteen nähden. Tämä arvio ei sisällä cirrus-pilvien muodostumisen vaikutusta, jota ei vielä tunneta kunnolla.
Päästöillä ei vaikutusta otsonikerrokseen
Yläilmakehän eli stratosfäärin otsonikerros suojaa maapalloa ultravioletti- eli UV-säteilyltä. Lentoliikenteen typenoksidien päästöt vapautuvat troposfääriin ja stratosfäärin alempiin kerroksiin, missä ne hapen kanssa reagoidessaan tuottavat otsonia. Siviililentoliikenne ei siten vähennä maapalloa suojaavaa otsonikerrosta.
(tästä voidaan olla myös eri mieltä)
Siviili-ilma-aluksista vain yliäänikone Concorde lensi aikoinaan stratosfäärissä, jossa päästöt saattoivat vähentää suojaavan otsonin määrää.
Lentoliikenteen päästöjen vähentäminen
Vaikka matkustaja lentää nykyään perille yhä pienemmällä energialla, lentoliikenteen kasvu lisää energiankulutusta ja päästöjä maailmanlaajuisesti. Nykyiselle polttoaineelle ei lähitulevaisuudessa ole näkyvissä vaihtoehtoja, mutta energiatehokkuutta voidaan lisätä lentokonetekniikkaa tai ilmatilan käyttöä kehittämällä. Lentoliikenteen energiatehokkuus paranee nykytoimin noin 1 prosenttia vuodessa.
(mutta liikenteen kasvu syö saavutetun tehokkuuden moninkertaisesti)
Päästöjen kehittymistä voidaan pyrkiä ohjamaan myös taloudellisin keinoin. Näitä ovat erilaiset verot ja maksut sekä päästökauppa.
(miten nuo em. vaikuttavat päästöjen määrään???)
En ole yläilmoissa haistellut pakokaasuja suihkukoneista,,tiedättekö miksi? kyytti on niin rajua menoa.
Mutta hyvin usein olen joutunut kävelemään kentällä terminaalista koneeseen ja omana mielipiteenä voin sanoa että suihkukoneiden(jets) pakokaasut ovat aivan hirveitä haistella,autojen ei ole hetikään niin ällöttävän hajuista,,että miten nuo kenttätyöläiset voi siellä koneiden ympärillä olla joka päivä koko työrupeaman?
------------------
Ilmastonsuojelu vaatii uusiutuvan energian osuuden nostamista Suomen energian tuotannossa.
Yksi prosentti tulee Kollajan ja Vuotoksen tekoaltaiden varastoiman veden avulla.
MUTTA. VÄÄRIN SAMMUTETTU !
Ei saa rakentaa vesistöjä.
Ydinvoimaa vihreät vastustavat niin, että erosivat Lipposen hallituksesta vastalauseena viidennen ydinvoimalan rakennusluvalle.
Lisäydinvoima ei ole vaarallista vihreiden mielestä, mutta 1% lisää uusiutuvaa vesivoimaa rakennetuissa koskissa on vaarallista.
1% vesivoimaa synnyttää joka vuosi vaarallista säteilevää ydinjätettä niin paljon, että ei niitä vesialtaita voi millään rakentaa Kollajaan ja Vuotokseen, koska siellä on olemassa olevia voimalaloitakin niin paljon, että ne voisivat tuottaa sähköä allasvedestä, jota ei tarvitsisi ohijuoksuttaa.
MISSÄ HELVETISSÄ ON TEIDÄN AIVOT ???
Onhan se nyt tyrmistyttävää, jos vesivoimaa ei käytetä hyväksi, kun näihin koskiin on jo rakennettu voimalat, ja kyse on ohijuoksutuksen ja tulvanhallinnan yhdistämisestä kestävällä tavalla.
---------------
Ydinvoimaloita ajetaan vakioteholla ydinturvallisuuden takaamiseksi. Säätövoimaa tarvitaan ja ainut kestävä ratkaisu on vesivoima.
Joko koskissa ja altaissa tai pumppuvarastoissa.
Tuulivoima on riippuvainen säästä, eikä ole varastoitavissa helposti muuhun kuin veteen.
Joko lämpönä tahi potentiaalienergiana.
