En tiedä edes olenko oikealla palstalla kirjoittamassa, mutta ongelmani on se, että minä jään parisuhteessamme aina toiseksi perheemme koiralle. Vaimoni kanssa meillä on ollut aiemminkin hankaluuksia ja kahnauksia, välillä ihanasti sovittu taas asiat ja sitten taas kaikki ratkeaa. On ollut miehiä, jotka ovat ajatukset vieneet kauas suhteestamme, on ollut "hyviä ystäviä", jotka ovat tärkeämpiä kuin puoliso ja perhe, on ollut harrastuksia, joille ei ole voinut sanoa "ei" parisuhteen kustannuksella. Ja nyt sitten tämä parin vuoden takainen koira.
Koiraa vastaan minulla ei ole mitään, koira kuin koira. Mutta vain koira. Haluaisin olla enemmän kiireisen puolisoni kanssa, mutta onhan toki pitkän työpäivän jälkeen tärkeää huolehtia vastuullisesti lemmikin hyvinvoinnista ja lenkkeilysta samoin kuin sielunelämästäkin. Minusta olisi ihanaa ottaa vaimoni kainalooni istumaan, silitellä hiljaa hänen hiuksiaan ja jutella päivän kuulumisia, ihan kaikessa rauhassa kaksistaan. Romantiikka roiskuu toden teolla, kun tuolloin koira huomaa tyhjän sylin ja tulee nuolemaan kaikki korvantauksia myöten. Eihän koiraa saa kieltää hellimästä, siitähän tulee traumoja ja se tulee äkäiseksi.
Minusta olisi ihanaa ottaa yhteistä laatuaikaa ja pujahtaa makuuhuoneeseen peittojen alle kesken päivän askareiden. Ihanaa tosiaan. Emme ole sielläkään kahden. Koira on se, joka saa hyväilyt lakanoiden alla. En jotenkin millään saa kiksejä siitä, että etsiytyisin "nuolemaan" paikkoja, joita koira on vastikään nuollut. Kun vaimoni tiskatessa menen vaikka halaamaan häntä takaapäin ja "auttamaan" kotityössä, koira nostaa metelin ja tulee mustasukkaisena kiehnäämään ja nousemaan vasten ja työntämään minua pois. Vaimo viimeistelee asian -koiran hyväksi.
Miksi minusta tuntuu, että tässä on jotain pielessä? Pitäisikö minun hankkia itselleni oma -vaikapa "mirri"?
Siitähän syntys kauhia koira-kissa tappelu! pyydä häntä huomioimaan myös sinut. Tai hommaa myös koira. Mä en koiraa sänkyyn haluais, kauhian epähygieenistä
Toinen juttu on se, että minä en nuole persettäni tai syö toisten koirien paskoja. Olen itsekin koiraihminen, mutta rajansa koirien palvonnalla. Ihmiset ensin.
Ei muuten pidä paikkaansa, että koiran suu ois muka puhtaampi kuin ihmisen. Ihme uskomus, joka on kyllä jo tutkimuksilla kumottu.
Ite en kyllä menis pussaileen paikkoja, joita koira on just limonnut, saati sitten, että antaisin sen kuolata omaa naamaani. Nehän nimeomaan nuoleskelee omia ja toisten koirien takapuolia, syö roskia lattialta, ei luonnollisestikaan pese hampaitaan (joo, tiedän kyllä, et on olemassa näitä hampaita puhdistavia luita ja muita, mut ei silti sama juttu) ja niin edelleen... Ewwww.
Mä deittailen 24.ssa sinkku-ja eronneiden naisten kaa,ja heillä 85&.lla on lemmikkejä.Miestä hakeiessaan useimmat on laittaaneet kriteereiksi mm."Jos haluat minut,täytyy sinun pitää myös lemmikeistäni.",."olethan ELÄINRAKAS"((huh,huh,)) MYös monet on sanoneet mulle että jos et hyväksy SUHTEESEEMME kissojani ja koiriani,,tää loppuu sit meidän osalta tähän..ja että kissoistani EN SINUN VUOKSESI luovu!!!!!!!!!!
Sano suoraan mitä ajattelet, koiran paikka ei ole sängys eikä makuuhuoneessa!!!! Osta naisellesi koirakuiskaaja kirja ja vaikkapa myös dvd.t, naisesi ymmärtää sitten, että koira on eläin ja sitä ei saa kohdella ihmisenä!! Koirasta tottakai on huolehdittava hyvin mutta liika on liikaa, aikaa on myös löydyttää sulle, koiran ei tarvi saada hellyyttä koko ajan! Koiralle tärkeintä on liikunta, kuri ja viimesenä hellyys!! Koittakaa käydä yhdessä lenkillä :)
Meidän parisuhteessame on aina ollut koira. Nyt jo järjestyksessään toinen jack russell terrieri, ensimmäinen tuli minun matkassani suhteeseemme, vaimon puolelta tuli kissa. Toisen koiran halusi vaimo n. vuosi ensimmäisestä jouduttuamme luopumaan. Koira saa AINA paljon hellyyttä, liikuntaa ja tarvittaessa kuria. Aikaa löytyy myös toisillemme. Makuuhuoneessamme on ovi jonka saa tarvittaessa kiinni. Tarpeella tarkoitan: seksiä harrastettaessa. Silloin koiralle sanotaan: odottaa siellä. Ja odottaa muuten ihan kiltisti, ei vingu eikä vikise! Muuten koira saa mennä ja tulla miten haluaa kuten kissakin. Kaikille riittää paljon rakkautta ja hellyyttä! Ei se ole niin vaikeaa kun käyttää maalaisjärkeä, eikä stressaa turhista! Nuolkoon narttujen pissoja ulkona (ei se mitään kakkaa syö, haistaa vaan) Kyllä sitä itekkin tulee vaimon jos jonkinlaisia makuja maisteltua! Silti koira pusuttaa minua ja minä sitä. Ei saa olla niin bakteerifobikko, esim jos ulkona maassa on siistinnäköinen joltain pudonnut karamelli, niin kyllä minä sen syön, enkä pelkää pöpöjä yhtään!
...siis..syötkö oikeesti jonkun suusta pudonneen karkin,jos löydät sen maasta!! YÖÖÖÖK!!
Ethän voi tietää,minkä puliukon suusta se on siihen aivastaessa lentänyt!!
Sorry,nyt pitää mennä okselle!! Hyi!!
Olen koira-ja kissaihminen ja omistan molempia.Täytyy sanoo,et tosi tärkeitä ne on..MUTTA..on yksi paikka,mihin ei oo lemmikeillä asiaa..ja se on makuuhuone!
Elukoista kuitenki irtoo vaikka mitä paskaa,vaikka tassut pestäisiinkin..makuuhuone on kuitenkin paikka,missä vietetään paljon aikaa,joten sen puhtautta osataan meillä arvostaa..Eikä seksissä tarvita ylimääräisiä nuolijoita!
Eli käske koira ainakin sieltä pois! Kyllä toisen kumppaninkin mielipide pitää ottaa suhteessa huomioon..
Ole jämäkämpi!!
Osallistu vaimon kanssa koiran ulkoilutuslenkille ja muuhunkin aktiviteettiin. On tosiaan hieman liikaa jos koira nukkuu vaimosi vierellä. Varo ettei koira ota talossa isännän paikkaa ja pian sinä olet se joka nukkuu lattialla. Kysy vaimolta; Koira vai Minä. Jos vaimo vastaa koira niin peli on menetetty.
vaadi että homman on muututtava!jos ei muutu ni lähet.siinä vaiheessa varmaan vaimosikin herää siihen mitä on menettänyt ja miten ois voinu toimia niin että homma olis toiminu.ainahan voi palata takas jos vaimosikin on tullut katumapäälle yksin ollessaan.
ei ole koiran vika et vaimosi lässyttää sille taukoamatta ja on auttanut nostamaan sen sinun yläpuolellean koiran laumassa. ehkä pieni yksin olo tekisi vaimolle ihan hyvää.vie vaikka koira mukanasi ni siinähän sitten on YKSINÄÄN.
Olen samaa mieltä aaaaw:n kanssa, että vaihda naista, jos puhe ei auta.Kerroit viestissäsi teidän parisuhteen muistakin ongelmista.Näin naisena voin sanoa,että naisesi vie sinua kuin koiraansa narussa. Tekee mitä huvittaa, viis veisaa sinun tunteista. Koira saattaa olla vain tekosyy, ettei tartte sinun kanssa ns.läheistä kontaktia viettää. En tiedä, pitävätkö teitä yhdessä lapset, omaisuus vai mikä, mutta elämä on liian lyhyt tuhlattavaksi ihmisen kanssa, jonka kanssa ei ole onnellinen...kun uskaltaa tehdä muutoksia, tulee jotain uutta ja kivaa myös tilalle.Näin se on. Tsemppiä.Meitä koirattomia naisia on vaikka kuinka paljon vapaalla, joten tervetuloa meidän jonkun kainaloon....saat rapsutusta:)
Höpö, höpö! Kyllä ne "hyvät" naiset on niin nähty. Ensin. ollaan mielin kielin ja sitten menee jonkin aikaa (6kk-3v) ja aletaan valittaa tylsyyttä ja että haluaisin vauhtia, vaarallisia tilanteita, kavereiden kanssa lisää aikaa ja mennä vähän baariin, harrastuksia itselleni lisää, tai sitten alkaa vaan kaikenkattava nalkutus ,joka ei lopu ennen kuin eroat tai kuolet!
P.S. Itse olen kiltti, raitis, savuton, hellyydenkipeä kainalokarhu, joka tuollaisesta naisesta on aina haaveillut, mutta kymmenien vuosien ja MONIEN pettymysten jälkeen uskoo jo, ettei sellaisia ole kuin tv:ssä ja saduissa!
Sorry nyt vaan, mutta sun kokemukset tuskin on sama asia, kuin tilasto kaikista naisista. Montako olet kokeillut suhteessa Suomen naisväkilukuun? On totta, että omia harrastuksia soisi oltavan, mutta minä ainakin olen sellainen mieheni kanssa hengailija. Aina kun mahdollista, haluamme halailla, jutella ja höpistä ja pitää hauskaa yhdessä, ei kenenkään muun kanssa! Eikä tulisi mieleenkään juosta "omilla menoilla" joka viikko. Baarit ei kiinnosta, mutta jos juhlitaan, niin ykkösjuhlakamuni on mies ja vasta sitten tulevat kaverit. Meillä on kiinnostavia keskusteluja, ja jos ne puuttuisivat, voisi koko homma alkaa pitkän päälle tuntua puuduttavalta. 5v mennyt ja toivonmukaan loppuelämä samaa rataa!
Ehkä vika on siinä, että olet liian hellyydenkipeä ja samalla tylsä, ja se rupeaa ärsyttämään naisia. Sitoutumista ei pitäisi joutua vaatimaan, vaan sen pitäisi tulla luonnollisena haluna, muuten suhde ei kestä pitkän päälle.
En tarkoita pahalla, mutta ehkä ongelman ydin on juuri tuo ja lisäksi se, että naiset ovat monesti sekaisin siitä, mitä itse haluavat.
Tuollaista tarinaa en olekaan vielä kuullut. Voi raukkaa. Minäkin omistan koiran, joka tosin majailee vanhempieni luona, ja se on aivan samanlainen hurmuri ja huomionkerjääjä :) Ehkäpä vaimosi pitäisi ymmärtää, että sinä tulet todennäköisesti olemaan hänen elämässään pidempään kuin tuo koira. Ei hän voi keskittää kaikkea huomioonsa koiraanne.
eikö se jo tekstistä selviä että onko lapsia vai ei.en usko että vanhemmat voivat kesken päivän askareiden pujahtaa makkariin peiton alle!!siinähän tulis sitten lapset ja koira seuraksi.
koira kuvittelee olevan isäntä talossa ja vaimosi uros.vaimosi on liikaa lässytelly koiraa sen koiran ehdoilla. sitä saa mitä tilaa.
ja jos saat naisesi makkariin ni katso että koira ei tule teidän hetkeä pilaamaan.koira voi olla hetken ilman vaimoasi ja toisinpäin.
koira tarvii kuria ja rakkautta niinkun lapsetkin.
jos lapsille antaa vaan rakkautta niin kyllä sen järkikin sanoo millaisia niistä tulee.
koira on koira:
:D Juu, kyllä itsekin osaan lukea ja päättelinkin alkuperäisestä viestistä, että lapsia ei ole. Tuo koiran ylenpalttinen hyysääminen vaan antaa vihiä nimenomaan tuosta lapsettomuudesta.. Mahtaisikohan jaksaa samalla tavalla häärätä koiran kanssa..
Mutta mieti: eihän vaimollasi minkäänmuotoista lapsikuumetta ole, vai onko hän oikeasti noin kiinnostunut koirasta? (Yleensä se alkuinnostus menee ohi..)
