Onko kellään kokemuksia tosta ituprojektista? Luin siitä niiden kotisivulta, ja sain aika paljon tietoa jo, mutta olisi kiva kuulla jos joku olisi vaikka itse käynyt siellä ja kertoisi vähän minkälaista oli. Olen 17-vuotias tyttö, ja mulle tehtiin abortti vuosi sitten, ja tämän koko vuoden olen joutunut tukahduttamaan kaikki tunteet ja ajatukset, koska mulla ei oo ketään kelle puhua. Tai no, onhan mulla siis vaikka ketä, mutta ei ketään sellasta joka olis ite käynyt läpi abortin ja joka vaikka edes tietäisi mistä puhun ja osais tukea. Poikaystävällekään en voi puhua tästä, koska hänen mielestään aborttia turha ajatella ja hän myös ajattelee niin, että kaikki selviää sillä kun vaan antaa olla eikä mieti asioita. Nooh, onhan sitäkin kokeiltu, muttei näyttänyt auttavan.
Aborttini häirtsee lähestulkoon jokapäiväistä elämääni, siis että se tulee mieleen oikeastaan joka päivä jossain vaiheessa tavalla tai toisella. Kadun syvästi aborttiani, ja en koe itse tehneeni päätöstä abortista, vaan se "päätös" tuli suoraan äidiltäni ja poikaystävältäni (poikaystävä 26v). Olen erittäin katkeroitunut kummallekin, ja vaikeamman tekee tästä se, että joinain päivinä saatan olla todella vihainen poikaystävälleni, ja kun asun hänen kanssaan yhdessä (pienessä yksiössä) niin täältä on vaikea päästä "piiloon". Enkä uskalla kertoa siitä, miksi olen huonolla tuulella ja vihainen, koska siitä hän hermostuisi ja suuttuisi mulle. En tietenkään väitä, että aborttini olisi äitini tai poikaystäväni "syy", vaan tunnen niin, että minut todellakin painostettiin siihen kovalla kädellä, eikä annettu omaa tilaa ja aikaa miettiä asiaa. Tätä on vaikea selittää, mutta toivon, että edes joku ymmärtäisi mitä tarkoitan.
Ahdistaa vaan niiiiiiin paljon. Kaipaan apua, mutta en tiedä mistä sitä hakisin. Nyt on kuitenkin käynyt mielessä tuo mainitsemani Ituprojekti. Enää en vaan kestä yksinäni tän hirveen tuskan ja ahdituksen kanssa. Tunnen äärimmäistä syyllisyyttä, häpeää, vihaa, katkeruutta ja katumusta. Ja tämä kaikki häiritsee TODELLA PALJON elämääni. Aloitin juuri opinnot ammattikoulussa, mutta koulunkäynti vaikeutuu, koska olen kokoajan niin ahdistunut, ettei tee ollenkaan mieli edes mennä kouluun, vaikka ennen koulujen alkuja olin tosi innostunut siitä, että pääsin opiskelemaan. Tänäänkään en ollut koulussa kurkkukivun takia, vaikka ihan hyvin olisin sinne voinut mennä, mutta kun ei jaksa. Sain lääkäristä 2 päivää sairaslomaa osittain tekaistujen syiden takia. Aloitin jo viime syksynä opinnot peruskouluni jälkeen siinä samassa koulussa mihin nyt pääsin uudestaan opiskelemaan, mutta viime vuonna opinnot jäi kesken abortin takia. Luulen, että "kouluahditusta" lisää se, että kyseinen koulu tuo mieleen paljon viime syksyn tapahtumia. En pysty keskittymään tunneilla ja olen tosi ahdistunut siellä. Olen alkanut pelkäämään suuria ihmisjoukkoja, sekä välttelen ja inhoan pieniä vauvoja ja raskaana olevia naisia..
Ps. Abortinvastustajat! : Syyllistäkää ja haukkukaa vaan muakin niin paljon kun jaksatte, jos saatte siitä hyvän mielen, mutta mielelläni en haluasi kuulla haukkuja, vaan ihan asiallisia vastauksia.
Ituprojekti
5
832
Vastaukset
- apua........
Laitan tähän vielä linkin semmoseen keskusteluun, jonka kirjoitin Teiniäidit-palstalle tossa kesän alussa, jos jotain vaikka kiinnostaisi tietää enemmän taustoja tästä. Tai mitä vaan. Melkein samaa tekstiä siinä kyllä on kun tässä nyt kirjottamassani viestissäkin, mutta laitan sen nyt kuitenkin.
http://keskustelu.suomi24.fi/node/8211951 - Dara
Henkilökohtaista kokemusta minulla ei ole sen enempää abortista kuin Ituprojektistakaan, mutta tekstisi luettuani pitäisin tärkeänä että tosiaan haet nyt apua ahdistukseesi.
