Itselläni olisi kova into lähteä Tukholman risteilylle tässä syksyn aikana, mutta en vaan ole ollut koskaan yksin missään matkoilla suomen rajojen ulkopuolella, joten jännittää melkoisesti että uskallanko lähteä yksinään laivaristeilylle ja vielä Tukholmaan asti. Kaipaisin muiden kommentteja siitä, että miten teillä on mennyt laivamatkat yksinään ja entä, pääseekö laivoilla ja laivan baareissa juttelemaan helposti muiden ihmisten kanssa? Sitten tämä kaikkein eniten pelkäämäni asia, eli miten muut ihmiset mahtavat suhtautua laivalla ja laivan baareissa yksinäistä nuorta miestä kohtaan? Tuleeko mahdollisesti samanlaisia painostavia uteluita siitä, että miksi oikein on yksin liikkeellä ja eikö ole kavereita joiden kanssa voisi laivamatkoille lähteä.
Tiedän kyllä sen, että laivamatkustajien joukossa on varmasti myös yksinäisiä ihmisiä ja varmaan vaikka kuinka paljon, mutta kun se on vaan niin valitettavan totta, että meitä yksin olevia nuoria miehiä ihmetellään aina joka paikassa kaikkein eniten. Monet keski-ikäiset ja vanhemmat ihmiset kun saavat kyllä liikkua ja matkustella yksinään, kuten myös nuoret naiset, mutta sitä kun pidetään aina niin epänormaalina ja säälittävänä jos joku nuorempi mies on yksin liikkeellä tollaisessa sosiaalisessa tapahtumassa, kuten esim. baarissa tai laivalla, johon kaikkien nuorten oletetaan lähtevän aina kavereiden ja ison kaveriporukan kanssa.
Ajattelin myös sitä vaihtoehtoa, että jos yrittäisin etsiä matkaseuraa vaikka netistä, mutta kun tuntuisi vaan jotenkin oudolta lähteä reissuun ihan tuntemattoman ihmisen kanssa, varsinkin kun ei niin lyhyessä ajassa ehdi vielä keneenkään tutustumaan. Mulla kun olisi tarkoitus lähteä tonne Ruotsin risteilylle jo tämän syksyn aikana, eli viimeistään parin kuukauden sisällä, mielellään jo aikaisemmin.
Pelottaa myös se asia, että miten vanhempani oikein suhtautuvat siihen asiaan, jos mä päätän noin vaan lähteä yksinään matkalla ja vielä peräti Tukholmaan asti. Olen kuitenkin jo liki kolmekymppinen mies ja haluaisin sentään tehdä elämässäni jotain muutakin kun olla vaan aina töissä ja kotona.
Jos joku haluaa laittaa sähköpostia aiheeseen liittyen, niin mun sähköpostiosoite on siis [email protected]
Yksin laivalle
123
5062
Vastaukset
- Ei noin
et ole tosissasi? Onko sinulla joku sosiaalisten tilanteiden pelko? Ja mietitkö vakavissasi mitä vanhempasi miettivät asiasta?
Mitä väliä? Ei mun vanhemmat ainakaan ole vaatineet kirjallista lupapyyntöä joka reissulle sen jälkeen kun muutin kotoa pois. Eikä vanhempia nyt niin paljon kiinnosta menenkö kenen kanssa vai kenenkään kanssa. Aikuisena en ole tilivelvollinen äidille enkä isälle. Olen siis sinunikäisesi...
Eikä Tukholma ole missään kaukana, sehän on ihan naapurissa. Mitä siellä nyt voi sattua. Juot itsesi känniin ja sammut?
"Monet keski-ikäiset ja vanhemmat ihmiset kun saavat kyllä liikkua ja matkustella yksinään, kuten myös nuoret naiset, mutta sitä kun pidetään aina niin epänormaalina ja säälittävänä jos joku nuorempi mies on yksin liikkeellä tollaisessa sosiaalisessa tapahtumassa, kuten esim. baarissa tai laivalla, johon kaikkien nuorten oletetaan lähtevän aina kavereiden ja ison kaveriporukan kanssa."
Mistä tämä nyt tulee? Ethän sinä edes ole nuori, olet kolmekymppinen aikuinen mies. Sun ikäinen voisi olla ikänsä puolesta siellä vaikka lätkätiimin pikkujouluristeilyn valvojana. Tai Peräseinäjoen tangoseuran vuosiristeilyn ainoa alle 45v jäsen etsimässä ikäistään seuraa. Mistä sitä kukaan tietää missä seurueessa sinä siellä olet?
"Tuleeko mahdollisesti samanlaisia painostavia uteluita siitä, että miksi oikein on yksin liikkeellä ja eikö ole kavereita joiden kanssa voisi laivamatkoille lähteä."
Painostavuus on oma tulkintasi tilanteesta. Oikeasti se on small talkia.
Ihan varmasti myös naiselta tai keski-ikäiseltä voidaan kysyä small talkina että missä seurassa laivalla on ja jos on yksin niin miksi. Ei siinä mitään ihmeellistä ole. Sinä vaan olet ainoa ihminen joka tekee siitä itselleen mörön. Ei niitä oikeasti kiinnosta se sinun yksinäisyytesi niin paljon kun kuvittelet. Jos niin paljon pelottaa, niin keksi joku vastaus. Matkaseura sairastui tai että sait tuossa vaan päähänpiston lähteä just tänään risteilylle aamulla eikä kukaan kaveri lähtenyt mukaan. Tai että olet menossa töihin tai sukuloimaan Ruotsiin. Se on kyllä vähän epäuskottava selitys jos tulet paluulaivalla takaisin, mutta mikset sitten samantien ota hotellia yhdeksi yöksi?
Itse tein tuossa joskus nuoruudessani ihan vaan huvikseen ex-tempore matkan yksin äkkilähdöllä. Ihan täysin impulsiivisesti. Hyvin meni ja tein niitä muutaman senkin jälkeen. Eikä kukaan ottanut mitään stressiä siitä että olen yksin. Enkä varautunut asiaan millään meriselityksellä. Eronahan meillä on se, että minä olisin ehkä saanutkin seuraa jos olisin vain kysellyt, mutta tykkään reissata yksin.
Jos oikeasti aiot viettää loppuelämäsi miettien sitä mitä muut ovat sinusta mieltä, et tule koskaan tekemään mitään yksin etkä yhdessä. Se on sinun valintasi."et ole tosissasi? Onko sinulla joku sosiaalisten tilanteiden pelko? Ja mietitkö vakavissasi mitä vanhempasi miettivät asiasta? "
No valitettavasti vanhempani kun eivät ole koskaan osanneet ymmärtää mun yksinäisyyttäni ja he ovat aina ihmetelleet sitä, että miksi mullakin ei ole kavereita, joiden kanssa voisin käydä reissussa.
"Mitä väliä? Ei mun vanhemmat ainakaan ole vaatineet kirjallista lupapyyntöä joka reissulle sen jälkeen kun muutin kotoa pois. Eikä vanhempia nyt niin paljon kiinnosta menenkö kenen kanssa vai kenenkään kanssa. Aikuisena en ole tilivelvollinen äidille enkä isälle. Olen siis sinunikäisesi... "
Ei kai vanhempani varmaan ole mua estämässäkään, mutta kyllähän siitä voi riita tulla, jos kerron vanhemmilleni lähteväni Tukholman risteilylle ja vielä yksinäni. Aikaisemmin kun olen reissunnut vähät ulkomaan matkani aina vaan vanhempieni tai isän seurassa, kun eipä mulla ole koskaan kavereitakaan ollut kenen kanssa olisin pystynyt johonkin lähtemään. Varmasti vanhempani yrittävät puhua kaikin tavoin "järkeä" päähäni ennen reissuun lähtöä, että jättäisin matkan tekemättä.
"Painostavuus on oma tulkintasi tilanteesta. Oikeasti se on small talkia."
No kuten itsekin kerroit sen, että sullahan on kavereita ja et ole koskaan ollut yksinäinen, joten näin ollen et varmaan sitten osaa ymmärtää tätä tilannetta tällaisen yksinäisen miehen näkökulmasta. Aina on baareissa riittänyt just näitä utelijoita, jotka jaksavat ihmetellä sitä asiaa, kun mun ikäisellä nuorella miehellä ei ole ketään kaveria, jonka kanssa voisin olla liikkeellä. Tämä johtikin mulla just siihen, että jätin aikoinaan sen baareissa käymisen kokonaan, kun alkoi niin vituttaa ja masentaa se, kun tunsi itsensä niin huonoksi ja yksinäiseksi ihmiseksi näiden sosiaalisten pintaliitäjien joukossa.
"Ihan varmasti myös naiselta tai keski-ikäiseltä voidaan kysyä small talkina että missä seurassa laivalla on ja jos on yksin niin miksi. Ei siinä mitään ihmeellistä ole. Sinä vaan olet ainoa ihminen joka tekee siitä itselleen mörön. Ei niitä oikeasti kiinnosta se sinun yksinäisyytesi niin paljon kun kuvittelet. Jos niin paljon pelottaa, niin keksi joku vastaus. Matkaseura sairastui tai että sait tuossa vaan päähänpiston lähteä just tänään risteilylle aamulla eikä kukaan kaveri lähtenyt mukaan. Tai että olet menossa töihin tai sukuloimaan Ruotsiin. Se on kyllä vähän epäuskottava selitys jos tulet paluulaivalla takaisin, mutta mikset sitten samantien ota hotellia yhdeksi yöksi? "
Kyllä kuule lyhyt small talk ja hirveän painostava utelu ovat kaksi aivan eri asiaa ja kyllä ne jokainen erottaa toisistaan, mutta kun et ole itse ikinä joutunut tällaiseen inhottavaan ja epämiellyttävään tilanteeseen, niin et tietenkään osaa sitä ymmärtää. Vituttaa just se, kun aina pitäisi keksiä jo etukäteen näitä tekosyitä sille, että miksi oikein on yksin liikkeellä. Tekisi mieli sanoa joskus oikein suoraan päin toisen naamaa se fakta, että kun olen yksinäinen mies ja mulla ei ole ollut enää kavereita kouluvuosien jälkeen, kun silloin meni välit poikki kaikkien kanssa.
"Itse tein tuossa joskus nuoruudessani ihan vaan huvikseen ex-tempore matkan yksin äkkilähdöllä. Ihan täysin impulsiivisesti. Hyvin meni ja tein niitä muutaman senkin jälkeen. Eikä kukaan ottanut mitään stressiä siitä että olen yksin. Enkä varautunut asiaan millään meriselityksellä. Eronahan meillä on se, että minä olisin ehkä saanutkin seuraa jos olisin vain kysellyt, mutta tykkään reissata yksin. "
En tiedä sitä, että minkä ikäinen olet, mutta varmaan sun nuoruusaika ja vuosikymmen olikin paljon parempaa aikaa kun tämä 2010-luvun facebook ja big brother-kulttuuri, jolloin se sosiaalisuus, kavereiden määrä ja oman elämän hehkuttaminen tuolla facebookissa ovat nykynuorisolle ne elämän kaikkein tärkeimmät asiat. Varmaan sun nuoruusvuosina sitä ei sitten pidetty niin maailmanihmeenä, jos joku oli yksin liikkeellä jossakin. Lisäksi oot varmaan kotoisin Helsingistä tai jostain suuremmasta kaupungista, jossa ilmapiiri on suvaitsevaisempi kun vaikka mun entisessä junttimaisessa kotikaupungissa tuttujen pienien piirien keskellä, jossa kaikki nuoret tuntevat toisensa jotain kautta. Ja kuten kerroit sen, että itse olisit saanut seuraa. Mulla taas on ollut aina se ongelma, kun ei ole koskaan elämässäni ollut seuraa yhtään mihinkään.
"Jos oikeasti aiot viettää loppuelämäsi miettien sitä mitä muut ovat sinusta mieltä, et tule koskaan tekemään mitään yksin etkä yhdessä. Se on sinun valintasi. "
No pitäisi kai sitten vaan lähteä, mutta kun pelottaa jo etukäteen tuo vanhempien suhtautuminen asiaan ja sitten jos vielä laivan baareissa vastaanotto on samanlainen kun mitä se oli kotiseudun baareissa näiden pinnallisten seuraihmisten osalta.Unohdin vielä kertoa tässä pari tärkeää seikkaa, joten vastaan nyt myös niihin.
"Mistä tämä nyt tulee? Ethän sinä edes ole nuori, olet kolmekymppinen aikuinen mies. Sun ikäinen voisi olla ikänsä puolesta siellä vaikka lätkätiimin pikkujouluristeilyn valvojana. Tai Peräseinäjoen tangoseuran vuosiristeilyn ainoa alle 45v jäsen etsimässä ikäistään seuraa. Mistä sitä kukaan tietää missä seurueessa sinä siellä olet? "
Sehän se just tuntuu inhottavalta, kun ei enää edes ole mikään niin "nuori", kun yleensä nuorista puhuessa tarkoitetaan reilu parikymppisiä, eikä enää liki kolmekymppisiä aikuisia, kuten mä jo olen. Se on niin masentavaa, kun ikää tulee vaan koko ajan lisää ja missään ulkomaillakaan ei ole päässyt koskaan käymään. Vanhemmat kun eivät haluaisi päästää aikuista miestä yksin edes Ruotsin risteilylle.
Senkin takia tuntuisi niin inhottavalta lähteä yksin, kun tuntuu että mitä mun velikin oikein ajattelisi siitä, jos lähtisin yksin laivaristeilylle, pitäisi mua varmaan outona ja ihmettelisi mun epäsosiaalisuuttani ja sitä kun ei ole isobroidilla vielä kavereita kolmekybäsenä. Mulla ja broidilla kun on täysin erilaiset elämäntilanteet, sillä velipojalla kyllä on kymmeniä kavereita ympäri suomea ja varmaan satoja kavereita facebookissa. Tämä onkin just se kaikkein suurin syy siihen, miksi mun vanhempani eivät ole ikinä ymmärtäneet mun yksinäisyyttäni, enkä ole koskaan heidän kanssa pystynyt asiasta oikein juttelemaan, joskus nuorempana oli vaan jotain vihaista tiuskimista tosta asiasta, mutta ei vaan olla pystytty asiasta koskaan avoimesti puhumaan, vaikka muuten mulla on kyllä erittäin hyvät välit sekä isän että äidin kanssa.
"Eikä Tukholma ole missään kaukana, sehän on ihan naapurissa. Mitä siellä nyt voi sattua. Juot itsesi känniin ja sammut? "
Niin eihän toi Tukholma ole edes missään kaukana, mutta kun siitäkään huolimatta vanhemmat eivät varmasti haluaisi mua sinne päästää. Varmaan sekin voi vaikuttaa, kun vanhemmat saattavat pelätä sitä, että jos alan dokaamaan laivalla ja hölmöilen jotain kännipäissäni, mutta ei mua enää tässä iässä edes innosta toi ryyppääminen, sillä haluaisin vaan päästä käymään Tukholmassa, kierrellä kaupunkia, kauppoja, shoppailla ja katsella nähtävyyksiä ja kun olis niin hienoa kerrankin elämässään päästä johonkin.- Ei noin
DarkFear kirjoitti:
"et ole tosissasi? Onko sinulla joku sosiaalisten tilanteiden pelko? Ja mietitkö vakavissasi mitä vanhempasi miettivät asiasta? "
No valitettavasti vanhempani kun eivät ole koskaan osanneet ymmärtää mun yksinäisyyttäni ja he ovat aina ihmetelleet sitä, että miksi mullakin ei ole kavereita, joiden kanssa voisin käydä reissussa.
"Mitä väliä? Ei mun vanhemmat ainakaan ole vaatineet kirjallista lupapyyntöä joka reissulle sen jälkeen kun muutin kotoa pois. Eikä vanhempia nyt niin paljon kiinnosta menenkö kenen kanssa vai kenenkään kanssa. Aikuisena en ole tilivelvollinen äidille enkä isälle. Olen siis sinunikäisesi... "
Ei kai vanhempani varmaan ole mua estämässäkään, mutta kyllähän siitä voi riita tulla, jos kerron vanhemmilleni lähteväni Tukholman risteilylle ja vielä yksinäni. Aikaisemmin kun olen reissunnut vähät ulkomaan matkani aina vaan vanhempieni tai isän seurassa, kun eipä mulla ole koskaan kavereitakaan ollut kenen kanssa olisin pystynyt johonkin lähtemään. Varmasti vanhempani yrittävät puhua kaikin tavoin "järkeä" päähäni ennen reissuun lähtöä, että jättäisin matkan tekemättä.
"Painostavuus on oma tulkintasi tilanteesta. Oikeasti se on small talkia."
