Palstalla kirjoitellaan paljon aiheesta joten tuon oman kysymykseni esiin valosta.
Ihminen kuten kamera obskurakin näkee maailmaan, koska näkökulma on suhteellisesti hyvin rajattu.
Ajatellaampa vaikka normaalia huonetta jossa yö myöhään sytytetään lamppu palamaan.
Huone valaistuu hetkessä valon nopeudella.
Valo saavuttaa ensin lähimmät seinät ja esineet ja siroavat sitten niistä aina samassa kulmassa missä ovat tulleet, ja edelleen edetessään valoaallot valaisevat kohteita jonne ei valon alkuperä suoraan edes pääse, tämä kiertoliike jatkuu kauan ja pitkälle ja sitä tuskin voi edes tutkia, kaikki materia ei tietenkään heijasta samalla tavalla valoa, onneksi muuten maailma olisi tylsä.
Mitä huoneeseen on muodostunut hetken kuluttua? kun huone on valossa ja valaistu siinä täytyy olla valtava määrä toisiinsa nähden eri kulmissa risteileviä valoaaltoja, en sano kuitenkaan ääretön määrä, mutta erisuuntaisia valoaaltoja on lähes käsittämöttömän paljon, koska silmä tai kamera obskura voi saada tarkkaa informaatiota joka kohdasta huonetta 360 asteen kääntösäteellä, jos ei ole näköestettä.
Huoneen jokaisella neliomillillä on koko huoneen valon informaatio, 360 astetta, valon informaatio näkyy ilman silmää tai kamera obskuraa valastuna kohteena itse kamera obskurana tai silmänvalkuaisena.
Ehkä kysymyskeni kiintoisin kohta on se että miksi valoaallot voi risteillä toisiinsa nähden, toisiinsa vaikuttamatta, aivan muuta muuta valoa ei olisikaan, tämä sama ilmiö on tietenkin koko avaruudessa, paljonko valoa voi ylipäätään mahtua yhteen avaruden tyhjiön kuutioon.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Camera_obscura
Ihminen kuten kamera obskurakin näkee maailmaan, koska näkökulma on suhteellisesti hyvin rajattu.
Ajatellaampa vaikka normaalia huonetta jossa yö myöhään sytytetään lamppu palamaan.
Huone valaistuu hetkessä valon nopeudella.
Valo saavuttaa ensin lähimmät seinät ja esineet ja siroavat sitten niistä aina samassa kulmassa missä ovat tulleet, ja edelleen edetessään valoaallot valaisevat kohteita jonne ei valon alkuperä suoraan edes pääse, tämä kiertoliike jatkuu kauan ja pitkälle ja sitä tuskin voi edes tutkia, kaikki materia ei tietenkään heijasta samalla tavalla valoa, onneksi muuten maailma olisi tylsä.
Mitä huoneeseen on muodostunut hetken kuluttua? kun huone on valossa ja valaistu siinä täytyy olla valtava määrä toisiinsa nähden eri kulmissa risteileviä valoaaltoja, en sano kuitenkaan ääretön määrä, mutta erisuuntaisia valoaaltoja on lähes käsittämöttömän paljon, koska silmä tai kamera obskura voi saada tarkkaa informaatiota joka kohdasta huonetta 360 asteen kääntösäteellä, jos ei ole näköestettä.
Huoneen jokaisella neliomillillä on koko huoneen valon informaatio, 360 astetta, valon informaatio näkyy ilman silmää tai kamera obskuraa valastuna kohteena itse kamera obskurana tai silmänvalkuaisena.
Ehkä kysymyskeni kiintoisin kohta on se että miksi valoaallot voi risteillä toisiinsa nähden, toisiinsa vaikuttamatta, aivan muuta muuta valoa ei olisikaan, tämä sama ilmiö on tietenkin koko avaruudessa, paljonko valoa voi ylipäätään mahtua yhteen avaruden tyhjiön kuutioon.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Camera_obscura
Vastaukset 35
Vanhimmat
Luulisin että valon lyhyt aallonpituus vaikuttaa sen että erikoisia ilmiöitä ei silmällä huomaa.
