Oheinen ehdotukseni kielipoliittiseksi periaateohjelmaksi ohessa. Kommentit ovat tervetulleita.
1) Suomen ja ruotsin kielet määritellään edelleenkin perustuslaissa maamme kotimaisiksi kansalliskieliksi. Saamen kielellä on näiden edellä mainittujen valtakunnallisten kansalliskielten lisäksi rajoitetusti kansalliskielen asema saamelaisalueella. Näiden kielien käyttäjillä on oikeus käyttää omaa äidinkieltään viranomaisissa ja tuomioistuimissa itseään koskevissa tärkeissä asioissa, joissa asioissa he parhaiten voivat ilmaista itsensä omalla äidinkielellään ja siten turvata välttämättömän oikeusturvansa. Perustuslain tasoisella määräyksellä hyväksytään se, että kullakin näistä kielistä, joita on vakiintuneen historiallisesti ja merkittävän ajan puhuttu maassamme, on oikeus olemassaoloonsa. Lainsäädännön kielet ovat suomi ja ruotsi, minkä lisäksi erityisesti saamelaisaluetta koskeva erityislainsäädäntö on julkaistava saamen kielellä. Eduskunnan työskentelykielet ovat suomi ja ruotsi.
2) Jokaisella, joka puhuu äidinkielenään jotain yllämainituista kansalliskielistä on oikeus käyttää omaa äidinkieltään asiointikielenään asioidessaan valtiollisissa ja kunnallisissa viranomaisissa omaa henkilökohtaista asemaansa koskevissa asioissa. Jokaisella on oikeus käyttää viranomaisissa ja tuomioistuimessa kaikissa asioissaan asianosaisasemastaan riippumatta omaa äidinkieltään. Viranomaisten ja tuomioistuinten tulee huolehtia, että nämä palvelut pystytään turvaamaan joko ohjaamalla kielitaitoista henkilökuntaansa palvelun toteuttamiseen tai viime kädessä huolehtia riittävistä ja maksuttomista tulkkauspalveluista. Muita kieliä käyttävien oikeudet käyttää omaa kieltään tuomioistuimissa ja viranomaisissa on taattava riittävin tulkkaus- ja käännöspalveluin. Rekrytoitaessa henkilöstöä tehtäviin, joissa muiden kielten kuin kansalliskielten – muun muassa venäjän ja viron kielten - taito on tarpeen, on palkkauksellisin ratkaisuin kannustettava kielitaitoisen henkilöstön hakeutumista näihin tehtäviin sekä tuettava kyseisten kielten työn ohessa tapahtuvaa opiskelua.
3) Maa on jaettava pääsääntöisesti kuntajakoa noudattaen kaksikielisiin ja yksikielisiin hallinnollisiin alueisiin, mikä tarkoittaa myös porrastettua kielellistä palvelua kaksikielisen viranomaisen kielellisen palveluvelvollisuuden ollessa selvästi korkeamman kuin yksikielisen. Viranomaisen sisäinen työkieli on hallintoalueen enemmistön kieli. Valtion keskushallintoviranomaisen työkieli on aina suomi.
Yksikielisen alueen viranomaisen ja tuomioistuimen tulee turvata toisen kansalliskielen asema asiointikielenä ainakin tulkkauspalvelujen tasolla. Kaksikielisellä alueella on viranomaisen turvattava kansalliskielen asiointikäyttö ensisijaisesti ohjaamalla kielitaitoista henkilöstöään näihin tehtäviin ja toissijaisesti tulkkaus- ja käännöspalveluin. Valtion keskushallinto ja paikallishallintoviranomaisen tulee turvata kansalliskielen asiointikäyttö ensisijaisesti ohjaamalla kielitaitoista henkilöstöään näihin tehtäviin sekä erityisiin palvelupisteisiin ja toissijaisesti tulkkaus- ja käännöspalveluin.
Siltä osin kuin valtion ja kuntien tuottamia palveluja tuotetaan ulkoistettuina yksityisen tahon toimesta, on edellä 2 ja 3 kohdassa taattavien kielellisten oikeuksien saatavuus riittävästi turvattava.
4) Puolustusvoimien komentokieli on suomen kieli, Palo- ja pelastustoimen sekä poliisin, tullin ja rajavalvonnan sisäinen komento- ja viestintäkieli on suomen kieli.