Mulla on lapsia ja koiria ja hellin niitä jumalattomsati. Niin ja ajatelkaa me mennään makkariin, vaikka kesken päivän,,, niin silti. Voi teitä valittajia. kannattaisko puhua eukolles, eikä itkee täällä. Jospa sun vaimo ei saa tai halua sulta hellyytä, vaan koiralta. Kyllä mun mies saa ja paljon, lapsista ja koirista huolimatta. Mut sekin rakastaa koiria, niin ja lapsiakin. On se kumma, ett joillakin kun on lapsia tai koiria, niin ne ei enää saa.... pitää lähtee p....maan.
MInulle annettiin vain rakkautta lapsena, ei kuria. Silloin oli vapaa kasvatus muotia. Minusta tuli kiltti, todella eläinrakas, alkoholin ja rasisminvihaaja, jolla ei ole mitään himoa hankkia paljoa rahaa (tulen hyvin toimeen, on jos jonkinäköiset pelit ja vehkeet, eikä ole senttiäkään velkaa), tai tehdä menestyksekästä uraa. Nautin jokaisesta päivästä ja pienistä asioista, kuten kärpäsen lennosta aurinkoisena päivänä tai kauniista maisemasta, hyvästä elokuvasta tai ihanasta naisesta. Mitä se sinun järkesi sitten sanoo, että minusta olisi pitänyt tulla, minusta joka lapsena sai vain rakkautta, ei kuria?
Koiran paikka ei ole sängyssä. Ei silloin kun pariskunta rakastelee - eikä muulloinkaan. On todella perverssi ajatus jakaa sänkynsä koiran kanssa. Millainen binbo vaimosi oikein on.
Kerrot, että koira on mustasukkainen. Koira on koira, joten jos sille on kerran antanut kaiken vallan kodissaan, ei sitä voi enää toisille tavoille opettaa.
Asut huushollissa, jossa on sekä huonotapainen vaimo että koira. Jonkun tästä kolmiodraamasta on lähdettävä. Ehdotan että koira - tai sitten sinä.
ei pidä paikkaansa vaikka koira kokee olevansa laumanjohtajan sen saa aina muutettua ja opetettua jos ei itse osaa pyytää sitten koira kouluttajan apua eikä todellakkaan tarvi kummankaa lähteä ja tuskin sitä tässä haetaankaan takaa
noi koira naiset on säälittäviä tapauksia. minun ex-muija oli kanssa hyvä esimerkki siitä.koira sai tehdä mitä vaan mutta jos minä esim vahingossa kaadoin kahvin päydälle alkoi kauhea sota.vaikka minä itse siivosin sotkuni. kerrankin me kasattii sapuskaa makkarin pöydälle elokuva iltaamme varten.no juuri ku kaikki majoneesit yms oli kasattu koira rojautti tassut pöydälle ja kaatoi joka ikisen kipon.siinä hajos kaikki kännykät, kaukosäätimet,mp soitin.mattokin meni pilalle. . mutta mitä ex-muija teki.se se rupes paijjaamaan piskiä ja sanoi että voi ressukkaa ettet sinä vaan satuttanu itseäsi.voi lellukkaa ku on ihan majoneesissa lähetääs pesulle.ja ku piski oli pesty alkoi riita siitä että miksi minä en ollut sillävälillä siivonnut olohuonetta.
yöllä sitten alkoi uudet ongelmat kun piski nukkui tietenki jalkopäässä tai valintansa mukaan meidän keskellä(sakemanni uros).monesti kerroin ex-puolisolleni et koiran paikka on lattialla mutta turhaan.se vaan tokaisi että te saatte itse selvittää välinne. tuntui tosi mukavalle kun nukut kyljelläsi ja koira hyppää polviesi päälle kesken unien.
samoin keskusteku tilanteet jäi hyvin mieleeni.eli jos kerroin jostakin asiasta puolisoni ei aina edes vastannut tai kommentoinut mitenkään.mutta jos koira älähti pienestikkin alkoi kyseleminen.mikä lellukalla nyt on hätänä,pitäskö mamin käyttää pikkusta ulkona pitäskö?mami tulee ja raapsuttaa.
no se suhde on onneksi ohi,eikä nyky kumppanillani ole koiraa eikä tule.
olen tullut siihen johtopäätökseen koira naisia seuratessani ja jututtaessani niitä tai niiden mies kumppaneita .että se koira ei monellekkaan ole pelkkä lemmikki vaan aivan jotain muuta.
Enpä yleistäisi noin..
Minä olen koira ihminen ja tuskin tulisi niin paljon ulkoiltua,jos koiraa ei olisi!
Olen alunperinkin ottanut koiran,että saisin itseni joka päivä ainakin sen kaksi kertaa ulkoilemaan!
MUTTA!! Niinkuin tuolla on jo useampi koiraihminen maininnutkin..makuuhuone EI ole koiran paikka!!
Eli olen aivan samaa mieltä kanssasi,vaikka se parjaamasi koira ihminen olenkin..että koiralle pitää osoittaa koiran paikka! Meillä ei myöskään koira saa tulla sohvalle ja koiralla on oma matto,millä nukkuu keittiön nurkkauksessa!
Joten..oikeat järkevät,hyvät koiraihmiset ovat johdonmukaisia,jotka ymmärtävät,että koira on perheessä kuitenkin aina alimmaisena arvojärjestyksessä,vaikka sitä rakastetaankin ja tämä sen takia,että koira kun tietää paikkansa,se tuntee itsekkin olonsa turvalliseksi! Eikä käyttäydy mustasukkaisesti!
Parisuhdetta ei saa lemmikki pilata.. :)
Täällä yksi säälittävä koiranainen....omistan 2 koiraa, olen aina omistanut. Olen ollut myös avoliitossa, avioliitossa, seurustellut jne.... jostain syystä elämäni miehet ovat olleet säälittäviä raukkoja, jotka
ovat käyttäneet henkistä sekä fyysistä väkivaltaa, saadakseen viestinsä perille. 2 jo edesmenneistä koiristani on pelastanut henkeni! Toinen avomieheni kuristaessa minua ja toinen salamaniskulta.....Joten minulla on vastaisuudessakin koiria. Rakkautta ja hellyyttä riittäisi myöskin kunnolliselle miehelle, jos sellaisia vielä on olemassa. Näillä edellisillä on ollut ongelmia alkoholin ja päihteidenkäytön kanssa. Itse olen välttänyt ko. aineita, enkä sen vuoksi ole heitä ymmärtänyt......miksi ihmisen pitää tuhota elämänsä alkoholilla yms... Joten jos olen säälittävä koiranainen, niin olen ainakin elossa oleva ja tällähetkellä onnellinen 2 koirani kanssa.
Koirillani on omat paikat missä nukkuvat ja syövät eikä se ole makuuhuone.
Minua ei ole onnistanut, koska vedän puoleeni säälittäviä miesraukkoja, joissa ei ole ns. munaa olla mies,
vaan pitää turvautua alkoholiin, väkivaltaan yms. korostaakseen miehuuttaan. Mielummin kaksi tervepäistä koiraa seurana ja turvana, kuin ördäävä holisti sohvalla. Muuten pärjään oikein hyvin, enkä koe olevani mitenkään säälittävä, kuten jo totesin, olen elossa ja onnellinen! Elämässäni on paljon muutakin kuin
koirat, en siis elä eläimille. :)
Sanoit että koiranomistajat säälittää sinua. No minua säälittää ne, jotka ovat niin lapsellisia että marisevat jostain koiran saamasta huomiosta. Jos koira saa automaattisesti enempi huomiota kuin sinä, niin koira on silloin kiinnostavampi kuin sinä. Se on hyvin yksinkertaista. Eikä siinä silloin ole koira tai koiranomistaja säälittävä vaan SINÄ. Et pysty parempaan kuin se eläin jota niin kovasti halveksut (lue: kadehdit).
Meillä on koira, se on miehen koira. Minä tykkään siitä. Se nukkuu makuuhuoneessa (ei petissä koska siellä on liian kuuma) mutta toisinaan missä tahansa muuallakin. Joskus koira tulee väliin kun halaan miestä, joskus ei. Joskus se on hauskaa kun se tulee väliin, joskus ei ja silloin sitä pyydetään sivuun. Mikä ongelma se on?
Ehkä teillä ei ole luontaista auktoriteettia, jokin mättää kyllä. Ihminen on moninkertaisesti älykkäämpi kuin koira ja pystyy tarjoaaman toiselle ihmiselle niin paljon sellaista, mitä koira ei pysty - silti ihminen heittäytyy tyhmäksi kitisijäksi ja valittaa koirasta, vaikka vika on itsessä.
Ihmisiä ja koiria lukemattomia tunteneena voin kyllä sanoa, että on paljon ihmisiä, jotka häviävät koiralle mukavuudessa, empaattisuudessa ja kyvyssä tulkita tunteita. Mutta jos ihminen sattuu olemaan tosi aarrre, tasapainoinen, viisas ja vahvaluonteinen, ei koira häntä voi korvata.
Meillä on omat vahvuutemme, eläimet osaavat asioita mistä ihminen ei voi edes haaveilla. Toisaalta yritäpä puhua koiran kans politiikasta ja kysyä neuvoa auton korjaamiseen...
Mutta toisaalta: Lähde koiran kans metsään, kulkekaa eksyksiin ja ihmettele kun se vie sinut autolle . Monikaan ihminen ei osaa suunnistaa luonnostaan kuten eläin.
ei siitä tule äkäiseksi, että kieltää sitä nuolemasta kaikki korvantauksia myöten. Mutta se ei tiedä hyvää, että se jo ärhentelee, kun halaat vaimoasi. Laumassa kuuluu olla selvä järjestys: ensin ihmiset, sitten vasta koira. Niin se vain on, vaikka kuinka RAKASTAISI koiraansa. Koirakin pitää arvoasteikosta ja hyväksyy sen, kun se sille ensin näytetään.
Koira käytöskouluun emännän kanssa, hop, hop.
Ihmisillä on paha tapa inhimillistää eläimet. Koira ei kuitenkaan ajattele niinkuin ihmiset, vaikka sillä "älykäs" katse olisikin.
Ryhtiä hyvä mies ja ohjaa vaimosi oikealle jäljelle koirankouluttajana!
Siis toi sun vaimos käytös koiraansa kohtaan on jo sairasta! Ei koiran paikka ole makuuhuoneessa eikä etenkään sängyssä! Ja noi mustasukkaisuus piirteet on heti nyhdettävä siitä koirasta!
Oli mullakin monta vuotta koira (nykyään ei koska tulin allergiseksi) mut ei hän todellakaan tollaista käytöstä osakseen saanut. Jos hyppi pöydille ja varasti sieltä tavaraa/ruokaa tuli äkäseen lähtö pimeeseen vessaan miettimään tekojaan..eikä muuten uskaltanut ihan heti tämän jälkeen tekojaan uusia. Ja noita mustasukkaisuus oireita kun alkoi tulemaan sen aikaista meisystävääni kohtaan ni sama homma, vessaan vaan häpeämään. Ja sängystä tuli kyl justiinsa lähtö jos sinne edes yritti!
Kyllähän mä yhdeltä miesystävältä kuulin väitöksen et koira on mulle tärkeempi kuin hän mutta kun hän ei tajunnut sitä et koiraa pitää lenkkeilyttää vähintään se 3 kertaa päivässä ja pitää sille nyt joskus aina huomiota antaa eikä niin että se unohdetaan kokonaan. Sanoinkin hänelle kun kelsin häntä kiusaamasta koiraa (hänestä koiraa sai kiusata mielin määrin eikä sitä rauhaan tarvinnut jättää) et ei kukaan jaksa tuommoista et toinen juoksee perässä ja vetää hännästä jos ei muuten halua leikkiä..ja kun tuon olin sanonut sain syytöksen et olin mustasukkainen koirastani mitä nyt en todellakaan ollut en vain halunnut tehdä siitä luonnevikaista! että löytyy niitä miehiä tällaisiakin!
Siis itse pidin kyllä koiralleni aina tiukan kurin ja jos teki luvattomia tulu siitä samantien rangaistus!
Nyt sun täytyy vaan tehdä naiselles selväks et ei hän voi koiraansa laittaa teidän suhteen edelle eikä todellakaan koiran paikka ole sängyssä silloin kun teillä on siellä puuhat menossa! siis tuo on jo oikeesti kuvottavaa!
No hyvä että osaat laittaa vessaan häpeämään ja että osaat rankaista. Onko koira vaan sen takia, että sitä rangaistaan? En ottais koiraa lainkaan jos minun pitäisi kertoilla niin paljon siitä miten sitä pitää kieltää ja moittia jne.
Ja toi hännästä vetävä mies - olisin sinun sijassa kampannut hänet kun olis koiran perässä juossut ja sen jälkeen veks lumihankeen. Että osaa olla typerä - miljoonin verroin typerämpi kuin tyhminkään koira.
Olen kasvattaja ja täytyy kyllä sanoa että jos ukko allergiseksi tulisi niin kyllä se olisi ukko joka lähtee. En voisi elää ilman koiria.
Meillä ei ole vielä yhteisiä lapsia mutta miehellä on yksi ja tästä syystä minä saankin olla koirien perään, koska niin hänkin on lapsensa, joten aika balanssissa on homma sen suhteen.
