Mallia antaa quisling tässä niin että Vapaata Työläistä hirvittää!
Kopsu setukalta:" Mutta kannattaa muistaa, ettei puna-armeija pyrkinyt faktisesti Suomea miehittämäänkään, vaan esimerkiksi Leningradin sotilaspiirin operaatiosuunnitelman, jonka mukaan NL lähti talvisotaan, tavoitteenaan mm. oli lyödä Suomen armeijan päävoimat Sortavalan, Viipurin ja Käkisalmen alueilla sekä Hiitolan, Imatran ja Viipurin alueen valtaaminen. NL:lla ei siis ollut Suomen miehityshankkeita, tämän todistaa sekin, että riippumatta puna-armeijan 11.2.1940 kannaksella alkaneesta suurhyökkäyksestä, jolla se käytännössä murskasi Suomen armeijan ja mursi Mannerheim-linjan pääosan, NL ilmoitti Suomen hallitukselle valmiutensa rauhan solmimiseen. Eli 23.2.1940. Eikä NL olisi Suomea miehittönyt jo senkin takia, ettei joutuisi sotaan talvisodan rintamille tulossa olleita länsivaltojen, Englannin ja Ranskan sotayhtymiä vastaan."
ENSIN SANOT "KANNATTAA MUISTAA ETTÄ.....". SE ON OMAA JORINAASI JOLLA LEGITIMOIT JATKON
TEKSTIÄ.
TAVOITTEENA OLI MYÖS PYYHKÄISTÄ RAATTEESTA OULUUN. MIKSI JÄTÄT AINA JOTAIN OLENNAISTA
POIS, JOS KERRAN PYRIT EDES JONKIN SORTIN OBJEKTIIVISUUTEEN?
HISTORIALLINEN FAKTA "Raatteentien taistelu käytiin talvisodassa Suomen ja Neuvostoliiton välillä alkuvuodesta 1940 osana Suomussalmen taistelua.
7. joulukuuta Neuvostoliiton 163. divisioona oli vallannut Suomussalmen ja ukrainalainen 44. divisioona oli tulossa sen avuksi. Seuranneessa taistelussa eversti Hjalmar Siilasvuon johtama 9. Divisioona tuhosi Suomussalmelle johtavalla Raatteentiellä Puna-armeijan ukrainalaisen 44. divisioonan eli niin sanotun Sinisen divisioonan.
Neuvostojoukkojen tavoitteena oli saavuttaa Oulu ja katkaista Suomi keskeltä. Tällöin pohjoisen taistelut olisivat ratkenneet helposti ja joukot olisivat voineet keskittyä Etelä-Suomen valtaamiseen. Suomi olisi menettänyt myös maarajan Ruotsiin."
KOPSU QUISLINGILTÄ: "Eikä NL olisi Suomea miehittönyt jo senkin takia, ettei joutuisi sotaan talvisodan rintamille tulossa olleita länsivaltojen, Englannin ja Ranskan sotayhtymiä vastaan."
TÄHÄN KOHTAAN ON TODETTAVA ETTÄ KYLLÄ, VUONNA 1940 MUTTA EI SILLOIN KUN HYÖKKÄSI
RAJAN YLI.
HISTORIALLINEN VIITE JA LÄHDETIETO: "Tie rauhaan
Suomen armeijan sotilaiden joulukuun 1939 aikana aikaansaama odottamaton käänne sodassa, torjuntavoitto puna-armeijasta, toi konfliktiin osaratkaisun. Neuvostoliitto joutui arvioimaan uudelleen sodan tavoitteet ja suunniteltua pidemmäksi venyneen selkkauksen kokonaisvaikutukset.lähde?
Suomalaisten menestyksellisen taistelun aiheuttama positiivinen kansainvälinen huomio ei haitannut neuvostojohtoa. Sen sijaan alustavat tiedot Ison-Britannian ja Ranskan suunnitelmista tukea Suomea talvisodassa sekä sotajoukoin että materiaalisesti asetti NL:n aivan uuden tilanteen eteen. Läntisten suurvaltojen puuttuminen sotaan uhkasi laajentaa konfliktin Neuvostoliiton kannalta epäedulliseen suuntaan. Stalin oli laskenut, että maailmansota laajenisi vuoden 1940 aikana Saksan ja länsiliittoutuneiden väliseksi, mikä olisi tarjonnut Neuvostoliitolle uusia toimintamahdollisuuksia.[49]
Sotakirjallisuudessa on viime aikoina esitetty hypoteesi, että myös Saksalla olisi ollut merkittävä osuus neuvostojohdon mielenmuutokseen. Länsivaltojen armeijoiden tunkeutuminen Skandinaviaan olisi muodostanut vakavan uhan Saksan sodankäynnille keskeisen, Ruotsin tuottaman rautamalmin häiriöttömälle saannille.lähde?"
Kaksi viimeistä vikipeetiasta.
ONKO QUISLINGILLÄ NS. "OTTAVA OLOTILA"?