Kukaan ei ole vastannut tähän vieläö kysymykseen, että onko valoa tutkittu suhteessa valoon, kuinka valon informaatio pysyy rajattuna ja selkeänä kamera obaskuralle ja silmälle, vaikka koko huone risteilee lähes rajattomasti erisuuntaan siroavaa valoa, vastaan, sivulle ylös, alas pois, kaikkin mahdollisiin suuntiin, on selvää että vain se valo joka tulee suoraan kamera obskuraan tai silmään realisoituu kuvaksi, mutta kuinka valoallot tai mitä he ovatkin lomittuvat tilassa toisiaan häiritsemättä, selventääkö tämä asiaa?
milestäni tämä kuvaa ainakin sen että valolla ei ole kovin fyysistä luonetta, vaan aivan jotain täydellisen päinvastaista.
Valo syntyy atomiytimissä tai muussa aineen pienimmissä kompenenteissa, siten se myös vaikuttaa ja heijastuu aineen pienemmistä komponeteista, mielenkiintoista.
Tähtien ytimessä syntyy valtava määrä lyhytaaltoista säteilyä nähtävästi ilman ongelmia. Eipä se säteily sielläkään vain yhdestä pisteestä säteile. Tähden pinnalle saapuessaan tuo säteily on siirtynyt pääosin valon aallonpituuksille, sitä on aivan sairaan paljon ja sekin tulee eri suunnista. Kun tähdissä ei tuntuisi olevan erikoista ongelmaa säteilyn kanssa niin miksi sitten vienosti valaistussa huoneessa?
"Valo syntyy atomiytimissä tai muussa aineen pienimmissä kompenenteissa,"
Ei todellakaan synny ytimissä. Valo syntyy kun virittyneet elektronit putoavat alemmalle energiatasolle.
Tähtien sisuksissa on toki hieman eri olosuhteet kuin miedosti valastussa huoneessa.
Kysymys on edelleen että kuinka koko huoneen säteilyinformaatio lomittuu huoneen ilmatilaan yhdeksi sekamelskaksi, jota se ei todellisuudessa kuitenkaan ole, koska joka neliömillitä saa 360 asteen skaalalla hyvinkin täydellistä informaatiota, onko kellään valoaallosta niin paljon tietoa että pystyy anatamaan selityksen, tämä tieto antaisi varmasti kuvan valoaallon ominaisuuksita, miksi valo ei vaikuta valoon vaikka luulisi koska kysymys on samasta ominaisuudesta.
Päivänvalo sisältää kaikkia näkyvän valon aallonpituuksia. Silmä aistii väreinä aallonpituuden muutokset ja kirkkautena valon intensiteetin. Valo tulee kohteesta suoraan silmääsi ja sisältää useita aallonpituuksia (laser on manokromaattista). Eivät valo"aallot" todellakaan häiritse toisiaan.
Juu tämän kyllä periaatteessa tiesin, valon aallonpituus on ilmeisen lyhyt ja kapea, varmaan ei ole olemassa leveys mittaa pienimälle ja kapeimmalle valon yksikölle? kukaan ei voi todennköisesti myös tietää että kuinka kauan yksi valon yksikkö voi seikkailla huoneen sisäällä jos ei päädy esim silmään?
"valon aallonpituus on ilmeisen lyhyt ja kapea,"
Aallonpituus näkyvällä valolla huitelee jossain 700:n ja 350:n nanometrin välillä. Vastaa taajuutena 400 - 800 THz. Neljänsadan Terahertsin kaistaa ei kai voi sanoa kapeaksi.
