Vuonna 2007 Pohjoisen Jäämeren jään pinta-ala saavutti pitemmän ajan minimin. Tuon ilmiö kaiketi nähtiin merkkinä ilmaston lämpenemisestä.
Tämän jälkeen em. jään pinta-ala on hiljaksiin kasvanut. Tätä kasvua ei kuitenkaan ei ole tulkittu samaan tapaan indikaattoriksi, vaan huomiota on kiinnitetty mm. siihen, että uusi jää on yksivuotista. Vähän vaikeaa lisääntyneen jään kai olisikin olla monivuotista jäätä?
Nyt mittaukset ovat antaneet viittauksia myös jään paksuuntumisesta, muistaakseni. Joka tapauksessa linkistä avautuva käyrästö osoittaa, että tällä hetkellä jään pinta-ala on tämän vuosituhannen keskitasoa:
http://www.ijis.iarc.uaf.edu/seaice/extent/AMSRE_Sea_Ice_Extent.png
Ja verrattuna pitkäaikaiseen keskiarvoon ja "ennätysvuoteen" ollaan lähempänä jälkimmäistä:
http://nsidc.org/data/seaice_index/images/daily_images/N_timeseries.png
Tässä vaiheessa näyttäisi edellisten vuosien käyristä päätellen vielä olevan mahdollista sekä ennätyksen alittaminen että ihan keskiarvoinen tulos vuosituhannelle, jälkimmäinen ehkä vähän todennäköisempänä. Pitkäaikasen keskiarvon alle jäätäneen koko vuodeksi.
Niin ihan mielipiteenä erilaisista tulosvaihtoehdoista:
a) ennätys rikotaan tänä vuonna 2009
b) jään pinta-alan mini kasvaa vuoteen 2008 nähden, eli jään määrä jatkaa kasvuaan
1) Kumpi tulos mielestäsi viittaa ilmaston lämpenemiseen, jos kumpikaan?
2) Kumpi tulos mielestäsi viittaa ilmaston viilenemiseen, jos kumpikaan?
Kyse on siis lähinnä siitä, että uskotko Jäämeren jään pinta-alan toimivan ilmastoindikaattorina vai etkö usko. Vai toimiiko uskosi vain toiseen suuntaan ja uskoa horjuttavaan suuntaan tapahtuvalle muutokselle haet muita selityksiä?
Tämän jälkeen em. jään pinta-ala on hiljaksiin kasvanut. Tätä kasvua ei kuitenkaan ei ole tulkittu samaan tapaan indikaattoriksi, vaan huomiota on kiinnitetty mm. siihen, että uusi jää on yksivuotista. Vähän vaikeaa lisääntyneen jään kai olisikin olla monivuotista jäätä?
Nyt mittaukset ovat antaneet viittauksia myös jään paksuuntumisesta, muistaakseni. Joka tapauksessa linkistä avautuva käyrästö osoittaa, että tällä hetkellä jään pinta-ala on tämän vuosituhannen keskitasoa:
http://www.ijis.iarc.uaf.edu/seaice/extent/AMSRE_Sea_Ice_Extent.png
Ja verrattuna pitkäaikaiseen keskiarvoon ja "ennätysvuoteen" ollaan lähempänä jälkimmäistä:
http://nsidc.org/data/seaice_index/images/daily_images/N_timeseries.png
Tässä vaiheessa näyttäisi edellisten vuosien käyristä päätellen vielä olevan mahdollista sekä ennätyksen alittaminen että ihan keskiarvoinen tulos vuosituhannelle, jälkimmäinen ehkä vähän todennäköisempänä. Pitkäaikasen keskiarvon alle jäätäneen koko vuodeksi.
Niin ihan mielipiteenä erilaisista tulosvaihtoehdoista:
a) ennätys rikotaan tänä vuonna 2009
b) jään pinta-alan mini kasvaa vuoteen 2008 nähden, eli jään määrä jatkaa kasvuaan
1) Kumpi tulos mielestäsi viittaa ilmaston lämpenemiseen, jos kumpikaan?
2) Kumpi tulos mielestäsi viittaa ilmaston viilenemiseen, jos kumpikaan?
Kyse on siis lähinnä siitä, että uskotko Jäämeren jään pinta-alan toimivan ilmastoindikaattorina vai etkö usko. Vai toimiiko uskosi vain toiseen suuntaan ja uskoa horjuttavaan suuntaan tapahtuvalle muutokselle haet muita selityksiä?
Vastaukset 101
Vanhimmat
Hyvä kirjoitus, "tuttumies". Ilmastoindikaattorina toimimisen ongelma on se, että luotettavia tilastoja jäämääristä on varsin lyhyeltä ajalta. Olisi paljon helpompaa arvioida kehitystä, jos tietäisimme tarkalleen millainen Jäämeren tilanne oli esimerkiksi 1900-luvun alussa.
Esimerkiksi tässä linkissä on kolmen arktisen merialueen jäämäärästä 1900-luvun alusta saakka:
http://www.climate4you.com/images/SeaIceInFourArcticSeas Polyakov2003.jpg
Suurin osa tilastoista alkaa 1950-luvulta, kun taas sitä ennen olisi tapahtunut varsin jyrkkä jäämäärän väheneminen.
Merijäät lisääntyneet lähes kaksinkertaisiksi ja ilmasto viilentynyt koko 2000-luvun.
Että te hörhöt jaksatte hörhöillä loputtomasti ihan selvällä asialla.
http://arctic.atmos.uiuc.edu/cryosphere/IMAGES/seasonal.extent.1900-2007.jpg
http://earthobservatory.nasa.gov/Features/SeaIce/images/sea_ice_1953-2008.png
http://earthobservatory.nasa.gov/Features/SeaIce/images/arctic_minimum_extent.png
data arktisesta jäästä on mielestäni luotettavampaa kuin linkittämäsi (1953-08) graafi, joka on muistaakseni osittain interpoloitu mm. lämpötiladataan perustuen.
http://www.agu.org/pubs/crossref/2008/2008JC004830.shtml
Kyseisessä lyhennelmässä mainittu jään laajuus perustuu vain ja ainoastaan merijääkartoille.
"We present a time series of sea ice extent in the Russian Arctic based on observational sea ice charts compiled by the Arctic and Antarctic Research Institute (AARI)."
Mutta koska tieteellisessä artikkelissa pitää aina olla jotain mielenkiintoista luettavaa, vetävät kirjoittajat johtopäätöksiä merijään laajuuden anomalioista merijääkarttojen ja lämpötilamittausten perusteella.
"The AARI charts, combined with air temperature records, suggest that the retreat in recent decades is pan-Arctic and year-round in some regions, whereas the early twentieth century retreat was only observed in summer in the Russian Arctic."
Tämä ei siis suinkaan tarkoita mitään sellaista, että lämpötiloja ja merijääkarttoja olisi sekoitettu keskenään, jos nyt sellaisessa käsityksessä olit.
Linkkini liittyy nimenomaan siihen venäläisten ei hohhoijaan esittämään käppyrään.
Siis rautalangasta:
Hohhoijaan käppyrä (vanha data on itse asiassa lämpöitiladatasta interpoloitu):
http://arctic.atmos.uiuc.edu/cryosphere/IMAGES/seasonal.extent.1900-2007.jpg
Venäläisten käppyrä:
http://www.climate4you.com/images/SeaIceInFourArcticSeas Polyakov2003.jpg
Juttu siitä, että venäläisten tiedot tulisi ottaa huomioon arktisen mään historiallista määrää arvioitaessa (tosin yhdistettynä ilmastodataan ja tietokonemallinnuseen tyypilliseen klimatologien tyyliin):
http://www.agu.org/pubs/crossref/2008/2008JC004830.shtml
Myönnän, etten selittänyt linkkiä riittävän hyvin, mutta oletin asian olevan melko itsestäänselvää kun lukee linkin abstraktin.
"For the Russian Arctic as a whole in summer, there have been two periods of retreat separated by a partial recovery between the mid-1950s and mid-1980s. "
Ilmasto viilentynyt jo lähes 15 vuoden ajan. Ei ole mitään "ihmisen aiheuttamaa ilmastonmuutosta", vaan normaalia luonnon kiertokulkua.
tämä abstrakti http://www.agu.org/pubs/crossref/2008/2008JC004830.shtml olisi missään suhteessa tähän käppyrään http://www.climate4you.com/images/SeaIceInFourArcticSeas Polyakov2003.jpg?
Ja miksi kuvittelet, että tämä käppyrä http://arctic.atmos.uiuc.edu/cryosphere/IMAGES/seasonal.extent.1900-2007.jpg olisi millääna lailla lämpötiladatasta interpoloitu?
Valitan, mutta en usko kumpaakaan väitettäsi. Et ole millään lailla todistanut niiden paikkansa pitävyyttä.
AARI:n jäädatasta vastaa hyvinkin tuon käppyrän muotoa ja Polyakov näytää olleen aikonaan tuon AARI:n tutkija.
Itse asiassa viittasin siihen toiseen esitettyyn käyrään (-53 lähtien), tuossahan ei ole jaksettu vuosisadan alun tilannetta edes yrittääkään interpoloida.
