Mielenkiintoinen tieto - lainaus Nova Groupin asiakaslehdestä 1/2008:
"Pohjoismaiden johtavalla kodintekstiilien myymäläketjulla on kovat odotukset Suomen suhteen. Tavoitteena on kasvattaa nykyinen 38 myymälän ketju 50 myymälän tasolle, tammikuussa Hemtexin maajohtajana aloittanut Carita Degerman sanoo. Degerman työskenteli ennen Hemtexiä Nova Groupin toimitilapalveluista vastaavana
liiketoimintajohtajana."
Lainaus lehdestä:
"– Vuosi Novassa opetti miten
kauppapaikat ovat saatavilla ja
miten kauppapaikan valintapro-
sessi etenee. Ymmärrän nyt pal-
jon paremmin toimitilojen välit-
täjiä. Sain myös uskomattoman
määrän tietoa Suomesta, liike-
paikoista, uusista hankkeista,
ketkä alalla toimivat ja tekevät
päätöksiä. Loistavia uusia kon-
takteja"
"Pohjoismaiden johtavalla kodintekstiilien myymäläketjulla on kovat odotukset Suomen suhteen. Tavoitteena on kasvattaa nykyinen 38 myymälän ketju 50 myymälän tasolle, tammikuussa Hemtexin maajohtajana aloittanut Carita Degerman sanoo. Degerman työskenteli ennen Hemtexiä Nova Groupin toimitilapalveluista vastaavana
liiketoimintajohtajana."
Lainaus lehdestä:
"– Vuosi Novassa opetti miten
kauppapaikat ovat saatavilla ja
miten kauppapaikan valintapro-
sessi etenee. Ymmärrän nyt pal-
jon paremmin toimitilojen välit-
täjiä. Sain myös uskomattoman
määrän tietoa Suomesta, liike-
paikoista, uusista hankkeista,
ketkä alalla toimivat ja tekevät
päätöksiä. Loistavia uusia kon-
takteja"
Vastaukset 31
Vanhimmat
Olispa kiva tietää, mitä nuo kontaktit ovat.
Suomeen on rakennettu kymmeniä miljoonia kaupan neliöitä 30 viimeisen vuoden aikana, ja trendi on ollut kohti suuria halleja keskustojen ulkopuolella. Tästä on seurannut se, että kaikki kaupankäynti on vähitellen keskittynyt sellaisten suurten ketjujen haltuun (kuten Hemtex ja monet muut), jilla on pääomaa sijoittaa maantienvarsien peltihalleihin (tai maksaa niiden suuret vuokrat).
Seuraus on ollut - sen voi jokainen Suomea kiertävä todeta omin silmin - että kaupunkien keskustojen myymälät ovat muuttuneet keskiolutkuppiloiksi, kun jokainen entinen perheyrittäjäkauppias on joutunut lopettamaan suurten ketjujen määräävän markkina-aseman vuoksi.
Niinpä minusta on jo vuosikausia tuntunut oudolta, että keskusta on politiikallaan ollut tukemassa kaupan keskittymistä ja kauppapaikkojen vähentämistä kaupungeista ja maaseudun taajamista sillä, että se on tukenut kauppakeskuksia, ABC-ketjuja ja kaupan suurten ketjujen keskittymistä yhä harvempiin ja yhä suurempiin toimipisteisiin.
Minä en pidä tällaista kehitystä järkevänä, koska se vie kaupan palvelut kauas kuluttajasta, edellyttää auton käyttöä ja lisää liikkumisen kustannuksia, joka on pois muusta ostovoimasta.
Tämä kehitys on myös vapaan markkinatalouden vastaista, koska siinä markkinoiden hallinta keskittyy yhä vähemille, suurille toimijoille ja muuttuu pääomavaltaiseksi, mikä estää uusien yrittäjien tulon alalle. Se, että keskusta - joka sanoo itseään yrittäjien puolueeksi - on tukemassa tällaista, ei ole mahtunut minun järkeni.
Minulle oli siis erittäin yllättävää, että Matti Vanhanen intoutui puolustamaan Vihdin ideaparkkia sen jälkeen, kun Vapaavuori nosti kysymyksen esiin. Vielä kummallisemmalta minusta tuntui, kun elinkeinoministeri Pekkarinen puolusti Pieksämäen ideaparkkia väittäen, että kokoomus ajaa vain kaupunien keskustojen etuja ja että "kaupan palveluja tarvitaan muuallakin".
