Kun elämänarvot eivät kohtaa?

"Toinen ryhmä on tunteettomat suorittajat joille nainen on pelkästään väline saada arvostusta muilta miehiltä. (johtajat, tohtorit yms. alfauroksina itseään pitävät)"

muut miehet arvostaisivat miestä jonkun sussun takia? Ja miksi menestynyt ja arvostettu mies tarvitsisi jotain sussua saadakseen arvostusta?

Sen ymmärrän, että tavallisen naisen status kohoaa, jos hän nai menestyneen ja arvostetun miehen, mutta miehet arvostavat toisia miehiä puhtaasti ammattitaidon, aseman ja arvovallan perusteella. Ei siinä yksi sussu vaa'assa paina.

... kirjoitti:

"Toinen ryhmä on tunteettomat suorittajat joille nainen on pelkästään väline saada arvostusta muilta miehiltä. (johtajat, tohtorit yms. alfauroksina itseään pitävät)"

muut miehet arvostaisivat miestä jonkun sussun takia? Ja miksi menestynyt ja arvostettu mies tarvitsisi jotain sussua saadakseen arvostusta?

Sen ymmärrän, että tavallisen naisen status kohoaa, jos hän nai menestyneen ja arvostetun miehen, mutta miehet arvostavat toisia miehiä puhtaasti ammattitaidon, aseman ja arvovallan perusteella. Ei siinä yksi sussu vaa'assa paina.

Lue lisää

Ei, tuossa olet väärässä. Kyllä miehet arvostavat toisiaan nimenomaan sussujen takia. Kova jätkä on se joka saa itsellään pidettyä kauniin naisen. Silloinhan mies on ehkä sängyssäkin hyvä. Asemaa ja rahaa miehet taas tavoittelevat juuri siksi että niiden avulla saa sussuja. Sussun ei tarvitse olla välttämättä vaimo, miehen kannalta riittää että on seksikumppani. Jos miehellä ei näytä olevan mitään seksielämää niin muut miehet lähinnä säälivät häntä vaikka olisi muuten miten menestynyt.


Ammattitaito on eri asia. Monet aidosti nauttivat työstään ihan sen itsensä takia. Se ei välttämättä edes tuo suuria rahoja.

Luuletko että hyväksyisin sellaisen? Eheei kuules, sehän ei vastaisi mitenkään omia arvojani.

-Mies- kirjoitti:

Luuletko että hyväksyisin sellaisen? Eheei kuules, sehän ei vastaisi mitenkään omia arvojani.

isä ei kuulunut kirkkoon, mutta liittyi jotta saatiin kirkkohäät aikaiseksi...erosi taas heti häiden jälkeen, äidin vanhemmat ei tiedä vieläkään...33v liittoa takana...äiti vege, isä ei.
jättäkää ne turhat vaatimuksenne jos sopiva kumppani on edessänne...it's a game of give and take

lrgtvc kirjoitti:

isä ei kuulunut kirkkoon, mutta liittyi jotta saatiin kirkkohäät aikaiseksi...erosi taas heti häiden jälkeen, äidin vanhemmat ei tiedä vieläkään...33v liittoa takana...äiti vege, isä ei.
jättäkää ne turhat vaatimuksenne jos sopiva kumppani on edessänne...it's a game of give and take

Lue lisää

Pitäisikö mun ottaa miehekseni sellainen jonka mielestä joku avoin suhde on ok kun se kerran joillakin muilla on toiminut?

oooooooo kirjoitti:

Pitäisikö mun ottaa miehekseni sellainen jonka mielestä joku avoin suhde on ok kun se kerran joillakin muilla on toiminut?

ei tietysti mikään pakko ole, mut siis ota ihmeessä jos pystyt elämään sen kanssa.

-Mies- kirjoitti:

Luuletko että hyväksyisin sellaisen? Eheei kuules, sehän ei vastaisi mitenkään omia arvojani.