Mitä tarkoitat pienimmällä ja kapeimmalla valon yksiköllä? Valokvanttihan on fotoni. Sitä kuvaa Schrödingerin aaltoyhtälö, joka kai on laajuudeltaan ääretön.
"kukaan ei voi todennköisesti myös tietää että kuinka kauan yksi valon yksikkö voi seikkailla huoneen sisäällä jos ei päädy esim silmään?"
Kun lamppu sammuu, niin kauanko kuluu, että tulee pimeä? Ei se valo jää huoneeseen poukkoilemaan.
Kun lamppu sammuu, niin kauanko kuluu, että tulee pimeä? Ei se valo jää huoneeseen poukkoilemaan.
Ei se poukkoile. Lampusta se lähtee valon nopeudella ja voi tietysi heijastua esineistä, mutta suuri osa valosta absorboituu heti osuessaan johonkin.
Sininen on sininen, koska sinisen valon aallonpituus heijastuu siitä takaisin. Muut värit (aallonpituudet) absorboituvat. Jos sinisestä heijastunut osuu muun väriseen kohteeseen, se absorboituu.
Normaalissa huoneessa (6m) keskellä huonetta olevan lampun valo törmää peräseinään n. 10 ns:n kuluttua. Siitä 20 ns niin peräseinästä heijastuneet fotonit törmäävät vastapäiseen seinään ja todennäköisesti absorboituvat lähes kaikki. Siis yhdellä heijastuksella n. 30 nanosekuntia voisi huoneessa fotoni vaeltaa.
Välillä todella tuntuu, että pelleilet. Ei se valon päällä olo jo lähteneeseen valoon vaikuta.
kukaan ei voi todennköisesti myös tietää että kuinka pitkän "matkan" yksi valon yksikkö voi seikkailla huoneen sisäällä jos ei päädy esim silmään?"
Tarkoitin siis kuitenkin matkaa ," kauan" oli ajatteluvirhe koska olen toki huomannut että kun lamppu sammuu niin usein voi tulla pimeää.
Välillä todella tuntuu, että pelleilet. Ei se valon päällä olo jo lähteneeseen valoon vaikuta.
"tuntuu pikimmin että enemmän valoa heijastuu kuin absorboituu."
Tähtitieteessä tunnetaan sellainen käsite kuin albedo
http://fi.wikipedia.org/wiki/Albedo
Jos albedo on yli 50% niin kyse on erittäin hyvin heijastavasta pinnasta. Esimerkiksi maan albedo on keskimäärin 39% eikä maa ole erikoisen tumma.
Jos kerrot peräkkäin muutaman kerran vaikkapa 0,4 niin huomaat että tulo putoaa aika nopeasti
(1 heijastus) 0,4
(2 heijastusta) 0,4 * 0,4 = 0,16
(3 heijastusta) 0,4 * 0,4 * 0,4 = 0,064
jne
Kysymys on samasta asiasta, eri nimellä. Valkoinen heijastaa kaiken, albero 100% mainitaan Wikissä.
Täysin valkoisessa tilassa säteily heijastuu siis lähes loputtomasti seinästä seinään, siis melkein, mutta kaiken valon mitä näemme silmäämme, ellei se ole suoraan valon lähteesstä on aina albedoa, alun pointti oli että koska valon informaatio on tarkkaa ja selvää jo melko hämärässä huoneessakin ja joka neliömillillä 360 astetta ,on joka valon fotonin täytynyt heijastua todella monta kertaa, kuinka pitkää valo kulkee minuutissa jaettuna huonetilavuudella, nooin.. siitä ehkä voisi päätellä?
Alun pointti oli, valon informaatio on tarkkaa ja selvää jo melko hämärässäkin huoneessa, joka neliömillillä on 360 astetta laaja näkökenttä tarkkaa informaatiota koko tilasta, joka valon fotonin on täytynyt heijastua todella monta kertaa jotta tämä informaatio ja näkökentän laajuus on mahdollista, vain heijastusten eli alberon kautta valo pääsee moniin kohtiin, eikös? Maassa tietenkin itse väliaine toimii alberona
Kuinka pitkää valo kulkee minuutissa jaettuna huonetilavuudella, nooin.. siitä ehkä voisi päätellä?
