Tässä alkuosa SvD:n artikkelista, joka käsittelee myös RKP:tä:'
Toimittaja Kirsi Virtanen joutui epäsuosioon, kun hän kritisoi radiokolumnissaan suomenruotsalaisia.
Ruotsin kieli alamäessä Suomessa
Svenska Dagbladet: 23 maaliskuuta 2010
Suomalainen radiotoimittaja Kirsi Virtanen kyseenalaisti ruotsin kielen ja suomenruotsalaisten aseman ja tuli vihatuksi, uhatuksi ja rikosilmoituksen kohteeksi. – Meillä on kaksi leiriä, joilla ei ole aavistustakaan, mitä toinen leiri ajattelee ja jotka eivät kuuntele toisiaan.
Kirsi Virtasella on ristiriitainen ohjelma Ylen Radio 1:ssä. Hän itse on kasvanut Ruotsissa, hänen lapsensa ovat ruotsinkielisessä päiväkodissa ja hän puhuu lastensa kanssa ruotsia. Mutta kaksi kertaa ohjelmissaan hän on asettunut enemmistön – siis suomenkielisten puolelle. Hän sanoi muun muassa, että suomenruotsalaisten tulisi hävetä, että he viis välittävät mistään suomalaisesta ja että he kokevat olevansa ruotsalaisia, joiden on asuttava Suomessa. Näistä ohjelmista Kirsi Virtasesta on tehty ilmoitus Julkisen sanan neuvostolle. Asiaa käsitellään 31. maalikuuta. Hänestä on tehty myös rikosilmoitus kiihottamisesta kansanryhmää kohtaan.
Mutta ei se ole pelkää riitaa. Uudessa Albert Edelfelt-koulussa Porvoossa, 50 kilometriä Helsingistä itään, suomenkieliset vanhemmat ovat valinneet lapsilleen ns. kielikylpypäiväkodin. Opetus kaikki muu toiminta tapahtuu ruotsiksi.
- Lapset imevät kielen kuin sieni leikin varjolla. Valinta ei ollut vaikea, sillä on rikkautta oppia niin monta kieltä kuin mahdollista, sanoo Otso Reijosen äiti Luru Nutunen.
Hän sen paremmin kuin Ronjan ja Nooran isä Rami Virta eivät puhu ruotsia, mutta ovat yhtä mieltä siitä, että lapsille ruotsi on jo luonnollinen osa elämää.
- Tällaisessa koulussa vanhemmat ovat kyllä tavallista aktiivisempia. Uskon, että tämä on hyvä tapa vastustaa ennakkoluuloja, vähentää kuilua suomalaisten ja suomenruotsalaisten välillä, sanoo Rami Virta.
- Kaikki tutkimukset osoittavat, että kielikylpy ei vaikuta kotikielen osaamiseen, sillä oppilaat saavat myös äidinkielen opetusta, joka lisääntyy jatkuvasti myöhemmin. He saavat molemmat kielet samalla kertaa, sanoo suomenruotsalainen opettaja Sara Wärnström.
Tammisaaressa, 90 kilometriä Helsingistä länteen, missä yli 80 prosenttia väestöstä on ruotsinkielisiä, lakkautettiin ruotsinkielinen synnytyslaitos. Se on saanut suomenruotsalaiset raivoihinsa. Suomessa on vajaat 300.000 ruotsinkielistä. Mutta koska ruotsi on virallinen kieli, ruotsinkielisillä on oikeus vaatia ruotsinkielistä koulutusta riippumatta siitä, missä he asuvat, ja heillä oikeus puhua ruotsia lääkärille. Tämä kaikki perustuslain mukaan, joka aina silloin tällöin asetetaan kyseenalaiseksi.
Bunkkerimaisessa radiotalossa Helsingin Pasilassa tapaamme Kirsi Virtasen, jonka ensimmäinen ohjelma oli tarkoitettu provosoimaan maahanmuuttovihamielisiä suomalaisia, jotka vaativat maahanmuuttajia oppimaan suomen kielen. Hän otti vertauskohteeksi suomenruotsalaiset ja väitti, että osa heistä ei osaa lainkaan tai vain huonosti suomea, ja millaista kaksikielisyyttä sellainen on, että suomenruotsalaiset eivät välitä opetella suomea.
- Tiesin odottaa jonkinlaista reaktiota. Mutta en olisi uskonut saavani postia, jossa sanotaan, että olen pirun huora ja että “varo vain, mihin kajoat”, sanoo Kirsi Virtanen ja jatkaa: Se johtuu siitä, että en käsittele ruotsin kieltä Suomessa silkkihanskoin.