Kopsu setukalta:" Mutta kannattaa muistaa, ettei puna-armeija pyrkinyt faktisesti Suomea miehittämäänkään, vaan esimerkiksi Leningradin sotilaspiirin operaatiosuunnitelman, jonka mukaan NL lähti talvisotaan, tavoitteenaan mm. oli lyödä Suomen armeijan päävoimat Sortavalan, Viipurin ja Käkisalmen alueilla sekä Hiitolan, Imatran ja Viipurin alueen valtaaminen. NL:lla ei siis ollut Suomen miehityshankkeita, tämän todistaa sekin, että riippumatta puna-armeijan 11.2.1940 kannaksella alkaneesta suurhyökkäyksestä, jolla se käytännössä murskasi Suomen armeijan ja mursi Mannerheim-linjan pääosan, NL ilmoitti Suomen hallitukselle valmiutensa rauhan solmimiseen. Eli 23.2.1940. Eikä NL olisi Suomea miehittönyt jo senkin takia, ettei joutuisi sotaan talvisodan rintamille tulossa olleita länsivaltojen, Englannin ja Ranskan sotayhtymiä vastaan."
ENSIN SANOT "KANNATTAA MUISTAA ETTÄ.....". SE ON OMAA JORINAASI JOLLA LEGITIMOIT JATKON
TEKSTIÄ.
TAVOITTEENA OLI MYÖS PYYHKÄISTÄ RAATTEESTA OULUUN. MIKSI JÄTÄT AINA JOTAIN OLENNAISTA
POIS, JOS KERRAN PYRIT EDES JONKIN SORTIN OBJEKTIIVISUUTEEN?
HISTORIALLINEN FAKTA "Raatteentien taistelu käytiin talvisodassa Suomen ja Neuvostoliiton välillä alkuvuodesta 1940 osana Suomussalmen taistelua.
7. joulukuuta Neuvostoliiton 163. divisioona oli vallannut Suomussalmen ja ukrainalainen 44. divisioona oli tulossa sen avuksi. Seuranneessa taistelussa eversti Hjalmar Siilasvuon johtama 9. Divisioona tuhosi Suomussalmelle johtavalla Raatteentiellä Puna-armeijan ukrainalaisen 44. divisioonan eli niin sanotun Sinisen divisioonan.
Neuvostojoukkojen tavoitteena oli saavuttaa Oulu ja katkaista Suomi keskeltä. Tällöin pohjoisen taistelut olisivat ratkenneet helposti ja joukot olisivat voineet keskittyä Etelä-Suomen valtaamiseen. Suomi olisi menettänyt myös maarajan Ruotsiin."
KOPSU QUISLINGILTÄ: "Eikä NL olisi Suomea miehittönyt jo senkin takia, ettei joutuisi sotaan talvisodan rintamille tulossa olleita länsivaltojen, Englannin ja Ranskan sotayhtymiä vastaan."
TÄHÄN KOHTAAN ON TODETTAVA ETTÄ KYLLÄ, VUONNA 1940 MUTTA EI SILLOIN KUN HYÖKKÄSI
RAJAN YLI.
HISTORIALLINEN VIITE JA LÄHDETIETO: "Tie rauhaan
Suomen armeijan sotilaiden joulukuun 1939 aikana aikaansaama odottamaton käänne sodassa, torjuntavoitto puna-armeijasta, toi konfliktiin osaratkaisun. Neuvostoliitto joutui arvioimaan uudelleen sodan tavoitteet ja suunniteltua pidemmäksi venyneen selkkauksen kokonaisvaikutukset.lähde?
Suomalaisten menestyksellisen taistelun aiheuttama positiivinen kansainvälinen huomio ei haitannut neuvostojohtoa. Sen sijaan alustavat tiedot Ison-Britannian ja Ranskan suunnitelmista tukea Suomea talvisodassa sekä sotajoukoin että materiaalisesti asetti NL:n aivan uuden tilanteen eteen. Läntisten suurvaltojen puuttuminen sotaan uhkasi laajentaa konfliktin Neuvostoliiton kannalta epäedulliseen suuntaan. Stalin oli laskenut, että maailmansota laajenisi vuoden 1940 aikana Saksan ja länsiliittoutuneiden väliseksi, mikä olisi tarjonnut Neuvostoliitolle uusia toimintamahdollisuuksia.[49]
Sotakirjallisuudessa on viime aikoina esitetty hypoteesi, että myös Saksalla olisi ollut merkittävä osuus neuvostojohdon mielenmuutokseen. Länsivaltojen armeijoiden tunkeutuminen Skandinaviaan olisi muodostanut vakavan uhan Saksan sodankäynnille keskeisen, Ruotsin tuottaman rautamalmin häiriöttömälle saannille.lähde?"
Kaksi viimeistä vikipeetiasta.
ONKO QUISLINGILLÄ NS. "OTTAVA OLOTILA"?
Vastaukset 2
Vanhimmat
quisling löytää historiallisen asiakirjan jossa todetaan että neuvostorotta ei yrittänyt Suomea miehittää?
Outellaan.
Kumman pitkään kestää omasta mielestään selkeän "faktan" löytäminen.
Tämähän on setukalle vain viikon mittainen rästi.
Luuraa?
Laskeskelee toisten kirjoituksia rästeiksi jotka ovat itsellään rästeinä vastaamattomina.
Parempi onkin sillä on kompastunut valehteluunsa ja vääristelyynsä sen verran tukevasti että joutuu
harjoittamaan kommarin parasta olemusta.
Itsensä munaamista.
Höpöttämällä muuta kuin mikä on puheena.