"Valkoinen heijastaa kaiken"
Juu, hypoteettinen täysin valkoinen pinta heijastaisi ihan kaiken siihen saapuvan säteilyn, mutta sellaista valkoista ei käytännössä ole olemassakaan! Albedo on käytännössä aina pienempi kuin 100%.
Laita valoa läpäisemätön este lähelle sellaista seinää, johon ei osu suoraa valoa. Normaalissa huoneessa seinään tulevan varjon erottaa, mutta sävyero ei ole suuri. Varjo johtuu siitä, että vastakkaisesta seinästä heijastunut valo ei pääse varjostetulle seinälle, vaan valo tulee muista heijastavista pinnoista. Siitä voi päätellä jotain heijastuksen määrästä.
Vaikka sinulla olisi peilein vuoratti huone, jolloin päästään käytännössä optimaalisiin heijastuksiin, niin valolähteen sammuttua huone pimenee paljon nopeammin kuin silmäsi ehtii reagoimaan. Valo kulkee sentään 300 000 km/sek, jolloin jo tuhannesosasekunnissa jokainen fotoni olisi heijastunut USEITA tuhansia kertoja. Absorboituminen on 1/1000 SEKUNNISSA varmaan 100 %.
Värien muodostumisen yksinkertaistit "hivenen" liikaa.
>
Ei välttämättä. Myös sinisen vastavärin (oranssi) absorboituminen tuottaa sinisen. Samoin sininen tulee siitä kun absorboituvien vastavärien resultantti on oranssi. Sininen tulee myös silloin kun heijastuvien resultantti on sininen - vaikkei heijastuvassa säteilyssä itse asiassa olisi ollenkaan sinisen aallonpituuksia.
Mutta mutta, ymmärrän kyllä, että selität seinähullulle asioita ratakiskosta vääntämällä, niin eipä tuohon viitsi paljon panostaa.
Monenko veneen peräaalto mahtuu yhteen järveen heijastuksineen päivineen (plus tuulten aiheuttamat aallot ja väreet). Jep, eipä nuokaan aallot toisiinsa vaikuta vaikka tietysti interferoivat muodostaen summa-aaltoja (se ei kuitenkaan aaltoa tapa vaan se jatkaa kulkuaan kuin ei mitään).
Ihan oikeasti kiitos. En ole kovin syvällisesti värioppiin perehtynyt.
Seinähullua pidän liioittelevana terminä. Poika (?) on fysiikasta melko pihalla ja silti väitteissään jääräpäinen. Olisiko kuitenkaan edes nurkkahullu. Sen puolen opinnot ovat jääneet väliin, joten en uskalla puoskaroida ottamalla kantaa mielenterveysasioihin.
Kiitos kuitenkin. Opin taas jotain uuttaa ja se kai on tarkoitus täällä notkumisella yleisen viihdearvon lisäksi.
No en tietenkään pitänyt sitä minään ikiliikkujana, mutta arvelin valon taittuvan huoneessa normaalisti hyvin monia kertoja, jotta kamera obskura kuva olisi ylipätään mahdollinen.
No kiitos! nyt sain selvää vastausta ja tällä perusteella kamera obskura kuvan informaation millin neliöllä jo alkaa ymmärtämään, jotain tämän suuntaista olin ajatellut.
Valo ei vaikuta valoon mekanismi, miten on mahdollista tietääkö kukaan, valo siis voi olla samalla hetkellä täydellistä sekamelskaa kuin selkeää kuvallista informaatiota.