Elinkeinoministerin voisi olettaa tietävän, ettei Vihdin tai Pieksämäen asukasluku ole kasvanut, eli kaupan palvelut siellä riittävät varsin hyvin. Kun väkiluku ei muutenkaan kasva, niin uusien jättihallien asiakasmäärät ja myynti ovat tietenkin pois vanhojen taajamien ja kaupunkien keskustojen kauppiailta.
Kun olen ajanut Lempäälän ideaparkin ohi useitakin kertoja ja pari kertaa käynytkin siellä, niin en millään lailla pysty ymmärtämään, että keskustalaiset Matti Vanhanen ja Mauri Pekkarinen haluavat kehittää maaseutua niin, että tukevat noiden suunnattoman rumien mainoslaatikoiden rakentamista, joiden tarjonta on täysin keinotekoista ja perustuu vain siihen, että ne pystyvät yhteisellä volyymillään vetämään asiakkaita niin kaupaa, että lähikaupunkien keskustojen kauppiaat joutuvat lopettamaan toimintansa.
Tämä ei ole vapaata kilpailua. Tämä on suurten, pääomavaltaisten kaupan ketjujen suosimista politiikassa, joka johtaa kilpailun vähenemiseen ja oligopolistiseen harvainvaltaan.
Minun mielestäni keskusta on tässä asiassa aivan väärällä tiellä.
-Jäbä
On kummallista, että juuri keskusta ajaa näitä supermarketteja keskelle ei mitään.
Yhden totuuden Suomessa tullaan aika piankin luopumaan siitä, että ainoa kaupan kehittämisen trendi perustuu koti- ja ulkomaisten, suurten ketjujen hallitsevaan markkina-asemaan, eräänlaiseen hiljaiseen kartelliin, jossa harvat toimijat saavat kilpailulta rauhassa päättää valikoimista ja hintatasosta.
Suurten kauppakeskusten aika on nyt ohi. Perusteluksi käy se, että vastustavalla puolella ovat ainakin kokoomus ja vihreät ja melko varmasti myös vasemmisto, Koska sen aiemmin omistama kaupan keskusliike (OTK -> E-osuuskunta Eka -> Tradeka -> Suomen lähikauppa Oy) on kadottanut markkinaosuudestaan pääosan, eikä vasemmistolla liene enää muuta intressiäkuin löytää tälle ketjulle ulkomainen ostaja.
Ilmastonmuutos tulee myös vaikuttamaan asiaan, koska siinä tapahtuu hieman samansuuntainen ilmiö kuin nykyisen lamankin kohdalla: emme ole pystyneet ennustamaan sitä, mkten nopeasti ja voimakkaasti se tosiasiassa tapahtuukaan, kun hidas lämpeneminen on alkanut sulattaa mannerjäitä ja vapauttamaan merenpohjan metaanikaasuesiintymiä napa-alueilla, mikä kiihdyttää edelleen ilmaston lämpenemistä.
Jos skenaarioista huonoin vaihtoehto toteutuu, niin autoilu joudutaan lopettamaan koko maailmassa jo seuraavan sukupolven aikana ja siirtymään pienimuotoiseen omavaraistalouteen, koska energiaa ei ole eikä ilmasto kestä minkäänlaista teollisuutta.
Kun tämänkaltaiset, pahimman vaihtoehdon skenaariot saavat julkisuutta ja alkavat muokata ihmisten asenteita, niin vihreät ja muut edistykselliset puolueet saavat vallan, ja keskustan tapaiset konservatiivit häviävät.
Ei meillä siis ole mitään tulevaisuutta sillä linjalla, jota on jo 20-30 vuotta harrastettu rakentamalla toinen toistaan suurempia kauppakeskuksia yhä kauemmaksi ja kauemmaksi sieltä, missä ihmiset asuvat ja elävät.
Ennustan, että tämä kysymys tulee keskustassa vahvasti uusharkintaan jo hyvinkin pian, viimeistään ennen 2011 eduskuntavaaleja.