Mun mies tietää kuinka tärkeitä noi on minulle ja se on sinut asian kanssa. Kyllä se usein minä silti olen joka yhteistä aikaa pyytää enemmän ja kaikesta valittaa, ei mieheni.
Tunnen paljon kasvattajia oman työni takia ja kaikki on naimisissa ja perheellisiä vaikka niillä onkin jopa yli kymmenen koiraa. Se on elämäntapa, hyväksy tai lähde. Olisi kyllä outoa lähteä koiran takia, lapsen vielä ymmärtäisin.
Tämä oli vain minun tarina, mutta kehotan että et tee numeroa asiasta.
Eläinrakkaus sanana saa kaltaisiltasi oudon sävyn ja uusia ulottuvuuksia. Luojan kiitos et pysty lisääntymään koiriesi kanssa, ihmissuhteista kun et näköjään perusta muuten kuin kulissina.
Toivon kovasti, että sinun kaltaiset ihmiset eivät tee lapsia. Miehen laittaisit pihalle, jos hän tulisi allergiseksi, vaan mitä tekisit, jos sinulla olisi lapsia ja he tulisivat allergisiksi koirille? Samaan tapaan pihalle vaan. No, onhan tässä maassa sosiaalihuolto kunnossa. On rakkautta ja "rakkautta".
Joittenkin koirankasvattajien ja koiraharrastajien kohdalla ei voi kuin ihmetellä. Maalaisjärki ja suhteellisuudentaju on hävinnyt aika päivää sitten. Sitä kaiketi sokeutuu, kun maailmassa ei ole muuta kuin koirat ja useimmiten vain ne oman rodun edustajat. Onneksi toisenlaisiakin koiraharrastajia löytyy pilvin pimein. Ei ole koiran hankkimisen edellytys onneksi kaikilla kasvattajilla se, että koira tekee mitä lystää ja määrää kaikesta. Yleensä kai just toisinpäin. Koira ei saa koskaan olla herra talossa, eikä aggressiiviseksi kääntyvä käytös saisi kasvattajan mielestä olla koskaan hyvä juttu. Vaarallistahan tuo alkaa pian olemaan, jos koira ärhentelee jo nyt. Pian se näyttelee hampaita kaikille vieraille ihmisille, jotka ilkeävät tulla liian lähelle koiranomistajaa.
Älä välitä me eronneet ei päästä koiranaisen kanssa muuta kuin yhden yön suhteeseen.
Yhteistä kotiakin on kokeiltu mutta pienikin kahnaus koiran kanssa niin saat lähteä.
juttelen kissan kanssa konsaan enemmän kun vaimon kanssa , ei väittele vastaan ja on kiitollinen kuin venäläinen nainen, tyytyy vaikka keksiin jos ei muuta ruokaa ole??
Siltä lemmikiltä kun saa tasan tarkkaa sitä,mitä kumppanilta ei irtoo!!
Lämpöä,läheisyyttä,hellyyttä,rakkautta..hyvää mieltä..kuuntelijaa.loputon lista tulee näistä aina hyvällä päällä vastaan tulevista kiitollisista elukoista,jotka ei valita,kinastele,arvioi eivätkä ole ylimielisiä..Ja ovat vielä yksinäisyydenpoistajia ja turvallista seuraa..
Mutta samaa mieltä olen tuosta:makuuhuone pitää olla elukkavapaata aluetta!!
Ja kuri pitää olla niin lapsille,kuin koirillekkin..
Älä ikinä sano naiselle että koira tai minä. Kaikki fiksut naiset valitsee koiran..Miten aikuinen ihminen voi olla mustasukkainen koiralle? Hyvät hyssykät. Etkö saa suutasi auki ja sano että koira taitaa olla mustasukkainen, mitä tehdään? Koulutusta koiralle ja yhdessä pelisäännöt.
Mutta jos et pysty jakamaan naistasi edes koiran kanssa, älä ihmeessä hanki ikinä lapsia. Voit sanoa hyvästit kahdenkeskiselle ajalle moneksi vuodeksi eteenpäin..
Entinen avomies alkoi nalkuttamaan koirasta ja kuinka tuo likaa sänkyyn..se oli sitten siinä ja nyt on mies joka ihastui koiraani. Nukkuvat päät samalla tyynyllä öisin. Naimisissa on vuosia kertynyt jo 8. Tarviiko edes sanoa että koirat vaistoavat ettei heistä pidetä. Omani järsi entisen kengät pilalle, ei ole ikinä purrut kenenkään muun kenkiä.
Ha ha ha, harmittaaks? Puuttuuko itseluottamusta kun kadehdit koiraa ja täytyy koiran takia laatia oikein arvoasteikoita, voi lallatilaa.... mitähän muuta kadehdit? Tosi jättiläinen ainakin pikkujättiläinen ...
Paljon tunnen naisia, joille koirat ovat elämän tärkein asia. Jos nainen puhuu koiralle, että äiti sitä äiti tätä kannattaa oikeesti miettiä tarkkaan mitä tekee.
Kyse on naisen nyrjähtäneestä ajatusmaailmasta, jossa hän arvottaa koiran jopa ihmisen yläpuolelle. Koira on kuitenkin koira eikä mitään muuta.
Jos naisen maailmankuva lemmikkien kanssa menee noin pyllylleen, on ehkä syytä miettiä miltä tulevaisuus tämmöisen ihmisen kanssa tuo tullessaan.
Useimmiten homma menee kyllä niin, että tämä on sinkkunaisten vaiva. Usein käy niin, että nämä sinkkunaiset koiriansa yli kaiken rakastavat eivät sitten löydä itselleen kumppania ihimsestä, koska asettavat näitä kohtaan liikoja vaatimuksia. Tai sitten se miehen paikka on vasta koiran/koirien ja kissojen jälkeen.
Mitäs jos tulisit allergiseksi koiralle? Siinähän sen näkisi kummasta puolisosi haluaisi luopua ;)
Sinkku en ole,mutta 24 vuotta aviksessa,lapsia on ja lemmikeitä..Koirille ja muillekkin puhun,tottakai!
Ei se ihmisestä huonoa tee,jos kiintymystään eläimille osoittaa!
Isännällä on astmaa,mutta ei ole ollut ongelma,koska eläimet eivät pääse joka paikkaan ja imuroin ja siivoon useasti viikossa! isäntä ei ole koskaan valittanut eläimistä,astma oli jo minut valitessaan ja eläimiä oli jo silloin..
Nahkaa on huonekalut ja eläimillä omat nukkumapaikat,joten esim.makuuhuoneeseen ei ole eläimillä asiaa..
Eikä lastenkaan sänkyyn!! Tytön koulupöydällä on kori,missä kissa nukkuu,mutta yöksi menee aina saunan lauteille toiseen koriinsa nukkumaan..koiralla on oma paikkansa takkahuoneen nurkassa nukkuessaan..
Se on monesti ihan järjestelykysymys ja järjenkäyttöä eläimien kanssa olo..
Sille allergiallekkin suositellaan nykyään kuitenkin siedätyshoitoa ja sitä saa kun altistaa itsensä eläimen hilseelle.mutta joku rajahan siinäkin pitää olla,joten ihminen,joka ei viitsi siivota,ei kannata eläimistä haaveilla!
Olen itse hyvin harvoin törmännyt ihmisiin,joille eläin on vauva..mutta heillä ei tosiaan olekkaan ollut omia lapsia..Joten voi johtua sitten siitä se,et on muuttunut lapsen korvikkeeksi..?
Meillä koirat ovat syrjäyttäneet jo aikaa sitten meitsin makkarissa,
siksi nukun eri huoneessa. Kersat ovat jo koko lailla maailmalla, joten ajatuksiin on hiipinyt
ajatus muuttaa omaan huusholliin jonne vois etsiä naisen jota tuo yhteiselo ja sänkyhommat
kiinnostas paremmin. Lähtö olis helppoa kun on tottunut tuohon puolittaiseen yksineloon.
Ajatus pyörii aina vaan voimakkaammin mielessä. Velaton kämppä myyntiin ja alku olis
helppoa. Alkuun mukava etelän matka ja haku päälle. Tulee ihan poikamies ajan fiilikset
mieleen.
Tutulta kuulostaa ja samanmoiset fiilikset,paisi ettei ne lemmikit sitä tunnetta ole aiheuttaneet..vaan yli 20 vuoden liitto joka nitisee loppusuoralla..Lemmikit on aina meillä nukkuneet muualla,kuin makuuhuoneessa,mutta seksi meni niin huonoksi,että päädyttiin eri huoneisiin nukkumaan,olen nainen ja isännällä pienoinen alkomaholitaipumus.. Mutta tunteesi on tuttu! Itsekkin olen aatellut koiran kohta(15v.) lähdettyä ikiunien maille,lähteväni itsekkin sinkkumarkkinoille! Ja mukavat fiilikset on mullakin,jos vaikka jonkun kanssa vielä himokkaasti pääsis pussaileen!! tsemppiä sulle! vaikka jossain palmun alla törmäiltäisiin!! ;D
Eihän ne koirat tuota ole aiheuttaneet, vaan juttu on jotensakkin noin kun kerroit.
Itse välitän koirista kun ne kerran on, mutta tuo muu onkin sitä muuta.
Kuten kerroin, kersat on maailmalla ja ajatus kiehtoo lähteä eri suuntiin
väljähtäneestä liitosta. Aiemmin ei vaan ole kersojen takia uskaltanut, kun
juttua on ajatellut heidän kannalta.
5 koiran omistajana ja kokemuksella voin sanoa että tuota menoa vaimosi hankkii teille ongelmakoiran. Koiralle pitää osoittaa että se on lauman viimeinen. Muutoin ottaa pian koko huushollin haltuunsa. Sanoit jo että se osoittaa mustasukkaisuutta..huno merkki. Toivon vain että vaimosi jossain pisteessä ymmärtää mitä on tekemässa, teillä on pian suurikin ongelma. Ellette jaksa kirjoja lukea, niin LIV:iltä tulee viikonloppuisin koiraohjelma. Pistä vaimosi katsomaan mitä tapahtuu kun koira lellitään pilalle, ja mitä ongelmia siitä syntyy. Ja EHDOTTOMASTI koira pois sängystä! Se nyt on ensimmäinen askel!
Jos sinulla on noinhuono itsetunto, että koet luontokappaleen kilpailijaksesi - niin hakeudu hoitoon. Ei todellakaan ole ihme, kun vaimosi kokee koiran tärkeämmäksi kuin sinä. Koira on koira ja tosi tärkeä, MUTTA MIES ON MIES --- JA SELLAINEN SINUN PITÄISI OLLA. OLE MIES ÄLÄKÄ HIIRI JA PIIPITÄ TÄÄLLÄ SURKEUTTASI !!!!
Tuo nyt oli asiatonta..Saa täällä neuvoja kysyä ja hyviä neuvoja on järkeviltä koiranomistajilta saanutkin!
Muutamaa asiatonta pieruntöräystä lukuun ottamatta..!!
Näistäk ään vastauksista ei selvene muu kuin valtataistelu,eikä sellaisille saa antaa lemmikkiä ! Lemmikkien hankintaan pitää sitoutua koko perheen,josta tulisi neuvotella ennen hankintaa !
jalat alle jos kerran koira vie kaiken huomion naiselta. Kyllä se ämmä sitten huomaa kun jää yksin koiran kanssa kuinka mukavaa on koiran kanssa keskustella tulevaisuudesta ja mitä tänään ostettaisiin kaupasta. Mielisairas ämmä jonka todellisuudentaju on hämärtynyt pahasti. Kun olet jo noin alas antanut itsesi vajota perheenne hierarkiasssa niin sieltä on aika mahdoton nousta ilman vaimosi tukea. Ota nyt hyvä mies asia puheeksi ämmäsi kanssa ja jos asenne on edelleenkin sama niin sano hänelle että sitten äijä lähtee ulos ovesta - ilmeisesti muijalle tämä järjestely kävisi hyvinkin.
Koska ihmiset oppii että on paljon parempi elää yksin kuin kaksin sairaassa suhteessa!
Sulle sanoisin,et tommoinen "ämmättelijä" on helvetin huono ketään neuvoon..tulee susta mieleen enemmänkin,et se todellisuudentaju on sulla hämärtynyt...haluatko,että kutsun sua vastaavasti pikkumulkkuiseksi molon lussuttajaksi..sopis suhun..
Sun mielipitees ei ketään kiinnosta! Taidat vihata niin naisia kuin eläimiäkin..loppujen lopuksi päätohtori sanoisi sinun vihaavan eniten itseäsi,etkä syyttä. Sulle ei tosiaan kumppania soisi, kenestäkään.
Ongelman ydin ei niinikään taida olla koirassa, vaan pikemminkin vaimosi ja itsesi suhteessa. Itse olen sitä mieltä että parisuhteessa (ja etenkin avioliitossa) olisi suhteen oltava muiden asioiden edellä. Siis mikäli oikeasti suhteen toisesta osapuolesta välittää. Itsekkin olen ollut suhteessa, jossa muut asiat veivät naisen huomion suhteelle epäterveellisen kauas minusta. Sinun olisi nyt tehtävä asialle jotain, mikäli aiot onnellisesti naimisissa pysyä.