Värin synnystä aineen ja valon alimalla tasolla myönnän olevani tietämätän seinähullu, seinähullu olen toki muutenkin ja viisaiden kanattaa olla tyytyväisiä minun kaltaisista, koska vain kaltaisteni kautta te voitte kokea itsenne viisasiksi, kiitos vielä tiedoista.
Itse olen kyllä epäorgaanisesaa värikemiassa omasta mielstäni aika haka, vaikka se on harastus, varmasti moni ei ole valmistanut niin monista alkuainesta niin paljon eri värejä värejä kuin minä, raudasta olen löytänyt monia mielenkiintoisia emäksisiä suoloja joilla voisi olla jopa käyttöä jopa vene pohja myrkkynä tai ruosteenestona, tiedän että näitä raudan oksideja ei ole missään kaupan, teen myös itse omiin tarkoituksiin paskasta, etikasta ja lyyjystä lyjyvalkoista, jota ei tahdo saada enää mistään, taiteilijakäytössä lyijyvalkoinen on ainoa mahdollinen, olen myös valmistanut omaan käyttööni kullasta kultakloridia ja siitä kolloidista kultaa joka on joko punaisena, keltaisena tai violettina.
Kun räpäuytät silmää ja suljet silmän ja näet vastavärin, missä tämä väri on silloin sinun mielstäsi?
Vertaus ei ole kovin hyvä koska myskyyn heitetyn kiven renkaat ei kauan näy, kamera obskura toimii aina vaikka kuinka olis valoa, vaikka diskossa, )
Jos kaksi voimakasta lasersädettä laitetaan menemään ristiin sekoittuuko valo, yhtyykö valosäteet, vai menevätkö toistensä läpi kuin toista sädettä ei olisikaan olemassa. Onko valoaalloilla vuorovaikutusta toisiinsa?
ne eivät vaan kerta kaikkiaan toimi mielesi luomassa käsitteessä aika. fotonit eivät mene minnekään. ne vain ovat.
Kerro lisää! siis onhan valolla nopeus, joten onhan jonkun mentävä johonkin !
Onko kaikki valon anatomiassa vielä selvää, kuinka esim valon infrmaatio on olemassa samalla hetkellä yhtenä sotkuna, valona joka valaisee ja josta ei saa mitään selvää, ja jos vähän supistaa näkökenttää, kamera obskura, niin johan näkyy.
Jos laitat keskelle huonetta paperin jossa on neulan kokoinen reikä, niin reijästä menee samaan aikaan kahden vastakkaisen seinän kuvan informaatio läpi, et tietenkään niissä oloissa näe itse kuvia.
Valo on hyvin erikoinen ilmiö. Tutustu vaikka Richard Feynman tutkimuksiin ja teorioihin valosta. mm. QED. Youtubessa on paljon Feynmanin videoita.
Valon kanssa liikutaan oikeastaan todellisuuden tasolla, jossa eivät päde tila-aika-avaruuden tai niin sanotun terveen järjen lainalaisuudet. Miksi siis käsitellä valoa näiden lainalaisuuksien mukaan?
Olemme keskustelleet useillakin palstoilla. käyhän katsomassa TIEDE-lehden (googlaa tiede) sivustolta Syksy Räsäsen viimeinen kirjoitus
"Syksy Räsänen
30.4.2010
Kumman totuus"
Siinä on vähän pintapuolisesti aikadilaatiosta ajasta ja muustakin. Hyvää lukuhetkeä.
Ps.. Pieni pukkikin löytyi, mutta kiireessä kun kirjoittaa, niin sattuhan sitä.
Kirjoitin saman jo kerran. Ei käsittele suoraan nyt kysymääsi, mutta voi valottaa jotain ja herättää uusia kysymyksiä.
Miksi pidän populatistisista tiedekirjoista paljon enemmin kuin salkkari- tai UFO-kirjoista? Siksi että todellisuus on tosiaankin tarua ihmeellisempää. Ja kun universumin ihmeellisyyteen on saanut edes jonkinlaisen kosketuksen, niin Hömppä-Heikkien sepustukset eivät jaksa enää edes tunnetasolla kiinnostaa.
