Jos ICCPn esittämä ilmastonmuutos johtuisi ihmisen lisääntyneestä toiminnasta, se näkyisi selkeästi teollisen vallankumouksen jälkeisissä ilmastoissa eli ihmisen vaikutus näkyisi selkeänä lämpötilan jatkuvana nousuna 1700-luvulta lähtien, johtuen ihmiskunnan jatkuvasti lisääntyneestä fossiilisten polttoaineiden käytön lisääntymisestä. Erityisen selkeästi se näkyisi 1800-luvun voimakkaan teollistumisen myötä noin vuodesta 1850 lähtien.
Climatical Institute of University of East Anglia (K.Briffa et al) on valmistanut lämpökäyrän vuosille 0-2000 puiden vuosirengaskasvustoihin nojaten. Tuosta käyrästä näkyy, että ilmasto on lämmennyt juuri ennen vuotta 2000, mutta juuri sitä ennen se kylmeni rajusti 700-luvun ja 100-luvun tasolle. Käyrästä näkee myös sen, ettei teollinen vallankumous ja räjähdysmäisesti lisääntynyt ihmisen kasvihuonepäästöjen määrä (hiili oli ihmiskunnan pääpolttoaine, siis fossiilisista energianlähteistä se pahin ICCPn mukaan) vaikuttanut ilmastoon tuolloin mitenkään. Päinvastoin, 1800-luvun alkupuolella ilmasto kylmeni 1800-luvun alkuvuosikymmeninä dramaattisesti.
Käyrästä näkee myös huomattavia ilmaston lämpenemisjaksoja vuoden 1000 ja 1500 paikkeilla, samoin 400-luvulla. Tuolloinhan ihmiskunnan synnyttämät kasvihuonekaasupäästöt eivät voineet vaikuttaa asiaan lainkaan, vaikka lämpötila kohosikin nykyiselle tasolle tai sitä korkeammallekin.
Ekaterinburg Institute of Plant and Animal Ecology (S.Shiyatov, R. Hantemirov) on valmistanut vastaavan käyrän Siperiasta kerättyjen puunäytteiden avulla. Se seurailee pääasiassa edellistä, mutta on hieman tarkempi. Siitä näkyy selvä lämpötilan nousu noin 1940-50-lukujen paikkeilla, jonka jälkeen lämpötila romahti dramaattisesti alle keskiarvon, ennen lievää nousua juuri ennen vuotta 2000. Siihen mennessä nousu oli kavunnut noin viidenneksen romahdusta edeltäneeseen tasoon.
Samasta lämpökäyrästä voi haivaita, että vuoden 2000 paikkeilla Siperiassa oli jokseenkin sama ilmasto kuin vuonna 1700, 1400, 700 ja 300. Tämä ei tietenkään mitenkään mahdu ICCPn lämpötilakäyriin, mutta varmaan jokin selitys siihenkin keksitään.
Kylmiä kausia on esiintynyt 100-luvun jälkipuoliskolla, jolloin ilmasto jäähtyi nykyistä lämpimämmästä muutamassa vuodessa dramaattisesti, sekä 500-luvun puolessa välissä, 900-luvun lopulla, 1200-luvun puolessa välissä ja 1800-luvulla ja 1900-luvulla. 1900-luvun lämpöjaksoja vastaavia esiintyi 1300-luvun alkupuolella, 900-luvulla ja 100-luvulla. Nuo lämpenemisjaksot eivät liene ihmisen kasvihuonekaasupäästöjen aikaansaamia, vaikka ovatkin jopa dramaattisempia kuin nykyinen lämpeneminen.
Climatical Institute of University of East Anglia (K.Briffa et al) on valmistanut lämpökäyrän vuosille 0-2000 puiden vuosirengaskasvustoihin nojaten. Tuosta käyrästä näkyy, että ilmasto on lämmennyt juuri ennen vuotta 2000, mutta juuri sitä ennen se kylmeni rajusti 700-luvun ja 100-luvun tasolle. Käyrästä näkee myös sen, ettei teollinen vallankumous ja räjähdysmäisesti lisääntynyt ihmisen kasvihuonepäästöjen määrä (hiili oli ihmiskunnan pääpolttoaine, siis fossiilisista energianlähteistä se pahin ICCPn mukaan) vaikuttanut ilmastoon tuolloin mitenkään. Päinvastoin, 1800-luvun alkupuolella ilmasto kylmeni 1800-luvun alkuvuosikymmeninä dramaattisesti.
Käyrästä näkee myös huomattavia ilmaston lämpenemisjaksoja vuoden 1000 ja 1500 paikkeilla, samoin 400-luvulla. Tuolloinhan ihmiskunnan synnyttämät kasvihuonekaasupäästöt eivät voineet vaikuttaa asiaan lainkaan, vaikka lämpötila kohosikin nykyiselle tasolle tai sitä korkeammallekin.
Ekaterinburg Institute of Plant and Animal Ecology (S.Shiyatov, R. Hantemirov) on valmistanut vastaavan käyrän Siperiasta kerättyjen puunäytteiden avulla. Se seurailee pääasiassa edellistä, mutta on hieman tarkempi. Siitä näkyy selvä lämpötilan nousu noin 1940-50-lukujen paikkeilla, jonka jälkeen lämpötila romahti dramaattisesti alle keskiarvon, ennen lievää nousua juuri ennen vuotta 2000. Siihen mennessä nousu oli kavunnut noin viidenneksen romahdusta edeltäneeseen tasoon.
Samasta lämpökäyrästä voi haivaita, että vuoden 2000 paikkeilla Siperiassa oli jokseenkin sama ilmasto kuin vuonna 1700, 1400, 700 ja 300. Tämä ei tietenkään mitenkään mahdu ICCPn lämpötilakäyriin, mutta varmaan jokin selitys siihenkin keksitään.