Rauhallisesti asioista keskustelu, huutaminen, riitely tms. Ihan millä tavalla vaan yleensä vaimosi kanssa käytte erimielisyyksiä läpi. Mutta joka tapauksessa sinun on oikealla hetkellä pakotettava vaimosi nurkkaan tämän asian kanssa ja käytävä se läpi. Sinulla on vahva pointti, älä alistu, mutta älä ole myöskään joustamaton. Ota selville mikä mättää. Äläkä keskitä keskustelua Teidän keskinäisestä suhteestanne siihen koiraan. Koira on vain ongelmanne yksi ilmenemismuoto.
Tässä mun vinkit, noin mää tekisin ite. Olis varmaan kannattanu tehä sillon aikoinaankin...
Kuulostaa siltä että koiranne on vaimollesi lapsen korvike. EI kohtele koiraa koirana vaan kaiken huomion vievänä vauvana jota täytyy herkeämättä olla paasaamassa.
Hanki pari koirakirjaa. Mene vaimosi kanssa parisuhdeterapiaan. Ja mieti onko teillä suhdetta laisinkaan. Keskusteletteko asioista? Onko vaimos ilmaissut lisääntymistoiveita? Onko hänelle tapahtunut jotain traumaattista joka aiheuttaisi tuollaisen käytöksen? Normaalia se ei jokatapauksessa ole.
Se mitä sänkyyn tulee, koira ei siellä ole jos omistaja ei sitä sinne halua. Eläimiinsekaantuminen on käsittääkseni laissakin kielletty, että toivottavasti et tuolla nuolemisella tarkoittanut sitä miltä se vaikutti tekstissäsi.
Koira ei ole mustasukkainen vaan taistelee resursseista. "mustasukkaisuus" on siis hänen tapansa puolustaa resurssiaan, jollainen vaimosi hänelle on. Koira ei tiedä paikkaansa laumassanne, ja on siis ottanut sinun paikkasi, sinä olet laumassanne koiran asemassa, eli alimmaisena. Tämä korjaantuu lempeällä koulutuksella hyvinkin nopeasti.
Lisäksi kyseenalaistaisin kirjoittajan mielenterveyden, miten olet tuommoiseen tilanteeseen ajautunut? "Eihän koiraa saa kieltää hellimästä, siitähän tulee traumoja ja se tulee äkäiseksi.
"
Koira reagoi asioihin niin kuin se koulutettu. Ja kouluttamisella tässä en tarkoita mitään hakkaamista, niska-perseotteita jne jne.
Lähde suhteesta,onhan teillä näköjään koko ajan ennen koiraakin ollut ongelmia..
Kumppanisi ei arvosta sinua,kun pistää lemmikin edellesi..
Makuuhuone ei ole koirien paikka,joten olet antanut asioiden mennä yli rajan..
Eihän sinulla tunnu olevan mitään sanomista mihinkään?
Joko nyt jyrähdät ja vaadit tilan itsellesi,mikä sulle kuuluu..tai lähdet suhteesta!
Koiraa ei kannata suhteesta poistaa,tilalle tulisi vain muita tyhjyyden täyttäjiä..
Sinun pitää vaan nyt kouluttaa koiraa ja vähän emäntääkin.. :)
Ps..näytä tämä ketju emännällesi..
Eihän asiassa ole mitään vikaa koska vaimosi ei sitä huomaa- kumpi tekee kipeämpää? jäät vai lähdet ja olet koiraakin alemalla tasolla- Miten voit alistua noin? Tarvitaanko sinua? Vaimosi on vammainen ja on syrjayttänyt sinut aikaa sitten.
Kiitä meneestä ja sano hei hei
ihan hulluina koiriin. Tiedän sen kun minun sisko on sellainen koiraihminen. Koiralle syötetään kalleinta ruokaa . Ja hinta ei merkitse mitään kun ostetaan koiran tarvikkeita.
Mikään vammainen ole? höh! Kylläpä taas nimitellään..Normaali nainen,joka on vain lopettanut ukkonsa rakastamisen,jos nyt koskaan on rakastanutkaan..ongelmiahan tuo on näköjään ollut koko suhde ennen koiraakin..mies ei vaan ole naiselle tärkeä!!
Jospa vihjaileekin koiran palvomisella,et mies älyäis suhteesta lähteä?
Höpsistä heijaa!!
Meillä ostetaan eläimille ihan normaalia eläinten ruokaa..ei kalliita koskaan..että äläpä yleistä!
MUTTA jos on kerran rahaa niin pirusti ylimääräistä,niin mitäs se kellekkään kuuluu,mihin rahansa käyttää. Oisko parempi,jos siskos hakis niilläkin rahoilla vaikkapa kaljaa..tai muuta paskaa...
KOIRA on uskollinen, ei petä, ei käy vieraissa, ei polta eikä ryyppää ja mitä kauemmin koira joutuu olemaan yksin, sitä enemmän se kaipaa ja haluaa olla kanssasi. Kokeile ihmisenä millaista on olla koiran paras ystävä ja millaista on rakastaa ihmisen parasta ystävää, Älä potki sitä!
Opettele vaimoltasi rakastamaan koiraa,kuten sekin osaa aidosti osoittaa rakkauttaan! Ehkä vaimosikin sitten!
"Niin metsä vastaa kuin sinne huutaa"
Joo,mut rakastaminen on aivan eri asia kuin se ,että koiran annetaan ottaa perheessä isännän paikka!
Tuskin itsekkään siihen suostuisit!
Muuten olen samoilla linjoilla,mut koira on kastissa alimmaisena,rakkaudesta huolimatta!
Minulla on pieni chihuahua. Rakastan sitä yli kaiken. varman enempi kuin miestäni. Mutta silti se on vain koira. Se nukkuu omassa häkissä öisin ja se menee myös sinne mielellään päivisin ja sauna-aikaan jos se jää yksin huoneeseen. Se on paljon sylissäni ja myäs mieheni on....
Koiran paikka ei ole sängyssä eikä se sinne mene kun ei ole oppinut.
Käy vaimosi kanssa lenkillä ja ala opettamaan koiraa.
Kyllä nyt on kumma juttu, että tuo elukka pitää olla sängyssä. Luulisi siinä jo olevan hajut kun koiran suussa on niin paljon enemmän bakteereita. Ei se nainen siitä luovu/muutu. Jätä ja ota minut. Erosin juuri narsistista.
joo..eiköhän se itsenäistyminen tekisi sullekkin ensin hyvää..kumma riippuvuus,kun pitää heti vaan joku siihen saada,vaikka entisen ukon oven välissä vielä helma roikkuu..minä en ainakaan ottais tuollaista tyrkkyä..
sitä saakin nykypäivänä lukea.tuo ei ollut mikään yllätys että koira vien jomman kumman puolison ajan,mutta ihmettelen kyllä syvästi että miten koira "pääsee"makuuhuoneeseen saakka,siis ihan lakanoihin ja teidän väliinne mukaan?onkohan kasvatuksessa joku aukko?ensinnäkin,minusta sinunkin kuuluisi hoitaa koiraa yhtälailla kuin puolisosi.en usko että toisen lemmikin ottaminen kannataa- etenkään kissan,ota mielummin toinen "oma" koira...tai yksinkertaisesti sinun täytyy ottaa härkää sarvista ja puhua asiasta puolisosi kanssa.vakavasti.ja aina kun ottaa lemmikin,lemmikille pitää olla selkeät säännöt mihin sillä on oikeus mennä ja mihin ei,sitä paitsi ei ole hygieenista antaa koiran "nuolla" kaikkia paikkoja...siis jos ihmisestä on kysymys.en minäkään voisi suudella puolisoani jos tietäisin hänen suutaan nuolleen jonkun eläimen ennen minua..ja en haluaisi että minunkaan suutani mikään eläin nuolisi,hyvä että kestän käden nuolaisun tai posken,senkin jälkeen tulee kiire pesemään se paikka siitä kuolasta pois.tämä on minun mielipiteeni,en ole eläinten vihaaja,itselläni on ollut aikoinaan kaksi kissaa ja kotonani on aina ollut koira kun olin pieni.ottaisin mielelläni koiran tai kissan mutta lasten allergia estää sen ja sitten se aika mistä saisin aikaa lemmikeilleni sekä lasteni kanssa oloon,koko perheelle kun nytkin se tuntuu jo niin rajalliselle.lapsille sääntöjä ni ala siinä vielä lemmikkiä kouluttamaan.
tyypillinen pariskunta,joilla ei ole hajuakaan koiran käyttäytymisestä. Koira on pitänyt ottaa,mutta kummaltakin on lopahtanut kiinnostus koiran opettamiseen. Ketjunaloittajalle annan neuvon,samalla tarmolla millä mollaat puolisoasi ja väkerrät viestejä nettiin,olisit surffaillut netissä koirankoulutussivuille ja olisit sieltä lukenut hyviä neuvoja koiran käyttäytymisestä ja opettamisesta,niin silloin sinulla ei olisi ongelmaa. Minua ihan hävettää puolestasi,miten voit olla vielä nykyaikana niin tietämätön koirien käyttäytymisestä.
Jos koira tulee sulle murisemaan kun vaimoas lähestyt, kiellä koiraa. Jos kerran vaimos ei siihen pysty, ei koira siitä traumoja saa, päinvastoin alkaa oppia kunnioittamaan sua kun alat näyttämään kaapin paikkaa että koira on tosiaankin se lauman alimmainen, et suinkaan sinä.
Ja mitä halvattua koira tekee sängyssä!? Meillä on 2 koiraa joilla ei todellakaan ole asiaa sänkyyn, saati että olisivat siinä kun lemmenleikkejä leikitään tai yritetään.
Vaimos selkeesti on nostanu koiran sun yläpuolelle, ehkä tahtomattaan mutta asiasta kannattaa jutella. Kerro miltä susta tuntuu kun koira ajaa sun ohi. Kysy häneltä oisko kivaa jos sä alkasit vastaavanlaisesti huomioimaan lemmikkiä enemmän kuin häntä tai jotain toista naista. Luulis pikku hiljaa tajuavan.
isäntä, joka asusteli yksinään lassien kanssa. Olihan sillä jotain säpinää kylän niedon kanssa. aikansa tapailttuaan olivat nämä seurusteleva pariskunta autoilemassa, koira mukana. Tämä neitoinen sitten sanoi, että nyt sinun täytyy valita, että kumpi jää seuraavassa risteyksessä autosta pois. Minä vai koira.
isäntä jatkoi matkaansa koiran kanssa, neito jäi tien risteykseen.
Sinun ja vaimosi pitää keskustella vakavasti ja ehkä kääntyä koirakouluttajan puoleen. Kouluttajat huomaavat kyllä, jos ongelma on omistajan käytöksessä.
Koira on tärkeä ja rakas, mutta se ei ole lellivauva. Sille pitää opettaa, että ihmisten pitää saada olla rauhassa ja osoittaa hellyyttä myös toisilleen, ilman jatkuvasti kimpussa kiehnäävää koiraa.
Oma koirani ei ole koskaan nukkunut sängyssä. Olisi parempi, jos koiralle hankittaisiin oma kori, jota ei edes tuotaisi makuuhuoneeseen. Usein on vaikeaa lopettaa koiran hemmottelu, mutta koira voi olla aivan tyytyväinen, vaikkei sitä kaiken aikaa rutisteltaisikaan.
Ensi hätään suosittelen teille kahta hyvää koirankoulutusopaskirjaa:
Victoria Stilwell: Koirani vai minä, 2006
Morten Egtvedt, Naksutinkoulutusta koirallesi, 2006.
Todennäköisesti tuo koira on uros. Vaimollasi paljon opittavaa parisuhteessa... pervolta vaikuttaa kaikkinensa. Eläimiinsekaantujakin vaikuttaa pyhäkoululapselta vaimosi fantasioiden(kaipuu paikkojen lipsuttajaan) rinnalla. Tasapuolisuuden vuoksi lienet jo hankkinutkin toisen nartun itsellesi.
Siis kiitos siitä, että sait aikaiseksi näin pitkän ketjun, jonka kautta pääsin näkemään koiraihmisten - tässä tapauksessa pääosin naisten - sielunmaisemaa. Erityiskiitos siitä, että nyt tiedän varoa koiranaisia. Kylmät väreet kulkivat selkäpiitä pitkin monia juttuja lukiessani; näinkö sairas tämä yhteiskunta jo on?
Hullulta kuulostaa on se, että useat naiset laittavat miehen viaksi sen, jos mies ei halua olla koiraa alemmassa arvossa ja arvostuksessa. Ihminen on sosiaalinen eläin, mutta näköjään kyky tulla toimeen omien lajitovereidensa kanssa on katoamassa, jos koira voi ottaa ihmisen paikan. Ja kyllä aivan varmasti PITÄÄ tulla valinta "koira vai minä", jos nainen käyttää kaiken hellyytensä ja rakkautensa koiraan.
Jokaisella on toki vapaus tehdä oman halunsa mukaan, mutta koiraihmisiltä olisi reilua jo heti alkuun ilmoittaa, että koirat on ihmisiä tärkeämpiä.