No kuten itsekin kerroit sen, että sullahan on kavereita ja et ole koskaan ollut yksinäinen, joten näin ollen et varmaan sitten osaa ymmärtää tätä tilannetta tällaisen yksinäisen miehen näkökulmasta. Aina on baareissa riittänyt just näitä utelijoita, jotka jaksavat ihmetellä sitä asiaa, kun mun ikäisellä nuorella miehellä ei ole ketään kaveria, jonka kanssa voisin olla liikkeellä. Tämä johtikin mulla just siihen, että jätin aikoinaan sen baareissa käymisen kokonaan, kun alkoi niin vituttaa ja masentaa se, kun tunsi itsensä niin huonoksi ja yksinäiseksi ihmiseksi näiden sosiaalisten pintaliitäjien joukossa.
"Ihan varmasti myös naiselta tai keski-ikäiseltä voidaan kysyä small talkina että missä seurassa laivalla on ja jos on yksin niin miksi. Ei siinä mitään ihmeellistä ole. Sinä vaan olet ainoa ihminen joka tekee siitä itselleen mörön. Ei niitä oikeasti kiinnosta se sinun yksinäisyytesi niin paljon kun kuvittelet. Jos niin paljon pelottaa, niin keksi joku vastaus. Matkaseura sairastui tai että sait tuossa vaan päähänpiston lähteä just tänään risteilylle aamulla eikä kukaan kaveri lähtenyt mukaan. Tai että olet menossa töihin tai sukuloimaan Ruotsiin. Se on kyllä vähän epäuskottava selitys jos tulet paluulaivalla takaisin, mutta mikset sitten samantien ota hotellia yhdeksi yöksi? "
Kyllä kuule lyhyt small talk ja hirveän painostava utelu ovat kaksi aivan eri asiaa ja kyllä ne jokainen erottaa toisistaan, mutta kun et ole itse ikinä joutunut tällaiseen inhottavaan ja epämiellyttävään tilanteeseen, niin et tietenkään osaa sitä ymmärtää. Vituttaa just se, kun aina pitäisi keksiä jo etukäteen näitä tekosyitä sille, että miksi oikein on yksin liikkeellä. Tekisi mieli sanoa joskus oikein suoraan päin toisen naamaa se fakta, että kun olen yksinäinen mies ja mulla ei ole ollut enää kavereita kouluvuosien jälkeen, kun silloin meni välit poikki kaikkien kanssa.
"Itse tein tuossa joskus nuoruudessani ihan vaan huvikseen ex-tempore matkan yksin äkkilähdöllä. Ihan täysin impulsiivisesti. Hyvin meni ja tein niitä muutaman senkin jälkeen. Eikä kukaan ottanut mitään stressiä siitä että olen yksin. Enkä varautunut asiaan millään meriselityksellä. Eronahan meillä on se, että minä olisin ehkä saanutkin seuraa jos olisin vain kysellyt, mutta tykkään reissata yksin. "
En tiedä sitä, että minkä ikäinen olet, mutta varmaan sun nuoruusaika ja vuosikymmen olikin paljon parempaa aikaa kun tämä 2010-luvun facebook ja big brother-kulttuuri, jolloin se sosiaalisuus, kavereiden määrä ja oman elämän hehkuttaminen tuolla facebookissa ovat nykynuorisolle ne elämän kaikkein tärkeimmät asiat. Varmaan sun nuoruusvuosina sitä ei sitten pidetty niin maailmanihmeenä, jos joku oli yksin liikkeellä jossakin. Lisäksi oot varmaan kotoisin Helsingistä tai jostain suuremmasta kaupungista, jossa ilmapiiri on suvaitsevaisempi kun vaikka mun entisessä junttimaisessa kotikaupungissa tuttujen pienien piirien keskellä, jossa kaikki nuoret tuntevat toisensa jotain kautta. Ja kuten kerroit sen, että itse olisit saanut seuraa. Mulla taas on ollut aina se ongelma, kun ei ole koskaan elämässäni ollut seuraa yhtään mihinkään.
"Jos oikeasti aiot viettää loppuelämäsi miettien sitä mitä muut ovat sinusta mieltä, et tule koskaan tekemään mitään yksin etkä yhdessä. Se on sinun valintasi. "
No pitäisi kai sitten vaan lähteä, mutta kun pelottaa jo etukäteen tuo vanhempien suhtautuminen asiaan ja sitten jos vielä laivan baareissa vastaanotto on samanlainen kun mitä se oli kotiseudun baareissa näiden pinnallisten seuraihmisten osalta."Ei kai vanhempani varmaan ole mua estämässäkään, mutta kyllähän siitä voi riita tulla, jos kerron vanhemmilleni lähteväni Tukholman risteilylle ja vielä yksinäni."
Miten siitä oikeasti voi tulla riita? Ei minulle tullut riitaa omien vanhempieni kanssa kun lähdin ulkomaille vaihtoon vuodeksi (en siis mihinkään perheeseen vaan asuntolaan) eikä siitäkään tullut kun lähdin - taas kerran yksin - töihin ulkomaille ihan vaan huvikseni. Ja olin siis sinua nuorempi tuolloin.
Kyllä minun vanhempani ainakin luottavat, että osaan itse tehdä järkeviä päätöksiä enkä liftaa missään suurkaupungissa kännipäissäni sarjamurhaajan kyytiin.
"No kuten itsekin kerroit sen, että sullahan on kavereita ja et ole koskaan ollut yksinäinen, joten näin ollen et varmaan sitten osaa ymmärtää tätä tilannetta tällaisen yksinäisen miehen näkökulmasta."
Minulla on nykyään kavereita. Mutta olen ollut hyvin, hyvin yksinäinen vielä n. 10 vuotta sitten.
Silloin liikuin yksin ja liikun edelleenkin yksin jos sattuu huvittamaan tai jos kukaan ei lähde seuraksi. Käyn esimerkiksi keikoilla katsomassa bändejä, en suinkaan bostailemassa että katsokaa, jee, joku lähti mukaani. Jos ketään ei kiinnosta joku bändi tai jos kiinnostunut tai kiinnostuneet eivät pääse mukaan niin en todellakaan vaivaa päätäni sillä katseleeko joku pitkään että "kauheaa, tuohan on tullut yksin paikalle". Jos joku oikeasti jaksaa tuollaisesta stressata niin saa mun puolesta stressata ihan rauhassa asiasta.
"Kyllä kuule lyhyt small talk ja hirveän painostava utelu ovat kaksi aivan eri asiaa ja kyllä ne jokainen erottaa toisistaan, mutta kun et ole itse ikinä joutunut tällaiseen inhottavaan ja epämiellyttävään tilanteeseen, niin et tietenkään osaa sitä ymmärtää."
Kyllä minulta on kysytty miksi olen jossain yksin. En ole kokenut tilannetta mitenkään painostavana vaan vastannut siihen. Eihän siinä nyt mitään ihmeellistä ole. Yleensä vastaus on että huvitti vaan lähteä eikä kukaan lähtenut just tänään mukaan. Tottahan se on. Ja täysin riippumatta siitä onko minulla kavereita vai ei.
"En tiedä sitä, että minkä ikäinen olet, mutta varmaan sun nuoruusaika ja vuosikymmen olikin paljon parempaa aikaa kun tämä 2010-luvun facebook ja big brother-kulttuuri, jolloin se sosiaalisuus, kavereiden määrä ja oman elämän hehkuttaminen tuolla facebookissa ovat nykynuorisolle ne elämän kaikkein tärkeimmät asiat."
Jos olet 30v, olemme tismalleen samanikäiset. Olemme myös molemmat tuppukylästä kotoisin, meillä ei ollut kersoina eikä nuorena kavereita ja nykyään asumme isossa asutuskeskuksessa. Itse asiassa meillä on aika paljon yhteistä. Erona on kai se, että minä tein asialle jotain.
"No pitäisi kai sitten vaan lähteä, mutta kun pelottaa jo etukäteen tuo vanhempien suhtautuminen asiaan ja sitten jos vielä laivan baareissa vastaanotto on samanlainen kun mitä se oli kotiseudun baareissa näiden pinnallisten seuraihmisten osalta."
Missä tahansa laivalla / omatoimireissulla on oikeasti paljon yksinäisiä matkailijoita. On aika paljon ihmisiä jotka nimenomaan HALUAVAT matkustaa yksin. Ei se ole mikään maailman kahdeksas ihme. Etenkin lentokentillä tapaa paljon yksin matkaavia turisteja. Mulle noi lentokentät on tuttu ympäristö, koska matkustan työni puolesta paljon ja oman käsitykseni mukaan ihmiset matkustelevat lähinnä perheen tai parin läheisen ystävän kanssa tai yksin. Iso osa yksin matkustelevista on työmatkalaisia, mutta turistejakin on. Isoja porukoita näkee harvoin, oikeastaan ne nimenomaan herättävät huomiota. - Ei noin
DarkFear kirjoitti:
Unohdin vielä kertoa tässä pari tärkeää seikkaa, joten vastaan nyt myös niihin.
"Mistä tämä nyt tulee? Ethän sinä edes ole nuori, olet kolmekymppinen aikuinen mies. Sun ikäinen voisi olla ikänsä puolesta siellä vaikka lätkätiimin pikkujouluristeilyn valvojana. Tai Peräseinäjoen tangoseuran vuosiristeilyn ainoa alle 45v jäsen etsimässä ikäistään seuraa. Mistä sitä kukaan tietää missä seurueessa sinä siellä olet? "
Sehän se just tuntuu inhottavalta, kun ei enää edes ole mikään niin "nuori", kun yleensä nuorista puhuessa tarkoitetaan reilu parikymppisiä, eikä enää liki kolmekymppisiä aikuisia, kuten mä jo olen. Se on niin masentavaa, kun ikää tulee vaan koko ajan lisää ja missään ulkomaillakaan ei ole päässyt koskaan käymään. Vanhemmat kun eivät haluaisi päästää aikuista miestä yksin edes Ruotsin risteilylle.
Senkin takia tuntuisi niin inhottavalta lähteä yksin, kun tuntuu että mitä mun velikin oikein ajattelisi siitä, jos lähtisin yksin laivaristeilylle, pitäisi mua varmaan outona ja ihmettelisi mun epäsosiaalisuuttani ja sitä kun ei ole isobroidilla vielä kavereita kolmekybäsenä. Mulla ja broidilla kun on täysin erilaiset elämäntilanteet, sillä velipojalla kyllä on kymmeniä kavereita ympäri suomea ja varmaan satoja kavereita facebookissa. Tämä onkin just se kaikkein suurin syy siihen, miksi mun vanhempani eivät ole ikinä ymmärtäneet mun yksinäisyyttäni, enkä ole koskaan heidän kanssa pystynyt asiasta oikein juttelemaan, joskus nuorempana oli vaan jotain vihaista tiuskimista tosta asiasta, mutta ei vaan olla pystytty asiasta koskaan avoimesti puhumaan, vaikka muuten mulla on kyllä erittäin hyvät välit sekä isän että äidin kanssa.
"Eikä Tukholma ole missään kaukana, sehän on ihan naapurissa. Mitä siellä nyt voi sattua. Juot itsesi känniin ja sammut? "
Niin eihän toi Tukholma ole edes missään kaukana, mutta kun siitäkään huolimatta vanhemmat eivät varmasti haluaisi mua sinne päästää. Varmaan sekin voi vaikuttaa, kun vanhemmat saattavat pelätä sitä, että jos alan dokaamaan laivalla ja hölmöilen jotain kännipäissäni, mutta ei mua enää tässä iässä edes innosta toi ryyppääminen, sillä haluaisin vaan päästä käymään Tukholmassa, kierrellä kaupunkia, kauppoja, shoppailla ja katsella nähtävyyksiä ja kun olis niin hienoa kerrankin elämässään päästä johonkin."Sehän se just tuntuu inhottavalta, kun ei enää edes ole mikään niin "nuori", kun yleensä nuorista puhuessa tarkoitetaan reilu parikymppisiä, eikä enää liki kolmekymppisiä aikuisia, kuten mä jo olen. Se on niin masentavaa, kun ikää tulee vaan koko ajan lisää ja missään ulkomaillakaan ei ole päässyt koskaan käymään. Vanhemmat kun eivät haluaisi päästää aikuista miestä yksin edes Ruotsin risteilylle."
No eikö nyt sitten olisi viimeinen tilaisuus tehdä asialle jotain? Mitä kauemmin olet yksin, mitä vanhemmaksi tulet, sitä vaikeampaa on löytää kavereita ja ystäviä. Puolisonkin löytäminen vaikeutuu, kun eronnut kolmen lapsen äiti etsii ensisijaisesti samassa tilanteessa olevaa miestä eikä nuoret tytöt noin yleisesti ottaen halua itseään 10-15v vanhempaa miestä.
Se, ettet ole päässyt käymään ulkomailla on ihan itsestä kiinni. Eivät muut sinunikäisesi kysele vanhempien lupaa tai pohdi mitä muut miettivät kun pakkaavat repun ja lähtevät joogaretriittiin Intiaan tai ostosmatkalle Prahaan.
"Senkin takia tuntuisi niin inhottavalta lähteä yksin, kun tuntuu että mitä mun velikin oikein ajattelisi siitä, jos lähtisin yksin laivaristeilylle, pitäisi mua varmaan outona ja ihmettelisi mun epäsosiaalisuuttani ja sitä kun ei ole isobroidilla vielä kavereita kolmekybäsenä."
No mitä sillä on väliä mitä se ajattelisi? Miksi sinun on pakko kertoa että menet yksin jos se noin paljon perhettäsi rassaa? Tuskin edes rassaa, tämäkin ongelma on vain sinun mielessäsi.
Tai ota toinen lähestymistapa ja pyydä veljesi mukaan. Miksei hän lähtisi jos teillä on hyvät välit? Monet reissaavat sisaruksen kanssa, sekin on ihan normaalia eikä yhtään omituista tai säälittävää. Eivät minun sukulaiseni ainakaan ajattele että olen jotenkin säälittävä jos vietän heidän kanssaan aikaa tai pyydän seuraksi vaikka reissulle. Sehän on ihan normaalia.
Ja itse asiassas kaikki muukin on sinun pääsi sisällä. Mietit ihan tolkuttoman paljon sitä mitä muut miettivät. Ja tämän laivareissut tapauksessa siis sitä, mitä ne 2-4 matkustajaa jotka saattavat saada selville että olet yksin liikenteessä miettivät. Nämä 2-4 matkustajaa, joita et tunne ja joita et näe enää koskaan. Mitä heidän ajatuksillaan on väliä?
"Niin eihän toi Tukholma ole edes missään kaukana, mutta kun siitäkään huolimatta vanhemmat eivät varmasti haluaisi mua sinne päästää."
Mutta kun vanhempasi eivät päätä mitä teet. Sinä olet aikuinen mies. Aikuinen mies päättää itse missä viettää viikonloppunsa ja keiden kanssa liikkuu.
Jos haluat pohtia kaikki illat kotona sitä mitä vanhemmat tai tuikituntemattomat sinusta ehkä miettivät, siitä vaan. Mutta pilaat loppuelämäsi sillä täysin. Ei noin kirjoitti:
"Sehän se just tuntuu inhottavalta, kun ei enää edes ole mikään niin "nuori", kun yleensä nuorista puhuessa tarkoitetaan reilu parikymppisiä, eikä enää liki kolmekymppisiä aikuisia, kuten mä jo olen. Se on niin masentavaa, kun ikää tulee vaan koko ajan lisää ja missään ulkomaillakaan ei ole päässyt koskaan käymään. Vanhemmat kun eivät haluaisi päästää aikuista miestä yksin edes Ruotsin risteilylle."
No eikö nyt sitten olisi viimeinen tilaisuus tehdä asialle jotain? Mitä kauemmin olet yksin, mitä vanhemmaksi tulet, sitä vaikeampaa on löytää kavereita ja ystäviä. Puolisonkin löytäminen vaikeutuu, kun eronnut kolmen lapsen äiti etsii ensisijaisesti samassa tilanteessa olevaa miestä eikä nuoret tytöt noin yleisesti ottaen halua itseään 10-15v vanhempaa miestä.
Se, ettet ole päässyt käymään ulkomailla on ihan itsestä kiinni. Eivät muut sinunikäisesi kysele vanhempien lupaa tai pohdi mitä muut miettivät kun pakkaavat repun ja lähtevät joogaretriittiin Intiaan tai ostosmatkalle Prahaan.
"Senkin takia tuntuisi niin inhottavalta lähteä yksin, kun tuntuu että mitä mun velikin oikein ajattelisi siitä, jos lähtisin yksin laivaristeilylle, pitäisi mua varmaan outona ja ihmettelisi mun epäsosiaalisuuttani ja sitä kun ei ole isobroidilla vielä kavereita kolmekybäsenä."
No mitä sillä on väliä mitä se ajattelisi? Miksi sinun on pakko kertoa että menet yksin jos se noin paljon perhettäsi rassaa? Tuskin edes rassaa, tämäkin ongelma on vain sinun mielessäsi.