Sen toisen käppyrän julkaisuun olen aikoinaan perehtynyt ja siinä sen tausta kerrottiin, mutta en ymmärrä miksi minun pitäsi siitä lähdejulkaisut tänne kaivaa, jos käyrän esittelijä ei niitä tarjonnuta ja jos et itse ole jaksanut asiaan tutustua.
Ilmeisesti myös norjalaisten tutkimustieto on venäläisten käyrän kanssa sopusoinnussa siinä, että jään määrässä on ollut suuriakin vaihteluita:
http://www.physorg.com/news165668875.html
Wikipediassa kylmästi väitetään, että käyrä on kokonaan (satellitti) mikroaaltomittuksiin perustuva:
http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Arctic_Sea_Ice_Extent_Anomaly_1953-2007.png
Mikä on melkolailla huolimatonta, sillä viitteessä sanotaan selkeästi:
"data have been obtained from the UK Hadley Centre and are based on operational ice charts and other sources. For January 1979 through September 2008, data are derived from passive microwave (SMMR / SSM/I)"
Mitä ne muut lähteet sitten ovat?
http://www.igsoc.org/annals/46/a46a251.pdf
Sen verran joudun korjaamaan, että tuossa ainakin väitetään, ettei data perustu enää ENSISIJAISESTI klimatologiaan vuoden 1953 jälkeen.
"we use only the 1953–2003 period because it is based primarily
on the operational charts and not climatology.
Käytännössä jutusta selviää käppyrän dataa on käsitelty reippaasti pohjana käytetyistä jo raakadatasta reippaasti käsitellyistä aikasarjoista ja on melko mahdotonta tuon perusteella analysoida mikä on raakadata ja paljonko on klimatologista (lämöpötiloihin yms.) pohjautuvaa interpolointia.
Perustat siis väitteesi Poljakovin ja Mahoney et al:in (2008) yhteydestä mutuun. Ei vakuuta. Vaikka eipä tuolla ole pätkääkään väliä.
http://www.cgd.ucar.edu/cas/guide/Data/walsh.html kertoo, että 1870-1953 perustuu klimatologioihin ja havaintoihin. Havaintojen välit on siis klimatologioiden avulla interpoloitu. Missään ei kuitenkaan mainittu mitä muuttujaa klimatologialla tarkoitetaan, joten en ole lainkaan vakuuttunut tähänkään asiaan liityvästä väitteestäsi.
Väitteesi ovat joka tapauksessa epärelevantteja nimim. tuttumiehen esityksen kannalta. Vaikka ennen vuotta 1953 jäädatat olisi interpoloitu käyttäen galaksien välisten etäisyyksien neliösumman logaritmia, nimim. tuttumies ei ole osannut tulkita jään laajuuksia järkevällä tavalla.
"Havaintojen välit on siis klimatologioiden avulla interpoloitu."
Viitteessä ei todellakaan lue noin. Etkö osaa englantia? Eikä tuo lauseesi ole kyllä edes selvää suomenkieltäkään.
Täällä http://www.cgd.ucar.edu/cas/guide/Data/walsh.html seisoo näin:
"Temporal and spatial gaps within observed data are filled with a climatology or other statistically derived data."
Joko leikkaa?
"Missään ei kuitenkaan mainittu mitä muuttujaa klimatologialla tarkoitetaan"
Niinpä, ja miitähän se kertoo asiaan liittyvän tieteen tasosta?
Itse asiassa on todella vaikeata varmentaa yhtään yhtään nykyisen klimatologian tutkimusta sillä julkaisujen pohjana oleva data on täysin mahdotonta saada käsiinsä. Tämä on todella paha syöpä, joka on levinnyt kyseiselle tieteenalalle ja ilmeisesti sitä pidetään ihan siellä ihan hyväksyttävänä käytäntönä. Muilla tieteenaloilla tätä ongelmaa ei ole sillä sellaista tutkimusta, jota ei voi riippumattomasti varmentaa EI PIDETÄ TIETEENÄ.
Jos lammen jäätä on sentin puksuinen, sehän on jäässä, eikös vain? Johtopäätös?
Luin pitkästä aikaa jälleen keran erän kirjan ihan hyvänkokoisesta arktisia alueita käsittelevästä kirjastostani, nimittäin Papanin "elämä jäälautalla" vuodelta 1947, siinä on kyllä mainintoja kolmemetrisestä jäistä.
Mahtaako nykyisin ollakaan sellaista jäätä arktisella jäämerellä?
Kuka tietää?
Se senttinenkin jää on auringon säteilytasapainon kannalta miltei "täysi"jääkenttä, jos siinä on peittävä lumikerros päällä. Ilman lunta asiat ovat sitten jo toisin.
Ns. latentin lämmön kannalta ratkaisevaa on jään kokonaismassa. Tarkoittaa mm. sitä, että n. 0-asteiseen merijäähän saa siirtää (auringon) energiaa rutosti, n. 333 kJ/kg muodostaa n. 1 litran 0-asteista vettä. Eikä alla oleva vesi lämpiä merkittävästi niin pitkälle kuin jäätä riittää. Ja sitten kun jää on hävinnyt, 4,18kJ lämmittää yhden litran vettä asteen verran. Saman voisi sanoa niinkin, että metrin jääkerroksen sulattaminen vaatii saman energian kuin n. 800 metrin vesikerroksen lämmittäminen asteella samaa pinta-alaa kohti. Riittävän paksu jää ei ehdi sulaa koko kesänä, kun se senttinen sulaa välittömästi, kun on vaan vähänkin on lämpöä.
Näyttivät ihmetelleen tässä Catlinin porukassa n. 2 metristä jäätä, joka oli yksivuotista. Kaiketi siellä sitten on useampivuotisessa jäässä enemmän paksuutta, varmaan tuo 3 metriä sentään löytyy. Muuten ihan tuntematon tuo mainitsemasi teos.
..lennätettiin useilla nelimoottorisella koneilla napajäälle 21.5.1937 n. 20 km:n päähän pohjoisnavasta. Retkikunta ajelehti suunnitelman mukaisesti 274 päivä kunnes pelastettin aivan pieneksi käyneeltä jäälautalta Scoresbye Sundin, Kaakkosgrönlannin rannikon edustalla, jäämurtajille "Taimyr" ja "Murmansk". Retken aikana tehtiin koko aika tieteellisia tutkimuksia ja mittauksia jotka täydensivät sen aikaista tietoa napajään alueesta. Siihen aikaan oli Neuvostoliitolla n. 60 miehitettyjä tutkimusasemia pitkin jäämerenrantaa, joilla pyritiin mm. selvittämään koillisväilyn kulkukelpoisuutta (Peter Freuchen "Vaeltava viikinki", suomeksi 1954)
Hyvin täsmellistä ja laaja tietoa napa-alueista antaa Leonid Breitfussin kirja "Das Nordpolargebiet" vuodelta 1943.
Kyllä näitä kannattaa lukea ennen kuin rupea heittelemään linkkejä tähän keskusteluun, se on sitä vanha perustietoa näes.
Tieteen mittaukset osoittavat merijään lisääntyneen ja ilmaston viilenneen.
Kysyin:
a) ennätys rikotaan tänä vuonna 2009
b) jään pinta-alan mini kasvaa vuoteen 2008 nähden, eli jään määrä jatkaa kasvuaan
1) Kumpi tulos mielestäsi viittaa ilmaston lämpenemiseen, jos kumpikaan?
2) Kumpi tulos mielestäsi viittaa ilmaston viilenemiseen, jos kumpikaan?
Vastaan itse:
1) jos jään minimiennätys rikotaan 2009, niin se viittaa ilmaston lämpenemiseen pohjoiskalotin alueella vähintäänkin, tietyin varauksin.
2) Jos jään määrä kasvaa minimissäänkin, niin kyllähän se on ilmaston viilenemisen osoitus kalotin osalta, tietyin varauksin tämäkin.
Varaukset liittyvät selvästi osoitettavaan selittävään ilmiöön, joka on kertaluontoinen. Lämminvesipulssi Tyyneltä valtamereltä olisi ehkä tämmöinen ilmiö.
Yritäs nyt hörhö ymmärtää, että aivan kuten ilmastonmuutostakaan ei voi tarkastella lyhyissä muutaman vuoden jakosissa, ei niin voi tehdä myöskään jäätiköiden osalta. Pitempinä keskiarvoina arktisen jään määrä on vähentynyt selkeästi viime vuosikymmeninä, eikä joku yksittäinen vuosi ja loputon hörhöilysi muuta sitä mihinkään.
Lienet sama keskustelija, jolle useamman viestin ajan jouduin kysymään globaalia trendiä merijään suhteen. Lopputuloksena opit, ettei se ole muuttunut.
Voisitko ystävällisesti häipyä mielenterveyshoitoon häiriköimästä tätä palstaa 24/7/365 noilla aivottomilla hörhöilyilläsi.
Alä piittaa tuosta hohhoijaa/eveqervesta.