Ei ole olemasa nollasummapeliä, jossa kakkua voi sekä syödä että säästää yhtäaikaa.
Pelkästään Kollajan allas toisi kymmenen miljoonan euron edestä sähköä vuosittain.
200 GWh joka vuosi.
1 tonni öljyä sisältää 11,9 MWh energiaa, josta lämmöksi voi muuttaa 90%, mutta pelkäksi sähköksi vain 30-40% parhaimmillaankin.
Kollajan altaan tuottaman sähkön tuottamiseen tarvittaisiin siis 100% hyötysuhteella 16.806 tonnia öljyä, mutta 30% hyötysuhteella jopa 56.000 tonnia öljyä.
Vuotoksen allas tuottaisi 325 GWh, joka vastaisi samalla tavalla 1.625 kertaa enemmän kuin Kollaja.
Eli 100% hyötysuhteella 27.309 tonnia öljyä ja 30% suhteella 91.032 tonnia öljyä.
Koska Kollaja ja Vuotos tuottaisivat suoraan sähköä, olisi niiden pelkän sähkön tuottaminen öljyllä 30% hyötysuhteella (generaattori kulutuspiikkitilanteissa)vaatinut 147.000 tonnia öljyä.
Vähimmilläänkin Vuotoksen ja Kollajan sähköenergia 100% suhteella öljyn muodossa olisi 30 miljoonaa euroa.
Kyse ei ole siitä, että Kollajan ja Vuotoksen energiamäärä voitaisiin korvata sillä, että SUomen kaikki hehkulamput vaihdettaisiin säästäviin halogeeni ja loisteputkiin.
Vaan kyse on siitä, että kun hehkulamput vaihdettaisiin Kollajan ja Vuotoksen lisäksi, Suomen täysin rakentamattomat kosket saisivat pysyä sellaisina.
Eiku eiku eiku...
Muttakun muttakun muttakun...
Suomen johdossa, presidenttinä tahi hallituksessa, ei voi olla sellaisia voimia, jotka asettavat jonkin toisen maan kansantalouden edun Suomen oman kansantalouden, valtion ja kuntien edun edelle.
Kun Suomen soiden vuotuista kasvua muutettaisiin liikennedieseliksi, pitäisi vielä muistaa, että ulkomaisen tuontiöljyn korvaamisen lisäksi luodaan työpaikkoja kotimaahan.
Suurin lentoonlähtöpaino (kg) 285 990
Suurin paino ilman polttoainetta (kg) 195 045
Hyötykuorma (kg) 58 500
iSuurin polttoainemäärä (kg) 116 505
Polttoaineenkulutus (kg/h) 7 500
Lentokantama (km) 11 700
Matkustajapaikkoja 282
Huom! polttoaineet kiloina.
--------------------
Lentoliikenteen päästöistä valtaosa tapahtuu matkalentokorkeuksissa eli 10-12 kilometrin korkeudessa. Hiilidioksidilla on sama ilmakehää lämmittävä vaikutus päästökorkeudesta riippumatta.
( tästä voidaan ola myös eri mieltä)
Moottoreiden muut päästökaasut ja -hiukkaset reagoivat ilmakehässä monimutkaisella tavalla osin lisäten ja osin vähentäen lämmittävää vaikutusta. Kaikkia reaktio- ja vaikutustapoja ei tunneta tarkasti.
Lentoliikenteen lämmittävä vaikutus
Lentoliikenteen hiilidioksipäästöt (CO2) ovat noin 2 prosenttia ja typenoksidipäästöt (NOx) noin 3 prosenttia ihmisten tuottamista kokonaispäästöistä. Typenoksidipäästöillä on kasvihuoneilmiön voimistumiseen sekä nopeuttava että hidastava vaikutus. Matkalentokorkeuksilla, 8-12 kilometrissä, NOx-päästöt tuottavat otsonia, joka lämmittää ilmakehää. Samalla NOx-päästöt kuitenkin vähentävät ilmakehän metaania, joka on kasvihuonekaasu.