Niin. Minä omistan koiria ja olen elänyt niiden kanssa koko ikäni. Lisäksi olen kovin kiireinen arjessani. Jollain tasolla samaistun tilanteeseesi.
Tee itsellesi palvelus ja kokeile seuraavaa: katso sellainen päivä, jolloin olet kotona ennen vaimoasi. Tee kaikki kotiaskareet pois alta ja viimeiseksi käytä koira kunnon lenkillä. Kun vaimo tulee kotiin, sanot, että kaikki on tehty ja nyt on aika yhteiselle kivalle. Uskon että tehoaa. Ja lenkitetty koira tuskin on heti tuppaamassa siihen väliin, kun annat sille vielä jonkun luun tms. järsittäväksi.
Yritin epätoivoisesti opettaa viimeisimmälle exälleni, että suurinta rakkautta on yrittää tehdä toisen elämästä helpompaa, ei se, että on vaatimassa jotain koko ajan itselleen. Jos olisi joskus auttanut (siihen oli silloin kosolti mahdollisuuksia, sillä hän oli työtön), olisi saanut enemmän. Ei auttanut, vaati vain, tuli ero. Oppi läksynsä.
kiva huomata ettei ole yksin.. en ole rumemmasta päästä, enkä haise pahalle, suihku/sauna on siihen hyvä ratkaisu, pidän normaalisti itsestäni huolta ja olen yrittänyt kaikenlaista mm. ex-tempore reissuja, illanviettoja, vierailuja tavallisia juttuja mitä pariskunnat touhuavat mutta turhaan, nyt vain olen.
en ole mikään luuseri/lässy omistan ihan oikean elämän kaikesta huolimattaja, mutta ne koirat/elukat menee kaiken siis aivan kaiken edelle. minunkin mielestä otetut eläimet pitää hoitaa hyvin, mutta minun mielestä me emme ole eläimiä varten ja elä niiden ehdoilla aina vuorokauden ympäri. minäkin olisin valmis luopumaan melko paljosta jos saisi takuuvarman normaalin, hyvän, tasapainoisen suhteen. onneksi ei ole lapsia, näkisivät nälkää kun koirat söisivät niiden ruuat.
se "mirri" ; ) sitten kerrot vaimolle ja kysyt siltä "että ethän nyt suutu". Sitten vaan vietät sitä laatuaikaa "mirrisi" kanssa ja tulet onnellisksi taas. Vaimosi olkoon koiran kanssa sängyssä., toivottavasti on iso uros koira.=) Koska ei näytä tajuavan sitä että, koiran paikka ei missään nimessä ole sänky. Kun katsoo noita koiraihmisten ohjelmia tv:stä niin 99% on tätä mieltä. Itse en päästä koiraa makkariin. En pysty kuvittelemaankaan, että voisin nukkua elukan kanssa samassa sängyssä,,hyi. Koiralla oma kori ja paikka.
Olin suhteessa naiseen joka asu "koira häkissä" kaksi koiraa oli ottanut täysin vallan siinä huushollissa, ei mitään hurvaa kuolaavat kuonot ruokapöydässä, hyppivät sohvilla ja olohuoneen pöydällä miten tahtovat ja sama peli makuuhuoneessa. ja kun menin käymään niin "rouva" ilmoitti koirille,että ITI tuli, eikä ne ollu edes minun näkäsiä,ne koirat. Tuskin on miestä joka moista menoa kestää,en kestäny minäkään.
Mielestäni koira ei ole tässä se villakoiran ydin. Olin itse aikoinaan naimisissa miehen kanssa, jonka kanssa en olisi halunnut olla. En halunnut erota lasten vuoksi, joten keksin vaikka mitä keinoja välttääkseni miehen lähentelyt. Yleensä otin lapset siihen väliin nukkumaan. Hänen fyysinen läheisyytensä oli pakkopullaa. Enkä voinut sitä hänelle sanoa, koska se olisi ollut hyvin loukkaavaa. Sinnittelin siis lapset melkein aikuisiksi, sitten lähdin.
ihminen. Kumpiko se on loukkaavaa; olla rehellinen vai pitää toista pellenä omien pelkojensa vuoksi?? Sille miehellesi olisi löytynyt kenties sen "sankarillisen" sinnittelysi sijasta ihminen joka häntä omana itsenään olisi arvostanut, eikä kaltaistasi marttyyria, mietis tolta pohjata Yksi nainen. Koirakaan ei toista kohtaan noin käyttäydy.
mies ittelles koiravapaa tussu. Sairas tuo emäntäsi on ja sinä kohta samassa jamassa jos siinä roikut. Eihän sulla ole edes koiran virkaa, saati miehen, omassa kodissasi.
sille koiralle pitää näyttää. Nappaat sillon kun vaimosi ei ole tontilla koiraa pannasta kiinni ja pyöräytät sen selälleen tassut taivasta kohden niin että kolina käy, kämmen vahvasti piskin rinnan päälle, etkä hellitä hetkeen ja katsekontakti. Koiran alistaminen ei ole sen ihmeellisempää, jos vielä käyttäytyy sopimattomasti toista käsittely. Kyllä siinä vaimo yllättyy kun se onkin kohta koiran kieli kakkosena sielä ykkösessä.
Koira on koira, vaikka kiva kaveri onkin. Sinuna ap kyllä tarkastelisin sen hameväenkin korvienvälin kuntoa. Vai oliko niin että vaimoväki saa kaiken tarvitsemansa huomion ja muun näiltä mainitsemiltasi "hyviltä ystäviltä" ja sinä puret sitten heikkoa itsetuntoasi huonosti koulutettuun viattomaan luontokappaleeseen??
Voi ei,toi tuntuu kyl aika oudolta:(
Ootteko olleet kauan aviossa??Oletko kysynyt vaimoltasi,mikä mättää kun koira tosiaan tuntuu olevan sua tärkeempi??
Ota oikeesti asia esille,kun kaikkihan tarvitsevat hellyyttä ja rakkautta.Et jaksa kauaa tolalsta kuitenkaan,ja tulet vaan katkeraksi.
Mielestäni...etsiydy muualle, itse en katselisi tuollaista ruikuttajaa...minä vai koira, et tosissasi voi olla kateellinen koiralle. Hitto, mikä ukko. Mies on mies ja koira koira ja vaimosi todellakin tietää sen, jos olisin vaimosi, heiottäisin sinut heti pihalle, ruikuttaa nyt tuollaisesta :(
KYLLÄ KAI SE KOIRA MAKKARISTA PAIKAN SAA KUN SILLÄ ON KOVEMPI KUNTO JA ISOMPI KULLI!!!!!!!!!!!!!!! JA SITÄ KOIRAN PASKAA RIITTÄÄ VITTU JOKA PAIKASSA PERKELE!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
Tosiaan huonompi vaimosi sängyssä kuin koiranne. Mutta ei tässä ole muuta tehtävissä kuin teette yhdessä koiran kanssa vaimosi tyytyväiseksi sängyssä. Eikun kolmen kimppaan vaan.
Kyllä on typeriä vastauksia täällä. On tosin aika outo tapaus viestinavaajakin. Olisiko syytä jutella naisesi kanssa asiasta ennen kuin täällä kitistä?
Itselläni on useampi koira, hellyydenkipeitä myöskin, mutta ei niistä koskaan ole ongelmaa ollut parisuhteessa. Joku idiootti täällä sanoi "ei sitä koiraa saa enää koulutettua", tutustuppa koulutuskirjoihin, koira ei koskaan ole liian vanha oppimaan/ otaksumaan uutta. Joku vielä suurempi idiootti yllytti käymään fyysisesti koiraan kiinni, paitsi että se on laitonta, moraalitonta ja säälittävää, se tekee koirasta joko erittäin pelokkaan tai erittäin aggressiivisen.
Puhu siis puolisosi kanssa siitä miten asia sinua jäytää, ja teiltä varmaankin löytyy ovi makuuhuoneesta? Laita se kiinni kun menette sinne ja jätä koira ulkopuolelle. Meillä nukkuu yksi koira silloin tällöin makuuhuoneessa omassa korissaan, mutta seksin aikana en itse halua koiraa samaan huoneeseen.
Koiramme myöskin tykkäävät tulla tervehtimään työpäivän jälkeen, syliin ja pusuttelemaan, mutta kyllä ne siitä saa pois, jos itse ei sitä satu jaksamaan.
Osallistu itse enemmän koiran kasvatukseen, silloin ei tarvitsisi ehkä täällä valittaa ja koira varmaankin pitäisi sinustakin enemmän.
Koirat kuitenkin ovat aina söpöjä, miehet eivät.
Juu miun exä oli samanlainen kissojen kanssa. Saatana elmeri meni meikän edelle, se sanokin sen viellä. Vaihdoin muijaa... Toimi. Nyt on likkakaverilla koira, mutta se on kasvattanu sen kun kuuluukin. Koira on alin perheenjäsen, ei tule sänkyyn yms. Ja rakkaus kukoistaa (oltu vuosi yhes :))
Suurin osa rasittavista ihmisistä mitä elämällä on törmännyt ovat koiranomistaja tai omistaneet sellaisen. Ja taas kaikki mukavat eivät omista mitään elukkaa tai eipähän ainakaan näin äkkiä tule mieleen. Elukka ihmiset eivät kykene tulemaan toimeen muiden ihmisten kanssa näistä juuri koiraihmiset ovat kaikista pahinpia, tietenkään koirassa ei ole mitään vikaa vaikka terrorisoisi koko naapurosta.
Vaikka itse pitäisi koirista niin kannattaako silloinkaan seurustella rakkihmisen kanssa? Semmoinen aina valitsee piskin oli tilanne mikä tahansa.
Monesti kun näkee akkoja ulkoiluttamassa piskejänsä niin tulee mieleen antaakohan ne nuoluttaa itseään niillä. Heheh.
Ja mulla ei edes ole eläimiä!!
Hyi hitto,että osaat olla kuvottava..Taitaa mulkkus värähdellä itelläs,kun kuvittelet sairaassa päässäs tuommoisia..hyi saatana..
Ainoa oikea ratkaisu on ero! Tyttöystäväsi tai pikemminkin kaveri antaa sinulle tunteita silloin kun hänelle sopii. Hän ei oikeasti rakasta sua eikä tule koskaan rakastamaan. Muuttoauto pihaan! Kyllä hän palaa jos rakastaa. Älä tuhlaa tunteitasi tollaseen suhteeseen.
On kuollut koira koska se ei häiritse ketään ja olen kissaihminen. Kissoissa on se hyvä puoli että ne kiintyvät paikkaan ja koirat ihmiseen. Koira pitäisi olla kunnon koira eli rotwaileri, dobermanni tai jokin noutaja ja isokokoinen mutta huono puoli on että sitä pitäisi joka ilta kouluttaa ja ulkoiluttaa 2-4h että se tottelisi käskyjä ja minulla ei aika ja mielenkiinto riittäisi koiraa pitämään ja siksi perheessämme on kaksi kissaa ja kummatkin on leikattu eivätkä hirveästi seuraa kaipaa ja ovat riippumattomia ihmisistä muuten kun tahtovat ruokaa. Naisesi ei pidä sinua kovin tärkeänä henkilönä jos koirat menevät miehen edelle niin naisesi pitää sinua itsestään selvyytena. Pistätä makuuhuoneen oven kiinni kun sekstailette naisesi kanssa niin koira ei häititse.
tietysti hyvä jos opettelisit ensin edes sen rodun oikeinkirjoituksen. Ja luuletko ettei muita koirarotuja tarvitse kouluttaa tai ulkoiluttaa? Oletpa typerä :D
Mielestäni olet järkevä mies, kun noin hyvin ongelman ja asian olet osannut ilmaista. Kokemuksesta
tiedän miltä tuntuu jäädä parisuhteessa toiseksi. Se syö oikeasti miestä syvältä ja pitkään jatkuessaan
käy terveyden päälle.
Minä ehdotan keskustelua asiasta vaimosi kanssa vakavasti...Parisuhdeongelmat kehittyvät usein hyvin
vähäpätöisiltä tuntuvista asioista, kun niitä ei käydä läpi puhumalla asioista niiden oikeilla nimillä ellei
oteta rohkeasti "kissaa pöydälle" (Tässä tapauksessa koiraa) Teillä on lemmikkinä koira, mutta se ei
saa eikä voi olla ongelma suhteellenne. Jos vaimosi arvostaa suhdettanne hän ymmärtää, kun otat
asian vakavasti esille. Koira on talon vahti ja lemmikki, mutta sille on opetettava rajat missä talon
isäntä ne sille määrää. Lemmikki ei mene parisuhteen edelle ja jos puoliso ei ymmärrä tätä pointtia
olet naimisissa väärän ihmisen kanssa.
syy ei todellakaan ole koirassa. Vaan joku ei pelaa teidän parisuhteessa. Vaimo käyttää koiraa vain keinona päästä pois läheisyydestäsi. Onko se läheisyytesi liiallista(vai voiko noin edes sanoa), onko se ahdistavaa? Vaimosi ehkä tarvitsee jostain syystä tilaa enemmän. Annapa vaimosi olla rauhassa kuukausi; sitten näet. Kaipaako hän seuraasi. Vai kaipaako hän seuraasi sitten vain tavan vuoksi. Oletko liian pehmo. Jospa vaimosi tarvitsee raisumpaa, miehekkäämpää otetta. Miestä. Eikä pehmeitä hyväilyjä. Kaikki naiset evät kaipaa nallea viereen. Korvaako koira tempperamentillaan pehmeyttäsi...