Tai ota toinen lähestymistapa ja pyydä veljesi mukaan. Miksei hän lähtisi jos teillä on hyvät välit? Monet reissaavat sisaruksen kanssa, sekin on ihan normaalia eikä yhtään omituista tai säälittävää. Eivät minun sukulaiseni ainakaan ajattele että olen jotenkin säälittävä jos vietän heidän kanssaan aikaa tai pyydän seuraksi vaikka reissulle. Sehän on ihan normaalia.
Ja itse asiassas kaikki muukin on sinun pääsi sisällä. Mietit ihan tolkuttoman paljon sitä mitä muut miettivät. Ja tämän laivareissut tapauksessa siis sitä, mitä ne 2-4 matkustajaa jotka saattavat saada selville että olet yksin liikenteessä miettivät. Nämä 2-4 matkustajaa, joita et tunne ja joita et näe enää koskaan. Mitä heidän ajatuksillaan on väliä?
"Niin eihän toi Tukholma ole edes missään kaukana, mutta kun siitäkään huolimatta vanhemmat eivät varmasti haluaisi mua sinne päästää."
Mutta kun vanhempasi eivät päätä mitä teet. Sinä olet aikuinen mies. Aikuinen mies päättää itse missä viettää viikonloppunsa ja keiden kanssa liikkuu.
Jos haluat pohtia kaikki illat kotona sitä mitä vanhemmat tai tuikituntemattomat sinusta ehkä miettivät, siitä vaan. Mutta pilaat loppuelämäsi sillä täysin.Ainakin puolison löytämisestä ja parisuhteesta olen luopunut jo vuosia sitten, sillä eipä kukaan fiksu ja järkevä nainen haluaisi seurustella sellaisen miehen kanssa, jolla ei ole yhtään kavereita. Kuitenkin se sosiaalisuus, kavereiden määrä ovat aina naisten mielestä ne miehen tärkeimmät ominaisuudet. Kävisi mun kanssa naisilla vaan aika tylsäksi, kun ei olisi mitään kaveri-iltoja ja muita illanviettoja tiedossa.
- Ei noin
DarkFear kirjoitti:
Ainakin puolison löytämisestä ja parisuhteesta olen luopunut jo vuosia sitten, sillä eipä kukaan fiksu ja järkevä nainen haluaisi seurustella sellaisen miehen kanssa, jolla ei ole yhtään kavereita. Kuitenkin se sosiaalisuus, kavereiden määrä ovat aina naisten mielestä ne miehen tärkeimmät ominaisuudet. Kävisi mun kanssa naisilla vaan aika tylsäksi, kun ei olisi mitään kaveri-iltoja ja muita illanviettoja tiedossa.
Siis naisillako ei voi olla kavereita ja illanviettoja heidän seurassaan?
Millaisia naisia oikein tunnet, jos naisten sosiaalinen elämä on ihan miesten varassa?
Mikset oikeasti ala tekemään asioillesi ja ongelmillesi jotain. Tässäkin ketjussa useampi vastaaja on sanonut suurinpiirtein seuraavat asiat:
1. Ketään ei kiinnosta reissaatko yksin, koska muutkin reissaavat ETENKIN reitti/reppumatkoja
2. Siellä ulkona maailmalla kuten laivalla sinulla on mahdollisuus tutustua ihmisiin toisin kun kotisohvalla
3. Vanhempasi eivät päätä minne reissaat ja kenen kanssa, asia ei edes heille kuulu jos et halua kertoa
4. Lähes kaikki nuo rajoitukset siitä mitä "et voi" tehdä ovat oman pääsi sisällä eli ne eivät johdu muista vaan muunmuassa omista tulkinnoistasi tilanteista ja ennakkoluuloistasi
Yhteenvetona, maailma ei ole ongelma vaan sinä olet. Ihan varmasti jos vähän avaudut tapaat vielä ihmisiä jotka ovat sinua kohtaan epäystävällisiä ja ikäviä. Paljon useammin tapaat ihmisiä, jotka vaihtavat kanssasi muutaman sanan ja that's it. Aina välillä tapaat ihmisiä, joiden kanssa tulet oikeasti toimeen ja syntyy kaveruus- ja ystävyyssuhteita. Ehkä jopa rakkaussuhde. Mutta tuota jälkimmäistä ei voi tapahtua ellet itse muuta asennoitumista ja käyttäytymistäsi vaikka sitten ammattiterapeutin avulla. Terapeutti ei voi tuoda sinulle kavereita, mutta terapeutti voi tuoda sinulle itseluottamusta ja auttaa sinut voittamaan nuo itse luomat rajasi jotka estävät sinua tutustumasta kehenkään. - voi jessus
DarkFear kirjoitti:
Ainakin puolison löytämisestä ja parisuhteesta olen luopunut jo vuosia sitten, sillä eipä kukaan fiksu ja järkevä nainen haluaisi seurustella sellaisen miehen kanssa, jolla ei ole yhtään kavereita. Kuitenkin se sosiaalisuus, kavereiden määrä ovat aina naisten mielestä ne miehen tärkeimmät ominaisuudet. Kävisi mun kanssa naisilla vaan aika tylsäksi, kun ei olisi mitään kaveri-iltoja ja muita illanviettoja tiedossa.
"Ainakin puolison löytämisestä ja parisuhteesta olen luopunut jo vuosia sitten, sillä eipä kukaan fiksu ja järkevä nainen haluaisi seurustella sellaisen miehen kanssa, jolla ei ole yhtään kavereita. Kuitenkin se sosiaalisuus, kavereiden määrä ovat aina naisten mielestä ne miehen tärkeimmät ominaisuudet. Kävisi mun kanssa naisilla vaan aika tylsäksi, kun ei olisi mitään kaveri-iltoja ja muita illanviettoja tiedossa. "
Voisin sanoa että 99% naisista pitää tärkeimpänä ominaisuutena miehessä aivan jotain muuta kuin kavereiden määrää! Kuten esimerkiksi rehellisyyttä, luotettavuutta, suvaitsevaisuutta, toisten kunnioittamista.
Parisuhde on parisuhde. Ei illanviettoja kaveriporukassa.
Kyllä se enemmänkin menee niin, että naisille on ongelma, jos miehellä on hyvin laaja sosiaalinen piiri, koska silloin ei jää aikaa parisuhteelle.
Itselleni parasta parisuhteessa on nimenomaan laatuaika kahdestaan. voi jessus kirjoitti:
"Ainakin puolison löytämisestä ja parisuhteesta olen luopunut jo vuosia sitten, sillä eipä kukaan fiksu ja järkevä nainen haluaisi seurustella sellaisen miehen kanssa, jolla ei ole yhtään kavereita. Kuitenkin se sosiaalisuus, kavereiden määrä ovat aina naisten mielestä ne miehen tärkeimmät ominaisuudet. Kävisi mun kanssa naisilla vaan aika tylsäksi, kun ei olisi mitään kaveri-iltoja ja muita illanviettoja tiedossa. "
Voisin sanoa että 99% naisista pitää tärkeimpänä ominaisuutena miehessä aivan jotain muuta kuin kavereiden määrää! Kuten esimerkiksi rehellisyyttä, luotettavuutta, suvaitsevaisuutta, toisten kunnioittamista.
Parisuhde on parisuhde. Ei illanviettoja kaveriporukassa.
Kyllä se enemmänkin menee niin, että naisille on ongelma, jos miehellä on hyvin laaja sosiaalinen piiri, koska silloin ei jää aikaa parisuhteelle.
Itselleni parasta parisuhteessa on nimenomaan laatuaika kahdestaan.Kyselin myös tuolla sinkut-palstalla vinkkejä baarissa käymiseen ja siellä kyllä naiset sanoivat suoraan sen, että miehen kaverimäärällä on merkitystä, eli oikeassa olin taas.
- Ei noin
DarkFear kirjoitti:
Kyselin myös tuolla sinkut-palstalla vinkkejä baarissa käymiseen ja siellä kyllä naiset sanoivat suoraan sen, että miehen kaverimäärällä on merkitystä, eli oikeassa olin taas.
Mitenhän kattava otos tämä Suomen naisista oli?
Naisissako ei ole yksinäisiä tai yksikseen viihtyviä henkilöitä? Varmasti on. - Ei helv*
DarkFear kirjoitti:
Kyselin myös tuolla sinkut-palstalla vinkkejä baarissa käymiseen ja siellä kyllä naiset sanoivat suoraan sen, että miehen kaverimäärällä on merkitystä, eli oikeassa olin taas.
Joo hurjat 2 naista oli sitä mieltä, että kaverimäärällä on merkitystä.
Ei noin kirjoitti:
Mitenhän kattava otos tämä Suomen naisista oli?
Naisissako ei ole yksinäisiä tai yksikseen viihtyviä henkilöitä? Varmasti on.Muistan kun entisessä kotikaupungissa varsinkin baareissa kaikki naiset tykkäsi just niistä miehistä, joilla oli laajat kaveripiirit. Mun kaltaisille yksinäisille luusereille ei kyllä haluttu koskaan tulla juttelee, varsinkin kun kotiseudulla kaikki nuoret tuntevat väkisin toisensa jotain kautta. Eli jos joku kävi yksin baareissa, niin kyllä siitä yksinäisyydestä alettiin heti juoruilla, niin että nämä sosiaaliset ihmiset kyllä sen tiesivät.
Ei helv* kirjoitti:
Joo hurjat 2 naista oli sitä mieltä, että kaverimäärällä on merkitystä.
Onhan mut ennenkin usein jätetty naisten osalta just sen takia, koska mulla ei ole kavereita ja monien naisten mielestä en näin ollen pysty tarjoamaan heille kaikkea sitä mistä he tykkäävät.
- Ei noin
DarkFear kirjoitti:
Muistan kun entisessä kotikaupungissa varsinkin baareissa kaikki naiset tykkäsi just niistä miehistä, joilla oli laajat kaveripiirit. Mun kaltaisille yksinäisille luusereille ei kyllä haluttu koskaan tulla juttelee, varsinkin kun kotiseudulla kaikki nuoret tuntevat väkisin toisensa jotain kautta. Eli jos joku kävi yksin baareissa, niin kyllä siitä yksinäisyydestä alettiin heti juoruilla, niin että nämä sosiaaliset ihmiset kyllä sen tiesivät.
No katselitko niitä yksinäisiä tai vähemmän suosittuja naisia sitten itsekään?
Jos haluat itsellesi naisen joka on hyvin sosiaalinen, sinulla on ongelma. Muuten ei.
Ja täällä on kyllä neuvottu miten voit tutustua ihmisiin. Et vaan tunnu ottavan opiksi. - :P
DarkFear kirjoitti:
Kyselin myös tuolla sinkut-palstalla vinkkejä baarissa käymiseen ja siellä kyllä naiset sanoivat suoraan sen, että miehen kaverimäärällä on merkitystä, eli oikeassa olin taas.
Ja ainakin minä, nainen, olen aikaisemmin kertonut, ettei ainakaan minulle miehen kaverittomuus merkitse mitään. Ei ainakaan sitä, ettenkö sitten itse voisi seurustella tai olla kaveri kyseisen tyypin kanssa. Huomaatko, kuinka suodatat ympäröivästä informaatiosta ainoastaan ne negatiiviset, valmiisiin päänsisäisiin malleihisi sopivat kommentit?
Huh, nyt kyllä lähdet sinne Ruotsiin! Tekisi oikeasti mieli tulla työntämään sinut sinne laivaan!!!
Äläkä kerro vanhemmille reissusta jos reaktio pelottaa! Mitä se heille kuuluu, mitä sinä, aikuinen mies teet! voi jessus kirjoitti:
"Ainakin puolison löytämisestä ja parisuhteesta olen luopunut jo vuosia sitten, sillä eipä kukaan fiksu ja järkevä nainen haluaisi seurustella sellaisen miehen kanssa, jolla ei ole yhtään kavereita. Kuitenkin se sosiaalisuus, kavereiden määrä ovat aina naisten mielestä ne miehen tärkeimmät ominaisuudet. Kävisi mun kanssa naisilla vaan aika tylsäksi, kun ei olisi mitään kaveri-iltoja ja muita illanviettoja tiedossa. "
Voisin sanoa että 99% naisista pitää tärkeimpänä ominaisuutena miehessä aivan jotain muuta kuin kavereiden määrää! Kuten esimerkiksi rehellisyyttä, luotettavuutta, suvaitsevaisuutta, toisten kunnioittamista.
Parisuhde on parisuhde. Ei illanviettoja kaveriporukassa.
Kyllä se enemmänkin menee niin, että naisille on ongelma, jos miehellä on hyvin laaja sosiaalinen piiri, koska silloin ei jää aikaa parisuhteelle.
Itselleni parasta parisuhteessa on nimenomaan laatuaika kahdestaan."Voisin sanoa että 99% naisista pitää tärkeimpänä ominaisuutena miehessä aivan jotain muuta kuin kavereiden määrää! Kuten esimerkiksi rehellisyyttä, luotettavuutta, suvaitsevaisuutta, toisten kunnioittamista. "
Eipä vaan ole tällaisia ominaisuuksia arvostanut yksikään nainen, jonka olen baarissa tavannut tai ylipäätään edes jutellut. Paitsi jos kyse on sitten jostain keski-ikäisistä tai vanhemmista naisista. Kaikille 18-30 vuotiaille naisille kun se sosiaalisuus ja kavereiden määrä tuntuu olevan aina ne kaikkein tärkeimmät ominaisuudet. Kyllähän sen nyt jokainen tervejärkinen tietää, että naisilla kävisi vaan aika, arki ja viikonloput tylsäksi sellaisen miehen seurassa, jonka kanssa ei voisi viettää mitään kaveri-iltoja ja muita illanistujaisia isossa porukassa, vielä kun ei olisi koskaan viikonlopuksikaan mitään kavereiden keskeisiä baari-iltoja ja muita bileitä tiedossa.
"Parisuhde on parisuhde. Ei illanviettoja kaveriporukassa."
Niinhän sitä usein luulisi, mutta kyllä vaan kaikille nuoremmille naisille ne illanvietot ja muut yhteiset bileet tuntuvat olevan aina hyvin tärkeä osa sitä parisuhdetta ja jos niitä ei ole, niin eipä sitä ole sitten mitään mielenkiintoa alkaa parisuhteeseen sellaisen miehen kanssa, joka ei pysty näitä iloja tarjoamaan.
"Kyllä se enemmänkin menee niin, että naisille on ongelma, jos miehellä on hyvin laaja sosiaalinen piiri, koska silloin ei jää aikaa parisuhteelle. "
Enpä ole koskaan kuullut yhdenkään naisen tällä tavalla sanovan, olisi vaan kiva tietää, että mistä tällaisia ymmärtäväisiä ja suvaitsevaisia naisia oikein voisi löytää.
"Itselleni parasta parisuhteessa on nimenomaan laatuaika kahdestaan. "
Olet varmaan mies tai keski-ikäistä naista vanhempi, sillä en ole koskaan kuullut nuorempien naisten mitään tällaista sanovan.Ei noin kirjoitti:
Siis naisillako ei voi olla kavereita ja illanviettoja heidän seurassaan?
Millaisia naisia oikein tunnet, jos naisten sosiaalinen elämä on ihan miesten varassa?
Mikset oikeasti ala tekemään asioillesi ja ongelmillesi jotain. Tässäkin ketjussa useampi vastaaja on sanonut suurinpiirtein seuraavat asiat:
1. Ketään ei kiinnosta reissaatko yksin, koska muutkin reissaavat ETENKIN reitti/reppumatkoja
2. Siellä ulkona maailmalla kuten laivalla sinulla on mahdollisuus tutustua ihmisiin toisin kun kotisohvalla
3. Vanhempasi eivät päätä minne reissaat ja kenen kanssa, asia ei edes heille kuulu jos et halua kertoa
4. Lähes kaikki nuo rajoitukset siitä mitä "et voi" tehdä ovat oman pääsi sisällä eli ne eivät johdu muista vaan muunmuassa omista tulkinnoistasi tilanteista ja ennakkoluuloistasi
Yhteenvetona, maailma ei ole ongelma vaan sinä olet. Ihan varmasti jos vähän avaudut tapaat vielä ihmisiä jotka ovat sinua kohtaan epäystävällisiä ja ikäviä. Paljon useammin tapaat ihmisiä, jotka vaihtavat kanssasi muutaman sanan ja that's it. Aina välillä tapaat ihmisiä, joiden kanssa tulet oikeasti toimeen ja syntyy kaveruus- ja ystävyyssuhteita. Ehkä jopa rakkaussuhde. Mutta tuota jälkimmäistä ei voi tapahtua ellet itse muuta asennoitumista ja käyttäytymistäsi vaikka sitten ammattiterapeutin avulla. Terapeutti ei voi tuoda sinulle kavereita, mutta terapeutti voi tuoda sinulle itseluottamusta ja auttaa sinut voittamaan nuo itse luomat rajasi jotka estävät sinua tutustumasta kehenkään."Siis naisillako ei voi olla kavereita ja illanviettoja heidän seurassaan? "
Voi toki olla, mutta kun naisille on aina tärkeää myös se, että he haluavat päästä tutustumaan omien kavereiden ja illanviettojen lisäksi myös seurustelukumppanin kavereihin ja heidän illanviettoihin, sillä usein se aika alkaa käydä tylsäksi samassa porukassa.