No niinpä tietysti, juuri näin. Eihän toisen arvoilla ole mitään väliä, kunhan minä itse vain olen tyytyväinen.

Koittakaa nyt herranjumala keksiä joku kompromissiratkaisu tai sitten olkaa menemättä naimisiin. (Ja ei, kompromissi ei tarkoita sitä, että tehdään joko niin miten sinä haluat tai sitten ei tehdä ollenkaan.)

.................... kirjoitti:

No niinpä tietysti, juuri näin. Eihän toisen arvoilla ole mitään väliä, kunhan minä itse vain olen tyytyväinen.

Koittakaa nyt herranjumala keksiä joku kompromissiratkaisu tai sitten olkaa menemättä naimisiin. (Ja ei, kompromissi ei tarkoita sitä, että tehdään joko niin miten sinä haluat tai sitten ei tehdä ollenkaan.)

Lue lisää

mitkähän mahtaa olla toisen arvot, varmaan jotain luokkaa "saatana on mun herra"!

.................... kirjoitti:

mitkähän mahtaa olla toisen arvot, varmaan jotain luokkaa "saatana on mun herra"!

Höhö, niin eihän maailmasta löydy kuin saatananpalvojia tai uskovaisia.

6+3 kirjoitti:

Höhö, niin eihän maailmasta löydy kuin saatananpalvojia tai uskovaisia.

kun saisit lapsia esimerkiksi aloittajan kanssa, kasvattaisitte heidät tietysti luterilaiseen uskoon? Ai et suostuisi siihen? Eikö ole siis hyvä, että tämä asia tulee esille jo ennen naimisiinmenoa.

lrgtvc kirjoitti:

isä ei kuulunut kirkkoon, mutta liittyi jotta saatiin kirkkohäät aikaiseksi...erosi taas heti häiden jälkeen, äidin vanhemmat ei tiedä vieläkään...33v liittoa takana...äiti vege, isä ei.
jättäkää ne turhat vaatimuksenne jos sopiva kumppani on edessänne...it's a game of give and take

Lue lisää

on isän nihilismi jälkeläisille näköjään periytynyt.

Miksi ei teilla kummallakin voi olla omat elämänarvonne. Pidä sinä omasi ja anna hänen pitää omansa, ei tarvitse olla ongelmaa. Vai onko niin että paheksut kaikkia, jotka eivät ajattele ja usko samalla tavalla kuin sinä itse?

kunnioita hänen arvo kirjoitti:

Miksi ei teilla kummallakin voi olla omat elämänarvonne. Pidä sinä omasi ja anna hänen pitää omansa, ei tarvitse olla ongelmaa. Vai onko niin että paheksut kaikkia, jotka eivät ajattele ja usko samalla tavalla kuin sinä itse?

Lue lisää

kun täällä niin usein sanotaan että yksi tärkeimmistä asioista joka auttaa pitämään liiton kasassa on samankaltainen arvomaailma. Sitten kun joku epäilee että liitto ei ehkä onnistu kun ne arvot ei kohtaa ni heti tulee monta kommenttia että mitä sä tuommoisia pikkuasioita mietit? Ja sitten ruvetaan tuomaroimaan että mikä voi olla toiselle tärkeää ja mikä ei.

Kyllä ainakin mun mielestä juuri se arvomaailma on todella tärkeä. Vai pitäisikö esimerkiksi mun hyväksyä puolisokseni ihminen joka on rasisti kun en itse ole?

oooooooo kirjoitti:

kun täällä niin usein sanotaan että yksi tärkeimmistä asioista joka auttaa pitämään liiton kasassa on samankaltainen arvomaailma. Sitten kun joku epäilee että liitto ei ehkä onnistu kun ne arvot ei kohtaa ni heti tulee monta kommenttia että mitä sä tuommoisia pikkuasioita mietit? Ja sitten ruvetaan tuomaroimaan että mikä voi olla toiselle tärkeää ja mikä ei.