Siis koirahan on aina iloinen, vaikka olisi miten pöhkö. On niin turvallista hössöttää vain jostain koirasta ja jättää ihmiset huomiotta. On ihan pimeeksi tämä aika mennyt silläkin tavalla, että lemmikit on ottaneet ihmisen paikan: niille ostetaan takkia, hörhelöä... Joku on joskus sanonut, että ihminen antaa lemmikilleen hellyyttä mikä kuuluisi ihmiselle ja vaikka tuo lemmikki otettaisiin pois, niin ei hän silti halaisi posteljoonia.
Eihän koira vaadi mitään toisin kuin ihminen, siinähän on kasvettava ihmisenä.
Ihan ällöttää tämä ihmisten koira/kissasekoilu. Ne ovat vieneet ihmisen paikan eikä sitä edes pidetä minään sekopäisen touhuna. Vähän kiivasta juttua mut olen kyllä seurannut yhtäkin ihmistä joka järjestää työasiansakin niin ettei KOIRA vain joudu olemaan yksin ja kerkiää sen kanssa olemaan. Ja että koira on paras ystävä ja ymmärtää kun mies ei...... No nyt on parempi lopetta kun ällöttää.
Koiraihmisten, varsinkaan naispuolisten kanssa ei voi elää! milloin opitte tämän?
Se on vaan fakta, että koirallinen nainen useimmiten pitää koiraansa tärkeämpänä kuin puolisoaan. Monet koiranomistajathan eivät esim halua lapsiakaan koska "koira on parempi".
onneksi on terveitäkin perheitä, joissa koira on koiran paikalla.
Kaikkea sitä kuulee.En oikein ymmärrä tuota koirien kanssa pelehtimistä...
Kyllä enemmän innostais jos olisi sellainen mies jota kiinnostaa oma vaimo.Kuten sinä.
Kannattais varmaan puhua vaimolle omat toiveet ja asettaa rajat sille koirallekin.
Mun sänkyyni ei kyllä koiralla ois mitään asiaa....
Tsemppiä!
Etkös osaa komentaa koiraa? Olkoon vaimon tai yhteinen koira, mutta sen täytyy totella kaikkia ihmisiä, jotka asuvat sen kanssa samassa talossa. Koira on arvoasteikossa viimeinen. Ja koirilla todella on luonnostaan arvoasteikot, elikkä tasa-arvoisia suhteita ne eivät tunne. jos kohtelet koiraa tasa-arvoisesti, eli päästät sen edellesi, päättämään koska se on sängyssäsi, koska se hyppii sinua vasten ja koska se saa hellyyttä, niin olet pahasti hukassa pian, kun koira alkaa vaatia tahtoaan läpi hiukan kovemminkin konstein. Jokatapauksessa, koira on onnellisin koira silloin, kun sen ei tarvitse kilpailla ihmisten kanssa tai yrittää olla johtaja ihmiselle. Ihminen kun on sille liian vaikea vastus kuitenkin. Siksi on parempi osoittaa koiralle selkeästi sen oma paikka laumassa. Se tyytyy kyllä siihen eikä saa siitä traumoja. Kerro tämä vaimollesikin ja alkakaa kasvattaa koirastanne koiraa, eikä ihmistä.
mulla naisena :on aina ollut eläimiä ihan lapsesta ,eläimen pitäminen antaa vastuun ottamsta ja kuulemma jos hyvin hoitaa eläimet , ja osaa olla niiden kanssa osaa olla myös lastensa kanssa,nyt koira ja kissa, ja chinchilla ja puhuttelen niitä *rakas* ja mun lapset, koska ne on kuin pienet lapset kotona käy välillä riehuminen ja kurin palautus eläimetkin pitää kasvattaa talon tavoille hellyydellä ja rakkaudella , mun eläimet on ihanko ihmiset ja niiltä puuttuu vaan sanat mutta osaan tulkita niitä ja ne minua esim.jos oon vihainen ne vaistoo ja jos taas leikittelen ne senkin tajuaa ja lapset omat mulla on isot.Oon aina tykänny eläimistä mutta ihmissuhteissa mulla menee usein sukset ristiin oon herkkä ja oikeudenmukainen jne.eli kait eläimiltä saa ehdotonta rakkautta ne puskee ja näyttää *mami oot mulle tärkee.*Kait se et on ees jollekkin tärkee..Olen eronnut hankalasta liitosta ja jos mikä niin eläimet ne mut kotiin toi ja antoi iloa.Ja jaksamista.Ei eläimet oo koskaan väliin tuleet ehkä molemmat hoitsi niitä.Vastuu eläimistä on kaikilla perheessä.Mitä ne nyt sit onkaan kilpikonna gerbiilit.Eläinkin osaa olla mustis mutta silloin eläin on ottanut vallan, kasvattaa eläinkin pitää olen sitä mieltä,muuten ottaa vallan ja isännöi, perushoitoo opettamista.Meillä ainakin yks kissa aikoinaan lasta alisti. Siihen pitää puuttua kanssa sanoin silloin n.5 tyttärelle nyt älä anna sen tehä noin.Eikä kissa itsekkään vanha ollut..koirilla helposti sama homma jos ne vielä tylsistyneitä.. mutta meil ei niin oo koskaan ollut,Eläimet on villejä ja sosiaalisia ja tarpeen tullen osataan olla kurissa.(koira yleisellä paikalla.)Eläimet on sydämen ykköset<3ne on tärkeempiä kuin moni ihminen.On ollut tilanteita kun mun koiria esim haukuttiin mua sattu, sanoi9n hetkinen tää on niiden koti ja ne saa olla omia itsejään.Ne puolustaa mua tarvittaessa jne.Samoin tekee kissa..omat tavat ja jutut.
Chinsusta on sanottu et se sotkee ja puree..sanoin hetkinen *toi on sen koti ja ihanaa nähdä se puun oksaa jyrsimässä ja juoksentelemassa* ja emäntää se tervehtii olemalla paikallaan ja silittää pitää.
Tuollaisia hölmöjä naisia on maailma pullollaan. Todella typerää kun ei eroteta eläintä ihmisestä. Silloin alentaa itsensä eläimen tasolle.
Jätä mokoma nainen.
itselläni on samanlainen kokemus joka tosin ja onneksi ilmeni jo aika äkkiä suhteen alussa,ei yhteisiä matkoja kun koira,ei yhteisiä iltoja kun koira,ylimielinen suhtautuminen miehisiin lähestymis yrityksiini kun koira,neuvoksi sinulle:elämä on liian lyhyt tuhlattavaksi,etsi mirri.
Kuules, joo. Humpan juoni on nyt kertakaikkiaan niin ettei emäntäs sua rakasta ja piste. Ainakin mun kuvio oli aivan prikulleen samanlainen ja summasummaarum, mies ei rakastanut minua oikeesti. Mut sä vaikutat samanlaiselta kuin minä, kaipaat kainaloon kuhertelemaan, otahan yhteyttä ;)
Minun neuvoni on että katso peiliin.Sieltä se vika löytyy.Olette te miehet kummallisia:minä itse,minä itse,minä itse...Hakekaa sellaiset mirrit kuin haluatte mutta älkää tulko tänne eläinrakkaita ihmisiä haukkumaan!Itsellä kissoja ja koiria ja MIEHINEN MIES jonka kanssa pidetty jo 31 vuotta yhtä,25 vuotta naimisissa tuosta ajasta.Onneksi hänkin on eläinrakas.Sellainen piirre tuo ihmiseen sitä empaattisuutta ja sympaattisuutta minkä vuoksi ei minunkaan tarvi vieraitten putkiaivojen perään katsella...Ei vaihtamalla paranisi ja hyi hitto jos pitäisi joku ruikuttaja ottaa...
Jos ei itsetunto kestä sitä että puolisolla on eläimiä ja te ETTE TULE ENSIMMÄISIKSI JOKA IKISESSÄ ASIASSA NIIN VOI VOI! Pitäisi varmaan naistenkin alkaa sitten karttamaan miehiä joilla on lapsia ja he antavat niille huomiota. Eläin on riippuvainen omistajastaan, koittakaa tajuta se! Mies (toivottavasti ainakin) pääsee käymään vessassa, ulkona ja syömässä ilman auttajaa, eläin useimmiten ei. Itse olen kerran jättänyt miehen samantien kun hän sanoi inhoavansa koiria, kaikki muut miehet elämässäni ovat hullaantuneet koiraani ja halunneet itse käydä koirani kanssa juoksulenkeillä, tuoda koiralleni makupaloja, jne. ja tällaiset miehet ne niitä oikeita miehiä ovat, eivät tuollaiset saakelin ruikuttajat.
Onpa muuten ihan todistettu asia sekin, että mies joka kohtelee eläimiä hyvin, kohtelee myös naisia ja lapsia hyvin ja vice versa.
Koira ei selvästikään ole ongelmien syy vaan vain oire. Vaimosi ei kuitenkaan ole koiraa kouluttanut kunnolla (antaa olla mustasukkainen), etkä ole itsekään osannut paikkaasi ottaa, vaimon vihasta huolimatta se pitäisi sinn tehdä. Koiran koulutukseen löytyy kirjoja ja nettisivuja ja foorumeita vaikka kuinka paljon, tutki niitä.
Minä sinuna lähtisin purkamaan vyyhtiä siitä, että vaikkapa printtaisin netistä koiran tottelevaisuuteen liittyviä ohjeita, tai ostaisin vaimolle koiran kasvatusta käsittelevän kirjan ja lukisin sen myös itse. Sitten, selvittäisin ne muut asiat, jotka suhdettanne hiertävät. Jos vaimosi ei halua osoittaa hellyyttä sinulle, vaan "turvalliselle" koiralle, kertoo se jostain. Mistä, en voi tietää, kun en ole vaimosi, eikä hänkään välttämättä ole asiaa tietoisesti pohtinut. Kerro vaimollesi, että haluaisit hellitellä häntä KAHDEN KESKEN, ei koira siihen kuole, että odottaa oven takana, jos ei muu auta. Ja nuo muutkin asiat, joista kerroit viestissäsi. Kerro selkeästi, mutta syyttelemättä, omasta näkökulmastasi ja omista tunteistasi. Pyydä vaimoasi kuuntelemaan keskeyttämättä ja anna hänelle oma puheenvuoro, kun olet saanut sanottavasi sanottua. Vielä parempi, jos pyydät vaimoasi toistamaan ennen oman mielipiteensä esitystä, mitä sanoit, siis siten, mitä vaimosi KUULI sinun sanovan, ei sanatarkkaa ulkomuistelua.
Minä olen kahden koiran omistaja, nainen. Minun koirani eivät nuku sängyssä, eivät nuole minua (kättä saattavat joskus nuolaista), saavat vähintään kolme ulkoilukertaa päivässä, mutta silti minulla riittää aikaa niin lapsilleni kuin miehellekin. Osasyy on tietenkin siinä, että hoidamme koirat ja lapset ja muutkin hommat yhdessä. Pääsemme sitten myös lakanoiden väliin yhdessä. Ja silloin sinne ei todellakaan ole koiralla asiaa! Jos yrittää, niin kielto kyllä tehoaa. Yleensä "hommien" alkaessa koirat etsiytyvät itse muualle asuntoon.
Onnea ja tsemppiä, toivottavasti saatte ongelmanne selvitettyä!
Siis jos ulko-ovella on naises tai koira, kumman päästät ensin sisään, no koiran tietenkin se lopettaa heti haukkumisen heh ja kissimirri se lämmittää mukavasti vanhemman miehen munia, mutta jos se on leikkinen, niin ei tee mukavaa kun eukon kanssa touhuu ja se silpasee pusseista, heh
Kyllä vapaisiin naisiin pitää suhtautua varauksella, jos on koira tai sitten enemmän kun yksi kissa.
Musta kissa, luuta ja nokipannu siinä paras yhdistelmä. Jos ei lennä kovin korkeella.
Näin on näreet sanoo vanha kokemus. heh
Olet harvinaisen ihana mies! :) Maailmassa on paljon naisia, jotka pitävät siitä että mies tulee halaamaan takaapäin ja haluaa vain olla kahdestaan. Kunpa sinunlaisia romantiikanhaluisia miehiä olisi enemmän! :)
Sinun ei auta muu kuin sanoa sille puolisollesi että joko koira tai sinä. Koira on lemmikkinä kiva. Puolisosi rakastaa sinua varmasti miehenä, mutta hän rakastaa myös lemmikkiänne kuten vauvoja rakastetaan. Tsemppiä!