Se ei kuuntele, ei opi eikä ymmärrä. Sama kuin puhuisi robotille. Ehkä se onkin botti. Siihen on vain ohjelmoitu tiettyjä lauseita ja linkkejä joita se randomina heittelee.
Pohjoinen merijää on vähentynyt, eteläinen ei. Oliko sinulla hörhöllä vielä muuta kysyttävää?
Noniin, osa saadusta opetuksesta taitaa olla jo unohtunut, niin jatka tästä lukemista eteenpäini:
http://keskustelu.suomi24.fi/listmessage/8163244/37976848
Ilmastonmuutos suurimpia huijauksia ikinä, ilmasto viilentynyt koko 2000-luvun.
kommentoin tuonne tuttumiehen viittaamaan viestiketjuun hänen tulkintaansa esittämistään käyristä. Hän on omalla tulkinnallaan saanut esittämistään käyristä jään määrässä miljoonina neliökilometreinä -1:stä 0,6 pohjoisella alueella ja 0,5:stä 1 eteläisellä pallonpuoliskolla.
En jaksa ymmärtää mihin tällainen voisi perustua, muuhun kuin virheeseen tai hetkellisarvojen tarkoituksenmukaiseen tuijotukseen. Näistä kumpikaan ei ole linjassa todellisuuden kanssa.
Keskiarvojen katsominen tapahtuu kokeneella tulkitsijalla ihan silmällä, mutta voi sen havainnollistaakin, jos vielä jää epäselväksi.
Jäin ihmettelemään miten voit väittää, että arktisen merijään laajuus kasvaa, kun se nimenomaan näyttää pienenevän jatkuvasti:
http://arctic.atmos.uiuc.edu/cryosphere/IMAGES/seasonal.extent.1900-2007.jpg
Elätkö vielä vuotta 2007? Ehkä sinun kannattaisi hankkia uusi kalenteri...
Sinä idiootti ilmeisesti luulet arktisten merijäiden vähenemisen päättyneen, jos esimerkiksi vuonna 2008 sitä oli hieman enemmän kuin 2007. Hohhoijaa mitä idiootteja tällä palstalla hörhöilee loputtomasti.
Painuisit helvettiin häiriköimästä tätä palstaa loputtomasti noilla mielisairailla hörhöilyilläsi. Hohhoijaa mitä idiootteja tällä palstalla hörhöilee loputtomasti.
Ja arktista jäätä on ollut koko alkuvuoden 2009 enemmän kuin vuonna 2008. Revi siitä: http://arctic-roos.org/observations/satellite-data/sea-ice/ice-area-and-extent-in-arctic
Asiantuntemattomuutesi jääasioissa on jo todistettu moneen kertaan kuten tässäkin ketjussa on käynyt ilmi.
Kaikkien tutkimuksien mukaan merijäät kaksinkertaisia ja ilmasto kylmenee.
jäiden kasvu ja häipyminen ihan kuukausitasolla. Silloin riitä väitelemistä ja keskenäistä solvamaista.
Että hyi.
Jos joillakin on materiaali kannataa vaihteeksi katsoa jääkartta 30-luvulta ja verrata nykyisiin.
Mitä väliä! Ketä kiinnostaa! Pitempiaikainen trendi on se, mikä merkitsee, ei hetkelliset sähinät.
http://keskustelu.suomi24.fi/node/8272474
[Tämän jälkeen em. jään pinta-ala on hiljaksiin kasvanut.]
No, varsinaisesti vuositilastoa on vain yhdelä koko vuodelta, mutta kuukausitasoilla ei minimejä ole kaiketi esiintynyt tässä välissä?
Tämän vuoden syksyllä sitten näemme, saako viimevuotinen minimin kasvu jatkoa. Ainakin ero ennätysvuoden 2007 käyrään kasvaa nyt. Eli todennäkösyys minimin alittamisesta hijakseen vähenee, muttei suinkaan ole vielä lähelläkään nollaa.
Aivan. Vaikka edellisen ennätysminimin alittaminen on toki vielä täysin mahdollista, pidän itse todennäköisempänä sitä että jäätä on noin 0,5-1,5 miljoonaa neliökilometriä enemmän tämän vuoden minimissä kuin viime vuonna.
Joku tuolla aiemmin ihmetteli että mitä väliä yhden vuoden minimillä on. On sillä ainakin se merkitys, että jos jäätä on nyt enemmän kuin kahden viime vuoden minimissä, se merkitsee myös monivuotisen jään lisääntymistä. Ja monivuotisen jään lisääntyminen puolestaan pienentää arktisen jään sulamisriskiä pidemmällä aikavälillä.
Heinäkuun puolenvälin jälkeen alkaa jo näkyä se mihin suuntaan tämänvuotinen minimi on kallistumassa. Lopullisesti sen määräävät elokuun virtaus- ja tuuliolosuhteet.
Jostain syystä oli paljonkin väliä, kun ilmeisesti Tyynen Valtameren pulssi sulatti jäätä kesällä 2007. Kun katsoo kuva(sarja)a jäästä, niin poikkeuksellista sulamista on tapahtunut juuri Beringin salmen suunnalta, kun Euroopassa on ollut "normaalia". Ehkä kulotusten noellakin on ollut joku merkitys? Mutta yksi poikkeusvuosi "oikeaan" suuntaan on tietenkin enempi uutinen kuin muutama "väärään".
Mutta oli vuoden 2007 minimin syy mikä tahansa, jos ilmaston lämpeneminen "painaisi päälle", ei toipumista juuri tapahtuisi, vaan sulaminen jatkuisi entisellä trendillään uudesta pinta-alatilanteesta? Jään pinta-alan kasvu siis osoittaa vähintääkin sen, että on olemassa joitain tekijöitä, jotka ainakin tilapäisesti saavat merijään pinta-alan kasvamaan (kuten on tapahtunut välillä 2007-2008 minimin osalta).
Jo nyt (siis heinäkuun alussa) on tuossa ennätysvuoden 2007 käyrässä "outo" mutka sulamisen suuntaan, mitä ei muissa 2000-luvun vuosissa näy. Linkit aloitusviestissä. Mutta:
[Heinäkuun puolenvälin jälkeen alkaa jo näkyä se mihin suuntaan tämänvuotinen minimi on kallistumassa.]
Näin se varmaan on, veikkausten osuvuus parantuu koko ajan. Esim. 2008 tulee tässä vaiheessa vielä keskikastissa (tällä vuosituhannella) mutta painuu sitten "mitalisijoille". Ja näyttäisipä tämä vuosi olevan melko tarkalleen samalla tavalla nyt. Eroa näillä vuosilla on ainakin siinä, että 2008 oli nuorta jäätä vielä enemmän kuin nyt, kenties jää oli ohuempaa ylipäätään. Tämä siis antaisi tässä vaiheessa vähän enemmän syytä pistää ropoja kasvulle kuin vähenemiselle, mutta enpä nyt olisi valmis sentään isoja vetoja lyömään.
"Tämän jälkeen em. jään pinta-ala on hiljaksiin kasvanut."
Jään laajuus ei suinkaan ole "hiljaksiin kasvanut" vaan se on jo useita vuosikymmenia pienentynyt, kuten tästä näkyy http://i39.tinypic.com/t6ufbo.png.
http://keskustelu.suomi24.fi/node/8272474
tuo esittämäsi käyrä perustuu?
http://www.cgd.ucar.edu/cas/guide/Data/walsh.html
"These data are a compilation of data from MANY SOURCES integrated into a single gridded product by John Walsh and Bill Chapman, University of Illinois. The sources of data for each grid cell HAVE CHANGED OVER THE YEARS from infrequent land/sea observations, to observationally derived charts, to satellite data for the most recent decades. Temporal and spatial gaps within observed data are filled with a climatology or other statistically derived data."
No toivottavasti itse artikkeli antaa ihan todellista tietoa siitä mihin tuo perustuu.
"Temporal and spatial gaps within observed data are filled with a climatology or other statistically derived data."
Joo...
Olet siis laittanut interpoloimalla saadun datan ja mittausdatan iloisesti samaan käyrään vaikka lähdetiedoissa nimenomaan varoitetaan tästä!
Luulitko ettei kukaan huomaa? Olet todellakin saanut hyvää oppia lätkämailakäyrän teossa... Mitäpä muuta voisi fanaattiselta alamistilta odottaakaan?
Kun havainnot merijäästä eivät sovi omaan käsitykseen, tieteenkieltäjä turvautuu siihen, minkä osaa parhaiten, eli kieltämiseen. Kommenttisi kertoo hysteerisestä tilanteesta. Älä unohda hengittää.
1972-1998: Satellite period - hemispheric coverage, state-of-the-art data accuracy
Heh, heh... Taisi kalikka kalahtaa, kun noin älähdit.
Kerropas nyt, mitä luulet minun kieltävän, niin minä voin sitten jälleen kerran kertoa miten vääriä luulosi ovat.
Taitaa kuulepas olla helpompi, että kerrot mitä tästä http://www.ipcc.ch/ipccreports/ar4-wg1.htm et kiellä.
Ihan kivat virtuaalitodellisuus-sivustot , niillä tienaakin "pikkusen enemmän" kuin jollain habbohotelli-sivustoilla. Asiakkaatkin ovat samoja..