1) Suomen ja ruotsin kielet määritellään edelleenkin perustuslaissa maamme kotimaisiksi kansalliskieliksi. Saamen kielellä on näiden edellä mainittujen valtakunnallisten kansalliskielten lisäksi rajoitetusti kansalliskielen asema saamelaisalueella. Näiden kielien käyttäjillä on oikeus käyttää omaa äidinkieltään viranomaisissa ja tuomioistuimissa itseään koskevissa tärkeissä asioissa, joissa asioissa he parhaiten voivat ilmaista itsensä omalla äidinkielellään ja siten turvata välttämättömän oikeusturvansa. Perustuslain tasoisella määräyksellä hyväksytään se, että kullakin näistä kielistä, joita on vakiintuneen historiallisesti ja merkittävän ajan puhuttu maassamme, on oikeus olemassaoloonsa. Lainsäädännön kielet ovat suomi ja ruotsi, minkä lisäksi erityisesti saamelaisaluetta koskeva erityislainsäädäntö on julkaistava saamen kielellä. Eduskunnan työskentelykielet ovat suomi ja ruotsi.
2) Jokaisella, joka puhuu äidinkielenään jotain yllämainituista kansalliskielistä on oikeus käyttää omaa äidinkieltään asiointikielenään asioidessaan valtiollisissa ja kunnallisissa viranomaisissa omaa henkilökohtaista asemaansa koskevissa asioissa. Jokaisella on oikeus käyttää viranomaisissa ja tuomioistuimessa kaikissa asioissaan asianosaisasemastaan riippumatta omaa äidinkieltään. Viranomaisten ja tuomioistuinten tulee huolehtia, että nämä palvelut pystytään turvaamaan joko ohjaamalla kielitaitoista henkilökuntaansa palvelun toteuttamiseen tai viime kädessä huolehtia riittävistä ja maksuttomista tulkkauspalveluista. Muita kieliä käyttävien oikeudet käyttää omaa kieltään tuomioistuimissa ja viranomaisissa on taattava riittävin tulkkaus- ja käännöspalveluin. Rekrytoitaessa henkilöstöä tehtäviin, joissa muiden kielten kuin kansalliskielten – muun muassa venäjän ja viron kielten - taito on tarpeen, on palkkauksellisin ratkaisuin kannustettava kielitaitoisen henkilöstön hakeutumista näihin tehtäviin sekä tuettava kyseisten kielten työn ohessa tapahtuvaa opiskelua.
3) Maa on jaettava pääsääntöisesti kuntajakoa noudattaen kaksikielisiin ja yksikielisiin hallinnollisiin alueisiin, mikä tarkoittaa myös porrastettua kielellistä palvelua kaksikielisen viranomaisen kielellisen palveluvelvollisuuden ollessa selvästi korkeamman kuin yksikielisen. Viranomaisen sisäinen työkieli on hallintoalueen enemmistön kieli. Valtion keskushallintoviranomaisen työkieli on aina suomi.
Yksikielisen alueen viranomaisen ja tuomioistuimen tulee turvata toisen kansalliskielen asema asiointikielenä ainakin tulkkauspalvelujen tasolla. Kaksikielisellä alueella on viranomaisen turvattava kansalliskielen asiointikäyttö ensisijaisesti ohjaamalla kielitaitoista henkilöstöään näihin tehtäviin ja toissijaisesti tulkkaus- ja käännöspalveluin. Valtion keskushallinto ja paikallishallintoviranomaisen tulee turvata kansalliskielen asiointikäyttö ensisijaisesti ohjaamalla kielitaitoista henkilöstöään näihin tehtäviin sekä erityisiin palvelupisteisiin ja toissijaisesti tulkkaus- ja käännöspalveluin.
Siltä osin kuin valtion ja kuntien tuottamia palveluja tuotetaan ulkoistettuina yksityisen tahon toimesta, on edellä 2 ja 3 kohdassa taattavien kielellisten oikeuksien saatavuus riittävästi turvattava.
4) Puolustusvoimien komentokieli on suomen kieli, Palo- ja pelastustoimen sekä poliisin, tullin ja rajavalvonnan sisäinen komento- ja viestintäkieli on suomen kieli.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Valitettavasti rajoitetun tekstitilan takia ohjelmani kahdessa osassa'
5) Kuntien ja kuntayhtymien henkilöstölle kaksikielisessä kunnissa voidaan virkasäännöillä määritellä virkakelpoisuusvaatimuksia, jolloin otetaan huomioon kielitaidon todellinen tarve. Kaksikielisissä kunnissa ja kuntayhtymissä on turvattava virastojen ja laitosten kyky palvella kansalliskielillä hyödyntämällä henkilökunnan olemassa olevaa kielitaitoa ja kannustamalla koulutusta. Yksikielisten kuntien ja kuntayhtymien tulee varautua mahdollisuuteen kielipalvelujen järjestämiseen tulkkauspalveluin.