Tässä taitaa nyt olla mitä luultavammin väärinkäsitys molemmin puolin niin koiran kuin ihmisen. Koira tulkkaa tilanteen täysin erilailla. Sen silmissä esimerkiksi kaksi ihmistä jotka ovat sohvalla halaamassa toisiaan ovat ryhtymässä juuri tappelemaan. Voin kokemuksella erittäin varmasti sanoa että kyseessä ei ole koiran äkillinen mustasukkaisuustarve tai että sen on pakko saada olla huomion napa vaan sille kertomasin mukaan olisi tärkeää estää sinun ja vaimosi ryhtymästä tappelemaan.
Miksi? Koska koira tulkkaa ihmistä aina koirana ja sen vuoksi se lukee ihmistä aina koirille tyyppillisten eleiden mukaan. Kun kaksi koiraa ovat ryhtymässä tappelemaan ne hakeutuvat yhä tiiviimmin lähekkäin kunnes ovat ihan kiinni toisissaan ja sitten on aika antaa hampaiden laulaa.
Sitten kun koiran rauhoittaviin signaaleihin vastataan hellimällä se ei ole sille viesti "voi kun olet ihana ja söpö" vaan "hyvin toimittu olet juuri estänyt riitamme". Jo koiran itsensä kannalta olisi paljon mukavampaa jos se saisi olla pelkkä koira eikä sen tarvitsi olla lauamssanne rauhanturvaajana. Sille on hirveän stressaavaa kun se ei tajua mistä on kyse ja sen tarvitsee kokoajan seurata milloin seuraavat uhkaavat merkit ovat taas havaittavissa.
Kirjastoista ja kirjakaupoista löytyy loistavia oppaita koirien elekielestä sekä jos niiden kanssa on ongelmia niin koirankouluttajista on paljon apua, itse saimme sellaiselta paljon apua. Kokemuksella voin sanoa että paljon väärinkäsityksiä syntyy juuri siksi ettei osata arvata mitä koira oikeasti mahdollisesti ajattelee ennen kuin on hieman perehtynyt koiranelekieleen. Nyt kun jotenkuten tietää perusteet niin koirat ovat jättäneet meidät rauhaan silloin kun olemme halunneet eivätkä ne enää ole niin stressaantuneita kun ovat ymmärtäneet ettei tarvitse olla rauhan vahteja ja että halaaminen on täysin turvallinen asia meille ihmisille. Päinvastoin ne eivät ole koskaan olleet niin onnelisia kuin nyt
Jonkun aikaa sitten muistan nähneeni telkkarista brittiläistä ongelmakoiria/omistajia käsittelevää ohjelmaa
ja luettuani sun murheistasi se sarja tuli elävästi mieleen.
Eräässä jaksossa oli vastaavanlaisia ongelmia, kun koira ei tiennyt paikkaansa perheen "laumassa", vaan koki että emäntä oli vähän niin kuin hänen "heilansa", eikä antanut muiden tulla emännän lähelle, vaan hyökkäili esim. naisen puolison kimppuun!
Koiralla on varmasti kaikin puolin parempi olo, kun tietää oikean paikkansa - koira voi olla kotona rauhassa, eikä tarvitse stressaantua aina kun joku tulee mukamas hänen tontilleen, eli likelle emäntää! Kotirauhan säilymiseksi kannattaisi ehkä olla yhteydessä johonkin asiantuntevaan koirakouluttajaan!
Tsemppiä sinulle - toivottavasti asia ratkeaa kaikin puolin parhain päin! :)
Vaimollasi ovat näköjään muut asiat tärkeämpi kun sinä ja sinun häneen kohdistuva huomiosi.Kiinnostusta riittää kyllä muualle mutta ei sinulle.Harkitse eroamista!Onhan vaimollasi sitten aikaa "tärkeämmille"asioille.Tilanne tuskin ajan myötä muuttuu sinulle suosiollisemmaksi.Kevät lähenee,eikun baanalle....
Sinuna ottaisin ongelmakoirakouluttajaan yhteyttä ja selvittäisin tilanteen vaimolle kauniisti. Ymmärrän että koira on tärkeä ja se pitää hoitaa hyvin, mutta se on kuitenkin lemmikki ja sen pitäisi olla AINA se kakkonen. Itselläni on kaksi koiraa ja käyn joka päivä johtajuudesta taistoa pienillä eleillä, jotta koirat pysyvät ruodussa. Tämä ei silti tarkoita etteikö koirani saisi hellyyttä, toki saavat, mutta VAIN kun minä haluan sitä antaa! Joten mieheni saa sitä myös ;)
On päivän selvää, jos koira änkeää teidän väliin ja vaimo huomioi tuossa tilanteessa koiran, että kuka on talossa johtaja. Koira tietysti, vaikka teidän pitäisi olla koiraa ylempänä. Mutta jos koiraa huomioidaan joka kerta kun se itse tulee ja haluaa niin toki se ottaa mielessään johtajan paikan ja kehittyy ongelma. Käykää yhdessä koirakoulussa jolloin opitte molemman koiran käytöksestä ja ajattelutavasta enemmän, koska koira ei opi elämään niinkuin ihminen. Te olette sen lauma ja koira johtaa teitä! Todellisuudessa sen pitäisi mennä toisinpäin. Eikä koira ole edes onnellin jos sen pitää jatkuvasti vahtia laumaa ja vartioida sitä. Sen on parempi olla kakkonen, sitä ei ehkä ihmisen mieli aina ymmärrä. :)
Ehkä vaimosikin oppisi koirakoulun avulla huomaamaan virheensä, sinä saisit ansaitsemasi huomion ja koira tietäisi oikean paikkansa (: Toivottavasti ongelma ratkeaa!
mitä enemmän haluat häntä miellyttää, nyt kun hän haluaa olla rauhassa, sitä etäämmäs hänestä joudut. mieti mitä kivaa voisit tehdä ihan itsenäisesti - hommaa toisin sanoen oma elämä ja tehtävä.
Koira sängyssä... sairasta. Noita eläimenkahlitsijoita kulkee uhreineen ympäriinsä ja elukat tekee jätöksiä portinpieliin. Toisille ei ihminen riitä kumppaniksi, ei varmaankaan olla kypsiä parisuhteeseen oman lajin edustajan kanssa. Sairaus sekin.
No tässä asiassa ainakin korjaan:
''Kun vaimoni tiskatessa menen vaikka halaamaan häntä takaapäin ja "auttamaan" kotityössä, koira nostaa metelin ja tulee mustasukkaisena kiehnäämään ja nousemaan vasten ja työntämään minua pois.''
. Näin monet erehtyvät luulemaan. Ei se ole suinkaan mustasukkaisuutta. Ihmisten halit jne eivät ole koiralle luonnollinen asia, eikä se tajua sen oikeaa merkitystä. Koira luulee halia kamppailun aloittamiseleeksi, jolloin se yrittää tulla rauhoittamaan laumanjäseniään, sillä oma laumahan on kaikki kaikessa. Kellekään ei saa sattua pahoin. Näin olen lukenut useammasta koirakirjasta jne. ja siihen kanssa uskon. Tuskin koirat tuntevat niinkään mustasukkaisuutta, vaikka enhän minä voi sitä tietää... Tuskin ainakaan samalla tavalla kuin ihmiset.
Kuitenkin, ehkä sinä voisit auttaa vaimoasi kotitöissä, niin hän jaksaisi ehkä paremmin viettää romanttisia hetkiä kanssasi, eikä vain mennä halailemaan ja häiritsemään kun toinen tekee askareita, joiden kuuluisi olla yhteiset. Mutta sehän nyt riippuu pariskunnasta kuka tekee mitkäkin... Mutta kuitenkin.
Taidat vain itse olla mustasukkainen koirallesi? En halua olla hyökkäävä, enkä yritä loukata, mutta minusta tuntuu että vaimollasi ja sinulla on ongelma, johon koira ei liity mitenkään. Koiraa luonnollisestikkin hellitään jne. Tuskin koiran poismeno muuttaisi teidän suhdettanne, ei ainakaan täälläpäin ollut niin.
tottakai koira on tärkeä, mutta ei se silti voi suhteen väliin tulla noin pahasti. oletko yrittänyt puhua vaimolle asiasta että tunet jääväsi toiseksi, ja sinäkin kaipaat hellyyttä ja huomiota osaksesi? no eiköhän siinä rupea olemaan pielessä... eikä mitään "mirriä" kannata hankkia, se voi olla suhteen loppu. rupea olemaan koiralle isäntä, "komentamaan" sekä hellimään tätä. ehkä tie vaimon sydämmeen menee koiran kautta? ;)
Kaikkia en edes jaksanut lukea, ehkä jollain oli hyviäkin neuvoja. Mutta näin pääpiireittäin; ihminen tulee ennen koiraa! Esim minulla on hauveli jonka pelastin koiratarhalta ennen kuolemaa, ja lupasin etten ikinä tyttöä hylkää. Sitten tapasin elämäni miehen...ja suhteen edetessä tuli ilmi ett' hän on allerginen kaikille karvaisille otuksille.
Noh, Koirastani en luopunut, enkä Miehestäni! molemmat sietävät toisiaan. Koira asustelee yhteisen asuntomme alakerrassa, makuuhuoneet on yläkerrassa, ja alhaalla ollessaan mies käyttää tarvittaessa astma-piippua. Ihan selvä sääntö alakerrassa on että koiran paikka on lattialla, eikä esim sohvalla.
Elämä sujuu oikestaan yllättävänkin helposti, kunhan ymmärtää että koira! Vaikka onkin ihana ja halittava pallero...se on kuitenkin koira, mutta se rakas ihminen elämässä on se Oikea tuki ja turva (rakkaan lemminkin ohella.
Toivottavasti saatte asia kuntoon! :)
sitten kun tulee lapsia, ja ne vievät vaimosi huomion? Jäät taas ilman huomiota ja olet mustasukkainen lapsille!
Ilmeisesti ongelmanne ei ole koira vaan ihan joku muu. Kuulostaa siltä että aloittajalla on joku lapsellinen tarve olla koko ajan paijattavana, vähän niin kuin lapsi. Siis ei ole kasvanut aikuiseksi. Täällä joku ehdottikin, että tee enemmän kotiaskareita, niin vaimollesi jää aikaa paijata sinuakin ja paijaa sinä vaimoasi.
Keksi vaimolle jotain kivaa hemmottelua, jos se ei auta niin suhteessanne on jotain suurempaa vialla.
Yhteinen loma kahdestaan vaikka viikko jossain lämpimässä. Koira on sen aikaa hoidossa.
Makuuhuoneen ovelle lapsiportti, se pitää lemmikkieläimet ja lapset pois makuuhuoneesta sekstailun ajan.
Kyllä ymmärrän ettet kiksejä saa,en sais minäkään jos koira nuolisi vaimon haarovälin enen minua.Sinun puolison haarovälin taitaa koira nuolla päivittäin,tämän kuvan saan, tai sitten hänellä on rakastaja jonka luona on helppo käydä kun " ulkoiluttaa koiraa". Lähde litomaan.
Kyllä se tämä miehen elämä on yhtä v.tun vonkaamista. Kolme liittoa nähneenä yli 50 kymppisenä voin sanoa että kaikki naiset käyttää vaan värkkiään kiristyskeinona jso et tee sitä taikkä tätä et illalla saa sitten v.ttua. Alussa ollaan kyllä hyvinkin anteliaita. Minäkin kun olen seksuaalisesti ollut aina aktiivinen oon saanut kärsiä tästä koko ikäni. Niin että turha kuvitella miehet että kun menet avioliittoon p.llun saanti ois sen varmempaa kuin sinkkunakaan paitsi jos muija on nymfomaani.
Kun on kerran puolison kanssa aviossa,järjestys on selvä:ensimmäisenä puoliso,sitten lapset,sitten lemmikit jne.Jospa vaimosi vielä voisi vaihtaa järjestystä.Te kaksi ja senjälkeen koira.Läheisyttä vaimosi janoaa,miten lie tämä asia teillä.Olisko ideaa ?Otapa miehen paikka vaimosi rinnalla!Siinä se on!Rakkaudella mutta määrätietoisesti!
Etenkin naiset työntyvät koiriensa kaa vaikka elintarvike kauppaan,,jos vain päästettäis!!!Vantaalla postiin 1 työntyi koiransa kaa!! Meneppä näille sitten huomauttaan asiasta niin saat sellaset huudot ja haukut ettei mitään rajaa!!!nikki:kymmeniä kokemuksia ,,myös niistä jotka Hakunlan purutradallekkin ottavat koirat messiin,,vaik koiraparkki vieressä.Liikuntatoimi laittoi valotolppiin koirakieltotauluja,,,ei muutosta käyttäytymisiin..Vähän auttoi kun poliisi muutamia sakotti...Siis ELÄIMET EIVÄT OO IHMISIÄ,,EIKÄ NIILLE KUULU IHMISTEN OIKEUDET!!!! Samoin PITÄIS koirien ulkoiluttajien ottaa huomioon ettei kaikki ihmiset tykkää siitä että päästätte lemmikkinne nuuskimaan.....mm.mun muniani.!!
naiset kuskaa koiriaan ruoka kauppoihin apteekkeihin jopa junassa kuskataan isoja piskejä.ja vaan sillä varjolla että kuvitellaan että kaikki ihmiset haluaa haisevaa piskiä kylkeenä läähättämään. samoin noi kuntopolut on täysin villiintyny piski naisten takia.koirat juoksee vapaana vaikka niiden pitäisi olla kiinni.kerrankin olin pururadalla hölkkäämässä kun 2 koiranomistaja naista oli ruuhkauttaneet koko pururadan.toinen nainen oli oikealla ja toinen vasemmalla.ja piskin haukkuvat kilpaa ja hyppivät toisiaan kohti.sitten kun huomautin asiasta sain vastaukseksi että pitäähän koirienkin jutella ja vaihtaa kuulumisia,ja haukkuminen vaan jatkui.jouduin kiertämään puskan kautta koska en muuten päässyt ohi,ja kun pururadalla on merkit joka kieltää koirien ulkoiluttamisen!!.
nyt tänä talvena on ollu aika paljon pakkasia joten täytyy taas todeta.minä odotan pelolla puratojen ja jalkakäytävien varsilta paljastuvia paska kasoja.