En kiellä kieltäväni mitään, mitä en kieltäisi myöntävänikään.
"Taitaa kuulepas olla helpompi, että kerrot mitä tästä http://www.ipcc.ch/ipccreports/ar4-wg1.htm et kiellä."
Varmaan olisi sinulle helpompaa kun sinun ei tarvitsisi vastata sanoistasi.
Olet ihan kuin kreationisti joka heiluttaa raamattua ja vaatii minua osoittamaan
mitä sieltä en kiellä. Pakenet siis IPCCn taakse nin kuin kreationisti raamattunsa taakse.
Jos väität minun kieltävän jotain, niin sinun asiasi on myös osoittaa se. Jos et siihen pysty, olet todistanut olevasi väärässä.
Tänä vuonna eteläisen ja pohjoisen pallonpuoliskon lämpimyyssuhteet ovat heilahtaneet. Etelä lämpenee voimakkaammin. Pohjoisen Jäämeren kokonaan sulaminen viivästyy aikaisemmista arvioista.
Vastaus c
Tänävuonna ei ehkä lyödä ennätystä, mutta jonakin tulevana vuonna kyllä.
Linkki ketjuun, jossa on vuosien seurailuani sääilmiöistä
http://keskustelu.suomi24.fi/listmessage/1482515/37315652
Jäämeriarvioni:
http://keskustelu.suomi24.fi/listmessage/1482515/33456825
"poikanen"
"Etelä lämpenee voimakkaammin."
No miksi sitten Etelämannerta ympäröivä merijää on suurempi kuin vuosi sitten ja miljoona km yli keskiarvon.
"Pohjoisen Jäämeren kokonaan sulaminen viivästyy aikaisemmista arvioista."
Sitä kokonaan sulamista et tule näkemään. Tänäkin kesänä saattaa purjehduskausi pohjoisen väylillä jäädä melko lyhyeksi ja rannikkojen sulamisesta on vielä hirvittävän pitkä matka siihen, että jäätikkö kokonaan sulaisi.
Sekä koillis- että luoteisväylä ovat pian auki. Molemmat todennäköisesti jo heinäkuussa.
http://arctic.atmos.uiuc.edu/cryosphere/NEWIMAGES/arctic.seaice.color.000.png
Luoteisväylistä näyttää avautuvan ensimmäisenä jopa pohjoinen reitti. Reitti on parempi, mutta on auennut vain harvoina kesinä.
Purjehduskausi tulee olemaan pisimmästä päästä.
Vastauksestasi varovaisesti päättelisin, ettet pidä pohjoista merijäätä aivan erehtymättömänä indikaattorina globaalisti. Tästä voisimme olla melkolailla samaa mieltä.
Dementiani takaa häämöttelee muistikuva asiallisesta erimielisyydestämme vuosia takaperin. Hyvä, että tämä tilanne säilyy vaikka aihe vaihtuu (-;
Tämän hetkinen tilanne noissa jään pinta-alaa kuvaavissa käyrissä on sellainen, että vuosi 2009 seurailee vuotta 2005, joka pitää minimien 3. sijaa tällä vuosituhannella. Mutta vuoden 2009 alapuolella on tällä hetkellä vielä 2006, joka myöhemmin "nousee" keskikastiin vuosituhannen tilastoissa. Siis ehkä todennäköisin tulos olisi vuoden 2008 liepeillä. Jos menee alitse, tulee hopiaa, jos jää päälle, sijoitus on kolmas ja silloin kyse on pinta-alan vuosiminimin kasvun jatkumisesta.
Tälläkin palstalla näkyi satelliittipaksuusmittauksien tuloksia, joiden mukaan merijään paksuus on vähentynyt havaittavasti, mikä olisi osoitus, että pinta-alan vähenminen on johtunut sulamisesta eikä esim. vain tuulen pakkaavasta vaikutuksesta, niin että jääalueelle olisi muodostunut paksuja ahtojää"vuoria".
Jos nyt pohjoisen merijään sekä pinta-ala että paksuus kasvaisivat, olisi tietenkin kyse päinvastaisesta vaikutuksesta jäätikköön, tulipa se sitten enemmän meren kautta tai enemmän ilman kautta.
http://arctic.atmos.uiuc.edu/cryosphere/IMAGES/current.365.south.jpg
Eteläinen merijää on pitkäaikaisen keskiarvoansa laajempi miltei saman verran kuin pohjoinen on vastaavaa omaa arvoaan pienempi.
Pohjoisen Jäämeren täyttä sulamista odottelen kieli pitkällä, vaan en pidätä hengitystäni. Mielestäni se olisi hieno asia ja jos se on ihmisen aikaansaannos niin eräs suurimista koko ihmiskunnan historiassa.
Vuoden takaiseen verrattuna näyttää Pohjois-Amerikan puolella olevan tänä vuonna enemmän jäätä. Sillä puolella on ollutkin kylmempää tänä vuonna. Hudsoninlahti ja Iso Karhujärvi näyttävät olevan vielä suureksi osaksi jäässä:
http://www.ijis.iarc.uaf.edu/cgi-bin/seaice-monitor.cgi?lang=e
Siksi arvelen, että koillisväylä avautuu aikaisemmin ja on pidempään auki kuin luoteisväylä.
"The sailing conditions in the Arctic region became much more favorable in 1920–1940. This can be proved by the following cruises:
* Knipovich, 1932 (round Franz-Joseph Land)
* Sibiryak, 1932 (round Severnaya Zemlya)
* sailing of non-icebreaking ships along North Sea Route in 193—no ice met
* possibility for non-icebreaking ships to double Novaya Zemlya every year since 1930.
The severe conditions of navigation in previous years can be proved by the following cruises:
* In 1912, the ship Foka, a member of the Sedov expedition, could not reach Franz-Joseph Land.
* In 1912, the ship St. Anna, a member of the Brusilov expedition, was trapped in ice near Yamal and carried out with the ice to the central Arctic.
* In 1901, the icebreaker Ermak failed to double Novaya Zemlya."
kun joku plagioi jotain täysin tuntematonta lähdettä ikäänkuin se todistaisi ettei mitään muutosta ole tapahtunut. Kerrassaan lutuista! :-D
Grönlannissa on vähiten jäätä 800 vuoteen http://www.co2-raportti.fi/index.php?page=ilmastouutisia&news_id=1038 uuden tutkimuksen mukaan. Homma on huolestuttavaa, mikäli ihmisen toiminnalla on mitään osaa tai arpaa tämän kanssa.
"Olemme yhdistäneet tiedot Huippuvuorten jääkairausnäytteistä Suomessa kasvavien puiden vuosirenkaista saatuun tietoon. Tämä on antanut meille käsityksen menneestä ilmastosta, kertoo Aslak Grinsted, geofyysikko jään ja ilmaston tutkimuskeskuksta Niels Bohr Instituutista, joka toimii Kööpenhaminan yliopiston yhteydessä."
Miten Huippuvuorten jääkairausnäyteistä ja Suomen puiden vuosirenkaista voi tietää Grönlannin jään määrän?
tutkimuksessa kun ei todellisuudessa tutkittu Grönlannin jään määrää vaan jäätä Grönlannin ja Huippuvuorten välillä. Se on melkolailla eri asia. Ei ole kovin kummoinen todiste tiedon tasosta, jos ei osaa noin selkeätä asiaa ymmärtää lukemastaan. En ymmärrä miksi tuon CO2 sivuston pitäjäkin on tehnyt otsikossaan selkeän virheen, jota tänne kirjoittanut hieman paranteli kunnon huhujen levityksen tyyliin.
Eli hyvin opettavaisesti siis huhun kehittyminen kolmessa stepissä:
Alkuperäinen tutkimus sanoo: Grönlannin ja Huippuvuorten välillä vähiten jäätä 800 vuoteen (samoin myös CO2 sivuston juttu)
CO2 sivuston otsikko väittää: Grönlannin rannikolla vähiten jäätä 800 vuoteen. Tuo on minusta täysin amatöörimäinen virhe.
Grönlannissa on vähiten jäätä 800 vuoteen ... tänne kirjoittaneen versio parantelee asiaa olemattomalla pohjatiedollaan.
Se, onko Suomen ilmaston ja tuon jään määrän välillä mitään korrelaatiota onkin sitten ihan eri juttu. Tutkimus on ehkä löytänyt korrelaation ja käyttänyt sitä hyväkseen arvioidessaan mennyttä dataa, mutta onkin luettava alkuperäinen juttu selvittääkseen tuo. Ja jos joku lukee tuon jutun niin ehkä huomaakin, että kovin paljon vähemmän ei jäätä tuolla alueella ole verrattuna 1200 lukuun.
Ja vielä yksi kummallisuus tähän tutkimukseen liittyen. Jäätä on ehkä vähemmän kuin 800 vuoteen, mutta kuten Steve McIntyre osoittaa, 900 vuotta sitten jäätä oli vähemmän kuin nyt, siis 1100-luvulla:
http://www.climateaudit.org/?p=6555
Miksi tutkimusjakso rajattiin 800 vuoteen?