-Jäbä
isot kauppakeskusket vaan esimerkiksi Keskon noin 15 vuotta sitten tekemä päätös nostaa pineten kyläkauppujen tukkuhintoja ja lisätä toimituskulut, eli rahdit hintoihin. Isompien Citymarkettien tukkuhinnat ovat alemmat ja niiden ei tarvitse maksaa tahteja.
Tuko teki saman 1980-luvulla.
Eka teki saman myös 1980-luvulla.
Lopuille tukuillehan kävi tunnetusti köpelösti 1990-luvun alussa.
Arinalla ei ole koskaan ollut kauppiassuhteita vaan Arina on omisatnut kaikki kauppapaikat itse. Purki kyläkauppaketjun jo 1970-luvulla. On nyt tullut taas maaseudulle takaisin ABC-myymälöineen. On myös moneen kirkonkylään taas sijoittanut kauppapaikkoja, jotka purki myös 1970-luvulla.
Tukkukauppojen keskittämisbuumi on lopettanut kyläkaupat eikä isojen kauppakeskusten tulo kylien lä'helle.
Oikeastaan on hyvä haja-asutusalueille että palvelut ovat palaamassa sinne. Monen ABC-myymälän yhteydessä on myös lääkekaappi ja posti.
Sinulla on vähän harhainen käsitys kaupan historiasta ja siitä miksi kyläkaupat ovat poistuneet kyliltä.
Kylä- ja korttelikauppojen kohtalo liittyy aika lailla siihen, kun ATK teki mahdolliseksi toimipaikkakohtaisen kannattavuusseurannan ja vertailun helpommalla tavalla kuin käsin kirjanpidoista laskien. Hintasäännöstelyäkin taisi olla vielä 60-luvun lopulla ja sen purkaminen vaikutti myös. Vielä 80-luvulla löytyi joka kyläpahasesta kaikki neljä kaupparyhmittymää marketteineen, usein saman aukion ympäriltä, eli SOK:lainen osuuskauppa, OTK:lainen osuusliike, T-kauppa ja K-market, kaikki sulassa sovussa. (=-luvulla tosin jo alkoi kylä ja korttelikaupan tappolinja entisestään kiihtyä, syistä jotka toit esiin.
Isojen kauppakeskusten perustaminen on jo myöhempi ilmiö. Lempäälän ideapark on hiljentänyt mm. Valkeakosken keskustan ja pienimuotoisempia ilmiöitä on jopa Helsingin eri kauounginosissa, kun yksi Prisma-luokan market lopttaa 3-4 pienempää korttelikauppaa ja pidentää kuluttajan ostosmatkan kävelystä autolla hoidettavaksi.
Ei tämä mitenkään kannatettavaa kehitystä ole, kun noille isoille marketeille ei ole mitään kuluttajasta lähtevää tarvetta, vaan ainoastaan S-ryhmän ja Keskon ahneus päästä pienemmillä kuluilla suurempiin voittoihin ajattamalla kuluttajaa yhä kauemmaksi sellsisiin myymälöihin, joiden kustannustehokkuus on kylä- ja korttelikauppoja parempi.
Kuinkahan paljon alhaisempi kulutustavaroiden ja elintarvikkeiden hintataso meillä olisikaan ollut viimeisen 20 vuoden aikana, elleivät nämä kaksi kaupan suurta olisi meillä maksattaneet älytöntä suurten kauppakeskusten rakentamistaan kuluttajahinnoissa, jota meiltä on kynitty - ja ihan turhaan.
-Jäbä
näkökulma jota on tietenkin vaikea käsittää sellaisen joka asuu palvelujen lähellä. Kun kylälle tulee kauppa se on hyvä asia monessakin mielessä. Kyläläiset saavat kaupan palvelut lähelle. Lisäksi saavat apteekki- ja postipalvelut takaisin. Toinen on se että kauppa saattaa työllistää 50% kylän asukkaista.
Sitten se yksi tärkeä asia. Lipposen hallituksien aikainen keskittämispolitiikka on yrityksien toimesta nyt hajoitettu lopullisesti. Kauppaketjut ovat huomanneet että ei se keskittäminen suuriin kaupunkeihin ollutkaan hyvä ratkaisu. Se lisäsi kaupan kustannuksia ja lisäksi pienensi kaupan liikevaihtoa. Jo sellainen asia kuin pysäköpintipaikat isoille kaupoille olivat liian pienet kaupungeissa ja lisäksi sikamaisen kalliita.