Täältä jos mistä saat oikeaa tietoa ongelmaasi. Teillä ilmeisestikin on uroskoira. Silloin kannattaa syystäkin olla tarkkana. Sillä mitä toden näköisemmin, vaimosi myöskin rakastelee koiranne kanssa. Ajattele miten epähygieenistä toimintaa. Eräs varsin harkitsemisen arvoinen ratkaisu olisi, jotta saisit enemmän vaimosi huomiota osaksesi, että koirallenne tapahtuisi jokin "onnettomuus" ja sen jälkeen multamonttu lemmikkieläinten hautausmaalla. Sen jälkeen vaimosi suhtautuu sinuun varmasti taas uudella, erillaisella tavalla.
Viestisi alusta saa jo sen käsityksen, että koira ei välttämättä ole se teidän todellinen ongelma vaan yhteisten intressijen puuttuminen suhteestanne (lainaus tekstistäsi; "On ollut miehiä, jotka ovat ajatukset vieneet kauas suhteestamme, on ollut "hyviä ystäviä", jotka ovat tärkeämpiä kuin puoliso ja perhe, on ollut harrastuksia, joille ei ole voinut sanoa "ei" parisuhteen kustannuksella". Vaimosi lienee huomattavasti sosiaalisempi kuin mitä itse olet tai sitten hän pakenee henkisesti liian ahtaaksi käynyttä suhdetta koira-asioihin tai molempia näistä.
Parisuhteen tehtävä ei ole muuttaa toinen toistaan vaan hyväksyä ja rakastaa toista sellaisena kun toinen on ja siksi villi veikkaukseni onkin, että teidän tapauksessanne ei näin ole, mutta mikäli suhteenne on terveellä pohjalla niin koiran omistamisen ja siihen liittyvien harrastustoimintojen pitäisi olla yhteinen projekti eikä uhka parisuhteelle.
Ettet vaan itse yltiöromanttisuudellasi tai muut asiat ja ihmiset parisuhteen ulkopuolelle jättämällä olisi ajanut tilannettanne siihen, että turrikka on päässyt suhteenne väliin. Uskoisin, että merkkejä hapensaannin tarpeesta suhteen toiselta osapuolelta on tullut jo aiemmin (tuli ainakin viestistäsi esille).
pyydä naista huomioimaan sua enemmän, mul on kaks koiraa ja mä annan kaikille kolmelle huomiota. puhu naiselles! heii háloo sun pitää näyttää koiralle ja samoin naises että te ootte ylempänä ku se koira! ja ettei sen tarviii suojella sun naistas sulta
No, huh,huh.....näitä kirjoituksia kun lukee, tulee se kuva, että naiset joilla on koiria, ovat säälittäviä,perverssejä, ihmissuhteisiin kykenettömiä, eläinten rakastajia!!?? Voi helv.....
MITÄ SITTEN OVAT KOIRALLISET MIEHET??????
Emäntäs ei oikein taida ymmärtää asioiden tärkeys järjestystä. Ensin ihmiset sit eläimet.
Itse koira ja kissa ihmisenä en ymmärrä noita jotka asettavat eläimet ihmisten ja suhteensa edelle.
meillä on talossa 3 koiraa ja 2kissaa ja kyllä ne sängyssä nukkuu ja monesti kun emännän kans touhuillaan niin ovat samas sängyssä meidän kans. ja jos lisää tilaa tarvitaan potkastaan ne alas. koirat vievät aikaa koulutus/harrastus toiminnan kautta mut ei meillä koskaan elukat ole noussut suhteen tai toisen ihmisen ylä-puolelle.
Tunnen paljon ihmisiä jotka asettavat elukat jopa lastensa edelle. se on kurjaa.
kokeileppa ottaa osaa koirankoulutukseen ja alkakaa yhdessä harrastaa sen kanssa. se tuo suhteeseen varmasti lisäpontta.
Ai niin sanoppas sille emännälles et koiran inhimillistäminen ei oo oikea tapa toimia vaan on muistettava että se on eläin. Aina ihmiset asettuu eläimen yläpuolelle. Sillä tavalla vältytään monelta ikävyydeltä.
Kuulostaa aika pahalle toi ap:n tilanne. Mä luultavasti alkasin ite haalia kamoja kokoon tuossa vaiheessa.
On mullakin, tai siis meillä, elukoita. On koiria, kissoja ja akvaario. Ja aivan takuulla jos minut laitettais valintatilanteeseen, se ois ukko ulos. Ei tarvitsis kahta kertaa miettiä, siinä ei vaan ole vaihtoehtoja. Mä oon pakettiratkasu, se on jokotai, ja tulee olemaan niin kauan kuin mulla on eläimiä.
Mutta koirat on meillä koiran paikalla, ja mies miehen paikalla (toivottavasti minäkin olen omalla paikallani). Koirat ei nuku sängyssä, kissatkin vain osan aikaa yöstä. Vaikka suurin osa eläimistä onkin paperilla mun nimissä, molemmat niitä hoitaa. Niille ei ole tilaa meidän kahdenkeskisessä puuhailussa, ja jos halutaan kiehnätä sohvalla kaksistaan, niin kyllä sillon jompikumpi käskee mahdolliset ylimääräset tassuotukset alas.
Laumassa on oltava järjestys. Jos järjestys on omasta mielestä pielessä, on se keskustelun paikka. Ellei keskustelu asiasta tuota tulosta on aika miettiä itse keskenään seuraavaa siirtoa. On oma arvo- ja valintakysymys, jääkö kynnysmatoksi vai haluaako muutakin, ja miten sen lopulta toteuttaa riiippuen vähän siitä miten toinen osapuoli asiaan suhtautuu.
Olet mainiosta kirjoituksestasi päätellen mukava ja fiksu mies, joka saattaisi jopa vetää vertoja koiralle :-) Itse ratkaissut asian niin, että en ole lainkaan ottanut (vakituista) miestä kiusattavakseni, kun en kuitenkaan hoitaisi sitä puoliksikaan niin hyvin kuin koiriani.
Minulla on myös avioliitossa yli 20 v koira-kokemuksia. Olen ollut 30-vuotisen avioliittoni aikana 20 viimeistä vuotta koiran asemassa. Ruokaa saan silloin kun emäntää sattuu huvittamaan. Pillua saan samoin silloin kun emännälle sattuu sopimaan ja minun vuoroni olemaan. Ilmeisesti muut kylän koirat ajavat edelleni tuossakin asiassa. Koiran lailla olen tosin minäkin kylän narttuja hässinyt jo 15 v:n ajan. Nekin ovat tosin koiran lailla naitattaneet itseään kaikilla kylän koirilla. Koiran elämä on yhtä kilpailua ruuasta ja nartuista.
Tarkemmin ajatellen, onkohan mulla edes aihetta valittaa?
The Jade´s debut album Seconds Away From Salvation has now been released in Japan and nine European countries. And the new single Yesterday´s Rain is out now.
The songs of the album are mainly composed by Pekko Mantzin, playing the guitars, getting support in songwriting from the bass player Jann P.H. and the lead singer Wille Rosén.The fourth member of the group is Sirpa, the dark lady behind the drums.
Their previous singles, catchy Drowning and their long time live favourite, rock version of Pet Shop Boys´ It´s A Sin both made to the Official Finnish Download Chart as well as the Official Finnish Singles Chart Top Ten. With their third single King´s Cross the band showed their harder side. The lyrics of the song definitely tell what it is about.
The influences of British rock can be heard on The Jade´s music and it´s not an incident. Such bands as The Beatles, Sex Pistols, David Bowie, Led Zeppelin, The Clash, Queen and Rolling Stones for example are very often mentioned as the members´ all time favourite bands in The Jade´s interviews. Also three of the band members lived in London for years playing and performing in various bands. The new single, melodic power-pop song, Yesterday´s Rain has been released in the end of January 2010, at the same time when the album was released in Japan.
The recordings of Seconds Away From Salvation took place this summer and in the fall at Seawolf Studios in Suomenlinna, a place where classical Finnish rock bands like Hanoi Rocks have recorded, under the supervision of old legends Hannu Leidén and Petri Majuri themselves.
The Jade has already been touring twice in Germany, visited also Switzerland and Sweden.
North & South is a Finnish independent rock label, having
previously succeed to produce gold discs as well as number one hits.
In Europe the record has been released through Twilight-Vertrieb.
--------------------------------------------------------------------
The Jade debyyttialbumi on julkaistu Japanissa 2010 alussa ja yhdeksässä Euroopan maassa vuoden 2009 lopussa.
The Jade perustettiin vuoden 2004 kesällä Itä-Helsingissä. Saman vuoden syksynä nauhoitettiin Heatwave EP ja yhtye aloitti keikkailun. Alkuperäisessä kokoonpanossa oli lisänä koskettimissa Mike K. Yhtyeen seuraava julkaisu, Slow Motions on the Fast Lanes, julkaistiin vuoden 2006 lopussa ja se sai hyviä arvosteluja ulkomaita myöten. Levy soi eri nettiradiokanavilla ja myös virallisilla radioaalloilla mm. Saksassa ja USAssa. Huomiota on tullut myös mm. suositun MySpace-sivuston kautta. Yhtyeelle on perustettu fanisivustoja ja street teamejä eri puolilla maailmaa. Keväällä 2008 The Jade solmi ensimmäisen virallisen levytyssopimuksen indieyhtiö North & Southin kanssa.
The Jade soittaa rock/alternative-genren musiikkia, joka pyörii rockin punaisen langan ympärillä eri sävyissään. Brittivaikutteet eivät ole vahinko, sillä moni bändin jäsenistä on viettänyt muutaman vuoden Lontoossa. Wille on puolestaan vieraillut myös laulamassa taustat Widescreen Moden uudella albumilla, jolta Everlasting Bomb single päätyi Suomen viralliselle latauslistalle ykköseksi.
Livenä The Jade on energinen. Jäsenille musiikki on intohimo ja missio. Bändi pyrkii luomaan kansainvälisen uran. Kotimaassaan The Jade on lämmitellyt mm. Dingoa ja Poets Of The Fallia.
Levysopimuksen solmimista (2008) seurasi Saksan kiertueet huhtikuussa ja lokakuussa. Jälkimmäinen sisälsi myös keikan Sveitsin puolella ja kiertue kattoi valtaosan Saksan suurimmista kaupungeista. Ruotsissa on myös keikkailtu. Myös kaksi aikaisempaa singleä tulevalta albumilta menivät viralliselle Top10 -listalle. Ensimmäinen virallinen julkaisu 'Drowning' single ollen #9. Toinen julkaisu ylsi listasijalle #4 ja pysytteli syntisesti singlelistalla 5 peräkkäistä viikkoa: 'It's a Sin'.
Uusi single Yesterday´s Rain on julkaistu tammikuussa 2010.
Meillä mies hankki itsellensä koiran toisen koiramme kaveriksi vasten tahtoani. Kävipä niin että vanha koira sai lähteä uuden tieltä kun uusi sattuikin olemaan aggressiivinen vanhempaa kohtaan.
Melkein jouduin itsekin lähtemään kodistani tämän uuden koiran tieltä..mieheni ei enää vaivautunut viettämään aikaa kanssani. Koiran olisi täytynyt saada tehdä mitä vaan! Koirasta tuli oikea maanvaiva.Portaissa se saattoi hypätä vasten niin että olin vähällä monta kertaa pyöriä ne alas.
Tilanne kärjistyi siihen kun koira vielä pentu ollessaan hyppäsi suoraan portaisiin ja satutti tassunsa.Syy oli tietysti minun vaikka olin aivan toisessa huoneessa ja mieheni oli jättänyt portaiden portin auki. Olin kuulemma potkaissut koiran portaita alas.
Onnekseni mieheni tajusi antaa koiran ammattilaisten käsiin sen tullessa entistä aggressiivisemmaksi (siis muita ihmisiä ja eläimiä ja jopa puita kohtaan) ja pääsin siitä eroon. Edelleenkin saan kylläkin kuunnella syytöksiä siitä kuinka minä olen heittänyt koiran talosta pihalle..harmittaa koiran puolesta kun joutui kodistaan luopumaan..enhän sitä olisi vihannut ellen olisi saanut mieheltäni niin paljon koiraa koskevaa paskaa niskaani.