Ehkä siksi että saadaan parempia otsikoita.
Tutkimuksen kohde oli merijää tietyllä pohjoisella alueella ja merijään pinta-alastahan tämä keskustelukin on. Siis asiassa pysytään.
Se on sitten toinen juttu, mikä ihmisen aiheuttama lämpeneminen tuolloin n. vuoden 1100 tienoilla vähensi merijäätä. Ettei vain olisi ollut kesällä sula koko Jäämeri?
Hiilidioksidin vaikutus ilmaston lämpenemiseen tunnetaan nykyisin hyvin. Sen kannalta on siis täysin merkityksetöntä oliko 1000 vuotta sitten enemmän tai vähemmän merijäätä kuin nyt. Jos jollakulla on sellainen kuvitelma, että näillä merijäillä voisi todistella hiilidioksidia vastaan, voi hän sellaisen kuvitelman heittää huoleti pois.
"Hiilidioksidin vaikutus ilmaston lämpenemiseen tunnetaan nykyisin hyvin."
No kerro paljonko se hiilidioksidin vaikutus on, jos sen kerran hyvin tunnet.
"Jos jollakulla on sellainen kuvitelma, että näillä merijäillä voisi todistella hiilidioksidia vastaan, voi hän sellaisen kuvitelman heittää huoleti pois."
Tuon logiikan mukaan ei jäätiköillä voi myöskään todistella hiilidioksidin puolesta.
"No kerro paljonko se hiilidioksidin vaikutus on, jos sen kerran hyvin tunnet."
Olisin kiitollinen, jos et vääristelisi sanojani. Löydät vastaukset esim. Wikipediasta, kun et kuitenkaan jaksa kaivaa niitä IPCC:n raportista. Tarvitsetko linkin Wikipediaan vai osaatko olla oma-alotteinen?
"Tuon logiikan mukaan ei jäätiköillä voi myöskään todistella hiilidioksidin puolesta."
Eikä kukaan olekaan todistellut niin. Jäiden sulaminen sen sijaan kertoo ilmaston lämpenemisestä.
Tällaista löysin:
"Vaikka kasvihuoneilmiön perusmekanismista ei ole tieteellistä epäselvyyttä, on ilmakehä jo kemialtaan ja perusfysiikaltaan puutteellisesti tunnettu. "
"Maassa merkittävimmät kasvihuonekaasut ovat vesihöyry, joka aiheuttaa noin 36–70 % kasvihuoneilmiöstä (pilviä lukuun ottamatta); hiilidioksidi (CO2), joka aiheuttaa 9–26 %"
Eli tuon mukaan ei kovin tarkasti tunneta. Joten kerro sinä ne tarkat luvut.
Jossain toisessa ketjussa olin näkevinäni jonkun anonyymin kirjoittavan jotain se suuntaista, että "arktisen jään vähenminen on merkki ilmastonlämpenemisestä". Nyt kun näyttäisi vielä olevan varsin mahdollista, että jään minimi pinta-ala lisääntyy viimevuotisestakin, niin eikös edellisen väitteen esittäjän tulisi samalla myöntää ilmaston viilenneen (jos siis jää lisääntyy)?
Kun huomioi sen, että yksittäinen mittaumenetelmän, kuten satelliittimittaukset, tulokset voivat olla virheellisiä (laitevirheet yms), niin jään pinta-ala (ja massa) ovat jokseenkin silminkin havaittavia, joten tämä jään pinta-alamittaus toimii ikäänkuin riippumattomana menetelmänä. Toki yhdestä satelliitista mitatut pinta-alat voivat mennä sekaisin, mutta onhan se jäätikkö siellä muutenkin havainnoitavissa (esim. rajavartioiden lentokoneista).
Tässä linkki, jossa valitellaan satelliitin vikaa:
http://igloo.atmos.uiuc.edu/cgi-bin/test/print.sh
Merijään pinta-alan syksyminimi lienee kasvussa pohjoisessakin (sen näemme sitten syksyllä varmemmin). Tämä siis viittaisi siihen, että vuoden 2007 ennätysminissä vaikuttavina tekijöinä oli muutakin kuin lämpötila. Jos palatuminen tapahtuu aiemmalle laskevalle trendiviivalle, sitä voisi pitää "tasapainoviivana", joka kuvastaa sitä tilaa, johon "liian" suuri tai "liian" pieni jäämeren jäätikkö pyrkii, kun lyhytaikainen häiriö poikkeuttaa sitä. Häiriöksi on esitetty mm. kulotuksien nokea Kazakstanista ja merijään ulosvirtausta vuonna 2007.
Vasta jos merijään kasvutrendi jatkuisi vuosikausia ja yli aiemman trendiviivan, voitaisiin alkaa epäillä oikeasti pohjoisen kalottialueen alkaneen jäähtyä. Varsinkin jos päästäisiin nyt varsin kaukaiselta vaikuttavien keskimääräisarvojen yläpuolelle. Lumisateiden lisääntyminen (jota voisi tapahtua "lämpiminä" talvina) tuskin merkittävästi kasvattaa jääpinta-alaa, koskapa se samalla toimii lämmöneristeenä uudelle jäälle, joka jää näin ohuemmaksi ja helpommin kesällä pois sulavaksi.
Vaikka elämme jo elokuuta ja minimi on syyskuun puolessa välissä, "kaikki" on vielä mahdollista.
Kun vertaa tämänhetkistä tilannetta vuoden takaiseen, niin arktinen jääalue on nyt paljon yhtenäisempi ja Pohjois-Amerikan puolella on enemmän jäätä. Vastaavasti Siperian puolella oli enemmän jäätä viime vuonna:
http://www.ijis.iarc.uaf.edu/cgi-bin/seaice-monitor.cgi?lang=e
Kesän jääminimit näyttäisivät seuraavan varsin hyvin Jäämeren pintalämpötila-anomaliaa: http://i32.tinypic.com/idw0ue.png Tänä kesänä Jäämeren pintalämpötila-anomaliat ovat olleet selvästi alhaisempia kuin kahtena edellisenä vuonna.
Jos tuolla graafilla on yhtään ennustusvoimaa niin tämän vuoden minimissä jäätä tosiaan tulee olemaan enemmän kuin kahtena edellisenä vuonna. Tämä merkitsisi myös monivuotisen jään lisääntymistä toisena vuonna peräkkäin.
Alan asiantuntijoiden mielestä jäämeren kokonaansulaminen on nykyiselläkin ilmastonlämpenemisellä väistämätön seuraus. Vaihtelua on lähinnä vain arvioissa ja laskelmissa, kuinka kauan siihen menee. Vallitseva vaihteluhaarukka on 10-90 vuotta.
Tämä vuosi on pohjoisella pallonpuoliskolla noin kymmenenneksi lämpimin, mutta jään määrägraafi osoittaa kolmatta-neljättä sijaa.
Ilmastosysteemeissä on tapahtumassa muutos. Yleensä keskisellä jäälakeudella on pysyvä korkeapaine, mikä saa jäät pyörimään kehää ja "pysymään turvassa" sulamiselta. Vuosina 2007 ja 2009 korkeapaine on siirtynyt Siperian rannikolle, mikä työntää jäät Grönlannin ja Novaja Zemjan välistä kohti Atlanttia.
Yhdessä heikkenevän Golfvirran kanssa tilanne voi mahdollisesti pysyväksi muuttuessaan aiheuttaa sen, että jäät virtaavat Atlantille sulamaan ja Jäämeri avautuu.
Tämänkesäisessä tilanteessa erityisesti Objoen edustalle merenpinnan keskilämpö on kymmenisen astetta yli normaalin. (Mikä on vielä noin yhdeksänkymmenen asteen päässä kiehumisesta)
Gienah
Jäästä avoin Jäämeri (Ekäpä sitten nimetään Artikseksi mereksi suomessakin?) olisi mitä toivottavinta. En tiedä, olisiko näin ollutkin viikinkiaikaan, kun Grönlantiakin voitiin asuttaa viljelykulttuurilla.
Mutta kun minimi näyttää tänä vuonna jäävän yli useiden vuosien ennätysminimin vuodelta 2007, niin sehän tarkoittaa, että merijään "tasapainopinta-ala" on vielä jossain suuremmissa lukemissa. Jos näin ei olisi, olisi voinut uskottavasti tapahtua jään määrän pientä alenemista edelleen, koskapa jäätikön heijastusvaikutuskin oli ollut pienempi syksyllä 2007 jne. Näin siis riippumatta siitä, mikä aiheutti tuon ennätyksen (Kazakstanin kulotuksen, Tyynen meren pulssi tms.).
Toivotaan nyt kumminkin, että se meri jäisi sulaksi useamman kuukauden ajaksi vuosittain, niin silloin merenkulku ja ehkäpä jäänmurtajien käyttökin saisivat uusia ulottuvuuksia.
Suomessa käytetään yleensä Celsius-asteita (lämpötilaeroina sama kuin Kelvin). Mitä asteita sinä käytät tässä:
Sulana:"Tämänkesäisessä tilanteessa erityisesti Objoen edustalle merenpinnan keskilämpö on kymmenisen astetta yli normaalin. (Mikä on vielä noin yhdeksänkymmenen asteen päässä kiehumisesta)"
Noaa:n kartoilla on käytössä celsiusasteet.