6) Niihin valtion virkoihin, joissa kelpoisuusvaatimuksena on korkeakoulututkinto ja joiden virka-alue on kaksikielinen, edellytetään oman virka-alueen väestön enemmistön kielen kirjallisen ja suullisen osaamisen lisäksi tyydyttävää virka-alueen vähemmistön käyttämän toisen kotimaisen kielen suullista taitoa. Yksikielisillä virka-alueilla ei edellytetä muuta virka-alueen väestön enemmistön kielen kirjallista ja suullista osaamista. Kuitenkin valtion keskushallinnossa virkoihin, joissa viran kelpoisuusvaatimuksena on korkeakoulututkinto, edellytetään oman äidinkielen suullisen ja kirjallisen taidon lisäksi toisen kotimaisen kielen tyydyttävää suullista osaamista. Mikäli todellista tarvetta kieliosaamiselle ei ole voidaan kuitenkin näissäkin kohden erikseen tehtävillä päätöksillä, myöntää tehtäväkohtaisia erivapauksia näistä virkakelpoisuusvaatimuksista.
Muulta henkilöstöltä ei tätä edellytetä. ellei jonkin tehtävän alueellinen sijainti tai muu seikka erityisen painavista syistä sitä vaadi.
Henkilöstön kotimaisten kielten kielitaidon hankkimista tulee tukea palkkauksellisin ratkaisuin.
7) Kansalliskielten, suomen ja ruotsin kielen opetus toisena kotimaisena kielenä peruskouluasteella ja lukioissa on vapaaehtoista. Oman äidinkielen opetus on aina pakollista. Niiden, joiden äidinkieli ei ole suomi tai ruotsi, on pakollisesti opiskeltava valintansa mukaan jompaakumpaa näistä kansalliskielistä. Peruskouluissa on oman äidinkielen lisäksi pakollisesti opiskeltava äidinkielen lisäksi vähintään yhtä jotain muuta kieltä, joka voi olla valinnan mukaan joko jompikumpi kansalliskielistä tai jokin muu kansainvälisesti merkittävän aseman omaava kieli. Lukiotasolla eri kielten opetusta on laajennettava. Saamelaisalueella saamelaisväestöllä on oman äidinkielen opetus pakollista, mutta saamen kielen pakollinen opiskeluvelvollisuus ei koske saamelaisalueen muuta kuin saamelaista väestöä. Romanin kielen ja viittomakielen opetusta on tuettava.
Ammatillisessa koulutuksessa sekä ammattikorkeakouluopetuksessa muun kuin opiskelijan äidinkielenä olevan suomen tai ruotsin kielen opiskelun on oltava vapaaehtoista. Korkeakouluopetuksen osalta tutkintovaatimuksiin voidaan liittää muun kuin opiskelijan äidinkielenä olevan suomen tai ruotsin kielen pakollisia kursseja, vain jos koulutukselliset tavoitteet sitä edellyttävät.
Koulutuskiintiöitä ei tule hyväksyä, ellei kiintiöiden määräämiselle olisi erittäin perusteltua syytä. Perusteltu syy voisi olla esimerkiksi opettajatyövoiman saaminen vähemmistön tarpeeseen
8) Muiden vähemmistökielten asemaa kunnioitetaan ja niille annetaan koulutuksellista ja kulttuurillista tukea. Kaikessa julkisessa toiminnassa ja kannanotoissa on korostettava kaikkien eri kieliryhmien jäsenten olevan tasavertaisia suomalaisia yhtäläisine oikeuksineen. Kansanryhmien kohtelussa tulee lähteä kansalaisten yhdenvertaisesta kohtelusta, mihin osana kuuluu oikeus ylläpitää omaa kansallisesta, rodullisesta tai kielellisestä taustastaan lähtevää identiteettiä.
Mikäli jokin vähemmistökieli (esimerkiksi venäjä) nousee suomen tai ruotsin kielen asemaan rinnastettavaksi puhujamääränsä suhteen, on varauduttava tarkastelemaan kyseisen kielen lainsäädännöllistä asemaa uudestaan.
10) Ahvenanmaan itsehallinto, johon Suomi on myös valtiosopimuksin sitoutunut, maakunnallisine organisaatioineen säilyy alueen alueellisen ja kielellisen omaleimaisuuden takia
Miten ehdotus eroaa nykyisestä kielilainsäädännöstä?! Ei käsittääkseni mitenkään.
Ainoastaan koululainsäädäntöä on muutettu: ruotsi ei ole pakollinen.
