suomi-latina käännös

Jos et tiedä asiasta mitään eikä sinulla ole mitään hyvää sanottavaa kenestäkään, kannattaisiko olla hiljaa?

Jospa lukisit jonkin aiemmassa keskustelussa esitetyn selityksen siitä, mikä mättää siinä, että joku, joka ei osaa jotain kieltä, pyytää muita kääntämään tekstin sellaisia varten, jotka eivät myöskään osaa.

Osaisiko joku ystävällinen latinan osaaja kääntää;
Vaatimattomuus kaunistaa.

sörkän ukko kirjoitti:

Osaisiko joku ystävällinen latinan osaaja kääntää;
Vaatimattomuus kaunistaa.

Pudor ornat.

En todellakaan osaa latinaa sanaakaan enkä ota mitään vastuuta tuosta.

Sörkassa 8½ vuotta asuneena kehottaisin sinuakin jättämään tuon toisen ¨:n pois poikkeensa.

osaamatikka kirjoitti:

Pudor ornat.

En todellakaan osaa latinaa sanaakaan enkä ota mitään vastuuta tuosta.

Sörkassa 8½ vuotta asuneena kehottaisin sinuakin jättämään tuon toisen ¨:n pois poikkeensa.

Lue lisää

Kiitos oikaisusta, itse olen asunut sörkassa 18 vuotta.
Vaatimattomuus kaunistaa.
En ole saanut kuin yhden käännöksen.
Toivoisin lisää

sörkan ukko kirjoitti:

Kiitos oikaisusta, itse olen asunut sörkassa 18 vuotta.
Vaatimattomuus kaunistaa.
En ole saanut kuin yhden käännöksen.
Toivoisin lisää

Sörkka oli tosi hieno mesta yksin ja kaksin, mutta sille kolmannelle (ja sittemmin neljännelle) kaipasi vähän avarampia maisemia. Siitä poismuutosta on kohta 32 vuotta.

Mutta niitä 8½ vuotta ei ole katuminen.

Noinkin käy, joskin ehkä tavallisempi ilmaisumuoto olisi IN PATRIS MEI MEMORIAM kirjoitettuna tässä tarkoituksellisesti isoin alkukirjaimin (kapiteelein), mikä vasta klassisen latinan kirjoitustapaa.

totinen_poika kirjoitti:

Noinkin käy, joskin ehkä tavallisempi ilmaisumuoto olisi IN PATRIS MEI MEMORIAM kirjoitettuna tässä tarkoituksellisesti isoin alkukirjaimin (kapiteelein), mikä vasta klassisen latinan kirjoitustapaa.

Lue lisää

>isoin alkukirjaimin (kapiteelein)

Puhekielessä isoiksi kirjaimiksi kutsutut kirjaimet ovat VERSAALEJA eli VERSAALIkirjaimia eli suuraakkosia ja pieniksi kutsutut gemenoita eli gemenakirjaimia eli pienaakkosia.

Kapiteelit eivät ole kumpaakaan; ne ovat gemenan kokoisia mutta versaalin näköisiä.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Kapiteeli

Täsmertäjä kirjoitti:

>isoin alkukirjaimin (kapiteelein)

Puhekielessä isoiksi kirjaimiksi kutsutut kirjaimet ovat VERSAALEJA eli VERSAALIkirjaimia eli suuraakkosia ja pieniksi kutsutut gemenoita eli gemenakirjaimia eli pienaakkosia.

Kapiteelit eivät ole kumpaakaan; ne ovat gemenan kokoisia mutta versaalin näköisiä.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Kapiteeli

Lue lisää

Kapiteelit eivät ole kumpaakaan; ne ovat gemenan kokoisia mutta versaalin näköisiä.

Kapiteelit muistuttavat siis ulkonäöltään suuraakkosia mutta ovat gemenoiden x-korkeuden korkuisia (alapidennöksen korkeus puuttuu).

http://www.notepad.fi/Sanasto kuvat/adfgAp.gif
http://www.notepad.fi/Sanasto kuvat/EOfg.gif

Aitoa kapiteelia ei saada pienentämällä vastaava versaalikirjain gemenan x-korkeuden kokoon, koska kirjain ohenee samalla.

Kapiteeleja ei ole tarjolla läheskään jokaisessa fontissa ja niiden käyttö on aika harvinaista.

Täsmertäjä kirjoitti:

Kapiteelit eivät ole kumpaakaan; ne ovat gemenan kokoisia mutta versaalin näköisiä.

Kapiteelit muistuttavat siis ulkonäöltään suuraakkosia mutta ovat gemenoiden x-korkeuden korkuisia (alapidennöksen korkeus puuttuu).

http://www.notepad.fi/Sanasto kuvat/adfgAp.gif
http://www.notepad.fi/Sanasto kuvat/EOfg.gif

Aitoa kapiteelia ei saada pienentämällä vastaava versaalikirjain gemenan x-korkeuden kokoon, koska kirjain ohenee samalla.

Kapiteeleja ei ole tarjolla läheskään jokaisessa fontissa ja niiden käyttö on aika harvinaista.

Lue lisää

>alapidennöksen korkeus puuttuu

Joistakin gemenoista löytyy alapidennys, ei siis mitään alapidennöstä.

=> alapidennyksen korkeus puuttuu

Täsmertäjä kirjoitti:

>isoin alkukirjaimin (kapiteelein)

Puhekielessä isoiksi kirjaimiksi kutsutut kirjaimet ovat VERSAALEJA eli VERSAALIkirjaimia eli suuraakkosia ja pieniksi kutsutut gemenoita eli gemenakirjaimia eli pienaakkosia.