Markkinatalous ratkaisee noita asioita täll'ä tavalla. Se mikä kannattaa tehdään. kauppaketjut ovat käyneet opettelemassa näitä asioita "siperiassa". tappionsa kärsineet ja nyt järkeistämässä toimintaansa.
Minä ymmärrän hyvinkin Vanhasen asenteen.
näin "...ei ole mitään kuluttajasta lähtevää tarvetta,..."
Jos kuluttajille ei ole tarvetta tällaiseen kehitykseen niin nämä menee konkurssiin. Eli koska kaupalle tämä kannattaa niin silloin on olemassa tarvetta.
Markkinatalous rankaisee aina vääriä päätöksiä. Eli kuluttajat äänestävät joka päivä tuosta asiasta mkenemällä kauppakeskuskeen. Tuo sinun kirjoiutksesi on kaupan asiakkaiden aliarvioimista. Sinäkin valitset parhaan tavan ostaa tuotteita, jiin myös muut. jos menet markettiin sen pienen kaupan sijasta sinä äänestät jaloillasi.
on maristu elintarvikkeiden hinnoista, muistaakseni.
No, kauppakeskusksista saa halvempaa ruokaa. Koska kuluttajat haluavat halvempaa ruokaa kaupat vastaavat tarpeeseen tarjoamalla kuluttajille halvemmasta myyntipaikasta halvempaa ruokaa.
Eli osta pienestä kaupasta kalliimmalla niin kauppakeskuksia ei rakenneta. jos sielllä ei ole asiakkaita ei tule myöskään kauppakeskuksia.
pluuta pieniin kyläkauppoihin. Ja vittuako valitat. Eikö ihmiset saa itse päättää missä asioivat. Joku haluaa asioida paikassa missä on paljon palveluja. Käy sinä vain sivassa.
... sitä samaa nyrkkipajaromantiikkaa kuin elintarviketuotannossakin. Siinähän hän vähäväliä kirjoittaa lähituotannon puolesta, jolla tarkoitettaneen, että viljelijät itse tuottaisivat raka-aineet valmiiksi ruuaksi ja veisivät lähikauppiaan puotiin niitä myytäväksi tai järjestäisivät myynnin kotonaan.
Kauppa keskittyy suuriin myymälöihin, joita suuret ketjut ylläpitävät. Ihmiset haluavat löytää samasta talosta kaikki tarvitsemansa tuotteet, jottei tarvitsisi ajella ympäriiinsä pikkumyymälöistä etsimässä tavaraa.
Vapaavuoren ja Jäbän ajattelu lähtee siitä, että kaupat pitäisi kaikki rakentaa Helsingin keskustaan. Siitä vasta soppa syntyisi, jos sinne tunkisi väkeä kaikkialta Helsingin seudulta nykyisen ruuhkan lisäämiseen.
Suuret kauppakeskukset ja -ketjut eivät ole markkinatalouden vastaisia, vaan päinvastoin, ne luovat kuluttajalle edullisia ostospaikkoja kilpaillen keskenään. Kauppakeskukset syntyvät kaupunkien laitamille paikkoihin, joiden ympärillä on kuitenkin paljon asukkaita läheisissä kaupungeissa ja myös maaseudulla. Tässä jupakassa näyttää olevan tyypillisiä kokoomuslaista maaseudun eläjien syrjintää: ei ne tarvitse kunnon kauppoja.
Tässä jupakassa näyttää olevan tyypillisiä kokoomuslaista maaseudun eläjien syrjintää: ei ne tarvitse kunnon kauppoja.
No ne nyt savat makkaransa ja kaljansa sieltä seutukunnan parhalle tontille rakennetulta aabeeceeltä... Mitä ne moukat nyt paremmalla kaupalla tekisivätkään? Jäisi vain kunnon lihat ja laatujuustot (näin esimerkkeinä) vain hyllyyn pilaantumaan.