Lentoliikenteessä rikinoksidien päästöjä ja hiukkasia muodostuu vähän suhteessa muihin päästölähteisiin. Hiukkaset lisäävät matkalentokorkeuksilla eli troposfäärissä pilvien muodostumista ja ilmaston lämpenemistä, mutta samalla rikkidioksidin (SO2) muodostamat sulfaattihiukkaset vaikuttavat ilmakehään viilentävästi. Polttoaineen palamisreaktiossa syntynyt vesihöyry (H2O) poistuu troposfääristä 1-2 viikossa.
(tästä voidaan olla myös eri mieltä)
Matkalentokorkeudella lentävien koneiden perässä näkyvien vesihöyryn tiivistymisvanojen muodostuminen sopivissa olosuhteissa ja niiden vaikutus cirrus-pilvien kehittymiseen on osa päästöjen lämmitysvaikutusta. Tämä vaikutusprosessi tunnetaan toistaiseksi huonosti.
Ihmisen kaikesta toiminnasta lentoliikenteen polttoaineenkulutuksen ja päästöjen osuus ilmakehän lämmittämisestä on arvioiden mukaan 3,5-4 prosentin luokkaa.
(voimakkaassa kasvussa pääsääntöisesti turhuuden ansiosta, vaikka prosenttiosuus ei nousisikaan)
Vaikutus on noin kaksinkertainen lentoliikenteen hiilidioksidi-päästöosuuteen nähden. Tämä arvio ei sisällä cirrus-pilvien muodostumisen vaikutusta, jota ei vielä tunneta kunnolla.
Päästöillä ei vaikutusta otsonikerrokseen
Yläilmakehän eli stratosfäärin otsonikerros suojaa maapalloa ultravioletti- eli UV-säteilyltä. Lentoliikenteen typenoksidien päästöt vapautuvat troposfääriin ja stratosfäärin alempiin kerroksiin, missä ne hapen kanssa reagoidessaan tuottavat otsonia. Siviililentoliikenne ei siten vähennä maapalloa suojaavaa otsonikerrosta.
(tästä voidaan olla myös eri mieltä)
Siviili-ilma-aluksista vain yliäänikone Concorde lensi aikoinaan stratosfäärissä, jossa päästöt saattoivat vähentää suojaavan otsonin määrää.
Lentoliikenteen päästöjen vähentäminen
Vaikka matkustaja lentää nykyään perille yhä pienemmällä energialla, lentoliikenteen kasvu lisää energiankulutusta ja päästöjä maailmanlaajuisesti. Nykyiselle polttoaineelle ei lähitulevaisuudessa ole näkyvissä vaihtoehtoja, mutta energiatehokkuutta voidaan lisätä lentokonetekniikkaa tai ilmatilan käyttöä kehittämällä. Lentoliikenteen energiatehokkuus paranee nykytoimin noin 1 prosenttia vuodessa.
(mutta liikenteen kasvu syö saavutetun tehokkuuden moninkertaisesti)
Päästöjen kehittymistä voidaan pyrkiä ohjamaan myös taloudellisin keinoin. Näitä ovat erilaiset verot ja maksut sekä päästökauppa.
(miten nuo em. vaikuttavat päästöjen määrään???)
En ole yläilmoissa haistellut pakokaasuja suihkukoneista,,tiedättekö miksi? kyytti on niin rajua menoa.
Mutta hyvin usein olen joutunut kävelemään kentällä terminaalista koneeseen ja omana mielipiteenä voin sanoa että suihkukoneiden(jets) pakokaasut ovat aivan hirveitä haistella,autojen ei ole hetikään niin ällöttävän hajuista,,että miten nuo kenttätyöläiset voi siellä koneiden ympärillä olla joka päivä koko työrupeaman?
------------------
Ilmastonsuojelu vaatii uusiutuvan energian osuuden nostamista Suomen energian tuotannossa.
Yksi prosentti tulee Kollajan ja Vuotoksen tekoaltaiden varastoiman veden avulla.
MUTTA. VÄÄRIN SAMMUTETTU !
Ei saa rakentaa vesistöjä.
Ydinvoimaa vihreät vastustavat niin, että erosivat Lipposen hallituksesta vastalauseena viidennen ydinvoimalan rakennusluvalle.
Lisäydinvoima ei ole vaarallista vihreiden mielestä, mutta 1% lisää uusiutuvaa vesivoimaa rakennetuissa koskissa on vaarallista.