Kylmiä kausia on esiintynyt 100-luvun jälkipuoliskolla, jolloin ilmasto jäähtyi nykyistä lämpimämmästä muutamassa vuodessa dramaattisesti, sekä 500-luvun puolessa välissä, 900-luvun lopulla, 1200-luvun puolessa välissä ja 1800-luvulla ja 1900-luvulla. 1900-luvun lämpöjaksoja vastaavia esiintyi 1300-luvun alkupuolella, 900-luvulla ja 100-luvulla. Nuo lämpenemisjaksot eivät liene ihmisen kasvihuonekaasupäästöjen aikaansaamia, vaikka ovatkin jopa dramaattisempia kuin nykyinen lämpeneminen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
puiden kasvulustoista ei voi mallittaa pitkiä trendejä, senhän tietää jokainen hiukkasenkin asiaan perehtynyt.
Mutta ihan kivoja pikaisten muutosten ilmentäjiähän ne ovat, vaikkapa muinaiset tulivuorenpurkaukset näkyvät oikein hyvin.
Niin, puiden vuosikasvustoistahan näkyy se millainen ilmasto todellisuudessa oli, eikä mikään mallinnus tai teoreema. Siksi ne ovat niin käteviä todisteita, varsinkin kun näytteitä on kerätty Kaliforniasta, Andeilta, Siperiasta, länsi-Euroopasta jne. Varsin kattava näyttö, eikö totta?
ensin hiukkasen selvää asioista... Joku alan perusoppikirja käteen ja sitä rataa.
Lustoista ei saa irti trendejä, vain lyhytaikaisia muutoksia. Asia ei siitä vänkäämällä muuksi muutu - minun puolestani saat uskoa aivan mitä haluat.
Mitä ovat trendit?
Miten ne eroavat lyhytaikaisista muutoksista?
Olet oikeassa, vuosirenkaitahan ne ovat. Juuri siksi viimeisten kahden tuhannen vuoden ajalta ne osoittavat niin hyvin menneet ilmastolämpötilat vuosi toisensa perään. Siis ne osoittavat jokaisen vuoden lämpöilmaston. Jokainen vuosi viimeisen kahden vuosituhannen ajalta.
Ei mitään kokeita, teorioita, mallinnuksia, malleja, tietokonelaskelmia, vaan todellisia tapahtuneita ilmastomuutoksia viimeisten kahden tuhannen vuoden ajalta.
Siis luonnon itsensä taltioimaan FAKTAA viimeisen kahden tuhannen vuoden ajalta. Pistää miettimään, vai mitä? :-D
Akuankka -tasoista lorua.
No comments
Ilmeisesti mitään hyvää selitystä noille lämpötilan muutoksille eivät hiilidioksidiuskovaiset ole keksineet, joten niitä yritetään väittää paikallisiksi ilmiöiksi ym.
Näin maallikkona en ymmärrä sitä, että jotkut tiedemiehet uskovat hiilidioksidin olevan syyllinen ilmaston lämpenemiseen vaikka siihen ei ole muuta perustetta kuin tietokonemallit, jotka eivät pidä yhtä todellisuuden kanssa. Luulisi tuolla tasolla ymmärryksen olevan niin paljon parempi, ettei uskolla olisi enää sijaa vaan kaikki perustuisi tutkittuun tietoon.
Minuakin epäilyttää eniten ihmisperäisen ilmastonmuutoksen kannattajissa juuri se, että he joutuvat niin ehdottomasti kiistämään ja vähättelemään ilmaston kylmenemisjaksoja(esim pikkujääkausi) ja lämpenemisjaksoja menneisyydessä pelastaakseen omat ilmastomallinsa.
Ilmastomalleissa ei voi eikä saa olla mitään vikaa, ei tietenkään... Koska pikkujääkautta eikä muitakaan ilmastonmuutoksia menneisyydessä ilmastomalleissa näy, niitä ei ole voinut olla olemassakaan. Täysin aukotonta kehäpäättelyä!
Tietokoneohjelmalla saadaan kierroksen 2 oikeat lottonumerot. Pieni epävarmuustekijä ennusteeseen tietysti liittyy, mutta numerot saadaan jälkikäteen vastaamaan todellisuutta, kun muutetaan hieman korjauskerrointa pienemmäksi tai suuremmaksi.
Voisitko laittaa jonkun linkin viittaamaasi tutkimukseen? En löydä pienellä googletuksella ainakaan mitään vastaavaa.
Tietääkseni IPCC ei ole väittänyt ihmisen toimien olevan ainoa ilmastoon vaikuttava tekijä, kuten annat ymmärtää viestissäsi.
David Keys: Catastrophe, An Investigation into the Origins of the Modern World, Arrow Books 2000. Tuolta löytyy ainakin molemmat käyrät.
Kun kaikki kasvuun vaikuttavat tekijät ovat kunnossa:(lämpötila,valon- ja ravinnonsaanti,tautitilanne,vedensaanti,oikea maaperän happamuus ym.)On vuosiluston kasvu suuri.Miten lustotutkimuksessa erotetaan esim 100 vuoden kuiva jakso ,100 vuoden kylmästä jaksosta.Mitä muuta lustosta voidaan selvittää kuin sen paksuus.
niistä juuri muuta yleensä selvitetä, ainakaan meillä Suomessa.
Mitataan paksuudet, tasoitetaan lustonleveydet puun elinkaaren mukaisella funktiolla yhteismitallisiksi (samalla kadottaen pitkän ajan trendit), plotataan käppyräksi ja ihmetellään kun keskiarvo keskiarvovakioidussa käyrässä pysyy vakiona läpi vuosituhannet.