"Millaisia naisia oikein tunnet, jos naisten sosiaalinen elämä on ihan miesten varassa? "
Kuten sanoin sen, että naiset haluavat tutustua seurustelukumppanin kautta myös uusiin ihmisiin, ei heille riitä vaan se oma kaveriporukka ja sen tutut kuviot.
"Mikset oikeasti ala tekemään asioillesi ja ongelmillesi jotain. Tässäkin ketjussa useampi vastaaja on sanonut suurinpiirtein seuraavat asiat:
1. Ketään ei kiinnosta reissaatko yksin, koska muutkin reissaavat ETENKIN reitti/reppumatkoja
2. Siellä ulkona maailmalla kuten laivalla sinulla on mahdollisuus tutustua ihmisiin toisin kun kotisohvalla
3. Vanhempasi eivät päätä minne reissaat ja kenen kanssa, asia ei edes heille kuulu jos et halua kertoa
4. Lähes kaikki nuo rajoitukset siitä mitä "et voi" tehdä ovat oman pääsi sisällä eli ne eivät johdu muista vaan muunmuassa omista tulkinnoistasi tilanteista ja ennakkoluuloistasi "
Pitäisi kai vaan sitten lähteä ja olla kertomatta mitään vanhemmille, niin pääsisi kerrankin lähtemään johonkin. Mutta haluan kyllä kommentoita väittämiäsi.
1. Kyllä varmasti ihmisiä kiinnostaa se, että kenen kanssa oikein olen reissussa ja miksi ihmeessä olen yksin. Ainakin vanhalla kotipaikkakunnalla ihmiset olivat kyllä jatkuvasti kiinnostuneita siitä, jos olin yksin baarissa liikkeellä. Lisäksi myös sosiaaliset työkaverit pitäisivat mua ihan säälittävänä luuserina, jos kertoisin heille olleeni Tukholmassa ja vielä yksinään ilman kavereita. Mutta tämä nyt ei ole mikään varsinainen syy olla lähtemättä, sillä voisin ihan hyvin olla kertomatta mitään työkavereille.
2. Jos nyt ketään normaaleja ihmisiä kiinnostaa tutustua yksinäiseen mieheen, joka on lähtenyt laivaristeilylle yksinään, samalla kun kaikki muut ikätoverit ovat siellä liikkellä seurustelukumppaneiden ja kavereidensa kanssa hauskaa pitämässä.
3. Olisi niin hyvä kun saisi vanhemmille sen jotenkin sanottua, ettei heillä ole oikeutta olla päättämässä aina mun elämästäni ja kaikista menoistani.
4. Eipä ole asiaa yhtään vaan parantanut tai ennakkoluuloja vähentänyt, kun joutui lapsuutensa ja nuoruusvuotensa viettämään ahdasmielisessä junttikylässä suvaitsemattoman ilmapiirin keskellä, sitten vielä oikein ihmetellään sitä, kun se itsetunto on jäänyt niin nollille kaikkien kärsimysten, pettymysten ja vuosien yksinolon jälkeen.- voi jessus
DarkFear kirjoitti:
"Voisin sanoa että 99% naisista pitää tärkeimpänä ominaisuutena miehessä aivan jotain muuta kuin kavereiden määrää! Kuten esimerkiksi rehellisyyttä, luotettavuutta, suvaitsevaisuutta, toisten kunnioittamista. "
Eipä vaan ole tällaisia ominaisuuksia arvostanut yksikään nainen, jonka olen baarissa tavannut tai ylipäätään edes jutellut. Paitsi jos kyse on sitten jostain keski-ikäisistä tai vanhemmista naisista. Kaikille 18-30 vuotiaille naisille kun se sosiaalisuus ja kavereiden määrä tuntuu olevan aina ne kaikkein tärkeimmät ominaisuudet. Kyllähän sen nyt jokainen tervejärkinen tietää, että naisilla kävisi vaan aika, arki ja viikonloput tylsäksi sellaisen miehen seurassa, jonka kanssa ei voisi viettää mitään kaveri-iltoja ja muita illanistujaisia isossa porukassa, vielä kun ei olisi koskaan viikonlopuksikaan mitään kavereiden keskeisiä baari-iltoja ja muita bileitä tiedossa.
"Parisuhde on parisuhde. Ei illanviettoja kaveriporukassa."
Niinhän sitä usein luulisi, mutta kyllä vaan kaikille nuoremmille naisille ne illanvietot ja muut yhteiset bileet tuntuvat olevan aina hyvin tärkeä osa sitä parisuhdetta ja jos niitä ei ole, niin eipä sitä ole sitten mitään mielenkiintoa alkaa parisuhteeseen sellaisen miehen kanssa, joka ei pysty näitä iloja tarjoamaan.
"Kyllä se enemmänkin menee niin, että naisille on ongelma, jos miehellä on hyvin laaja sosiaalinen piiri, koska silloin ei jää aikaa parisuhteelle. "
Enpä ole koskaan kuullut yhdenkään naisen tällä tavalla sanovan, olisi vaan kiva tietää, että mistä tällaisia ymmärtäväisiä ja suvaitsevaisia naisia oikein voisi löytää.
"Itselleni parasta parisuhteessa on nimenomaan laatuaika kahdestaan. "
Olet varmaan mies tai keski-ikäistä naista vanhempi, sillä en ole koskaan kuullut nuorempien naisten mitään tällaista sanovan."Olet varmaan mies tai keski-ikäistä naista vanhempi, sillä en ole koskaan kuullut nuorempien naisten mitään tällaista sanovan "
Olen 27v nainen.
Toivoisin ettet käyttäisi näitä yleistyksiä "kaikki". En ole koskaan tavannut naista, joka sopisi noihin määritelmiisi siitä mitä kaikki nuoret naiset ovat, ja mitä he kaipaavat parisuhteelta. - Ei noin
DarkFear kirjoitti:
"Siis naisillako ei voi olla kavereita ja illanviettoja heidän seurassaan? "
Voi toki olla, mutta kun naisille on aina tärkeää myös se, että he haluavat päästä tutustumaan omien kavereiden ja illanviettojen lisäksi myös seurustelukumppanin kavereihin ja heidän illanviettoihin, sillä usein se aika alkaa käydä tylsäksi samassa porukassa.
"Millaisia naisia oikein tunnet, jos naisten sosiaalinen elämä on ihan miesten varassa? "
Kuten sanoin sen, että naiset haluavat tutustua seurustelukumppanin kautta myös uusiin ihmisiin, ei heille riitä vaan se oma kaveriporukka ja sen tutut kuviot.
"Mikset oikeasti ala tekemään asioillesi ja ongelmillesi jotain. Tässäkin ketjussa useampi vastaaja on sanonut suurinpiirtein seuraavat asiat:
1. Ketään ei kiinnosta reissaatko yksin, koska muutkin reissaavat ETENKIN reitti/reppumatkoja
2. Siellä ulkona maailmalla kuten laivalla sinulla on mahdollisuus tutustua ihmisiin toisin kun kotisohvalla
3. Vanhempasi eivät päätä minne reissaat ja kenen kanssa, asia ei edes heille kuulu jos et halua kertoa
4. Lähes kaikki nuo rajoitukset siitä mitä "et voi" tehdä ovat oman pääsi sisällä eli ne eivät johdu muista vaan muunmuassa omista tulkinnoistasi tilanteista ja ennakkoluuloistasi "
Pitäisi kai vaan sitten lähteä ja olla kertomatta mitään vanhemmille, niin pääsisi kerrankin lähtemään johonkin. Mutta haluan kyllä kommentoita väittämiäsi.
1. Kyllä varmasti ihmisiä kiinnostaa se, että kenen kanssa oikein olen reissussa ja miksi ihmeessä olen yksin. Ainakin vanhalla kotipaikkakunnalla ihmiset olivat kyllä jatkuvasti kiinnostuneita siitä, jos olin yksin baarissa liikkeellä. Lisäksi myös sosiaaliset työkaverit pitäisivat mua ihan säälittävänä luuserina, jos kertoisin heille olleeni Tukholmassa ja vielä yksinään ilman kavereita. Mutta tämä nyt ei ole mikään varsinainen syy olla lähtemättä, sillä voisin ihan hyvin olla kertomatta mitään työkavereille.
2. Jos nyt ketään normaaleja ihmisiä kiinnostaa tutustua yksinäiseen mieheen, joka on lähtenyt laivaristeilylle yksinään, samalla kun kaikki muut ikätoverit ovat siellä liikkellä seurustelukumppaneiden ja kavereidensa kanssa hauskaa pitämässä.
3. Olisi niin hyvä kun saisi vanhemmille sen jotenkin sanottua, ettei heillä ole oikeutta olla päättämässä aina mun elämästäni ja kaikista menoistani.
4. Eipä ole asiaa yhtään vaan parantanut tai ennakkoluuloja vähentänyt, kun joutui lapsuutensa ja nuoruusvuotensa viettämään ahdasmielisessä junttikylässä suvaitsemattoman ilmapiirin keskellä, sitten vielä oikein ihmetellään sitä, kun se itsetunto on jäänyt niin nollille kaikkien kärsimysten, pettymysten ja vuosien yksinolon jälkeen."Kuten sanoin sen, että naiset haluavat tutustua seurustelukumppanin kautta myös uusiin ihmisiin, ei heille riitä vaan se oma kaveriporukka ja sen tutut kuviot."
Tämä riippuu naisesta. Jotkut naiset eivät edes halua solmia uusia ystävyyssuhteita niiden kahden parhaan kaverinsa lisäksi ja illanvietot ovat sujuneet kaksin tai kolmisin edelliset 20 vuotta ja sujuvat vielä vanhainkodissakin. Ihmisten sosiaalisuusasteissa on eroja. Joillekin on tärkeää solmia jatkuvasti uusia ystävyyssuhteita, kaikille ei.
"1. Kyllä varmasti ihmisiä kiinnostaa se, että kenen kanssa oikein olen reissussa ja miksi ihmeessä olen yksin. Ainakin vanhalla kotipaikkakunnalla ihmiset olivat kyllä jatkuvasti kiinnostuneita siitä, jos olin yksin baarissa liikkeellä."
Kuten joku jo totesikin, laivalla on niin paljon yksinäisiä ettei tosikaan. Eivät kaikki lähde risteilemään juhlimisen takia (tai ainakaan pelkästään). Jotkut menevät laivalla esim. sukuloimaan tai työasioita hoitamaan Tukholmaan, eikä tällöin ole välttämättä seuraa. Lisäksi voi käydä niin että kaveri tai kaverit löytävät parempaa seuraa tai sammuvat hyttiin. Osa ikäisistäsi voi olla myös valvomassa jonkun nuoremman sisaruksen kaveriporukkaa, ja varmastikaan kolmekymppinen ei ole tervetullut eikä edes kiinnostunut juuri 18v täyttäneiden lasten "illanvietosta" vaan liikkuu enimmäkseen yksin. Tällaisesta on omakohtaista kokemusta ihan tämän vuoden puolelta, taisin jaksaa katsella ipanoita peräti seisovan pöydän ajan ennen kun lähdin jahtaamaan naisia... siis viettämään kulttuuri-iltaa. :)
"Lisäksi myös sosiaaliset työkaverit pitäisivat mua ihan säälittävänä luuserina, jos kertoisin heille olleeni Tukholmassa ja vielä yksinään ilman kavereita. Mutta tämä nyt ei ole mikään varsinainen syy olla lähtemättä, sillä voisin ihan hyvin olla kertomatta mitään työkavereille."
Aivan.
"2. Jos nyt ketään normaaleja ihmisiä kiinnostaa tutustua yksinäiseen mieheen, joka on lähtenyt laivaristeilylle yksinään, samalla kun kaikki muut ikätoverit ovat siellä liikkellä seurustelukumppaneiden ja kavereidensa kanssa hauskaa pitämässä."
No mistä ne ihmiset tietävät miksi olet juuri tällä kertaa yksin laivalla? Tai paremminkin, miksi olet juuri ko. hetkellä yksin laivan baarissa?
"3. Olisi niin hyvä kun saisi vanhemmille sen jotenkin sanottua, ettei heillä ole oikeutta olla päättämässä aina mun elämästäni ja kaikista menoistani."
Niin olisi.
"4. Eipä ole asiaa yhtään vaan parantanut tai ennakkoluuloja vähentänyt, kun joutui lapsuutensa ja nuoruusvuotensa viettämään ahdasmielisessä junttikylässä suvaitsemattoman ilmapiirin keskellä, sitten vielä oikein ihmetellään sitä, kun se itsetunto on jäänyt niin nollille kaikkien kärsimysten, pettymysten ja vuosien yksinolon jälkeen."
Niin, sinullahan on kaksi vaihtoehtoa. Tyydyt tilanteeseen tai teet itsetunnollesi jotain eli alat kehittää sitä. Luuletko, että joku itsevarmempi kaveri edes miettisi kahta kertaa lähteäkö laivalle yksin vai ei? Jos itsevarmaa huvittaisi, hänhän lähtisi. Eikä miettisi ollenkaan mitä muut ajattelevat, koska itsevarmaa ei kiinnosta. Ei noin kirjoitti:
"Kuten sanoin sen, että naiset haluavat tutustua seurustelukumppanin kautta myös uusiin ihmisiin, ei heille riitä vaan se oma kaveriporukka ja sen tutut kuviot."
Tämä riippuu naisesta. Jotkut naiset eivät edes halua solmia uusia ystävyyssuhteita niiden kahden parhaan kaverinsa lisäksi ja illanvietot ovat sujuneet kaksin tai kolmisin edelliset 20 vuotta ja sujuvat vielä vanhainkodissakin. Ihmisten sosiaalisuusasteissa on eroja. Joillekin on tärkeää solmia jatkuvasti uusia ystävyyssuhteita, kaikille ei.
"1. Kyllä varmasti ihmisiä kiinnostaa se, että kenen kanssa oikein olen reissussa ja miksi ihmeessä olen yksin. Ainakin vanhalla kotipaikkakunnalla ihmiset olivat kyllä jatkuvasti kiinnostuneita siitä, jos olin yksin baarissa liikkeellä."
Kuten joku jo totesikin, laivalla on niin paljon yksinäisiä ettei tosikaan. Eivät kaikki lähde risteilemään juhlimisen takia (tai ainakaan pelkästään). Jotkut menevät laivalla esim. sukuloimaan tai työasioita hoitamaan Tukholmaan, eikä tällöin ole välttämättä seuraa. Lisäksi voi käydä niin että kaveri tai kaverit löytävät parempaa seuraa tai sammuvat hyttiin. Osa ikäisistäsi voi olla myös valvomassa jonkun nuoremman sisaruksen kaveriporukkaa, ja varmastikaan kolmekymppinen ei ole tervetullut eikä edes kiinnostunut juuri 18v täyttäneiden lasten "illanvietosta" vaan liikkuu enimmäkseen yksin. Tällaisesta on omakohtaista kokemusta ihan tämän vuoden puolelta, taisin jaksaa katsella ipanoita peräti seisovan pöydän ajan ennen kun lähdin jahtaamaan naisia... siis viettämään kulttuuri-iltaa. :)
"Lisäksi myös sosiaaliset työkaverit pitäisivat mua ihan säälittävänä luuserina, jos kertoisin heille olleeni Tukholmassa ja vielä yksinään ilman kavereita. Mutta tämä nyt ei ole mikään varsinainen syy olla lähtemättä, sillä voisin ihan hyvin olla kertomatta mitään työkavereille."
Aivan.
"2. Jos nyt ketään normaaleja ihmisiä kiinnostaa tutustua yksinäiseen mieheen, joka on lähtenyt laivaristeilylle yksinään, samalla kun kaikki muut ikätoverit ovat siellä liikkellä seurustelukumppaneiden ja kavereidensa kanssa hauskaa pitämässä."
No mistä ne ihmiset tietävät miksi olet juuri tällä kertaa yksin laivalla? Tai paremminkin, miksi olet juuri ko. hetkellä yksin laivan baarissa?
"3. Olisi niin hyvä kun saisi vanhemmille sen jotenkin sanottua, ettei heillä ole oikeutta olla päättämässä aina mun elämästäni ja kaikista menoistani."
Niin olisi.
"4. Eipä ole asiaa yhtään vaan parantanut tai ennakkoluuloja vähentänyt, kun joutui lapsuutensa ja nuoruusvuotensa viettämään ahdasmielisessä junttikylässä suvaitsemattoman ilmapiirin keskellä, sitten vielä oikein ihmetellään sitä, kun se itsetunto on jäänyt niin nollille kaikkien kärsimysten, pettymysten ja vuosien yksinolon jälkeen."