Kyllä ainakin mun mielestä juuri se arvomaailma on todella tärkeä. Vai pitäisikö esimerkiksi mun hyväksyä puolisokseni ihminen joka on rasisti kun en itse ole?

Lue lisää

On aika tavallista että uskonasioissa ollaan eri linjoilla. On pariskuntia, jotka ovat jopa eri uskontokuntaa, ja vielä yleisemmin pareja joista toinen kuuluu kirkkoon ja toinen ei, ilman ongelmia. Kunhan vaan kumpikaan ei ala tyrkyttämään toisilleen omia periaatteitaan eikä yritä muuttaa toista kaltaisekseen, eikä myöskään kuvittele omia periaatteitaan paremmiksi kuin kumppanin. Ei niitä voi panna paremmuusjärjestykseen!

Kirkkoon kuuluminen/kuulumattomuus on eri asia kuin olla rasisti tai joku rikollinen. Tässähän ei kummankaan arvomaailma ole väärä, ainoastaan ajatellaan eri tavoilla. Vastaavasti pariskunnilla voi olla erilaiset poliittiset kannat, eikä sekään estä tulemasta toimeen keskenään.

yhteensovittamista kirjoitti:

On aika tavallista että uskonasioissa ollaan eri linjoilla. On pariskuntia, jotka ovat jopa eri uskontokuntaa, ja vielä yleisemmin pareja joista toinen kuuluu kirkkoon ja toinen ei, ilman ongelmia. Kunhan vaan kumpikaan ei ala tyrkyttämään toisilleen omia periaatteitaan eikä yritä muuttaa toista kaltaisekseen, eikä myöskään kuvittele omia periaatteitaan paremmiksi kuin kumppanin. Ei niitä voi panna paremmuusjärjestykseen!

Kirkkoon kuuluminen/kuulumattomuus on eri asia kuin olla rasisti tai joku rikollinen. Tässähän ei kummankaan arvomaailma ole väärä, ainoastaan ajatellaan eri tavoilla. Vastaavasti pariskunnilla voi olla erilaiset poliittiset kannat, eikä sekään estä tulemasta toimeen keskenään.

Lue lisää

"On pariskuntia, jotka ovat jopa eri uskontokuntaa, ja vielä yleisemmin pareja joista toinen kuuluu kirkkoon ja toinen ei, ilman ongelmia."

On tottakai, mutta joillekkin ihmisille se on tärkeätä että uskonasioissa ollaan samalla tasolla. Ei kyse ole vain siitä että mihin uskontokuntaan kuuluu vai kuuluko mihinkään, vaan siitä kuinka tärkeää se uskonto on ihan arkielämässä. Eikä välttämättä ole kyse siitä että joku yrittäisi muuttaa sitä toista tai tyrkyttää omia arvojaan. Jos toinen on uskonnollinen ja puhuu asioista ja suhtautuu asioihin siltä kannalta ja toinen ei ole yhtään samalla tasolla, niin kyllä se sitten aiheuttaa ongelmia.

Vaikka olisikin aika tavallista että asia ei aiheuta sen kummempia ongelmia ei se tarkoita että joka tapauksessa niin olisi.

oooooooo kirjoitti:

"On pariskuntia, jotka ovat jopa eri uskontokuntaa, ja vielä yleisemmin pareja joista toinen kuuluu kirkkoon ja toinen ei, ilman ongelmia."

On tottakai, mutta joillekkin ihmisille se on tärkeätä että uskonasioissa ollaan samalla tasolla. Ei kyse ole vain siitä että mihin uskontokuntaan kuuluu vai kuuluko mihinkään, vaan siitä kuinka tärkeää se uskonto on ihan arkielämässä. Eikä välttämättä ole kyse siitä että joku yrittäisi muuttaa sitä toista tai tyrkyttää omia arvojaan. Jos toinen on uskonnollinen ja puhuu asioista ja suhtautuu asioihin siltä kannalta ja toinen ei ole yhtään samalla tasolla, niin kyllä se sitten aiheuttaa ongelmia.