Ruoka ja muut kulutustavarat ovat Suomessa kalliimpia kuin muualla siksi, että kaksi kaupan suurta keskusliikettä perii kuluttajilta kauppakeskustensa rakennuskustannuksia jatkuvasti.
Kauppakeskuksista ei siis saa halvempaa ruokaa. Pienkauppojahan meillä ei juurikaan enää edes ole.
Ja jos kauppakeskuksista saisikin ruokaa halvemmalla, niin laskepa siihen päälle todelliset ajokustannuksesi, niin näet, miten kalliiksi ostaminen suomessa tulee, kiitos sen, ettei meillä ole vapaata kilpailua.
-Jäbä
Suomen kauppa on elintarvikkeiden myymäläpinta-alaltaan 85%:sesti S-ryhmän ja Keskon hallussa.
Jos tajuat jotain kaupasta, niin tämä kertoo sinulle, että mitään kipailua ei ole.
Kun ei ole kilpailua, niinei ole mitään muuta mihin mennä.
Näistä kahdesta suuresta ei kumpikaan mene koskaan konkurssiin, koska ne hallitsevat markkinoita kahdestaan.
Kun kuluttajat voivat siis käytännössä äänestää vain kahden suuren välillä, niin näillä ei ole mitään syytä ottaa huomioon kuluttajan tarpeita, kun ne voivat toteuttaa vain omia kannattavuus ja voiton maksimoimistarpeitaan, koska kilpailua ei ole.
Tuli vähän toistoa, mutta ehkä ymmärrät nyt paremmin.
-Jäbä
Olen käynyt kaupassa 60 vuoden ajan ja koko tänä aikana on kauppojen lukumäärä (siis palvelu) vähentynyt ja kauppamatkat pidentyneet.
Suuriin kaupunkeihin ei ole keskitetty mitään, koska kauppojen lukumäärä on vähentynyt myös kaupunkien sisällä.
kaupat ovat myös siirtyneet pois suurten ja pientenkin kaupunkien keskustoista ja lähiöistä kaupunkien laidoille ja ulkopuolelle, eli koko ajan kauemmaksi asutuksesta.
Kauppan keskusliikkeet ovat voineet ajattaa kuluttajia vuosi vuodelta yhä pidempiä kauppamatkoja vain siksi, että kauppa saa suurista kauppakeskuksista helpommin suuremmat voitot, kun hintakilpailuakaan ei ole.
Suomessa on vain mainoskilpailua erikoistarjouksilla, joissa kauppa maksattaa sekä hinnanalennukset että tarjousmainonnan tavaran toimittavalla teollisuudella.
Tämäkin tapahtuu siitä syystä, ettei kaupan alalla ole käytännössä kuin kaksi yritystä, Kesko ja S-ryhmä, eli ei mitään todellista kilpailua, vaan hiljaisessa kartellissa jaetut markkinat.
-Jäbä
Kun Kesko (tai S-ryhmä) rakentaa kaupungin ulkopuolelle City-marketin (tai Prisman) ja sulkee kaupungista 3-5 K-kauppaa ja -Markettia )S-markettia ja Alepaa), niin sen jälkeen ihminen voi päättää vain siitä, että menee City-Markettiin (tai Prismaan), kun muita ei enää ole.
-Jäbä
Olet aika lailla suurkapitalismin ja suuryhtiöiden monopolikartellien aivopesemä, tyypillinen kepusosialisti, joka ei todellakaan tajua mitään markkinataloudesta eikä vapaasta kilpailusta, kun luulet, että pelkästään pariin isoon yritykseen keskittynyt kauppa olisi sinun etujesi mukaista kuluttajana.
Kuluttajan etu on kyseessä vasta silloin, kun on paljon erilsiaia vaihtoehtoja tarjolla: sekä suuria ostoskeskuksia että samaan aikaan pieniä kylä- ja korttelikauppoja - ei vain jompia kumpia.
vastaavasti näiden molempien kauppojen hyllyissä pitäisi olla sekä suurteollisuuden jalostamia elintarvikkeiden merkkituotteita, että maataloustuottajien ja paikallisten pienyrittäjoen jalostamaa ruoan lähituotantoa.
Vasta sitten toteutuisi markkinatalous ja vapaa kilpailu, kun sinulla, Oiva, olisi itselläsi vapaus valita, mumpaan kauppaan menet ja ostatko sieltä suurteollisuuden vai lähituotannon elintarvikkeita, vai molempia.