1% vesivoimaa synnyttää joka vuosi vaarallista säteilevää ydinjätettä niin paljon, että ei niitä vesialtaita voi millään rakentaa Kollajaan ja Vuotokseen, koska siellä on olemassa olevia voimalaloitakin niin paljon, että ne voisivat tuottaa sähköä allasvedestä, jota ei tarvitsisi ohijuoksuttaa.
MISSÄ HELVETISSÄ ON TEIDÄN AIVOT ???
Onhan se nyt tyrmistyttävää, jos vesivoimaa ei käytetä hyväksi, kun näihin koskiin on jo rakennettu voimalat, ja kyse on ohijuoksutuksen ja tulvanhallinnan yhdistämisestä kestävällä tavalla.
---------------
Ydinvoimaloita ajetaan vakioteholla ydinturvallisuuden takaamiseksi. Säätövoimaa tarvitaan ja ainut kestävä ratkaisu on vesivoima.
Joko koskissa ja altaissa tai pumppuvarastoissa.
Tuulivoima on riippuvainen säästä, eikä ole varastoitavissa helposti muuhun kuin veteen.
Joko lämpönä tahi potentiaalienergiana.
Ei ole olemasa nollasummapeliä, jossa kakkua voi sekä syödä että säästää yhtäaikaa.
Pelkästään Kollajan allas toisi kymmenen miljoonan euron edestä sähköä vuosittain.
200 GWh joka vuosi.
1 tonni öljyä sisältää 11,9 MWh energiaa, josta lämmöksi voi muuttaa 90%, mutta pelkäksi sähköksi vain 30-40% parhaimmillaankin.
Kollajan altaan tuottaman sähkön tuottamiseen tarvittaisiin siis 100% hyötysuhteella 16.806 tonnia öljyä, mutta 30% hyötysuhteella jopa 56.000 tonnia öljyä.
Vuotoksen allas tuottaisi 325 GWh, joka vastaisi samalla tavalla 1.625 kertaa enemmän kuin Kollaja.
Eli 100% hyötysuhteella 27.309 tonnia öljyä ja 30% suhteella 91.032 tonnia öljyä.
Koska Kollaja ja Vuotos tuottaisivat suoraan sähköä, olisi niiden pelkän sähkön tuottaminen öljyllä 30% hyötysuhteella (generaattori kulutuspiikkitilanteissa)vaatinut 147.000 tonnia öljyä.
Vähimmilläänkin Vuotoksen ja Kollajan sähköenergia 100% suhteella öljyn muodossa olisi 30 miljoonaa euroa.
Kyse ei ole siitä, että Kollajan ja Vuotoksen energiamäärä voitaisiin korvata sillä, että SUomen kaikki hehkulamput vaihdettaisiin säästäviin halogeeni ja loisteputkiin.
Vaan kyse on siitä, että kun hehkulamput vaihdettaisiin Kollajan ja Vuotoksen lisäksi, Suomen täysin rakentamattomat kosket saisivat pysyä sellaisina.
Eiku eiku eiku...
Muttakun muttakun muttakun...
Suomen johdossa, presidenttinä tahi hallituksessa, ei voi olla sellaisia voimia, jotka asettavat jonkin toisen maan kansantalouden edun Suomen oman kansantalouden, valtion ja kuntien edun edelle.
Kun Suomen soiden vuotuista kasvua muutettaisiin liikennedieseliksi, pitäisi vielä muistaa, että ulkomaisen tuontiöljyn korvaamisen lisäksi luodaan työpaikkoja kotimaahan.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Kollajan loka-altaan teho olisi 120 GWh vuodessa ei 200 GWh kuten Uuno ja voimayhtiön mies höpöttää. Suuruusluokaltaan se olisi siis noin 0,2 promillea Suomen energiankulutuksesta eli täysin mitätön.
Näin on. Mekin poltellaan kynttilää, emme tarvitse edes sähköä. eikös vaan. Nyt jo saa olla valotta.
Miten sullä.
Ja vertaa koko maapallon sähkön tuottoon niin havaitset sen promillemäärän vähäisyyden, aivan kuin vertaisit omaa järkeäsi mormaali-ihmisen aivotoimintaam. Aivan samaa luokkaa sun höpötyksesi!