Napameren päivittäiset pintalämpötilat asteina
http://polar.ncep.noaa.gov/sst/ophi/color_sst_NPS_ophi0.png
ja poikkemat normaalista
http://polar.ncep.noaa.gov/sst/ophi/color_anomaly_NPS_ophi0.png
Se ei tullut kevyesti vilkaisemalla selväksi, mikä on vertailtava normaalijakso, onko se tavanomainen1979-2000, kuten muissakin vertailuissa.
Ja se korjaus:
Korkeapaine on siirtynyt Kanadan päälle ja matalapaine on Siperian puolella
http://nsidc.org/images/arcticseaicenews/20090818_Figure5.png
Ja oliko sinulle tuttu kahdeksan viime vuoden vertailykäyrästö jäänmääristä
http://www.ijis.iarc.uaf.edu/en/home/seaice_extent.htm
Vertailun vuoksi napa-alueen :
Vyöhyke 64-90 astetta pohjoista leveyttä (keski-Suomi-Pohjoisnapa)
Mittaushistorian (128 vuotta) lämpimimpien vuosien järjestys ja poikkeama kolmenkymmenen vuoden (1951-1980) keskiarvosta C-asteina.
http://data.giss.nasa.gov/gistemp/tabledata/ZonAnn.Ts.txt
2005 2.23
2007 2.10
2006 1,84
2008 1.52
2003 1.45
2002 1.27
1995 1.22
2000 1.09
2001 1.02
Tämänvuotinen keskiarvo julkaistaan ensivuoden tammikuun puolivälissä ja se tullee sijoittumaan "kymmenen kärjessä" -listan ulkopuolelle.
Joista outouksista voidaan päätellä, että jäämeren kokonaisvaltainen lämpeneminen ja jään määrän väheneminen on vallitseva trendi, jota eivät poikkeuksellisen kylmätkään vuodet kovin suuresti hetkauta.
Grönlannin jääkalottikin tulee sulamaan kokonaan näillä trendeillä, mutta siihen menee nykylaskelmin kolmisentuhatta vuotta.
Gienah
"Vertailun vuoksi napa-alueen :
Vyöhyke 64-90 astetta pohjoista leveyttä (keski-Suomi-Pohjoisnapa)
Mittaushistorian (128 vuotta) lämpimimpien vuosien järjestys ja poikkeama kolmenkymmenen vuoden (1951-1980) keskiarvosta C-asteina. "
Muistuttaisin, että GISSin arktisen alueen lämpötilat on interpoloitu ja "homogenoitu" eteläisempien maa-asemien tiedoista.
Jos tarkastellaan yksittäisiä maa-asemia kaupunkien ulkopuolella, lähes jokainen osoittaa että 30-luvulla oli lämpimämpää tai vähintään yhtä lämmintä kuin nyt.
Sodankylä:
http://data.giss.nasa.gov/cgi-bin/gistemp/gistemp_station.py?id=614028360003&data_set=1&num_neighbors=1
Bodo:
http://data.giss.nasa.gov/cgi-bin/gistemp/gistemp_station.py?id=634011520003&data_set=1&num_neighbors=1
Grönlanti Nuuk:
http://data.giss.nasa.gov/cgi-bin/gistemp/gistemp_station.py?id=431042500000&data_set=1&num_neighbors=1
Siperia Turuhansk:
http://data.giss.nasa.gov/cgi-bin/gistemp/gistemp_station.py?id=222234720005&data_set=1&num_neighbors=1
Ostrov Dikson:
http://data.giss.nasa.gov/cgi-bin/gistemp/gistemp_station.py?id=222206740006&data_set=1&num_neighbors=1
Alaska Eagle:
http://data.giss.nasa.gov/cgi-bin/gistemp/gistemp_station.py?id=425702910020&data_set=1&num_neighbors=1
Dawson:
http://data.giss.nasa.gov/cgi-bin/gistemp/gistemp_station.py?id=403719660000&data_set=1&num_neighbors=1
Ja sama 30-luvun lämpöennätys käy ilmi myös HadCrut3 datasta arktiselta alueelta:
http://www.climate4you.com/images/MAAT 70-90N HadCRUT3 Since1900.gif
En ollut huomannut kaivautua arkistoihin riittävän tarkkaan ja kauas.
Korjattu luettelo lämpimimmistä:
>"Vertailun vuoksi napa-alueen :
Vyöhyke 64-90 astetta pohjoista leveyttä (keski-Suomi-Pohjoisnapa)
Mittaushistorian (128 vuotta) lämpimimpien vuosien (poikkeama yli asteen) järjestys ja poikkeama kolmenkymmenen vuoden (1951-1980) keskiarvosta C-asteina. "<
2005 2.23
2007 2.10
2006 1,84
2008 1.52
1938 1.51
2003 1.45
1943 1.32
1937 1.31
2002 1.27
1995 1.22
1944 1.15
1981 1.12
1947 1.11
2000 1.09
1953 1,02
2001 1.02
1949 1.00
Merkitsevämpää on minusta laajojen alueiden keskilämpö, kuin yksittäisten paikkojen.
30- ja 40- luvuilla lämpimät vuodet olivat korkeintaan muutaman sarjoina. Viimeisellä vuosikymmenellä on ollut kaksi neljän lämpimän sarjaa peräkkäin vain yhdellä välihäirikkövuodella 2004 maustettuna.
http://www.britannica.com/EBchecked/topic/311884/Kara-Sea
Tuossa on ilmoitettu Karanmeren veden lämpötilaksi kesällä 6 °C.
Antamasi mitatut tulokset ovat tuon tiedon kanssa yhtäpitäviä eiliseltä päivältä, elokuun 25. v. 2009.
http://polar.ncep.noaa.gov/sst/ophi/color_sst_NPS_ophi0.png
Mutta anomalia lukemasi todellakin antaa celsiusasteissa n. kymmenen asteen poikkeman:
http://polar.ncep.noaa.gov/sst/ophi/color_anomaly_NPS_ophi0.png
Eli nämä anomalialukeman mukaan, verrattuna mitattuun lukemaan, Karanmeren normaalilämpötila olisikin kymmen astetta alle 6 °C:n, eli reilusti pakkasella.
Jotain matoja ilmeisestikin käyttämissäsi tiedoissa. Siksi epäilin, että kyse olisi Fahrenheiteista.
Osaatko tarkistaa, mikä mättää?
Vertailujakso, mihin nykyisiä lukemia verrataan lienee 1951-1980, jolloin koko napa-alueen keskilämpö oli huomattavasti nykylukemia alhaisempi, jopa kolme astetta joinakin vuosina.
Kara meri on ollut silloin enimmäkseen jäässä ympäri vuoden, jolloin elokuunkin lukemat ovat olleet suunnilleen nollassa.
Britannican nettiversiossa lienee nykytilannetta vastaava päivitys, eli 6 astetta.
Tämänhetkisissä aste- ja anomaliakartoissa asteet ja anomaliat ovat aika lähellä toisiaan Obin suulla, eli noin 8-10-12 astetta. (Anomaliakartassa on viivoja runsaammin kuin merkitseviä värejä käytössä; kuinka se tulkitaan)
Samanlainen kohta on Alaskan pohjoisrannikolla.
Kara meri on matalana ja suhteellisen suljettuna voimakkaimmin lämpenevä Arktiksen alue. Paljon kysymysmerkkejä jää auki:
-onko pohjassa klatraatteja
-missä vaiheessa ne alkavat vapautua
-makean lämpimän jokiveden ja suolaisen meriveden kerrostuneisuus
-pystyykö syntymään vuosittaista veden kiertoa
Sattui silmiin tällainen käppyrä, josko muilta jäänyt huomaamatta.
http://yle.fi/alueet/lappi/2009/08/pohjoinen_napa-alue_kiinnostaa_959483.html
"Merkitsevämpää on minusta laajojen alueiden keskilämpö, kuin yksittäisten paikkojen."
Nuo linkkaamani olivatkin lähinnä esimerkkejä eri puolilta Arktista. Sama ilmiö on havaittavissa lähes jokaisella pohjoisella "rural" asemalla. Siksi ei mielestäni tässä yhteydessä voida puhua "yksittäisten paikkojen" lämpötilasta. Ja jostain syystä jätit kommentoimatta kokonaan tuon HadCrut käyrän:
http://www.climate4you.com/images/MAAT 70-90N HadCRUT3 Since1900.gif
Tuosta näkyy selvästi, että 30-ja 40-luvulla oli useita lämpimiä vuosia, ei vain yksittäisiä.
Ensialkuun tuntui vähän uskomattomalta tuollainen lämpötilan muutos, mutta jos kyseinen alue on ollut jään peittämä elokuun 25. päivä (näyttäisi ainakin satelliittikuvissa 1980-luvulla usein olevan), niin eihän sen pintaveden lämpötila tietenkään ole voinut olla yli 0 °C. Kun sitten jäätilanne on helpottunut nykyvuosina, on pintaveden lämpötilassa hyppäyksellinen muutos mahdollinen, sittenkin.