On olemassa ns. raytracing ohjelmia jotka laskee miten valo heijastuu siroaa jne. eri pinnoilta. Kyseiset ohjelmat laskevat rajallisen määrän valonsäteitä (koska mitä enemmän on valonsäteitä sitä kauemmin menee laskemiseen aikaa).
&wrap= | &md5=4b2d0b26b76fc2061670fbbbe2bfcb81Suurilla animaatio/erikoistehoste jne. firmoilla on satoja tietokoneita klusterina laskemassa pelkästään tarkkoja kuvia, joista sitten kootaan animaatio. Nykyään tietokoneen näytönohjaimet ovat ohittaneet jo itse prosessorin laskentatehossa, mutta reaaliajassa 3D mallinnus on melko rajallista vaikka kieltämättä melko hienoiltahan pelit jo näyttää, mutta pelien 3D ei ole aivan raytracing tekniikkaa.
Se mitä näet pystytään laskemaan, eli tietyssä kohdassa tietokoneen bittiavaruudessa on 2D taulu, jota kameraksikin kutsutaan, eli siihen lasketaan mitkä valonsäteet osuu mihinkin pikseliin ruudullasi, minkä värinen se on ja kuinka kirkas väri on.
Raytracing softa esim. POV ray on ilmainen ja tuottaa tällaista jälkeä...
http://hof.povray.org/mouille.html
Lisäinfoa
http://www.povray.org/
Tässä toinen animaatioihin erikoistunut (ja ilmainen softa...) Blender
Tällaista jälkeä
http://www.blender.org/index.php?eID=tx_cms_showpic&file=uploads/pics/gorilla.jpg&width=800m&height=600m&bodyTag=
ja täältä sen saa
http://www.blender.org/
Noilta sivuilta löydät varmasti lisäinfoa raytracingistä jne.
samaten jos halutaan samasta 2D:stä tehdä 3D lasketaan hieman eri paikasta toinen kuva, joka näytetään toiselle silmälle samaan aikaan ja aivot käsittää sen aitona 3D:nä...
Helppoa kuin heinänteko =)
Yhtä jännä on painovoima, jossa jokainen massallinen hiukkanen oin naimisissa jokaisen toisen hiukkasen kanssa. Siirrät yhtä, niin kaikkien painovoimia tulee päivittää. Kun huomioi tuon, niin ei ole mikään ihme, että kuyseisessä substanssissa myös valo voi risteillä äärettömän monimutkaisesti.
Valo ja painovoima ovat ilmiöinä hyvinkin samankaltaisia.
Kiitos mielenkiintoisesta vastauksesta!
Vain suoraan neulanreiän läpi näkyvät objektit ovat ymmärrettävissä. Mutta 360 asteen näkymän saa mahdollisesti, jos laittaa filmin renkaan muotoiseen telineeseen ja järjestää 360 asteisen kapean raon lieriön muotoisen laatikkoon. Jolloin laatikossa olevaan filmiin voi saada 360 asteisen kuvan.
Sanotaan, että valo tulee kameraan hyvin pienestä reiästä ja osuu sensorille/filmille kamerassa. Tällöin tietylle alueelle sensorilla tuleva valo voi tulla vain tietystä suunnasta. Fotonit itsessään superpositioivat keskenään huoneessa mutta vain hetkellisesti ja tullessaan sensorille jäljelle jää vain häiriötön fotoni tietystä suunnasta.
Sama periaate toimii teoriassa kaikilla sensorin alueilla, joten jäljelle jää vain kuva huoneesta mutta ei 360:n asteen kuva vaan kuva sillä kulmalla minkä neulanreikä/sensori sallii.
Lieneekö kysymys vastaukseesi vai täysin väärinkäsitetty asia.. se onkin toinen juttu.