Loviisassa, parikymmentä kilometriä Porvoosta itää, toimii maailman itäisin 4.000 painoksen ruotsinkielinen sanomalehti Östra Nyland.
- Päivittäin huomaan, miten paljon kovemmaksi ilmapiiri on muuttunut. Sanon 18- ja 20-vuotiaille lapsilleni, ettei heidän pidä puhua äänekkäästi ruotsia, kun he yöllä palaavat bussissa kotiin Helsingistä. Osa suomenruotsalaisista nuorista on alkanut enemmistöpaineen takia luopua ruotsin kielen käyttämisestä, sanoo päätoimittaja Camilla Berggren, joka saa sivustatukea porvoolaiselta opettajalta Sara Wärnströmiltä.
- Minun pitää miettiä, miten käyttäytyä arjessa. Myös RKP miettii, mitä tehdä, voiko se jatkossa olla pelkästään ruotsinkielinen, ihmettelee Sara Wärnström, jonka mielestä puolueen häviäminen todennäköisesti merkitsee myös suomenruotsalaisen kulttuurin kuihtumista yhä vain enemmän.
Toimittaja Kirsi Virtanen joutui epäsuosioon, kun hän kritisoi radiokolumnissaan suomenruotsalaisia.
Ruotsin kieli alamäessä Suomessa
Svenska Dagbladet: 23 maaliskuuta 2010
Suomalainen radiotoimittaja Kirsi Virtanen kyseenalaisti ruotsin kielen ja suomenruotsalaisten aseman ja tuli vihatuksi, uhatuksi ja rikosilmoituksen kohteeksi. – Meillä on kaksi leiriä, joilla ei ole aavistustakaan, mitä toinen leiri ajattelee ja jotka eivät kuuntele toisiaan.
Kirsi Virtasella on ristiriitainen ohjelma Ylen Radio 1:ssä. Hän itse on kasvanut Ruotsissa, hänen lapsensa ovat ruotsinkielisessä päiväkodissa ja hän puhuu lastensa kanssa ruotsia. Mutta kaksi kertaa ohjelmissaan hän on asettunut enemmistön – siis suomenkielisten puolelle. Hän sanoi muun muassa, että suomenruotsalaisten tulisi hävetä, että he viis välittävät mistään suomalaisesta ja että he kokevat olevansa ruotsalaisia, joiden on asuttava Suomessa. Näistä ohjelmista Kirsi Virtasesta on tehty ilmoitus Julkisen sanan neuvostolle. Asiaa käsitellään 31. maalikuuta. Hänestä on tehty myös rikosilmoitus kiihottamisesta kansanryhmää kohtaan.
Mutta ei se ole pelkää riitaa. Uudessa Albert Edelfelt-koulussa Porvoossa, 50 kilometriä Helsingistä itään, suomenkieliset vanhemmat ovat valinneet lapsilleen ns. kielikylpypäiväkodin. Opetus kaikki muu toiminta tapahtuu ruotsiksi.
- Lapset imevät kielen kuin sieni leikin varjolla. Valinta ei ollut vaikea, sillä on rikkautta oppia niin monta kieltä kuin mahdollista, sanoo Otso Reijosen äiti Luru Nutunen.
Hän sen paremmin kuin Ronjan ja Nooran isä Rami Virta eivät puhu ruotsia, mutta ovat yhtä mieltä siitä, että lapsille ruotsi on jo luonnollinen osa elämää.
- Tällaisessa koulussa vanhemmat ovat kyllä tavallista aktiivisempia. Uskon, että tämä on hyvä tapa vastustaa ennakkoluuloja, vähentää kuilua suomalaisten ja suomenruotsalaisten välillä, sanoo Rami Virta.
- Kaikki tutkimukset osoittavat, että kielikylpy ei vaikuta kotikielen osaamiseen, sillä oppilaat saavat myös äidinkielen opetusta, joka lisääntyy jatkuvasti myöhemmin. He saavat molemmat kielet samalla kertaa, sanoo suomenruotsalainen opettaja Sara Wärnström.
Tammisaaressa, 90 kilometriä Helsingistä länteen, missä yli 80 prosenttia väestöstä on ruotsinkielisiä, lakkautettiin ruotsinkielinen synnytyslaitos. Se on saanut suomenruotsalaiset raivoihinsa. Suomessa on vajaat 300.000 ruotsinkielistä. Mutta koska ruotsi on virallinen kieli, ruotsinkielisillä on oikeus vaatia ruotsinkielistä koulutusta riippumatta siitä, missä he asuvat, ja heillä oikeus puhua ruotsia lääkärille. Tämä kaikki perustuslain mukaan, joka aina silloin tällöin asetetaan kyseenalaiseksi.