Lukemista helpottamaan on lämpötilalukemien väriasteikko kahden asteen välein ja anomaliat yhden asteen välein (-;
Karanmeren niillä alueilla, mitkä eivät ole olleet ilmeisestikään jään peittämiä kylmällä vertailukaudella, muutoskin vähäisempi.
Karanmeressä on myös runsaasti hyödynnettäviä kaasuvaroja, joiden saatavuus tietenkin paraee, jos jäätilannekin on korjaantunut:
http://ohjelmaopas.yle.fi/artikkelit/tiede/tiedeuutiset/arktisen-alueen-kaasu-ja-oljyvarat-arvioitu-ensimmaisen-kerran-kunnoll
"Näistä rikkaimmaksi oletetaan Karanmeren eteläosa, jossa arvioidaan olevan lähes puolet (39%) kaasuvaroista"
Ihmettelin tuota HadCRUTin kaaviota pohjoisten (70-90 astetta) maa-aluiden lämpötiloista sadalta vuodelta. Mielenkiintoisin on hyppäys 1918-1921; kolmen asteen lämpeneminen muutamissa vuosissa ja muutos jäi pysyväksi.
Mitä silloin on tapahtunut?
Kansalaissodan kauhut vaihtuivat iloiseen kaksikymmenlukuun.
Vaikuttaako lämpeneminen positiivisesti ihmisten käyttäytymiseen.
http://www.cru.uea.ac.uk/cru/data/temperature/nhshgl.gif
Koko maapallon laajuudessa lämpötilat saavuttivat pohjalukemansa siellä noin 1910, josta lähtien on ollut koko ajan jatkuvaa lämpenemistä pientä poikkeusheilahdusta 1945-1976 lukuunottamatta.
Heilahtelujen syitä voisi etsiä:
-auringon aktiivisuudesta
-tulivuoritoiminnasta
-sääjärjestelmäheilahteluista:
El Niño/La Niña
MJO
AO
NAO
PNA
AAO
http://www.cpc.noaa.gov/products/precip/CWlink/daily_ao_index/teleconnections.shtml
Tarkoitit kai 0,3 asteen.
Samalla tiedoksesi, että mainitsemasi merien oskilloinnit eivät lämmitä maapalloa pitkässä juoksussa, koska ne eivät synnytä lämpöenergiaa, ne vain siirtelevät sitä paikasta toiseen. Auringon aktiivisuudessa ei ole tapahtunut isoja muutoksia eikä tulivuoretkaan selitä pitkäaikaista lämpenemistä. Ainoa selitys on säteilypakotteen muuttuminen:
http://www.fmi.fi/ilmastonmuutos/miksi_4.html
Todennäköisimmältä vaihtoehdolta nyt näyttää, että Arktisen merijään minimimäärä jatkaa kasvuaan vuonna 2009. Ennätysvuoden 2007 pinta-alan alittaminen on melko epätodennäköistä.
Kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä tuosta ei voi vielä vetää, mutta eipä tuo sulje poiskaan mahdollista uuden ilmastonmuutoksen alkuakaan.
Vaikka merijään pinta-alaan on vaikuttamassa muitakin tekijöitä kuin ilman lämpötila, se on kuitenkin riippumaton "mittari" verrattuna muihin menetelmiin. Kun on melko paljon tuotu esille, miten merijään määrän väheneminen kuvastaa ilmaston muutosta, niin kaipa tuon lisääntyminenkin kuvastaa samaa asiaa, pitemmällä aikajänteellä.
Se on sitten oma lukunsa, miten tiedotusvälineissä uutisoidaan tämä asia. Vaikeneminen voi olla yksi vaihtoehto. Eihän havainto tue paradigmaa tai ainakin sitä pitäisi selitellä. Selittely taas syö uskottavuutta aiemmilta uutisoinneilta. Siis siltä, että havaitut jään vähenemiset olisivat olleet vahvoja indikaattoreita jne. Eikä tämä vielä ole niin vahva muutos, että siitä sinänsä saisi omaa uutistakaan. Ainoastaan "muutos on mahdollista" -signaali.
Olipas siinä taas varsinaista kirsikanpoimintaa ja hörhöilyä. Täytyy olla aika pihalla asiasta, jos luulee ilmaston lämpenemisen "päättyneen" sen perusteella, että jonain vuonna tai parina ei tehdäkään uutta ennätystä arktisen merijään vähäisyydessä.
Katsopas kirsikoita poimiva hörhö nämä käyrät ja huomaa, että jään määrä on ennenkin lisääntynyt vuoden tai parin ajan, mutta silti vaan vähentynyt viimeiset 50 vuotta:
http://earthobservatory.nasa.gov/Features/SeaIce/images/sea_ice_1953-2008.png
http://earthobservatory.nasa.gov/Features/SeaIce/images/arctic_minimum_extent.png
raportista kuva 2. Siitä näkyy sekä venäläisistä että länsimaisista lähteistä saatuja pohjoisen jään tietoja. Huomaa vihereä käyrä.
http://www.epa.gov/climatechange/effects/images/articicetrends_lg.jpg
Nyt sitten tiedämme, että arktisen merijään minipinta-ala on jatkanut kasvuaan tänäkin vuonna (2009) ja samalla voinemme havaita, ettei tämä ilmiö ole aiheuttanut asenteisiin muutosta tai isompaa uutisointikaakaan. Tästä voisi tietenkin päätellä, että uutisointi merijään vähenemisestäkin on ollut jotenkin valikoivaa, kun jään pinta-ala näyttäisi toimivan indikaattorina vain toiseen suuntaan.
Tässä tämän hetken tilanteita käyrillä:
http://www.ijis.iarc.uaf.edu/seaice/extent/AMSRE_Sea_Ice_Extent.png
(Jos haluaa pysäytetyn tilannekuvan, on tuo kuva kopioitava itselleen, koska se on päivittyvä kuva)
Käyrästä näemme, että tänä vuonna minimipinta-ala oli tällä mittaustavalla kutakuinkin vuoden 2005 tasossa ja selvästi yli vuoden 2008 ja vielä enemmän yli vuoden 2007 ennätysminimin. Ei kuitenkaan voi sanoa, että vuosi 2009 olisi tämän vuosituhannen keskitasoa, vaan jää edelleen siitä alle.
Vertailuksi voinee ottaa ilmeisesti toisella tavalla mitatun jään pinta-alakäyrästön:
http://arctic.atmos.uiuc.edu/cryosphere/IMAGES/current.area.jpg
Tässäkin näkyy sama selvä ero vuoteen 2008, mutta vuoden 2005 osalta ei voi sanoa samaa kuin yllä. Asiaa enempää selvittämättä lasken erojen johtuvan mittaustapaerosta (esim. kuinka monen % jääpeitto vielä lasketaan mukaan jne). Tässä kuvaajassa näkyy myös pitempiaikainen laskeva trendi.
Samaan aikaan on uutisoitu ilmaston liki ennätyksellisistä kuukausilämpötiloista ja esim. Karanmeri on kesällä ollut huomattavasti aiempien vuosikymmenten keskiarvoon lämpimämpi.
http://ocean.dmi.dk/arctic/satellite/index.uk.php
(Valintaluettelosta saa anomalies-valinnalla näkyviin Siperian rannikon "kuumat" alueet).
Johtopäätöksiäni:
1) Pohjoisen jäämeren jään minimipinta-alaan vaikuttavat muutkin tekijät kuin ilmaston lämpötila.
2) Vuoden 2007 ennätys oli enempi poikkeus kuin trendi.
3) Nyt tapahtuva jään pinta-alan kasvu voinee olla palautumista kohti tasapainoisempaa tilannetta
4) Pohjoisen jäämeren jää ei ole posiitiivisesti takaisinkytketty siten, niin että suurempi paljas ja auringon valoa keräävä kesäinen merivesi johtaisi jäätikön kiihtyvään sulamiseen.
5) Vielä on liian aikaista sanoa, olisiko jään kasvu merkki pysyvämmästä muutoksesta aiempaan trendiin nähden.
Kerrotko vielä missä se jään pinta-ala pienenee ja ohenee?
Kerron sen, että sinä nikkivaras-retard olet mielisairas. Hakeutuisit hoitoon.
Viestiin, joka ei ole mielesi mukainen vastaat haukkumalla kirjoittajan. Eihän tuossa tuttumiehen kirjoituksessa ollut mitään hörhöilyä tai kirsikanpoimintaa. Hänhän vain totesi mikä on tämänhetkinen tilanne. Mikä kumma siinä on, että jos toteaa todellisen tämän päivän tilanteen, niin sinä hyökkäät kuin hyeena haukkumaan. Yrittäisit nyt hyvä mies joskus käyttäytyä asiallisesti. Kiristääkö pipo vai mikä sinua vituttaa kun et osaa asiallisesti kirjoittaa.