Kapiteelit eivät ole kumpaakaan; ne ovat gemenan kokoisia mutta versaalin näköisiä.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Kapiteeli

Lue lisää

Kun kerta muinaisissa roomalaisissa kirjoituksissa ei ole käytetty pieniä kirjaimia vai mitä gehennoja ne ovat, niin kumpaisiako roomalaiset käyttivät: versaaleja vai kapiteeleja?

Pohdiskelijakin kirjoitti:

Kun kerta muinaisissa roomalaisissa kirjoituksissa ei ole käytetty pieniä kirjaimia vai mitä gehennoja ne ovat, niin kumpaisiako roomalaiset käyttivät: versaaleja vai kapiteeleja?

Lue lisää

Minun puolestani voidaan mieliksesi sopia, että roomalaiset käyttivät kapiteeleja, miksi ikinä lienevät sitten puustaimiaan itse kutsuneetkin.

PIPPINUS BREVIKSEN nimi ilmeisesti kirjoitettiin vielä SUURAAKKOSILLA, mutta hänen poikansa Carolus Magnuksen nimeen saatettiin varmaan jo liittää pienaakkosia. Väittävät nimittäin, että jälkimmäisen neuvonantaja, munkki nimeltä Alcuin, olisi karolingisen minuskelikirjoituksen eli nykyisen (sekä suur- että pienaakkoset käsittävän) latinalaisen kirjaimiston esimuodon isä.

http://www.ratol.fi/~tsiren/typohistoria/kirjoituksen_historiaa2.htm

Joka tapauksessa: SUURAAKKOSIA eli ”isoja kirjaimia” ei pidä kutsua kapiteeleiksi vaan versaaleiksi.

Täsmertäjä kirjoitti:

Minun puolestani voidaan mieliksesi sopia, että roomalaiset käyttivät kapiteeleja, miksi ikinä lienevät sitten puustaimiaan itse kutsuneetkin.

PIPPINUS BREVIKSEN nimi ilmeisesti kirjoitettiin vielä SUURAAKKOSILLA, mutta hänen poikansa Carolus Magnuksen nimeen saatettiin varmaan jo liittää pienaakkosia. Väittävät nimittäin, että jälkimmäisen neuvonantaja, munkki nimeltä Alcuin, olisi karolingisen minuskelikirjoituksen eli nykyisen (sekä suur- että pienaakkoset käsittävän) latinalaisen kirjaimiston esimuodon isä.

http://www.ratol.fi/~tsiren/typohistoria/kirjoituksen_historiaa2.htm

Joka tapauksessa: SUURAAKKOSIA eli ”isoja kirjaimia” ei pidä kutsua kapiteeleiksi vaan versaaleiksi.

Lue lisää

Carolus Magnuksesta (742–814) ja viinin autuudesta on Emanuel von Geibel (1815–1884) riimitellyt tähän tapaan (huom. viimeisen säkeistön sana Römer, ”roomalainen”, joka viittaa tietynmalliseen viinilasiin):

Rheinsage

Am Rhein, am grünen Rhein,
Da ist so mild die Nacht!
Die Rebenhügel liegen
In goldner Mondespracht.

Und an den Hügeln wandelt
Ein hoher Schatten her
Mit Schwert und Purpurmantel,
Die Krone vom Golde schwer.

Das ist der Carl der Kaiser,
Der mit gewalt'ger Hand
Vor vielen hundert Jahren G
eherrscht im deutschen Land.

Er ist herauf gestiegen
Zu Aachen aus der Gruft
Und segnet seine Reben
Und atmet Traubenduft.

Bei Rüdisheim, da funkelt
Der Mond ins Wasser hinein
Und baut eine goldne Brücke
Wohl über den grünen Rhein.

Der Kaiser geht hinüber
Und schreitet langsam fort,
Und segnet längs dem Strome
Die Reben an jedem Ort.

Dann kehrt er heim nach Aachen
Und schläft in seiner Gruft,
Bis ihn im neuen Jahre
Erweckt der Trauben Duft.

Wir aber füllen die Römer
Und trinken im goldnen Saft
Auf die rheinische Legende
Und die rheinische Lebenskraft.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Kaarle_Suuri

Voisiko joku kääntää minulle lauseen "vahvoja koetellaan" latinaksi? :-) kiitos paljon!

Entä onnistuisiko sellaisen lauseen kääntäminen latinaksi kuin "Älä vahingoita/satuta sellaista jota et voi tappaa"??

Voisitko ystävällisesti pelastaa minut ja kääntää latinaksi "perhosen siivenisku täällä voi aiheuttaa myrskyn siellä", tolla olisi todella kiire ja sitäkin tärkeempi... Kiitos.

totinen_poika kirjoitti:

Noinkin käy, joskin ehkä tavallisempi ilmaisumuoto olisi IN PATRIS MEI MEMORIAM kirjoitettuna tässä tarkoituksellisesti isoin alkukirjaimin (kapiteelein), mikä vasta klassisen latinan kirjoitustapaa.

Lue lisää

Voisitko ystävällisesti pelastaa minut ja kääntää latinaksi "perhosen siivenisku täällä voi aiheuttaa myrskyn siellä", tolla olisi todella kiire ja sitäkin tärkeempi... Kiitos.

Hän kävi tänään jo Urlahtelijan kimppuun. Ehkäpä hänellä ei ollut tänään höyryä enempiin päästöihin.