Bunkkerimaisessa radiotalossa Helsingin Pasilassa tapaamme Kirsi Virtasen, jonka ensimmäinen ohjelma oli tarkoitettu provosoimaan maahanmuuttovihamielisiä suomalaisia, jotka vaativat maahanmuuttajia oppimaan suomen kielen. Hän otti vertauskohteeksi suomenruotsalaiset ja väitti, että osa heistä ei osaa lainkaan tai vain huonosti suomea, ja millaista kaksikielisyyttä sellainen on, että suomenruotsalaiset eivät välitä opetella suomea.
- Tiesin odottaa jonkinlaista reaktiota. Mutta en olisi uskonut saavani postia, jossa sanotaan, että olen pirun huora ja että “varo vain, mihin kajoat”, sanoo Kirsi Virtanen ja jatkaa: Se johtuu siitä, että en käsittele ruotsin kieltä Suomessa silkkihanskoin.
Loviisassa, parikymmentä kilometriä Porvoosta itää, toimii maailman itäisin 4.000 painoksen ruotsinkielinen sanomalehti Östra Nyland.
- Päivittäin huomaan, miten paljon kovemmaksi ilmapiiri on muuttunut. Sanon 18- ja 20-vuotiaille lapsilleni, ettei heidän pidä puhua äänekkäästi ruotsia, kun he yöllä palaavat bussissa kotiin Helsingistä. Osa suomenruotsalaisista nuorista on alkanut enemmistöpaineen takia luopua ruotsin kielen käyttämisestä, sanoo päätoimittaja Camilla Berggren, joka saa sivustatukea porvoolaiselta opettajalta Sara Wärnströmiltä.
- Minun pitää miettiä, miten käyttäytyä arjessa. Myös RKP miettii, mitä tehdä, voiko se jatkossa olla pelkästään ruotsinkielinen, ihmettelee Sara Wärnström, jonka mielestä puolueen häviäminen todennäköisesti merkitsee myös suomenruotsalaisen kulttuurin kuihtumista yhä vain enemmän.
Vastaukset 13
Vanhimmat
löydätte googlaamalla SvD ja siellä Sök: Kirsi Virtanen.
Suomenruotsalaisten itku ja parku sen kuin yltyvät. Onneksi he ovat kypsymässä hyväksymään pakkoruotsin poistamisen ja suomen kielen säätämisen ainoaksi viralliseksi kieleksi. Niin Camilla, Juha kuin Olav S:kin - siis ruotsinkielisen lehden päätoimittaja, Finlandssvensk samlingin puheenjohtaja ja suomenruotsalaisen ajatuspaja Magman tiedotusvastaava. Suunta on nyt tasan oikea.
Eli: Suomi on suomenkielinen maa. Siitä ei pääse yli eikä ympäri.
Kirsi Virtasen saam törkyposti ja rikosilmoitus ovat oiva osoitus Suomen ruotsalaisten "sivistyksestä".
Googlaa Svd Kirsi Virtanen
Svenskans status på nedgång i Finland
Publicerad: 23 mars 2010, 21.25. Senast ändrad: 23 mars 2010, 23.15
http://www.svd.se/nyheter/utrikes/svenskans-status-pa-nedgang-i-finland_4469447.svd
Den finska radiojournalisten Kirsi Virtanen ifrågasatte svenskans och finlandssvenskarnas status och blev hatad, hotad och polisanmäld på kuppen. – Vi har två läger som inte har en enda aning om vad det andra läget tänker och som inte lyssnar på varandra.
.
.
.
http://mobil.sr.se/site/index.aspx?artikel=3579183&unitid=185&offset=0
SvD: Suomenruotsin kannatus laskee
Ruotsin kielellä menee Suomessa huonosti, kirjoittaa Svenska dagbladet -lehti keskiviikkona. [24 mars kl 06.56]
Lehti kertoo reportaasissa Ruotsissa asuneesta Ylen toimittajasta Kirsi Virtasesta joka kyseenalaisti Suomen kaksikielisyyden, kun suomenruotsalaiset eivät vaivaudu opettelemaan suomea. Tempaus teki hänestä vihatun ja uhatun ja johti poliisi-ilmoitukseen. Virtanen sanoo lehden haastattelussa että ohjelman oli tarkoitus provosoida maahanmuuttajavihamielisiä suomalaisia jotka vaativat maahanmuuttajien oppivan suomen kielen - nopeasti. Hän vertaili suomenruotsalaisiin jotka eivät opi suomea mikä johti vastausmyrskyyn.