Suomen kielilaki
Eduskunnan päätöksellä säädetään seuraavaa
Lain sisältö ja tarkoitus
1 § Tässä laissa ovat suomen kieltä, kansallisia vähemmistökieliä ja suomen viittomakieltä koskevat määräykset. Laki sisältää myös määräykset yhteisön vastuusta siitä, että yksilöllä on oikeus kieleen sekä kielten käytöstä julkisessa toiminnassa sekä kansainvälisissä yhteyksissä
2 § Lain tarkoitus on ilmaista suomen ja muiden kielten asema ja käyttö suomalaisessa yhteiskunnassa. Lailla pyritään myös puolustamaan suomen kieltä ja kielellistä monimuotoisuutta Suomessa sekä yksilön oikeutta kieleen.
3 § Jos toinen laki tai asetus sisältää tästä laista poikkeavia määräyksiä, noudatetaan niitä.
Suomen kieli
4 § Suomessa suomen kieli on pääkieli.
5 § Pääkielenä suomi on yhteiskunnan yhteinen kieli, johon kaikilla Suomessa asuvilla on oltava oikeus ja jota on voitava käyttää kaikilla yhteiskunnan alueilla.
6 § Julkisella vallalla on erityinen vastuu suomen kielen käytöstä ja kehittämisestä.
Kansalliset vähemmistökielet
7 § Kansalliset vähemmistökielet ovat ruotsi, romani ja saame.
8 § Julkisella vallalla on erityinen vastuu suojella ja edistää kansallisia vähemmistökieliä.
Suomen viittomakieli
9 § Julkisella vallalla on erityinen vastuu suojella ja edistää suomen viittomakieltä.
Kielten käyttö julkisessa toiminnassa
10 § Tuomioistuinten, hallintoviranomaisten ja muiden julkista toimintaa harjoittavien yksiköitten kieli on suomi. Muussa laissa on erityismääräykset oikeudesta käyttää kansallisia vähemmistökieliä ja muita kieliä.
Velvollisuudesta käyttää tulkkia tai asiakirjojen käännöksiä tuomioistuimessa ja hallintoviranomaisessa on erityismääräykset.
11 § Julkisessa toiminnassa kielen on oltava huoliteltua, yksinkertaista ja käsitettävää.
12 § Viranomaisilla on erityinen vastuu suomenkielisen ammattisanaston saatavuudesta, käytöstä ja kehittämisestä eri ammattialoilla
Suomen kieli kansainvälisissä yhteyksissä
13 § Suomen kieli on Suomen virallinen kieli kansainvälisissä yhteyksissä. Suomen kielen asemaa Euroopan unionin virallisena kielenä on puolustettava.
Yksilön oikeus kieleen
14 § Jokaiselle Suomissa asuvalle on annettava mahdollisuus oppia, kehittää ja käyttää suomen kieltä. Sen lisäksi kansalliseen vähemmistöön kuuluvalle on annettava mahdollisuus oppia, käyttää ja kehittää vähemmistökieltä, ja kuurolle, kuulovammaiselle ja muista syistä viittomakieltä tarvitseville turvataan mahdollisuus oppia, kehittää ja käyttää suomen viittomakieltä.
Niille, joiden äidinkieli on muu kuin lain ensimmäisessä kappaleessa mainitut, on annettava mahdollisuus kehittää ja käyttää äidinkieltään.
15 § Julkinen valta on vastuussa 14 §:n mukaisesta yksilön oikeudesta kieleen.
Tämä laki tulee voimaan 1 tammikuuta 2012
Ruotsi, saame, romani ja suomen viittoma määriteltävä kansallisiksi vähemmistökieliksi erotukseksi lukuisista muista vähemmistökielistä. KANSALLINEN VÄHEMMISTÖKIELI. Suomi määriteltävä Suomen pääkieleksi tai viralliseksi kieleksi, miten se nyt halutaan sanoa.
Onko pakkoruotsin poistamisen yhteydessä tarpeen poistaa kaksikielisyys?
tuli maan ainoa virallinen kieli. Laki astui voimaan 1.7.2009.
Muut ovat vieraita kieliä.
Jokaisella on oikeus puhua vaikka indokiinaa, mutta muita ei voi pakottaa opettelemaan yhtään mitään.
Ehdottomasti. On kaksi tapaa poistaa Suomen kaksikielisyys: Nopea ja helvetin nopea :)
Oliko tuo ohjelma laadittu Heikki Talan alkuperäistekstin mukaan sitä hieman ruotsinmieliseksi muunnellen. Niin muistaisin.