Nettisivujen mukaan Ituprojektilla näyttäisi olevan puhelinpalvelua, sähköpostipalvelua ja vertaistukiryhmiä. Mitä jos vaikka soittaisit lähimmän alueesi puhelinpalveluun ja kertoisit hädästäsi? Saisit kuunteluapua heti, ja aivan varmasti hyviä neuvoja siihen kuinka voisit avun hakemisessa edetä. Voisit ehkä harkita myös sitäkin, että et enää kertoisikaan omalääkärillesi tekosyitä kurkkukivustasi, vaan kertoisit ahdistuksesi ihan todellisen syyn! Hän voisi taatusti auttaa sinua hakemaan ammattiapua myöskin ja hän kaiketi voisi kirjoittaa paria päivää pidemmän sairauslomankin, jotta saisit rauhan hakea apua ja keskittyä paranemiseen koulumurheiden asemesta. Ehkä opiskelupaikkasi terveydenhoitajallekin voisit asiasta puhua? Tärkeintä nyt on se, että haet apua ja saat sitä.
Laitan vielä Ituprojektin puhelinpalvelusta tietoja sinulle:
Ituprojekti
Tampereen NNKY:n Itu-projekti tukee
kriisiraskaustilanteessa olevia, aborttia miettiviä ja
abortin läpikäyneitä tyttöjä ja naisia.
Puhelinpäivystys 050-4015567 ma-pe 9-22
Neuvontapiste ITU , Hämeenpuisto 14 F, Tampere
avoinna ti ja to 12-16, ke 15-19,
sähköposti: [email protected]
Helsingin ja Keski-Uudenmaan puhelinpäivystys p. 040 5188783 ma-pe 16-21
Kuopion alueen puhelinpäivystys p. 044 576 6670
ma-pe 17-21
http://www.ituprojekti.net/
Toivon sinulle paljon voimia, pikaista ahdistuksen helpottamista ja paljon kauniita ajatuksia. Koita antaa anteeksi itsellesi. Lämmin rutistus sinulle! - 1977
...mutta haluan silti jotain kirjotitaa viestiisi, jotta voin toivottaa pärjäämisiä!
Ituprojketi on kritillinen yhteisö, mutta sitä ei kuulema hirveämmin vertaistuki joukoissa esiintuoda. Mm AA:han on myös kristillinen yhteisö, mutta eihän sielläkään uskonto mitään roolia esitä, harvemmat osallistujat ovat vakaumuksellisia. Uskomatonta, mutta totta, näissä yhteisöissä näkyy se uskonnon puhtain olemus, eli tarkoitus on vain vilpittömästi auttaa, ei olla ahdasmielisiä.
Suosittelisin juuri Ituprojektia, rohkeasti vain, sillä se on juuri täsmälääke, sillä tiedät mistä alkavat masennuksen oireesi johtuvat. Muita vaihtoehtoja on ainakin oman kuntasi mt-toimisto, SPR:n kriisipuhelimet, kuntasi neuvola. - Sumuinen
Minä olen samassa tilanteessa ja tekstisi voisi olla minun kirjoittamani. Tosin olen vuosia vanhempi. Minuakin ahdistaa, kaduttaa, hävettää ja tunnen valtavaa syyllisyyttä. Et ole siis yksin, vaan kokemasi tunteet ovat yhteisiä monen muun kanssa. Itse en ole vielä käynyt Ituprojektin ohjelmaa läpi, mutta olen soittanut ja keskustellut tunteistani. Heillä on pieniä vertaistukiryhmiä. Voit soittaa neuvontanumeroon ja kysyä lisää.
Olen pahoillani, että olet joutunut tuohon tilanteeseen. Olet kuitenkin nuori, joten älä missään tapauksessa anna sen pilata koko elämääsi. Joskus joutuu vaikeiden päätösten eteen, eikä siinä vaiheessa tiedä ehkä itsekään mikä olisi paras vaihtoehto. Kristallipalloa kun meillä kelläkään ei ole.