Niin, sinullahan on kaksi vaihtoehtoa. Tyydyt tilanteeseen tai teet itsetunnollesi jotain eli alat kehittää sitä. Luuletko, että joku itsevarmempi kaveri edes miettisi kahta kertaa lähteäkö laivalle yksin vai ei? Jos itsevarmaa huvittaisi, hänhän lähtisi. Eikä miettisi ollenkaan mitä muut ajattelevat, koska itsevarmaa ei kiinnosta."Tämä riippuu naisesta. Jotkut naiset eivät edes halua solmia uusia ystävyyssuhteita niiden kahden parhaan kaverinsa lisäksi ja illanvietot ovat sujuneet kaksin tai kolmisin edelliset 20 vuotta ja sujuvat vielä vanhainkodissakin. Ihmisten sosiaalisuusasteissa on eroja. Joillekin on tärkeää solmia jatkuvasti uusia ystävyyssuhteita, kaikille ei. "
Niin no toisia onnistaa, kun toisia taas ei. Itse kun en ole vielä tähän ikään mennessä tavannut missään sellaisia naisia, jotka ajattelisivat tällä tavalla ja pitäisivät sitä miehen kaverimäärää täysin yhdentekevänä asiana. Itse kun haluisin tutustua just näihin niin sanottuihin "epäsosiaalisiin" naisiin, sillä he eivät ole yhtä pinnallisia ja suvaitsemattomia kun nämä ylisosiaaliset facebook-fanaatikot, joille se miehen sosiaalisuus ja suuret kaverimäärät ovat se parisuhteen kaikkein tärkein asia. Harmi vaan kun tämänlaisia persoonia ei pysty koskaan missään tapaamaan, tai ainakaan itse en ole koskaan tavannut.
"Kuten joku jo totesikin, laivalla on niin paljon yksinäisiä ettei tosikaan. Eivät kaikki lähde risteilemään juhlimisen takia (tai ainakaan pelkästään). Jotkut menevät laivalla esim. sukuloimaan tai työasioita hoitamaan Tukholmaan, eikä tällöin ole välttämättä seuraa. Lisäksi voi käydä niin että kaveri tai kaverit löytävät parempaa seuraa tai sammuvat hyttiin. Osa ikäisistäsi voi olla myös valvomassa jonkun nuoremman sisaruksen kaveriporukkaa, ja varmastikaan kolmekymppinen ei ole tervetullut eikä edes kiinnostunut juuri 18v täyttäneiden lasten "illanvietosta" vaan liikkuu enimmäkseen yksin. Tällaisesta on omakohtaista kokemusta ihan tämän vuoden puolelta, taisin jaksaa katsella ipanoita peräti seisovan pöydän ajan ennen kun lähdin jahtaamaan naisia... siis viettämään kulttuuri-iltaa. :) "
Niin en tiedä sitä, että pitäiskö sitten myöntää suoraan olevansa yksin laivalla, vai valehtelisinko olevani kavereiden kanssa tai joidenkin 18-vuotiaiden teinien valvojana. Tietenkin se tekisi kyselijöihin aina paremman vaikutuksen, jos kertoisin kuitenkin olevani joidenkin seurassa, sillä yksinään oleva nuori mies vaikuttaisi kuitenkin vaan säälittävältä luuserilta johon ei edes kannata tutustua, kun sillä ei ole tarpeeksi laajaa sosiaalista elämää.
"Aivan. "
Kertoo kuitenkin just jotain työpaikan ja työkavereiden asenteista, kun ei voi suoraan myöntää olleensa yksin laivalla.
"No mistä ne ihmiset tietävät miksi olet juuri tällä kertaa yksin laivalla? Tai paremminkin, miksi olet juuri ko. hetkellä yksin laivan baarissa? "
No kiinnostuneimmat tulevat kuitenkin tätä asiaa multa kysymään, mutta jos sitten valehtelisi olevansa kavereiden kanssa tai jonkun teiniporukan valvojana. Vituttaa vaan tällainen elämä, kun joutuu elämään koko elämänsä valheiden varjossa, eikä totuutta voi koskaan missään kertoa. No täytyy sitten vaan selvitä elämästä valehtelemalla, niin kun olen tehnyt aina tähänkin asti.
"Niin olisi. "
Kyllähän vanhemmat alkavat varmasti taas kysellä multa siitä, että miksi mulla ei ole ketään kavereita joiden kanssa lähteä reissuun, kun he kuulevat mun olevan yksin laivareissulla ja vielä oikein peräti Tukholmassa asti. Vanhemmat kun ovat aina sanoneet mulle sitä, että mun pitäisi odottaa niin kauan, että löytäisin jostain hyviä kavereita, joiden kanssa voisin sitten reissuun lähteä, mutta kun haluaisin elää jo nyt normaalia elämää ulkomaan matkoineen, enkä vaan odottaa ikuisesti sitä, että jos niitä kavereita jostain löytyisi, kun todennäköisesti mulle ei tule koskaan edes löytymään.
"Niin, sinullahan on kaksi vaihtoehtoa. Tyydyt tilanteeseen tai teet itsetunnollesi jotain eli alat kehittää sitä. Luuletko, että joku itsevarmempi kaveri edes miettisi kahta kertaa lähteäkö laivalle yksin vai ei? Jos itsevarmaa huvittaisi, hänhän lähtisi. Eikä miettisi ollenkaan mitä muut ajattelevat, koska itsevarmaa ei kiinnosta. "
No näillä itsevarmoilla tyypeillä on jo ennestään paljon kavereita, joten ei heidän edes tarvii lähteä yksin laivareissuille, heillä ei siis ole tätä samaa ongelmaa mitä mulla on aina ollut.voi jessus kirjoitti:
"Olet varmaan mies tai keski-ikäistä naista vanhempi, sillä en ole koskaan kuullut nuorempien naisten mitään tällaista sanovan "
Olen 27v nainen.
Toivoisin ettet käyttäisi näitä yleistyksiä "kaikki". En ole koskaan tavannut naista, joka sopisi noihin määritelmiisi siitä mitä kaikki nuoret naiset ovat, ja mitä he kaipaavat parisuhteelta."Toivoisin ettet käyttäisi näitä yleistyksiä "kaikki". En ole koskaan tavannut naista, joka sopisi noihin määritelmiisi siitä mitä kaikki nuoret naiset ovat, ja mitä he kaipaavat parisuhteelta. "
No ehkä olen tottunut yleistämään, kun en ole koskaan tavannut missään eri tavalla ajattelevia tai yleensä massasta poikkeavia ihmisiä tai naisia. Vanhassa kotikaupungissani kun ilmapiiri oli ja on edelleenkin erittäin ahdasmielinen ja siellä näitä pinnallisia ihmisiä kun hyvin hyvin paljon, joten ei siellä koskaan tavannut missään sellaisia naisia, jotka olisivat ajatellut asioista esim. sun tavalla. Suoraan sanottuna tuolla kaupungissa kasvaminen ja eläminen pilasi mun elämän ja nuoruuteni aivan kokonaan.- Ei noin
DarkFear kirjoitti:
"Tämä riippuu naisesta. Jotkut naiset eivät edes halua solmia uusia ystävyyssuhteita niiden kahden parhaan kaverinsa lisäksi ja illanvietot ovat sujuneet kaksin tai kolmisin edelliset 20 vuotta ja sujuvat vielä vanhainkodissakin. Ihmisten sosiaalisuusasteissa on eroja. Joillekin on tärkeää solmia jatkuvasti uusia ystävyyssuhteita, kaikille ei. "
Niin no toisia onnistaa, kun toisia taas ei. Itse kun en ole vielä tähän ikään mennessä tavannut missään sellaisia naisia, jotka ajattelisivat tällä tavalla ja pitäisivät sitä miehen kaverimäärää täysin yhdentekevänä asiana. Itse kun haluisin tutustua just näihin niin sanottuihin "epäsosiaalisiin" naisiin, sillä he eivät ole yhtä pinnallisia ja suvaitsemattomia kun nämä ylisosiaaliset facebook-fanaatikot, joille se miehen sosiaalisuus ja suuret kaverimäärät ovat se parisuhteen kaikkein tärkein asia. Harmi vaan kun tämänlaisia persoonia ei pysty koskaan missään tapaamaan, tai ainakaan itse en ole koskaan tavannut.
"Kuten joku jo totesikin, laivalla on niin paljon yksinäisiä ettei tosikaan. Eivät kaikki lähde risteilemään juhlimisen takia (tai ainakaan pelkästään). Jotkut menevät laivalla esim. sukuloimaan tai työasioita hoitamaan Tukholmaan, eikä tällöin ole välttämättä seuraa. Lisäksi voi käydä niin että kaveri tai kaverit löytävät parempaa seuraa tai sammuvat hyttiin. Osa ikäisistäsi voi olla myös valvomassa jonkun nuoremman sisaruksen kaveriporukkaa, ja varmastikaan kolmekymppinen ei ole tervetullut eikä edes kiinnostunut juuri 18v täyttäneiden lasten "illanvietosta" vaan liikkuu enimmäkseen yksin. Tällaisesta on omakohtaista kokemusta ihan tämän vuoden puolelta, taisin jaksaa katsella ipanoita peräti seisovan pöydän ajan ennen kun lähdin jahtaamaan naisia... siis viettämään kulttuuri-iltaa. :) "
Niin en tiedä sitä, että pitäiskö sitten myöntää suoraan olevansa yksin laivalla, vai valehtelisinko olevani kavereiden kanssa tai joidenkin 18-vuotiaiden teinien valvojana. Tietenkin se tekisi kyselijöihin aina paremman vaikutuksen, jos kertoisin kuitenkin olevani joidenkin seurassa, sillä yksinään oleva nuori mies vaikuttaisi kuitenkin vaan säälittävältä luuserilta johon ei edes kannata tutustua, kun sillä ei ole tarpeeksi laajaa sosiaalista elämää.
"Aivan. "
Kertoo kuitenkin just jotain työpaikan ja työkavereiden asenteista, kun ei voi suoraan myöntää olleensa yksin laivalla.
"No mistä ne ihmiset tietävät miksi olet juuri tällä kertaa yksin laivalla? Tai paremminkin, miksi olet juuri ko. hetkellä yksin laivan baarissa? "
No kiinnostuneimmat tulevat kuitenkin tätä asiaa multa kysymään, mutta jos sitten valehtelisi olevansa kavereiden kanssa tai jonkun teiniporukan valvojana. Vituttaa vaan tällainen elämä, kun joutuu elämään koko elämänsä valheiden varjossa, eikä totuutta voi koskaan missään kertoa. No täytyy sitten vaan selvitä elämästä valehtelemalla, niin kun olen tehnyt aina tähänkin asti.
"Niin olisi. "
Kyllähän vanhemmat alkavat varmasti taas kysellä multa siitä, että miksi mulla ei ole ketään kavereita joiden kanssa lähteä reissuun, kun he kuulevat mun olevan yksin laivareissulla ja vielä oikein peräti Tukholmassa asti. Vanhemmat kun ovat aina sanoneet mulle sitä, että mun pitäisi odottaa niin kauan, että löytäisin jostain hyviä kavereita, joiden kanssa voisin sitten reissuun lähteä, mutta kun haluaisin elää jo nyt normaalia elämää ulkomaan matkoineen, enkä vaan odottaa ikuisesti sitä, että jos niitä kavereita jostain löytyisi, kun todennäköisesti mulle ei tule koskaan edes löytymään.
"Niin, sinullahan on kaksi vaihtoehtoa. Tyydyt tilanteeseen tai teet itsetunnollesi jotain eli alat kehittää sitä. Luuletko, että joku itsevarmempi kaveri edes miettisi kahta kertaa lähteäkö laivalle yksin vai ei? Jos itsevarmaa huvittaisi, hänhän lähtisi. Eikä miettisi ollenkaan mitä muut ajattelevat, koska itsevarmaa ei kiinnosta. "
No näillä itsevarmoilla tyypeillä on jo ennestään paljon kavereita, joten ei heidän edes tarvii lähteä yksin laivareissuille, heillä ei siis ole tätä samaa ongelmaa mitä mulla on aina ollut."Niin no toisia onnistaa, kun toisia taas ei. Itse kun en ole vielä tähän ikään mennessä tavannut missään sellaisia naisia, jotka ajattelisivat tällä tavalla ja pitäisivät sitä miehen kaverimäärää täysin yhdentekevänä asiana."
Kaverimäärä on varmasti melko yhdentekevä asia ainakin seuran laatuun verrattuna.
"Itse kun haluisin tutustua just näihin niin sanottuihin "epäsosiaalisiin" naisiin, sillä he eivät ole yhtä pinnallisia ja suvaitsemattomia kun nämä ylisosiaaliset facebook-fanaatikot, joille se miehen sosiaalisuus ja suuret kaverimäärät ovat se parisuhteen kaikkein tärkein asia. Harmi vaan kun tämänlaisia persoonia ei pysty koskaan missään tapaamaan, tai ainakaan itse en ole koskaan tavannut."
Kukahan nyt on suvaitsematon? Väitätkö oikeasti, että sosiaalisuus tekee ihmisestä suvaitsemattoman ja pinnallisen?
Sitäpaitsi Facebookissa on kyllä melko paljon myös introverttejä, ei se ole ylisosiaalisten ihmisten temmellyskenttä. Et tietenkään voi asiaa tietää kun sinulla ei ole profiilia, mutta älä väitä kun et tiedä.
"Niin en tiedä sitä, että pitäiskö sitten myöntää suoraan olevansa yksin laivalla, vai valehtelisinko olevani kavereiden kanssa tai joidenkin 18-vuotiaiden teinien valvojana. Tietenkin se tekisi kyselijöihin aina paremman vaikutuksen, jos kertoisin kuitenkin olevani joidenkin seurassa, sillä yksinään oleva nuori mies vaikuttaisi kuitenkin vaan säälittävältä luuserilta johon ei edes kannata tutustua, kun sillä ei ole tarpeeksi laajaa sosiaalista elämää."
Miten niin tekisi? Jos joku voi ajatella että olet elämätön luuseri koska olet yksin laivalla niin yhtä hyvin saman johtopäätöksen voi tehdä teinien valvonnasta (hahhah, oli pakko lähteä laivalle teinien kanssa kun ei muuta seuraa saanut). Toimiikohan tuo kuitenkaan noin? Ei taida toimia.
Tottakai jos alat selitellä että sinulla ei ole yhtään kaveria sitä pidetään outona. Ei välttämättä kaverittomuutta, mutta sitä että avaudut noin suoraan jollekin ihmiselle jonka kohtasit äsken. Se ei ole niinsanotusti normaalia.
"Kertoo kuitenkin just jotain työpaikan ja työkavereiden asenteista, kun ei voi suoraan myöntää olleensa yksin laivalla."
Onko tämä nyt sinun päässäsi oleva asia? Kuinka hyvin edes tunnet työkaverisi? Todennäköisesti melko pintapuolisesti, ja duunikaverisi kertovat sinulle vain small talkin omaisesti niitä "normaaleja" asioita elämästään. Harva avautuu ongelmistaan tai ikävistä asioista töissä, se ei sovi sinne. Mieluummin pidetään todellisuutta vähän kauniimpi imago yllä.
"No kiinnostuneimmat tulevat kuitenkin tätä asiaa multa kysymään, mutta jos sitten valehtelisi olevansa kavereiden kanssa tai jonkun teiniporukan valvojana. Vituttaa vaan tällainen elämä, kun joutuu elämään koko elämänsä valheiden varjossa, eikä totuutta voi koskaan missään kertoa. No täytyy sitten vaan selvitä elämästä valehtelemalla, niin kun olen tehnyt aina tähänkin asti."
Tämä on taas sitä sinun omaa asennettasi. Voit aivan hyvin myöntää olevasi yksin koska kukaan ei lähtenyt juuri tällä kertaa seuraksi ja halusit jouluostoksille Tukholmaan. Se, että sinut tuomitaan on sinun päässäsi oleva asia, ei reaalitodellisuudessa. Koska ei niitä muita kiinnosta. On ihan vainoharhaista ajatella että tuhannet laivamatkustajat vaivaisivat päätään sinun tekemisilläsi tai sillä onko sinulla kavereita vai ei. Normaalit aikuiset kyllä ovat yllättävän suvaitsevaisia, sinä vaan olet jämähtänyt henkisesti siihen maailmaan mitä se oli kun oli 18. Sen ikäisille esimerkiksi joku kaveripiirin suosio on niin tärkeää, ei vanhemmille niinkään.
"Kyllähän vanhemmat alkavat varmasti taas kysellä multa siitä, että miksi mulla ei ole ketään kavereita joiden kanssa lähteä reissuun, kun he kuulevat mun olevan yksin laivareissulla ja vielä oikein peräti Tukholmassa asti. Vanhemmat kun ovat aina sanoneet mulle sitä, että mun pitäisi odottaa niin kauan, että löytäisin jostain hyviä kavereita, joiden kanssa voisin sitten reissuun lähteä, mutta kun haluaisin elää jo nyt normaalia elämää ulkomaan matkoineen, enkä vaan odottaa ikuisesti sitä, että jos niitä kavereita jostain löytyisi, kun todennäköisesti mulle ei tule koskaan edes löytymään."