Nyt luulet, että pelkästään suurteollisuus ja kahteen kartelliin keskittynyt kauppa palvelisi sinua "markkinataloudessa".
De on harhaluulo, Oiva, aivopestyn kepusosialistin harhaluulo, minkä minä voin vapaan markkinatalouden ja yksityisyrittäjyyden kannattajana kirkkaasti väittää.
-Jäbä
Se määrää juuri tuotannon, myös elintarvikituotannon, järjestelmän. Vapaa markkinatalous toimii meillä erittäin hyvin: on suuria kauppaketjuja ja -keskuksia, on pieniä kyläkauppoja, pienmyymälöitä kaupungeissa ja on pientuotantoa joissakin viljelijäperheissä. Markkinataloudessa kaikki saavat vapaasti yrittää. Se takaa myös kuluttajalle parhaan mahdollisen hyödyn.
Olet muuten sinäkin harhaantunut käyttämään nimitystä "kepusosialisti". Kepulaiset, joiden tausta usein liittyy maaseutuun, pitävät talonpoikaista maataloutta sosialismin, siis kolhoositalouden, vastakohtana. Niinpä minäkin olen omaksunut markkinatalouden omakseni. Toimin myös työelämässäni omalla ammattialallani yksityisen "kapitalistisen" firman palveluksessa yli 30 vuotta melko korkeillakin johtopaikoilla. Tiedän, miten rationaalinen ja hyvin johdettu tuotanto lisää kansakunnan hyvinvointia. Sinä elät aatteisesi nyrkkipaja- ja kehruumummoaikaa.
Suomessa on kapitalismi, monilla aloilla melkeinpä monopolikapitalismi tai sitten oligopoli, mutta siihen se jääkin. Näkeehän sen jo hintatasosta. Ollaan EU:n ykkösiä hintojen yläpäässä melkein joka alalla.
Lopetus pvm:
Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen professori Jyrki Niemi kritisoi Aamulehdessä voimakkaasti ruuan alv:n laskua ja sanoo että ilman sitä meillä elintarvikkeiden hinnat laskisivat paljon enemmän.
Juuri näin minä olen tälläkin palstalla sanonut monta kertaa, että tämä alv:n alennus prosessi on suuri tulonsiirto kaupalle ja teollisuudelle. Näin Vanhanen "maksaa vaalilaskuaan".
Aamulehti: Kuukauden ruokalasku pienenee 15 euroa
Ruuan arvonlisäveron alennus pienentää keskiverron kotitalouden ruokalaskua 15 eurolla kuukaudessa, kertoo Aamulehti. Lokakuun alussa voimaan tulevan veroalennus laskee hintoja runsaat neljä prosenttia. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen professori Jyrki Niemi sanoo lehdessä, että ilman arvonlisäveron alennusta ruuan hinnan laskupaineet olisivat kauppaketjulle isommat kuin nyt.
KMS-liikemiehiä näyttäisi yhdistävän tietty asia: myydään heikkolaatuista tavaraa: Tokmanni, Hemtex, Suomi-Soffa...
poliittikojen, ennenkaikkea kepulaisten, lahjonta.
"Olet muuten sinäkin harhaantunut käyttämään nimitystä´'kepusosialisti'. Kepulaiset, joiden tausta usein liittyy maaseutuun, pitävät talonpoikaista maataloutta sosialismin, siis kolhoositalouden, vastakohtana. Niinpä minäkin olen omaksunut markkinatalouden omakseni. Toimin myös työelämässäni omalla ammattialallani yksityisen 'kapitalistisen' firman palveluksessa yli 30 vuotta melko korkeillakin johtopaikoilla. Tiedän, miten rationaalinen ja hyvin johdettu tuotanto lisää kansakunnan hyvinvointia. Sinä elät aatteisesi nyrkkipaja- ja kehruumummoaikaa."