Olen myös pahoillani, että poikaystäväsi ja varsinkin äitisi painostivat sinua. Tosin itse 13 vuotiaan äitinä ymmärrän myös häntä. Itsekin olisin saattanut painostaa omaa lastani, jos hän olisi tullut raskaaksi 16 vuotiaana. Nyt en painostaisi, kun tiedän mitä tässä joutuu käymään läpi. Mutta ole armollinen äidillesi: kaikki äidit haluavat lapselleen vain hyvää (niin sinäkin halusit omallesi ja siinä tilanteessa, jossa jouduit abortin tekemään, se sillä hetkellä oli sinusta paras ratkaisu).
Ole armollinen itsellesi! - aina..
oli pakko vastata, koska omassa tarinassani on hyvin paljon samaa kuin sinunkin. Painostus, sureminen, miettiminen ja kaikki kuulostaa niin tutulta..vaikka tietää, että päätös oli viimekädessä ihan oma, niin silti mieltäni vielä kaihertaa ajatus siitä, mihin olisin päätynyt jos olisin saanut enemmän tukea..ja sen ajatteleminen on hirveän vaikeaa, kun yritän kuitenkin koko ajan olla syyllistämättä muita (ilmeisesti en aivan onnistu), omassa syyllisyydessäkin on tarpeeksi tekemistä. Asian ikävyydestä huolimatta on mukava huomata, että on ihmisiä, jolla on samankaltaisia ajatuksia..Itselläni on abortista kaksi vuotta, ja sen sekä menetetyn lapsen ajatteleminen on vieläkin osa jokapäiväistä elämääni, ja epäilen muuttuuko se siitä ikinä muuksi. Päällimmäisenä on aina "ikävä" sitä lasta kohtaan, vaikka itsekin on välillä vaikea ymmärtää miten voi olla ikävä jotakin mitä ei oikeastaan ollutkaan..monet eivät sitä ymmärrettävästi voi käsittää, eikä paljoa siitä haluta avautua juuri kenellekään. Ihmiset ajattelevat että kaikesta olisi jo pitänyt päästä yli..
Kiinnostaisiko sinua vaihtaa ajatuksia yksityisesti, vaikka sähköpostitse? Osoitteeni on [email protected] mikäli haluat kirjoitella. Uskoisin, että meille molemmille tekisi hyvää huomata, että on muitakin, jotka ajattelevat ja surevat aborttiaan ja siihen liittyviä asioita..itseäni ainakin helpottaa tietää että en ole ainoa, ja että on todellakin oikeus surra. Vertaistukea on niin vähän saatavilla, ja se varmaan olisi ollut todella hyvä juttu alusta asti ainakin itselleni. Muutkin samoja kokemuksia omaavat tai samalla tavalla ajattelevat saavat toki ottaa yhteyttä :) Ja mikäli et syystä tai toisesta halua/pysty kirjoittelemaan, toivon sinulle tässä paljon voimia ja jaksamista! Yritetään uskoa että kyllä se vielä tästä jotenkin helpottaa :)
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Taisin tehdä virheen
Kaipaan sua enemmän kuin kuvittelin. Luulin, että helpottuisin, mutta olinkin täysin väärässä. Vieläkö vastaisit minulle1054909Hyvä että lähdit siitä
Ties mitä oisin keksinyt jos oisit jäänyt siihen, näit varmaan miten katoin sua.... 😘🤭😎💖493272Nyt tuntuu siltä, että on pakko päästä puhumaan kanssasi
Tuntuu että sekoan tämän kaiken takia. Miehelle852999- 811757
Nainen onko sulla supervoimmia ?
Voisitko auttaa miestä mäessä? Tarjota auttavan käden ja jeesata tätä miestä? Tai antaa olla et sä kuitenkaan auta.411510450 000 ulosotossa
Suomessa on tällä hetkellä ennätysmäärä ihmisiä ulosotossa. Viime vuonna heitä oli yli puoli miljoonaa. Kuluvan vuoden1111368Näin kun katsoit salaa ja
Hymyilit sieltä kaukaa 😍☺️ mutta hämmennyin ja tilanne oli niin nopeaa ohi etten oikeen kerennyt mukaan 😢 säteilit ku141295Eduskunnasta tippuneet kokoomuslaiset nostavat eniten sopeutumisrahaa. Kyllä veroeurot kelpaavat.
Sopeutumisraha on eduskuntatyön päättymisen jälkeen maksettava etuus, jonka tarkoituksena on tukea entisiä kansanedustaj1141069- 161069
Miehen taloudellinen tilanne ja
halu tarjota suojaa kaikin tavoin on usein perheen selkäranka. Siksi naisen ei ikinä pitäisi jättää huomiotta miehen rah431027