Toitottavatko vanhempasi sinulle oikeasti tuollaista tuubaa? Olisi minultakin jäänyt paljon kokematta, jos vanhempani olisivat torpanneet yliopistoaikaiset vaihto-opiskelijasuunnitelmani koska "sulla ei kukaan kaveri lähde mukaan". No ei tietenkään lähde, se pointtihan juuri on lähteä yksin!
"No näillä itsevarmoilla tyypeillä on jo ennestään paljon kavereita, joten ei heidän edes tarvii lähteä yksin laivareissuille, heillä ei siis ole tätä samaa ongelmaa mitä mulla on aina ollut."
Itsevarmuutta voi kehittää, ja lisäksi tiedän kyllä paljon oikeasti itsevarmoja ihmisiä jotka matkailevat ja tekevät muitakin asioita yksin. Sitähän se todellinen itsevarmuus on. Voit tehdä jotain ilman seuraakin, koska haluat. Et tarvitse 15-vuotiaan tavoin kavereita tukemaan, vaan olet omien polkujesi kulkija. Ei noin kirjoitti:
"Niin no toisia onnistaa, kun toisia taas ei. Itse kun en ole vielä tähän ikään mennessä tavannut missään sellaisia naisia, jotka ajattelisivat tällä tavalla ja pitäisivät sitä miehen kaverimäärää täysin yhdentekevänä asiana."
Kaverimäärä on varmasti melko yhdentekevä asia ainakin seuran laatuun verrattuna.
"Itse kun haluisin tutustua just näihin niin sanottuihin "epäsosiaalisiin" naisiin, sillä he eivät ole yhtä pinnallisia ja suvaitsemattomia kun nämä ylisosiaaliset facebook-fanaatikot, joille se miehen sosiaalisuus ja suuret kaverimäärät ovat se parisuhteen kaikkein tärkein asia. Harmi vaan kun tämänlaisia persoonia ei pysty koskaan missään tapaamaan, tai ainakaan itse en ole koskaan tavannut."
Kukahan nyt on suvaitsematon? Väitätkö oikeasti, että sosiaalisuus tekee ihmisestä suvaitsemattoman ja pinnallisen?
Sitäpaitsi Facebookissa on kyllä melko paljon myös introverttejä, ei se ole ylisosiaalisten ihmisten temmellyskenttä. Et tietenkään voi asiaa tietää kun sinulla ei ole profiilia, mutta älä väitä kun et tiedä.
"Niin en tiedä sitä, että pitäiskö sitten myöntää suoraan olevansa yksin laivalla, vai valehtelisinko olevani kavereiden kanssa tai joidenkin 18-vuotiaiden teinien valvojana. Tietenkin se tekisi kyselijöihin aina paremman vaikutuksen, jos kertoisin kuitenkin olevani joidenkin seurassa, sillä yksinään oleva nuori mies vaikuttaisi kuitenkin vaan säälittävältä luuserilta johon ei edes kannata tutustua, kun sillä ei ole tarpeeksi laajaa sosiaalista elämää."
Miten niin tekisi? Jos joku voi ajatella että olet elämätön luuseri koska olet yksin laivalla niin yhtä hyvin saman johtopäätöksen voi tehdä teinien valvonnasta (hahhah, oli pakko lähteä laivalle teinien kanssa kun ei muuta seuraa saanut). Toimiikohan tuo kuitenkaan noin? Ei taida toimia.
Tottakai jos alat selitellä että sinulla ei ole yhtään kaveria sitä pidetään outona. Ei välttämättä kaverittomuutta, mutta sitä että avaudut noin suoraan jollekin ihmiselle jonka kohtasit äsken. Se ei ole niinsanotusti normaalia.
"Kertoo kuitenkin just jotain työpaikan ja työkavereiden asenteista, kun ei voi suoraan myöntää olleensa yksin laivalla."
Onko tämä nyt sinun päässäsi oleva asia? Kuinka hyvin edes tunnet työkaverisi? Todennäköisesti melko pintapuolisesti, ja duunikaverisi kertovat sinulle vain small talkin omaisesti niitä "normaaleja" asioita elämästään. Harva avautuu ongelmistaan tai ikävistä asioista töissä, se ei sovi sinne. Mieluummin pidetään todellisuutta vähän kauniimpi imago yllä.
"No kiinnostuneimmat tulevat kuitenkin tätä asiaa multa kysymään, mutta jos sitten valehtelisi olevansa kavereiden kanssa tai jonkun teiniporukan valvojana. Vituttaa vaan tällainen elämä, kun joutuu elämään koko elämänsä valheiden varjossa, eikä totuutta voi koskaan missään kertoa. No täytyy sitten vaan selvitä elämästä valehtelemalla, niin kun olen tehnyt aina tähänkin asti."
Tämä on taas sitä sinun omaa asennettasi. Voit aivan hyvin myöntää olevasi yksin koska kukaan ei lähtenyt juuri tällä kertaa seuraksi ja halusit jouluostoksille Tukholmaan. Se, että sinut tuomitaan on sinun päässäsi oleva asia, ei reaalitodellisuudessa. Koska ei niitä muita kiinnosta. On ihan vainoharhaista ajatella että tuhannet laivamatkustajat vaivaisivat päätään sinun tekemisilläsi tai sillä onko sinulla kavereita vai ei. Normaalit aikuiset kyllä ovat yllättävän suvaitsevaisia, sinä vaan olet jämähtänyt henkisesti siihen maailmaan mitä se oli kun oli 18. Sen ikäisille esimerkiksi joku kaveripiirin suosio on niin tärkeää, ei vanhemmille niinkään.
"Kyllähän vanhemmat alkavat varmasti taas kysellä multa siitä, että miksi mulla ei ole ketään kavereita joiden kanssa lähteä reissuun, kun he kuulevat mun olevan yksin laivareissulla ja vielä oikein peräti Tukholmassa asti. Vanhemmat kun ovat aina sanoneet mulle sitä, että mun pitäisi odottaa niin kauan, että löytäisin jostain hyviä kavereita, joiden kanssa voisin sitten reissuun lähteä, mutta kun haluaisin elää jo nyt normaalia elämää ulkomaan matkoineen, enkä vaan odottaa ikuisesti sitä, että jos niitä kavereita jostain löytyisi, kun todennäköisesti mulle ei tule koskaan edes löytymään."
Toitottavatko vanhempasi sinulle oikeasti tuollaista tuubaa? Olisi minultakin jäänyt paljon kokematta, jos vanhempani olisivat torpanneet yliopistoaikaiset vaihto-opiskelijasuunnitelmani koska "sulla ei kukaan kaveri lähde mukaan". No ei tietenkään lähde, se pointtihan juuri on lähteä yksin!
"No näillä itsevarmoilla tyypeillä on jo ennestään paljon kavereita, joten ei heidän edes tarvii lähteä yksin laivareissuille, heillä ei siis ole tätä samaa ongelmaa mitä mulla on aina ollut."
Itsevarmuutta voi kehittää, ja lisäksi tiedän kyllä paljon oikeasti itsevarmoja ihmisiä jotka matkailevat ja tekevät muitakin asioita yksin. Sitähän se todellinen itsevarmuus on. Voit tehdä jotain ilman seuraakin, koska haluat. Et tarvitse 15-vuotiaan tavoin kavereita tukemaan, vaan olet omien polkujesi kulkija.Niinhän sitä luulisi, mutta kun en vaan ole koskaan tällä tavalla ajattelevia naisia tavannut.
"Kukahan nyt on suvaitsematon? Väitätkö oikeasti, että sosiaalisuus tekee ihmisestä suvaitsemattoman ja pinnallisen? "
En väitä, mutta se on just sitä pinnallisuutta ja suvaitsemattomuutta, kun ei osata ymmärtää meitä yksinäisyydestä kärsiviä ihmisiä ja pidetään meitä outoina ja epänormaaleina.
"Sitäpaitsi Facebookissa on kyllä melko paljon myös introverttejä, ei se ole ylisosiaalisten ihmisten temmellyskenttä. Et tietenkään voi asiaa tietää kun sinulla ei ole profiilia, mutta älä väitä kun et tiedä. "
Eipä mulla olisi mitään järkeä liittyä tonne facebookiin, kun oma kaverimäärä on täysi nolla ja ollut jo viime vuosituhannelta asti, ei sitä facebookkia ole tarkoitettu millekkään totaaliyksinäisille ja kaverittomille ihmisille.
"Miten niin tekisi? Jos joku voi ajatella että olet elämätön luuseri koska olet yksin laivalla niin yhtä hyvin saman johtopäätöksen voi tehdä teinien valvonnasta (hahhah, oli pakko lähteä laivalle teinien kanssa kun ei muuta seuraa saanut). Toimiikohan tuo kuitenkaan noin? Ei taida toimia. "
Ymmärsit nyt väärin. Tarkoitin nyt sitä, että jos väittäisin olevani vaikka jonkun teiniryhmän valvojana ja vielä ihan sen takia, että oikein välttämättä halusin sen ryhmän valvojaksi lähteä. Sitten olisi vaan se ongelma, että pitäisi osata keksiä täydellinen peitetarina ja se, että minkä ryhmän valvojana oikein olisi, kun en ole edes opettaja ammatiltani, enkä muutenkaan missään nuorisotyössä.
"Tottakai jos alat selitellä että sinulla ei ole yhtään kaveria sitä pidetään outona. Ei välttämättä kaverittomuutta, mutta sitä että avaudut noin suoraan jollekin ihmiselle jonka kohtasit äsken. Se ei ole niinsanotusti normaalia. "
No en nyt toki alkaisi suoraan sitä selitellä, mutta jos joku kyselijä alkaisi tentata mua asiasta samalla tavalla ja yhtä tiukkaan sävyyn kun vanhan kotikaupungin baareissa, niin sitten voisi jo vihaisesti suoraan sen huutaa päin naamaa, ettei ole kavereita ja kertoa sen, miten elämä on potkinut pahasti päähän vanhassa kotikaupungissa.
"Onko tämä nyt sinun päässäsi oleva asia? Kuinka hyvin edes tunnet työkaverisi? Todennäköisesti melko pintapuolisesti, ja duunikaverisi kertovat sinulle vain small talkin omaisesti niitä "normaaleja" asioita elämästään. Harva avautuu ongelmistaan tai ikävistä asioista töissä, se ei sovi sinne. Mieluummin pidetään todellisuutta vähän kauniimpi imago yllä. "
No ainakin hyvin monet työkaverit kertovat kyllä avoimesti viikonlopun baarireissuista ja hehkuttavat aina sitä, miten heillä on paljon kavereita ja miten facebookissa tulee jatkuvasti lisää uusia kaveripyyntöjä ym. pinnallista paskaa. Lisäksi mulla on tullut myös sellainen fiilis, että he aistivat mun olevan yksinäinen, kun itse en koskaan kerro mitään samanlaisia juttuja ja muutenkin olen kertonut varsin varovaisesti mitään menneisyydestäni.
No kun mut on tähänkin saakka tuomittu aina ihmisten parissa yksinäisyyden takia, niin tuntuu vaan vaikealta ajatella, että miten ne ihmisten asenteet olisivat muka muuttuneet jotenkin suvaitsevaisemmiksi ja ymmärtäväisemmiksi mun kannalta katsottuna.
"Toitottavatko vanhempasi sinulle oikeasti tuollaista tuubaa? Olisi minultakin jäänyt paljon kokematta, jos vanhempani olisivat torpanneet yliopistoaikaiset vaihto-opiskelijasuunnitelmani koska "sulla ei kukaan kaveri lähde mukaan". No ei tietenkään lähde, se pointtihan juuri on lähteä yksin! "
Näin vanhempani ovat ikävä kyllä aina mulle sanoneet, jos olen vähänkin maininnut heille jostain ulkomaan matkasta johon haluaisin lähteä. En ole koskaan edes kertonut vanhemmilleni mitään siitä, että olen tehnyt profiilin tänne Suomi24-sivustolle ja kirjoitellut tänne jo vuosikausien ajan, sillä tästäkään asiasta he eivät kuitenkaan tykkäisi, sillä heidän mielestä kun mun kaltaisen normaalin nuoren miehen pitäisi pystyä juttelemaan ja muodostamaan niitä ihmiskontakteja tuolla reaalimaailmassa, kuten muutkin nuoret aina tekevät, eikä missään netin välityksellä, jossa liikkuu heidän mielestä vaan kaiken maailman hörhöjä ja sekopäitä, jotka eivät löydä seuraa oikeasta maailmasta.
"Itsevarmuutta voi kehittää, ja lisäksi tiedän kyllä paljon oikeasti itsevarmoja ihmisiä jotka matkailevat ja tekevät muitakin asioita yksin. Sitähän se todellinen itsevarmuus on. Voit tehdä jotain ilman seuraakin, koska haluat. Et tarvitse 15-vuotiaan tavoin kavereita tukemaan, vaan olet omien polkujesi kulkija. "
Kun olisi saanut aikoinaan vanhemmilta enemmän kannustusta kaikkeen tällaiseen, niin olisi varmasti mullakin se itseluottamus tänä päivänä parempi. Mutta kun vanhempien suhtautuminen kaikkia mun tekemisiä kohtaan on ollut aina just tollainen niin kun tossa yllä kerroin, niin kyllähän se väkisin lyö itsetunnon nollaa alemmalle tasolle.- Ei noin
DarkFear kirjoitti:
Niinhän sitä luulisi, mutta kun en vaan ole koskaan tällä tavalla ajattelevia naisia tavannut.
"Kukahan nyt on suvaitsematon? Väitätkö oikeasti, että sosiaalisuus tekee ihmisestä suvaitsemattoman ja pinnallisen? "
En väitä, mutta se on just sitä pinnallisuutta ja suvaitsemattomuutta, kun ei osata ymmärtää meitä yksinäisyydestä kärsiviä ihmisiä ja pidetään meitä outoina ja epänormaaleina.
"Sitäpaitsi Facebookissa on kyllä melko paljon myös introverttejä, ei se ole ylisosiaalisten ihmisten temmellyskenttä. Et tietenkään voi asiaa tietää kun sinulla ei ole profiilia, mutta älä väitä kun et tiedä. "
Eipä mulla olisi mitään järkeä liittyä tonne facebookiin, kun oma kaverimäärä on täysi nolla ja ollut jo viime vuosituhannelta asti, ei sitä facebookkia ole tarkoitettu millekkään totaaliyksinäisille ja kaverittomille ihmisille.
"Miten niin tekisi? Jos joku voi ajatella että olet elämätön luuseri koska olet yksin laivalla niin yhtä hyvin saman johtopäätöksen voi tehdä teinien valvonnasta (hahhah, oli pakko lähteä laivalle teinien kanssa kun ei muuta seuraa saanut). Toimiikohan tuo kuitenkaan noin? Ei taida toimia. "
Ymmärsit nyt väärin. Tarkoitin nyt sitä, että jos väittäisin olevani vaikka jonkun teiniryhmän valvojana ja vielä ihan sen takia, että oikein välttämättä halusin sen ryhmän valvojaksi lähteä. Sitten olisi vaan se ongelma, että pitäisi osata keksiä täydellinen peitetarina ja se, että minkä ryhmän valvojana oikein olisi, kun en ole edes opettaja ammatiltani, enkä muutenkaan missään nuorisotyössä.
"Tottakai jos alat selitellä että sinulla ei ole yhtään kaveria sitä pidetään outona. Ei välttämättä kaverittomuutta, mutta sitä että avaudut noin suoraan jollekin ihmiselle jonka kohtasit äsken. Se ei ole niinsanotusti normaalia. "
No en nyt toki alkaisi suoraan sitä selitellä, mutta jos joku kyselijä alkaisi tentata mua asiasta samalla tavalla ja yhtä tiukkaan sävyyn kun vanhan kotikaupungin baareissa, niin sitten voisi jo vihaisesti suoraan sen huutaa päin naamaa, ettei ole kavereita ja kertoa sen, miten elämä on potkinut pahasti päähän vanhassa kotikaupungissa.
"Onko tämä nyt sinun päässäsi oleva asia? Kuinka hyvin edes tunnet työkaverisi? Todennäköisesti melko pintapuolisesti, ja duunikaverisi kertovat sinulle vain small talkin omaisesti niitä "normaaleja" asioita elämästään. Harva avautuu ongelmistaan tai ikävistä asioista töissä, se ei sovi sinne. Mieluummin pidetään todellisuutta vähän kauniimpi imago yllä. "
No ainakin hyvin monet työkaverit kertovat kyllä avoimesti viikonlopun baarireissuista ja hehkuttavat aina sitä, miten heillä on paljon kavereita ja miten facebookissa tulee jatkuvasti lisää uusia kaveripyyntöjä ym. pinnallista paskaa. Lisäksi mulla on tullut myös sellainen fiilis, että he aistivat mun olevan yksinäinen, kun itse en koskaan kerro mitään samanlaisia juttuja ja muutenkin olen kertonut varsin varovaisesti mitään menneisyydestäni.