Eiköhän se maalaisliitto-keskusta ole pahimman luokan sosialistinen puolue. Puolueen kannattajistahan suuri osa koostuu yhteiskunnan tukien ja veronmaksajioen rahoilla loisivista maajusseista ja muista tukiaisten kuppaajista. Toinen iso osa puolueen kannattajista koostuu sellaisista verovaroilla kustannetuista tyhjäntoimittaja-virkamiehistä joiden "työpanoksella" ei ole mitäänm arvoa. Tällaisia elettäjähän löytyy runsaasti kaikista maaseudun kunnista ja kaikenlaisista 4H- ja metsänhoitoyhdistyksistä.
Keskustapuolueessa "yrittäminen" tarkoittaa sitä, että yhteiskunnan rahoilla rakennetaan joku kannattamaton yritys, jonka tappiot kuitataan veronmaksajien taskuista ja jossa "yrittämisen" ohella lapioidaan yhteiskunnan rahoja surutta omaan liiviin.
Lieneeköhän koko keskustapuolueella yhtään ainutta sellaista kannattajaa joka tekisi jotain tuottavaa työtä eikä olisi mikään yhteiskunnan rahoja kuppaava loinen? Jos jollakin on jotain havaintoja sellaisesta kepun kannattajasta, niin laittakaa ihmeessä vinkkiä asiasta, sillä kyseessä lienee todella harvinainen ilmestys jonka haluavat nähdä monet muutkin.
Markkinatalous meillä on, mutta vapaa kilpailu puuttuu, kun markkinat on päästetty keskittymään vain harvojen suuryritysten haltuun, mikä estää uusien kilpailijoiden tulon markkinoille, kun se on mahdollista vain jättimäisten pääomien avulla.
Vapaa kilpailu toteutuu paljon paremmin esim. Italian markkinataloudessa, jossa on sekä suuryrityksiä ja suuria kaupan ketjuja, mutta niiden rinnalla tuhansittain pieniä elintariketuottajia ja perheyrityspohjaisia elintarvikekauppiaita.
Sinun kannattaa, Oiva, päivittää tietosi markkinataloudesta ja vapaasta kilpailusta.
-Jäbä
Suomessa siirryttiin melkein suoraan säännöstelytaloudesta kartelleihin. Korruptio jatkuu.
Meillä todellakin jätettiin ennalleen suljetun talouden kartellirakenteet ja kuvitellaan, että olisimme vapaassa markkinataloudessa, kun enää ei ole hontasäännöstelyä.
Kaikkein pahin kartelli meillä on siinä, että tukkuporras, eli keskusliikkeiden ketjujohto, saa määrätä vähittäisportaan, eli kauppojen kuluttajahinnat.
Siksi me maksamme ruoasta enemmän kuin Eurooppalaiset ja siksi matkailuelinkeinokin nyt kärsiin, kun eurooppalaisen euro on Suomessa vain 80 senttiä.
-Jäbä
Kauppa rahoittaa puolueita, puolueet sallivat kartellit. Kilpailulaki on pelkkä kirjain ja kilpailuvirasto pellevirasto markkinatalouden kannalta.
Voisikohan EU, tuo pöhöttynyt byrokratiakoneisto saada Suomen kartellit kuriin?
En ole varma, mutta EU taisi jo käsitellä suomalaiset kartellit silloin, kun TUKO kaatui Keskon syliin. Ehkä se käsittelisi asian toistamiseen, jos meikäläinen kilpailuvirasto sitä pyytäisi, mutta ei se taida pyytää.
-Jäbä
Vapaassa markkinataloudessa kysyntä määrää tarjonnan.
Suomessa tarjonta määrätään keskitetysti. Sen näet siitä, että valikoimat ja hinnat ovat samat koko maassa.
Oiva kuvittelee monen muun tapaan, että vapautta on se, kun ei ole lakisääteisiä rajoituksia tai sääntelyä.
Vapaus jää kuitenkin toteutumatta silloin, kun markkinoita hallitsee kaksi suuryritystä, jotkaq päättävät kaupan valikoimista ja hinnoittelusta pääkonttoreissaan.
Vapailla markkinoilla kauppias päättäisi valikoimistaan ja hinnoistaan omassa kaupassaan ja kenellä tahansa olisi mahdollista perustaa oma vähittäiskauppa ilman, että joutuu sopimussuhteeseen keskusliikkeen kanssa ja tämän määräysvaltaan valikoima- ja hintapäätöksissä.
-Jäbä