Siltä varalta, että ylläpito poistaa asiattomia viestejä, vastaan tähän:
Olet ihme hyypiö
ryttääjä 3.10.2009 15:26
Vastauksia: 89
Lukukertoja: 782
TEKSTIKOKO: font-sizefont-sizefont-size
Viestien esitystapa:
Viestiin, joka ei ole mielesi mukainen vastaat haukkumalla kirjoittajan. Eihän tuossa tuttumiehen kirjoituksessa ollut mitään hörhöilyä tai kirsikanpoimintaa. Hänhän vain totesi mikä on tämänhetkinen tilanne. Mikä kumma siinä on, että jos toteaa todellisen tämän päivän tilanteen, niin sinä hyökkäät kuin hyeena haukkumaan. Yrittäisit nyt hyvä mies joskus käyttäytyä asiallisesti. Kiristääkö pipo vai mikä sinua vituttaa kun et osaa asiallisesti kirjoittaa.
------------------------------------------
Asiallinen keskustelu sopii tiedepalstoille.
Niin ehkä olennaisinta tässä arktisen jään pinta-alan kasvussa on juuri se, ettei ole havaittavissa positiivista takaisinkytkentää eli ryntäystä jään sulamisessa. Jos sellainen olisi, niin kaipa tuo ennätysvuosi 2007 oli tuottanut seuraavalle vuodelle vielä pienemmät pinta-alat jne.
Pitempiaikaseen trendiin ei näin lyhestä jaksosta voi sanoa mitään. Vasta, jos pinta-ala jää yli tämän vuosituhannen keskiarvon, voidaan ajatella jonkinlaista käännettä tapahtuneen. Onhan se pinta-ala sillon myös yli pitkäaikaisen laskevan trendin suoran.
Aika hauska on havaita sekin, että jään kasvulle esitetään kaikenlaisia "muita" selityksiä, mutta niitä ei läheskään samalla aktiivisuudella esitetty poikkeukselliselle minimille. Jään massa ja pinta-ala ovat eri tekijöitä, jotka muuttuvat tietenkin sulamisvaiheessa samaan suuntaan. Pinta-ala on kaiketi juuri tässä minimivaiheessaan olennainen tekijä, kun arvioidaan tuota oletusta säteilyn merkittävästä kerääntymisestä sulaan veteen. Nimittäin heijastusvaikutukseltaan senttinenkin lumipeitteinen syysjää ajanee saman asian kuin paksumpi. En ole jaksanut sitten tarkistaa, että mikä se kokonaistase oikeastaan on, kun sula vesi säteilee yöllä enemmän kuin jää (korkeampi lämpötila) ja lisäksi tuulella haihdunta (latentti energian siirto) on varmaankin suurempaa nestemäisestä vedestä kuin kiinteästä jäästä (nesteessä pinta-ala kasvaa tuulella ja sekoittuminen tuo uutta lämpöä jäähtyneen nesteen tilalle). Ei siis ole itsestään selvää, että esim. syyskuussa avovesi keräisi energiaa mereen verrattuana jääpeitteiseen tilanteeseen.
meren pintaveden suolaisuuden vaihtelusta. Makea vesi jäätyy helpommin kuin suolainen. Onko runsaansulamisen jälkeisinä syksyinä pintavesi vähäsuolaisempaa, jolloin jäätyminen on nopeampaa?
Mikä on napa-alueen sademäärien kehitys, sataako sulan veden aikana enemmän kuin jääpeitteisen? Sadevesi on suolatonta.
Katselehan noita viidenkymmenenvuoden lämpötilakäyriä:
http://ocean.dmi.dk/arctic/meant80n.uk.php
Minun maallikkkosilmiini sieltä on paistavinaan selvästi (mikä on mahdollisesti tulkittavissa tarkoitushakuiseksi), että talvien lämpötilat eivät enää yllä niin ilhaisen kylmiksi kuin aikaisemmin. Kovat pakkaset painuvat syvemmälle jään läpi, mikä selittää pikkuhiljaista jään ohenemista.
Tässä on oivalllinen linkki merijään muodostumisprosessiin:
http://nsidc.org/seaice/processes/growth_melt_cycle.html
Eli jäätä muodostuu niin kauan kun lämpöä siirtyy lämpimämmästä merestä kylmempään ilmaan. Noin kolmen metrin paksuudessa (arktisella lueella) jääkerroksen eristävä vaikutus on jo niin suuri että jäätymisprosessi pysähtyy. Tätä paksummaksi jää voi muodostua vain kasautumalla ajojääksi.
Eli kovatkaan pakkaset eivät auta jäätä muodostumaan tuota termodynaamista taspainotilaa paksummaksi.
Jäätyy muuten pohjaan asti, jos on tarpeeksi kylmä tarpeeksi kauan.
Miten sitten voi olla 600 m ja jopa 1000 m paksuja ikiroudan alueita jos pakkanen menee vain 3 m. 1987 meni routa jopa Pirkanmaallakin n. 3 m syvyyteen, joten Jäämerellä pakkanen menee taatusti syvemmälle.
"1987 meni routa jopa Pirkanmaallakin n. 3 m syvyyteen" Mutta oliko lähialueen järvissä 3 metriä paksu jää? Eipä tainnut olla kuin se normaali 50-60 cm.
linkistä on vielä selkeyttävämpi
http://nsidc.org/seaice/processes/thermodynamic_growth.html
Eli jään paksuudelle on laskennallinen kaava, jonka mukaan jään paksuus on riippuvainen pakkasasteista ja pakkaskauden pituudesta.
Ja siinä tulee selitystä sille, että jään paksuus on merkittävästi ohentunut lähivuosikymmeninä (jossakin täällä oli sellainenkin linkki). Pakkaset jäävät nykyään vähäisemmiksi ja pakkaskausi lyhyemmäksi kuin aikaisemmin. Lisäksi tulee pidempään ja laajempana olevan sulanveden haihduttava vaikutus, mikä merkitsee runsaampia lumisateita ja lumi on tehokas eriste, ettei jää pääse paksuuntumaan aikaisempiin lukemiin.
Satunnaisvaihtelulliset matalapaineet kuljettavat napa-alueelle lämmintä ilmaa, jolloin lämpökäyrään tulee heilahteluja, kuten nyt
http://ocean.dmi.dk/arctic/meant80n.uk.php
ja jään pinta-alan kasvuun tulee myöskin heilahdus
http://www.ijis.iarc.uaf.edu/en/home/seaice_extent.htm
Kannattaa kuitenkin muistaa, että arktinen merijää tarvitsee vain pari vuotta saavuttaakseen tuon noin kolmen metrin paksuuden jossa jää on termodynaamisessa tasapainotilassa. Ohentuminen voi siis korjautua varsin nopeasti: jopa kahden tai kolmen peräkkäisen hyvän jäävuoden aikana.
Nykyiset jääthän mitataan satelliiteilla.
Olisi mielenkiintoista saada vertailuun -30 luvun jäätilanne, mutta valitettavasti se ei ole vertailuun kelpaavaa.
Mielestäni koko keskustelu fanaattisena todisteena pohjoisnavan jäätikön suuruudesta tai pienuudesta on turhaa sen mittaushistorin lyhyyden vuoksi.
Hyvähän sitä on tehdä.
Ilmasto on nyt siirtynyt viilenemistrendiinsä 60-70 vuotis syklinsä mukaisesti.
Siksi naurattaa huipputiedemisten toteamukset, että 10-20 vuotta viilenee, mutta sitten taas lämpenee.
Totta hemmetissä...Ei ole tarvittu yliopistoja tuon ymmärtämiseen.
Ilmasto on siirtynyt "viilenemistrendiinsä" jo kymmenen kertaa aikaisemminkin viimeisen sadan vuoden aikana, mutta silti vaan on lämmennyt:
http://planeetta.files.wordpress.com/2009/04/gis_temp_gw_stopped.gif
Mitenkäs sen selität tieteenkieltäjä-hihhuli?
Mikä on niiden ammattilaisten mielipide arktisen jään vetäytymiseen, jotka Beringin salmessa vaarantavat henkensä pyytäessään jäisissä vesissä rapuja:
Al_Batross: With all the current stories about global warming's environmental impact etc. have you found, in your long career, any significant changes in the amount of crab or where you find them?
Johnathan Hillstrand: I want to see global warming, I have not seen it yet. We have a glacier that has grown 5 miles in the last two years. In the Southeast opi fishing has not seen global warming but we've been waiting for it. Bring it on!
http://www.patriotresource.com/deadliest/articles/0705chatjohn.html
Kiinnitti huomiota, miten MOT-ohjelmassa haastateltu prof. Korhola toi esille pohjoisen merijään palautumisen ja antoi ilmastonlämpenemisestä riippumattoman selityksen ennätysvuodelle 2007.
Joka tapauksessa juuri tässä vaiheessa merijää on vuodenaikaan nähden vähissä. Jäiden pinta-alan kasvu ei siis ole ainakaan täysin suoraviivaista. Pitkäaikainen trendiviiva taitaa olla sentään vielä suuremman pinta-alan puolella, jolloin kasvun pysähtyminen ei ehkä ole vielä ennustettavissa sekään?
http://nsidc.org/data/seaice_index/images/n_plot_hires.png
Tuon jään pinta-alan kohdalla meni uskottavuus kko MOT:sta.