No kun mut on tähänkin saakka tuomittu aina ihmisten parissa yksinäisyyden takia, niin tuntuu vaan vaikealta ajatella, että miten ne ihmisten asenteet olisivat muka muuttuneet jotenkin suvaitsevaisemmiksi ja ymmärtäväisemmiksi mun kannalta katsottuna.
"Toitottavatko vanhempasi sinulle oikeasti tuollaista tuubaa? Olisi minultakin jäänyt paljon kokematta, jos vanhempani olisivat torpanneet yliopistoaikaiset vaihto-opiskelijasuunnitelmani koska "sulla ei kukaan kaveri lähde mukaan". No ei tietenkään lähde, se pointtihan juuri on lähteä yksin! "
Näin vanhempani ovat ikävä kyllä aina mulle sanoneet, jos olen vähänkin maininnut heille jostain ulkomaan matkasta johon haluaisin lähteä. En ole koskaan edes kertonut vanhemmilleni mitään siitä, että olen tehnyt profiilin tänne Suomi24-sivustolle ja kirjoitellut tänne jo vuosikausien ajan, sillä tästäkään asiasta he eivät kuitenkaan tykkäisi, sillä heidän mielestä kun mun kaltaisen normaalin nuoren miehen pitäisi pystyä juttelemaan ja muodostamaan niitä ihmiskontakteja tuolla reaalimaailmassa, kuten muutkin nuoret aina tekevät, eikä missään netin välityksellä, jossa liikkuu heidän mielestä vaan kaiken maailman hörhöjä ja sekopäitä, jotka eivät löydä seuraa oikeasta maailmasta.
"Itsevarmuutta voi kehittää, ja lisäksi tiedän kyllä paljon oikeasti itsevarmoja ihmisiä jotka matkailevat ja tekevät muitakin asioita yksin. Sitähän se todellinen itsevarmuus on. Voit tehdä jotain ilman seuraakin, koska haluat. Et tarvitse 15-vuotiaan tavoin kavereita tukemaan, vaan olet omien polkujesi kulkija. "
Kun olisi saanut aikoinaan vanhemmilta enemmän kannustusta kaikkeen tällaiseen, niin olisi varmasti mullakin se itseluottamus tänä päivänä parempi. Mutta kun vanhempien suhtautuminen kaikkia mun tekemisiä kohtaan on ollut aina just tollainen niin kun tossa yllä kerroin, niin kyllähän se väkisin lyö itsetunnon nollaa alemmalle tasolle."En väitä, mutta se on just sitä pinnallisuutta ja suvaitsemattomuutta, kun ei osata ymmärtää meitä yksinäisyydestä kärsiviä ihmisiä ja pidetään meitä outoina ja epänormaaleina."
Ihminen pitää outona ja epänormaalina asioita, jotka ovat vieraita. Jos ei tunnu yksinäisiä, sitten pitää yksinäisiä outona.
"Eipä mulla olisi mitään järkeä liittyä tonne facebookiin, kun oma kaverimäärä on täysi nolla ja ollut jo viime vuosituhannelta asti, ei sitä facebookkia ole tarkoitettu millekkään totaaliyksinäisille ja kaverittomille ihmisille."
Ei varmaan, mutta ei myöskään pelkästään ihmisille joilla on satoja tai tuhansia kavereita. Aika harvalla on.
"Ymmärsit nyt väärin. Tarkoitin nyt sitä, että jos väittäisin olevani vaikka jonkun teiniryhmän valvojana ja vielä ihan sen takia, että oikein välttämättä halusin sen ryhmän valvojaksi lähteä. Sitten olisi vaan se ongelma, että pitäisi osata keksiä täydellinen peitetarina ja se, että minkä ryhmän valvojana oikein olisi, kun en ole edes opettaja ammatiltani, enkä muutenkaan missään nuorisotyössä."
Niin, tai sitten vaan sanot lähteneesi yksin reissuun.
"No en nyt toki alkaisi suoraan sitä selitellä, mutta jos joku kyselijä alkaisi tentata mua asiasta samalla tavalla ja yhtä tiukkaan sävyyn kun vanhan kotikaupungin baareissa, niin sitten voisi jo vihaisesti suoraan sen huutaa päin naamaa, ettei ole kavereita ja kertoa sen, miten elämä on potkinut pahasti päähän vanhassa kotikaupungissa."
Ja mitä tuosta hyödyt, paitsi saat hullun maineen?
"No ainakin hyvin monet työkaverit kertovat kyllä avoimesti viikonlopun baarireissuista ja hehkuttavat aina sitä, miten heillä on paljon kavereita ja miten facebookissa tulee jatkuvasti lisää uusia kaveripyyntöjä ym. pinnallista paskaa."
Niin, ja jutuistasi päätellen sinä tekisit melko lailla samoin jos kavereita olisi. Kävisit baarissa, keikoilla ja laivalla. Ja varmaan olisit Facebookissa ja puhuisit noista asioista.
Mutta ei kai tuo estä sinua kaverustumasta duunikavereiden kanssa?
"Lisäksi mulla on tullut myös sellainen fiilis, että he aistivat mun olevan yksinäinen, kun itse en koskaan kerro mitään samanlaisia juttuja ja muutenkin olen kertonut varsin varovaisesti mitään menneisyydestäni."
Tai sitten pitävät sinua introverttinä.
"No kun mut on tähänkin saakka tuomittu aina ihmisten parissa yksinäisyyden takia, niin tuntuu vaan vaikealta ajatella, että miten ne ihmisten asenteet olisivat muka muuttuneet jotenkin suvaitsevaisemmiksi ja ymmärtäväisemmiksi mun kannalta katsottuna."
Kolmekymppinen katselee maailmaa aika lailla eri tavoin kun 18-vuotias, siksi.
"Näin vanhempani ovat ikävä kyllä aina mulle sanoneet, jos olen vähänkin maininnut heille jostain ulkomaan matkasta johon haluaisin lähteä."
No älä sano? Tai kerro miksi menet yksin.
"En ole koskaan edes kertonut vanhemmilleni mitään siitä, että olen tehnyt profiilin tänne Suomi24-sivustolle ja kirjoitellut tänne jo vuosikausien ajan, sillä tästäkään asiasta he eivät kuitenkaan tykkäisi, sillä heidän mielestä kun mun kaltaisen normaalin nuoren miehen pitäisi pystyä juttelemaan ja muodostamaan niitä ihmiskontakteja tuolla reaalimaailmassa, kuten muutkin nuoret aina tekevät, eikä missään netin välityksellä, jossa liikkuu heidän mielestä vaan kaiken maailman hörhöjä ja sekopäitä, jotka eivät löydä seuraa oikeasta maailmasta."
En minäkään äidille nettielämästä kerro. Olen ollut sen verran paljon aktiivi muutamalla foorumilla ja saanut kavereita sitä kautta, ehkä se olisi outoa.
"Kun olisi saanut aikoinaan vanhemmilta enemmän kannustusta kaikkeen tällaiseen, niin olisi varmasti mullakin se itseluottamus tänä päivänä parempi. Mutta kun vanhempien suhtautuminen kaikkia mun tekemisiä kohtaan on ollut aina just tollainen niin kun tossa yllä kerroin, niin kyllähän se väkisin lyö itsetunnon nollaa alemmalle tasolle."
Kannattaisiko ottaa hajurakoa? Ei noin kirjoitti:
"En väitä, mutta se on just sitä pinnallisuutta ja suvaitsemattomuutta, kun ei osata ymmärtää meitä yksinäisyydestä kärsiviä ihmisiä ja pidetään meitä outoina ja epänormaaleina."
Ihminen pitää outona ja epänormaalina asioita, jotka ovat vieraita. Jos ei tunnu yksinäisiä, sitten pitää yksinäisiä outona.
"Eipä mulla olisi mitään järkeä liittyä tonne facebookiin, kun oma kaverimäärä on täysi nolla ja ollut jo viime vuosituhannelta asti, ei sitä facebookkia ole tarkoitettu millekkään totaaliyksinäisille ja kaverittomille ihmisille."
Ei varmaan, mutta ei myöskään pelkästään ihmisille joilla on satoja tai tuhansia kavereita. Aika harvalla on.
"Ymmärsit nyt väärin. Tarkoitin nyt sitä, että jos väittäisin olevani vaikka jonkun teiniryhmän valvojana ja vielä ihan sen takia, että oikein välttämättä halusin sen ryhmän valvojaksi lähteä. Sitten olisi vaan se ongelma, että pitäisi osata keksiä täydellinen peitetarina ja se, että minkä ryhmän valvojana oikein olisi, kun en ole edes opettaja ammatiltani, enkä muutenkaan missään nuorisotyössä."
Niin, tai sitten vaan sanot lähteneesi yksin reissuun.
"No en nyt toki alkaisi suoraan sitä selitellä, mutta jos joku kyselijä alkaisi tentata mua asiasta samalla tavalla ja yhtä tiukkaan sävyyn kun vanhan kotikaupungin baareissa, niin sitten voisi jo vihaisesti suoraan sen huutaa päin naamaa, ettei ole kavereita ja kertoa sen, miten elämä on potkinut pahasti päähän vanhassa kotikaupungissa."
Ja mitä tuosta hyödyt, paitsi saat hullun maineen?
"No ainakin hyvin monet työkaverit kertovat kyllä avoimesti viikonlopun baarireissuista ja hehkuttavat aina sitä, miten heillä on paljon kavereita ja miten facebookissa tulee jatkuvasti lisää uusia kaveripyyntöjä ym. pinnallista paskaa."
Niin, ja jutuistasi päätellen sinä tekisit melko lailla samoin jos kavereita olisi. Kävisit baarissa, keikoilla ja laivalla. Ja varmaan olisit Facebookissa ja puhuisit noista asioista.
Mutta ei kai tuo estä sinua kaverustumasta duunikavereiden kanssa?
"Lisäksi mulla on tullut myös sellainen fiilis, että he aistivat mun olevan yksinäinen, kun itse en koskaan kerro mitään samanlaisia juttuja ja muutenkin olen kertonut varsin varovaisesti mitään menneisyydestäni."
Tai sitten pitävät sinua introverttinä.
"No kun mut on tähänkin saakka tuomittu aina ihmisten parissa yksinäisyyden takia, niin tuntuu vaan vaikealta ajatella, että miten ne ihmisten asenteet olisivat muka muuttuneet jotenkin suvaitsevaisemmiksi ja ymmärtäväisemmiksi mun kannalta katsottuna."
Kolmekymppinen katselee maailmaa aika lailla eri tavoin kun 18-vuotias, siksi.
"Näin vanhempani ovat ikävä kyllä aina mulle sanoneet, jos olen vähänkin maininnut heille jostain ulkomaan matkasta johon haluaisin lähteä."
No älä sano? Tai kerro miksi menet yksin.
"En ole koskaan edes kertonut vanhemmilleni mitään siitä, että olen tehnyt profiilin tänne Suomi24-sivustolle ja kirjoitellut tänne jo vuosikausien ajan, sillä tästäkään asiasta he eivät kuitenkaan tykkäisi, sillä heidän mielestä kun mun kaltaisen normaalin nuoren miehen pitäisi pystyä juttelemaan ja muodostamaan niitä ihmiskontakteja tuolla reaalimaailmassa, kuten muutkin nuoret aina tekevät, eikä missään netin välityksellä, jossa liikkuu heidän mielestä vaan kaiken maailman hörhöjä ja sekopäitä, jotka eivät löydä seuraa oikeasta maailmasta."
En minäkään äidille nettielämästä kerro. Olen ollut sen verran paljon aktiivi muutamalla foorumilla ja saanut kavereita sitä kautta, ehkä se olisi outoa.
"Kun olisi saanut aikoinaan vanhemmilta enemmän kannustusta kaikkeen tällaiseen, niin olisi varmasti mullakin se itseluottamus tänä päivänä parempi. Mutta kun vanhempien suhtautuminen kaikkia mun tekemisiä kohtaan on ollut aina just tollainen niin kun tossa yllä kerroin, niin kyllähän se väkisin lyö itsetunnon nollaa alemmalle tasolle."
Kannattaisiko ottaa hajurakoa?"Ihminen pitää outona ja epänormaalina asioita, jotka ovat vieraita. Jos ei tunnu yksinäisiä, sitten pitää yksinäisiä outona."
No just tämän vuoksi halusin ottaa tän yksinäisyyden puheeksi tuolla sinkut-palstalla ja puhua siitä näille normaaleille ihmisille, että me yksinäiset miehet olemme myös ihan tavallisia työssä käyviä ihmisiä, emmekä mitään laitoksiin suljettuja hulluja joille ei kannata jutella.
"Ei varmaan, mutta ei myöskään pelkästään ihmisille joilla on satoja tai tuhansia kavereita. Aika harvalla on."
Ei toki, mutta kun mulla ei olisi siellä(kään) ketään kavereita. Lisäksi asiaa pahentaa myös se, että siellä törmäisi kuitenkin vaan kaikkiin vanhoihin koulukavereihin ja kotiseudun tyyppeihin, joiden kanssa on mennyt välit poikki jo viime vuosituhannella.
"Niin, tai sitten vaan sanot lähteneesi yksin reissuun."
Niin no, tämä olisi ainakin kaikkein helpoin ratkaisu, kun en jaksaisi enää valehdella ja keksiä kaiken maailman peitetarinoita.
"Ja mitä tuosta hyödyt, paitsi saat hullun maineen?"
Paitsi, jos menisi oikein surullisen näköisenä istumaan baaritiskille ja sitten kun ihmiset tulisivat kyselemään multa että miksi olen yksin laivalla reissussa, niin alkaisin tilittää oikein pettyneenä sitä kuinka elämä on mennyt päin helvettiä esim. avioeron ym. ongelmien takia. Tämän tyylisistä miehistähän kaikki naiset ovat aina tykänneet. Tai sitten jos sanoisi vaan suoraan sen, että on masentunut fiilis ja yksin liikkeellä, eikä halua kertoa syitä huonoihin fiiliksiin.
"Niin, ja jutuistasi päätellen sinä tekisit melko lailla samoin jos kavereita olisi. Kävisit baarissa, keikoilla ja laivalla. Ja varmaan olisit Facebookissa ja puhuisit noista asioista."
Itse asiassa en tekisi, vaikka kavereita olisikin. Toki elämäni olisi kyllä siinä mielessä erilaisempaa, että kävisin joskus baareissa, ainakin keikkoja katsomassa, nyt kun suurin osa on jäänyt aina näkemättä just yksinäisyyden takia. Tonne facebookkiin en liittyisi, koska en haluaisi nähdä ollenkaan kotiseutuni vanhoja koulukavereita ja muita tyyppejä joiden kanssa mulla on mennyt välit poikki.
"Mutta ei kai tuo estä sinua kaverustumasta duunikavereiden kanssa?"
No kyllä sen huomaa ettei parikymppisiä tyttöjä välttämättä kiinnosta jutella tuntikausia jonkun mun ikäisen/kaltaisen tyypin kanssa, jonka kanssa ei ole mitään yhteisiä puheenaiheita ja mielenkiinnon kohteita. Eli kyllä se aika lailla estää tutustumasta paremmin, vielä kun itse huomaa sen, ettei heidän kanssa juttu oikein luista ihan sillä tavalla kun mitä parhaiden kavereiden kanssa pitäisi luistaa.
"Tai sitten pitävät sinua introverttinä."
Jos nyt edes parikymppiset big brotheria katsovat massanuoret edes tietävät, että mikä tollainen introvertti oikein on. Varmaan enemmänkin pitävät yksinäisenä, epäsosiaalisena ja outona tyyppinä, kun ei halua kertoa mitään menneisyydestään, kaverimenoistaan ja baarireissuistaan.
"Kolmekymppinen katselee maailmaa aika lailla eri tavoin kun 18-vuotias, siksi."
Niinhän sitä luulisi, tiedä sitten onko se totta. Harmi vaan kun yleensä missään en oikein pääse ihmisiin tutustumaan.
"No älä sano? Tai kerro miksi menet yksin."
Siitä se vasta kysely tulisikin, jos kertoisin vanhemmilleni lähtevän reissuun jonkun kaverin kanssa. Vanhemmat kun ovat aina tietäneet sen, ettei mulla ole ollut koskaan ketään kavereita, niin he haluisivat välttämättä nähdä tämän kaverin, että he tietäisivät sen, että onko heidän aikuinen poikansa varmasti oikeanlaisten tyyppien kanssa tekemisissä, ettei vaan ajaudu vaikka juopottelu tai huumepiireihin.
"En minäkään äidille nettielämästä kerro. Olen ollut sen verran paljon aktiivi muutamalla foorumilla ja saanut kavereita sitä kautta, ehkä se olisi outoa."