Myös suomenruotsalaisten parissa usko kielen tulevaisuuteen horjuu ja lehden haastattelema Östra Nyland-lehden päätoimittaja Camilla Berggren uskoo että ruotsin asemaa Suomessa parantaisi ruotsin muuttaminen virallisesta kielestä vähemmistökieleksi. Tämä vaatii kuitenkin perustuslain muuttamista. Hän pohtii pitkään jatkunutta tilannetta jossa suomenruotsalaiset tietävät Ruotsista kaiken, mutta Ruotsi ei tiedä suomenruotsalaisista mitään.
- Ehkä vaaditaan että ruotsi on Suomessa todella uhattu ennenkuin meidät nähdään, Berggren sanoo Svenska dagbladetille.
Ja Heikki Tala kehuskelee julkisesti olevansa panomies. Nyt naiset äänestämään! Onko Heikki Tala panomies vai ei. Käykää katsomassa valokuvaa, Simplesite! Onko panomies vai ei? Haittaako, että tekohampaat loiskuttavat rytmikkäästi ja vanhan kusen haju lemuaa koko huoneessa? Mahtaa olla maittavaa suuseksiä!!
En löytänyt tuolta alempaa sellaista viestiä kuin väität. Kerro missä se siellä on ? Se panomies.
Ei löydy.
hurrin maine on mennyt.
pakkoruotsittajille, svekoille ja Suomen ruotsalaisille tekee, kun suomalaiset (91 % enemmistö) on alkanut vaatia järkeä Suomen kielipolitiikkaan ja myös maahanmuuttopolitiikkaan, jotka kummatkin ovat RKP:n hallinnassa vielä toistaiseksi. Ensi vuonna tilanne saattaa olla täysin uudessa mallissa.
Svenska Dagbladetkaan ei oikein tiedä, mitä pitäisi kirjoittaa. Itkee Suomen ruotsalaisten mukana ruotsin kielen aseman nopeaa muutosta Suomessa.
Suomessa on kolme "kovasti työtä tekeviä ja paljon veroa maksavia kansallisia väehemmistöjä" eli Suomen ruotsalaiset, romanit ja saamelaiset. Ainoatakaan niistä ei vihaa kuten en vihaa muitakaan ihmisiä.
Svekot ovat itse lianneet ruotsin kielen maineen ylimitoitetuilla, härskeillä vaatimuksillaan.
Ruotsin kieltä ei enää arvosteta.
Pakkoruotsista halutaan päästä eroon.
viimeaikaista kannanottoa perinteisessä mediassakin, niin ruotsalaisuus saa nyt kyllä lunta tupaan ja jäitä porstuaan. On kuin jäitä polttaisi.
Tämä kaikki oli odotettavissa muutama vuosi sitten, kun internet pääsi täyteen vauhtiin. Nyt vanha mediakin on joutunut ottamaan lusikan kauniiseen käteen. Kansan suuren enemmistön mielipidettä ei enää voida jättää huomiotta.
Luru Nutunen( oikea nimi?) päättelee ihan oikein kielistä olevan hyötyä. Asia ei kuitenkaan ole ihan noin yksinkertainen.
Nimittäin HYÖDYLLISISTÄ kielistä on hyötyä ja ruotsin kieli ei kuulu siihen joukkoon. Pienen marginaalikielen opettelu vie turhaa muistikapasiteettia tärkeämpien kielien ja asioiden kustannuksella.
Kielikylpyjä englanniksi, saksaksi, ranskaksi tai venäjäksi! Kyllä kelpaisi.
Linkataanpas ristiin nämät osat:
Svd ja Kirsi Virtanen, osa 2
Svenska Dagbladet ja Kirsi Virtanen
heikki_tala Käyttäjän viestit 24.3.2010 21:40
http://keskustelu.suomi24.fi/node/8950362
Ajelin tuossa vuoden alussa stadissa metrolla,arviolta noin 14-18kesäinen suomenruåtsalainen tyttö piti kyllä mölötyksellään huolen että tiedettiin kumpaan kansanosaan kuulutaan.
Ei ihme jos tälläinen "pers-silmätön"herättää käytöksellään ärsytystä yöbussissa.
Samaa ollaan me suomenkieliset saatu kuulla aikanaan-parempi puhua hiljaa suomea,saatana vielä kotimaassamme...