Vaikka olisikin aika tavallista että asia ei aiheuta sen kummempia ongelmia ei se tarkoita että joka tapauksessa niin olisi.

Lue lisää

Entäs jos toisen "usko" on olla vapaa-ajattelija, ja se on hänelle yhtä tärkeä asia ihan arkielämässä kuin toiselle usko? Tavallaan samalla tasolla siis siten että kysymyksessä on tärkeät arvot kummallakin....

Mutta varmaan sinun ei pidä ottaa vaimoa, jonka et tunne olevan samalla tasolla itsesi kanssa , kun kerran sinulle samankaltaisuus on tärkeää. Kaikille ei ole, joten yleistä ohjettakaan ei ole

Tota hääjuttua mä en ymmärrä. Siis jos koko jutun isoin kysymys on se saadaanko kirkkovihkiminen vai ei. (Ja muuten molempien täytyy kuulua kirkkoon jotta kirkossa voidaan vihkiä, mutta mikäli vain toinen kuuluu niin voidaan kirkossa suorittaa avioliittoon siunaaminen maistraatti vihkimisen jälkeen)

Jos kyse on muusta elämästä niin sitten on tietty tärkeä kysymys. Iso asia on se, kuinka paljon omaa uskontoaan harjoittaa omassa elämässään. Monet kristityt kuitenkin elävät elämää, jossa heidän uskonsa ei juurikaan näy. Eli ajatellaan juhlapyhiä kyllä oman uskonnon kautta mutta koristelua lukuunottamatta ei muuten ole uskonnollisuutta liitetty (runsas kirkossa käynti, paastoamiset, ruokarukoukset jne. Musta lastenkasvatuksellisestikaan tällainen näkymätön uskonto ei pitäisi aiheuttaa ongelmia koska hyvähän lapselle on tietää ihan perusasioita uskosta, myöhemmin voi sitten itse päättää haluaako seurata äidin/isän jalanjäljissä myös uskonasioissa. Jos uskonto taas näkyy voimakkaasti jokapäivän valinnoissa ja tavassa elää ja etenkin jos omalla uskonnolla on miesten/naisten pukeutumista/käyttäytymistä rajoittavia piirteitä, on elämien yhteensovittaminen huomattavasti hankalampaa vaikka ei toki mahdotonta.

Kannattaa myös tässä aiheessa puhua erikseen arvomaailmasta ja maailmankatsomuksesta. Arvomaailma kahden eri uskontokunnan edustajan välillä voi olla hyvin samanlainen, kuuluuhan esim. 'älä tapa' sääntö aika moneen uskontoon. Sen sijaan maailmankatsomus voi erota hyvinkin paljon alkaen siitä uskotko elämään kuoleman jälkeen jne. Näissäkin tapauksissa tuppaa vain olemaan hyvin pari kohtaista, vaikuttavatko nämä asiat ja kuinka paljon. Paras tapa on keskustella kumppanin kanssa rehellisesti ja avoimesti näistä asioista ja sitten miettiä missä oma rajasi kulkee sen suhteen mitä hyväksyt ja mitä et ja millaista arvomaailmaa kumppanissasi etsit. Kiroilukin on sellainen asia mistä voi muuten kumppanille puhua. Hän ei ole välttämättä edes tiedostanut tätä tapaa tai ei ole ajatellut sen sinua haittaavan. Minusta ei kannata etsiä tekosyitä sille miksi tämä suhde ei onnistu, siis syitä jotka saattavat muodostua ylitsepääsemättömiksi esteiksi tai sitten ei. Sano mieluummin suoraan että et viihdy tämän henkilön seurassa trapeeksi hyvin.