Voisitko kertoa sen, että millä foorumeilla olet kirjoitellut, sillä haluaisin itsekin tietää, että mistä nettipalstoilta oikein voisi löytää kavereita ja ennen kaikkea samanhenkistä seuraa. Jos et halua paljastaa sitä täällä kaikkien nähden, niin voisitko laittaa mulle vaikka sähköpostia ja kertoa siinä. Maili on siis [email protected]
"Kannattaisiko ottaa hajurakoa? "
No Helsinkiin muuttaminen oli ensimmäinen askel. Muistan sen kun kävin aikoinaan stadissa työhaastattelussa, niin jätin kertomatta asiasta vanhemmilleni, sillä en tiennyt että miten he suhtautuisivat siihen, että päätän jättää kotipaikkani ja muuttaa Helsinkiin. Onneksi asiasta ei koskaan tullut mitään riitaa, vaan he ottivat asian ihan hyvin vastaan.- Ei noin
DarkFear kirjoitti:
"Ihminen pitää outona ja epänormaalina asioita, jotka ovat vieraita. Jos ei tunnu yksinäisiä, sitten pitää yksinäisiä outona."
No just tämän vuoksi halusin ottaa tän yksinäisyyden puheeksi tuolla sinkut-palstalla ja puhua siitä näille normaaleille ihmisille, että me yksinäiset miehet olemme myös ihan tavallisia työssä käyviä ihmisiä, emmekä mitään laitoksiin suljettuja hulluja joille ei kannata jutella.
"Ei varmaan, mutta ei myöskään pelkästään ihmisille joilla on satoja tai tuhansia kavereita. Aika harvalla on."
Ei toki, mutta kun mulla ei olisi siellä(kään) ketään kavereita. Lisäksi asiaa pahentaa myös se, että siellä törmäisi kuitenkin vaan kaikkiin vanhoihin koulukavereihin ja kotiseudun tyyppeihin, joiden kanssa on mennyt välit poikki jo viime vuosituhannella.
"Niin, tai sitten vaan sanot lähteneesi yksin reissuun."
Niin no, tämä olisi ainakin kaikkein helpoin ratkaisu, kun en jaksaisi enää valehdella ja keksiä kaiken maailman peitetarinoita.
"Ja mitä tuosta hyödyt, paitsi saat hullun maineen?"
Paitsi, jos menisi oikein surullisen näköisenä istumaan baaritiskille ja sitten kun ihmiset tulisivat kyselemään multa että miksi olen yksin laivalla reissussa, niin alkaisin tilittää oikein pettyneenä sitä kuinka elämä on mennyt päin helvettiä esim. avioeron ym. ongelmien takia. Tämän tyylisistä miehistähän kaikki naiset ovat aina tykänneet. Tai sitten jos sanoisi vaan suoraan sen, että on masentunut fiilis ja yksin liikkeellä, eikä halua kertoa syitä huonoihin fiiliksiin.
"Niin, ja jutuistasi päätellen sinä tekisit melko lailla samoin jos kavereita olisi. Kävisit baarissa, keikoilla ja laivalla. Ja varmaan olisit Facebookissa ja puhuisit noista asioista."
Itse asiassa en tekisi, vaikka kavereita olisikin. Toki elämäni olisi kyllä siinä mielessä erilaisempaa, että kävisin joskus baareissa, ainakin keikkoja katsomassa, nyt kun suurin osa on jäänyt aina näkemättä just yksinäisyyden takia. Tonne facebookkiin en liittyisi, koska en haluaisi nähdä ollenkaan kotiseutuni vanhoja koulukavereita ja muita tyyppejä joiden kanssa mulla on mennyt välit poikki.
"Mutta ei kai tuo estä sinua kaverustumasta duunikavereiden kanssa?"
No kyllä sen huomaa ettei parikymppisiä tyttöjä välttämättä kiinnosta jutella tuntikausia jonkun mun ikäisen/kaltaisen tyypin kanssa, jonka kanssa ei ole mitään yhteisiä puheenaiheita ja mielenkiinnon kohteita. Eli kyllä se aika lailla estää tutustumasta paremmin, vielä kun itse huomaa sen, ettei heidän kanssa juttu oikein luista ihan sillä tavalla kun mitä parhaiden kavereiden kanssa pitäisi luistaa.
"Tai sitten pitävät sinua introverttinä."
Jos nyt edes parikymppiset big brotheria katsovat massanuoret edes tietävät, että mikä tollainen introvertti oikein on. Varmaan enemmänkin pitävät yksinäisenä, epäsosiaalisena ja outona tyyppinä, kun ei halua kertoa mitään menneisyydestään, kaverimenoistaan ja baarireissuistaan.
"Kolmekymppinen katselee maailmaa aika lailla eri tavoin kun 18-vuotias, siksi."
Niinhän sitä luulisi, tiedä sitten onko se totta. Harmi vaan kun yleensä missään en oikein pääse ihmisiin tutustumaan.
"No älä sano? Tai kerro miksi menet yksin."
Siitä se vasta kysely tulisikin, jos kertoisin vanhemmilleni lähtevän reissuun jonkun kaverin kanssa. Vanhemmat kun ovat aina tietäneet sen, ettei mulla ole ollut koskaan ketään kavereita, niin he haluisivat välttämättä nähdä tämän kaverin, että he tietäisivät sen, että onko heidän aikuinen poikansa varmasti oikeanlaisten tyyppien kanssa tekemisissä, ettei vaan ajaudu vaikka juopottelu tai huumepiireihin.
"En minäkään äidille nettielämästä kerro. Olen ollut sen verran paljon aktiivi muutamalla foorumilla ja saanut kavereita sitä kautta, ehkä se olisi outoa."
Voisitko kertoa sen, että millä foorumeilla olet kirjoitellut, sillä haluaisin itsekin tietää, että mistä nettipalstoilta oikein voisi löytää kavereita ja ennen kaikkea samanhenkistä seuraa. Jos et halua paljastaa sitä täällä kaikkien nähden, niin voisitko laittaa mulle vaikka sähköpostia ja kertoa siinä. Maili on siis [email protected]
"Kannattaisiko ottaa hajurakoa? "
No Helsinkiin muuttaminen oli ensimmäinen askel. Muistan sen kun kävin aikoinaan stadissa työhaastattelussa, niin jätin kertomatta asiasta vanhemmilleni, sillä en tiennyt että miten he suhtautuisivat siihen, että päätän jättää kotipaikkani ja muuttaa Helsinkiin. Onneksi asiasta ei koskaan tullut mitään riitaa, vaan he ottivat asian ihan hyvin vastaan."No just tämän vuoksi halusin ottaa tän yksinäisyyden puheeksi tuolla sinkut-palstalla ja puhua siitä näille normaaleille ihmisille, että me yksinäiset miehet olemme myös ihan tavallisia työssä käyviä ihmisiä, emmekä mitään laitoksiin suljettuja hulluja joille ei kannata jutella."
Mutkun siellä ei ole normaaleja ihmisiä. Kirjoittele mieluummin muille foorumeille.
"Niin no, tämä olisi ainakin kaikkein helpoin ratkaisu, kun en jaksaisi enää valehdella ja keksiä kaiken maailman peitetarinoita."
Eikä tarvitse. Ihminen voi ja saa liikkua yksin, ei siinä mitään outoa ole.
"Paitsi, jos menisi oikein surullisen näköisenä istumaan baaritiskille ja sitten kun ihmiset tulisivat kyselemään multa että miksi olen yksin laivalla reissussa, niin alkaisin tilittää oikein pettyneenä sitä kuinka elämä on mennyt päin helvettiä esim. avioeron ym. ongelmien takia. Tämän tyylisistä miehistähän kaikki naiset ovat aina tykänneet. Tai sitten jos sanoisi vaan suoraan sen, että on masentunut fiilis ja yksin liikkeellä, eikä halua kertoa syitä huonoihin fiiliksiin."
Tai että lähdit reissuun huviksesi yksin. Myönteisyys vetoaa myös naisiin paremmin, joskin tietyt tyypit viehtyvät ns. masentuneista.
"Itse asiassa en tekisi, vaikka kavereita olisikin. Toki elämäni olisi kyllä siinä mielessä erilaisempaa, että kävisin joskus baareissa, ainakin keikkoja katsomassa, nyt kun suurin osa on jäänyt aina näkemättä just yksinäisyyden takia."
Tarkoitin nyt lähinnä, että puhuisit myös sosiaalisesta elämästä ja varmaan harrastaisit illanistujaisia sun muita.
"Tonne facebookkiin en liittyisi, koska en haluaisi nähdä ollenkaan kotiseutuni vanhoja koulukavereita ja muita tyyppejä joiden kanssa mulla on mennyt välit poikki."
En minäkään halua. Enkä heitä siellä myöskään näe, kiitos yksityisyysasetusten.
"No kyllä sen huomaa ettei parikymppisiä tyttöjä välttämättä kiinnosta jutella tuntikausia jonkun mun ikäisen/kaltaisen tyypin kanssa, jonka kanssa ei ole mitään yhteisiä puheenaiheita ja mielenkiinnon kohteita. Eli kyllä se aika lailla estää tutustumasta paremmin, vielä kun itse huomaa sen, ettei heidän kanssa juttu oikein luista ihan sillä tavalla kun mitä parhaiden kavereiden kanssa pitäisi luistaa."
Ei kai sitä paras kaveri tarvitse olla? Mutta joo, tekeehän tuo tietysti ongelmaa jos työkaverit ovat suurinpiirtein lapsia ikänsä puolesta.
"Jos nyt edes parikymppiset big brotheria katsovat massanuoret edes tietävät, että mikä tollainen introvertti oikein on. Varmaan enemmänkin pitävät yksinäisenä, epäsosiaalisena ja outona tyyppinä, kun ei halua kertoa mitään menneisyydestään, kaverimenoistaan ja baarireissuistaan."
No se liittyy ikään, 20v on vielä aika konservatiivinen ja tuomitseva.
"Niinhän sitä luulisi, tiedä sitten onko se totta. Harmi vaan kun yleensä missään en oikein pääse ihmisiin tutustumaan."
Kyllä katselee. 30v on yleensä nähnyt jo kaikenlaista, eipä paljon hetkauta jos jollain on mennyt elämä huonosti. Tai ainakaan sillä tapaa että tuomitsisi ja olisi ikävä juuri sen takia. Ennemminkin tuntee sympatiaa.
"Siitä se vasta kysely tulisikin, jos kertoisin vanhemmilleni lähtevän reissuun jonkun kaverin kanssa. Vanhemmat kun ovat aina tietäneet sen, ettei mulla ole ollut koskaan ketään kavereita, niin he haluisivat välttämättä nähdä tämän kaverin, että he tietäisivät sen, että onko heidän aikuinen poikansa varmasti oikeanlaisten tyyppien kanssa tekemisissä, ettei vaan ajaudu vaikka juopottelu tai huumepiireihin."
Vanhempasi ovat ylihuolehtivaisia. Suosittelen tiukemman hajuraon ottamista. Kai ymmärrät, että 30v ei oikein vie kavereita näytille ellei kyseessä ole puolisoehdokas?
Et välttämättä pääse edistymään elämässäsi ilman tuota hajurakoa.
"Voisitko kertoa sen, että millä foorumeilla olet kirjoitellut, sillä haluaisin itsekin tietää, että mistä nettipalstoilta oikein voisi löytää kavereita ja ennen kaikkea samanhenkistä seuraa. Jos et halua paljastaa sitä täällä kaikkien nähden, niin voisitko laittaa mulle vaikka sähköpostia ja kertoa siinä. Maili on siis [email protected]"
Voisin, mutten tiedä sinänsä onko siitä apua koska foorumi-aktiiviajoistani on aikaa se 10-5 vuotta enkä tiedä millaista porukkaa niillä foorumeilla enää liikkuu. IRC oli kyllä joskus 10v sitten ennen kaupunkiin muuttoa kova juttu. :) Ei noin kirjoitti:
"No just tämän vuoksi halusin ottaa tän yksinäisyyden puheeksi tuolla sinkut-palstalla ja puhua siitä näille normaaleille ihmisille, että me yksinäiset miehet olemme myös ihan tavallisia työssä käyviä ihmisiä, emmekä mitään laitoksiin suljettuja hulluja joille ei kannata jutella."
Mutkun siellä ei ole normaaleja ihmisiä. Kirjoittele mieluummin muille foorumeille.
"Niin no, tämä olisi ainakin kaikkein helpoin ratkaisu, kun en jaksaisi enää valehdella ja keksiä kaiken maailman peitetarinoita."
Eikä tarvitse. Ihminen voi ja saa liikkua yksin, ei siinä mitään outoa ole.
"Paitsi, jos menisi oikein surullisen näköisenä istumaan baaritiskille ja sitten kun ihmiset tulisivat kyselemään multa että miksi olen yksin laivalla reissussa, niin alkaisin tilittää oikein pettyneenä sitä kuinka elämä on mennyt päin helvettiä esim. avioeron ym. ongelmien takia. Tämän tyylisistä miehistähän kaikki naiset ovat aina tykänneet. Tai sitten jos sanoisi vaan suoraan sen, että on masentunut fiilis ja yksin liikkeellä, eikä halua kertoa syitä huonoihin fiiliksiin."
Tai että lähdit reissuun huviksesi yksin. Myönteisyys vetoaa myös naisiin paremmin, joskin tietyt tyypit viehtyvät ns. masentuneista.
"Itse asiassa en tekisi, vaikka kavereita olisikin. Toki elämäni olisi kyllä siinä mielessä erilaisempaa, että kävisin joskus baareissa, ainakin keikkoja katsomassa, nyt kun suurin osa on jäänyt aina näkemättä just yksinäisyyden takia."
Tarkoitin nyt lähinnä, että puhuisit myös sosiaalisesta elämästä ja varmaan harrastaisit illanistujaisia sun muita.
"Tonne facebookkiin en liittyisi, koska en haluaisi nähdä ollenkaan kotiseutuni vanhoja koulukavereita ja muita tyyppejä joiden kanssa mulla on mennyt välit poikki."
En minäkään halua. Enkä heitä siellä myöskään näe, kiitos yksityisyysasetusten.
"No kyllä sen huomaa ettei parikymppisiä tyttöjä välttämättä kiinnosta jutella tuntikausia jonkun mun ikäisen/kaltaisen tyypin kanssa, jonka kanssa ei ole mitään yhteisiä puheenaiheita ja mielenkiinnon kohteita. Eli kyllä se aika lailla estää tutustumasta paremmin, vielä kun itse huomaa sen, ettei heidän kanssa juttu oikein luista ihan sillä tavalla kun mitä parhaiden kavereiden kanssa pitäisi luistaa."
Ei kai sitä paras kaveri tarvitse olla? Mutta joo, tekeehän tuo tietysti ongelmaa jos työkaverit ovat suurinpiirtein lapsia ikänsä puolesta.
"Jos nyt edes parikymppiset big brotheria katsovat massanuoret edes tietävät, että mikä tollainen introvertti oikein on. Varmaan enemmänkin pitävät yksinäisenä, epäsosiaalisena ja outona tyyppinä, kun ei halua kertoa mitään menneisyydestään, kaverimenoistaan ja baarireissuistaan."
No se liittyy ikään, 20v on vielä aika konservatiivinen ja tuomitseva.
"Niinhän sitä luulisi, tiedä sitten onko se totta. Harmi vaan kun yleensä missään en oikein pääse ihmisiin tutustumaan."
Kyllä katselee. 30v on yleensä nähnyt jo kaikenlaista, eipä paljon hetkauta jos jollain on mennyt elämä huonosti. Tai ainakaan sillä tapaa että tuomitsisi ja olisi ikävä juuri sen takia. Ennemminkin tuntee sympatiaa.
"Siitä se vasta kysely tulisikin, jos kertoisin vanhemmilleni lähtevän reissuun jonkun kaverin kanssa. Vanhemmat kun ovat aina tietäneet sen, ettei mulla ole ollut koskaan ketään kavereita, niin he haluisivat välttämättä nähdä tämän kaverin, että he tietäisivät sen, että onko heidän aikuinen poikansa varmasti oikeanlaisten tyyppien kanssa tekemisissä, ettei vaan ajaudu vaikka juopottelu tai huumepiireihin."
Vanhempasi ovat ylihuolehtivaisia. Suosittelen tiukemman hajuraon ottamista. Kai ymmärrät, että 30v ei oikein vie kavereita näytille ellei kyseessä ole puolisoehdokas?
Et välttämättä pääse edistymään elämässäsi ilman tuota hajurakoa.
"Voisitko kertoa sen, että millä foorumeilla olet kirjoitellut, sillä haluaisin itsekin tietää, että mistä nettipalstoilta oikein voisi löytää kavereita ja ennen kaikkea samanhenkistä seuraa. Jos et halua paljastaa sitä täällä kaikkien nähden, niin voisitko laittaa mulle vaikka sähköpostia ja kertoa siinä. Maili on siis [email protected]"
Voisin, mutten tiedä sinänsä onko siitä apua koska foorumi-aktiiviajoistani on aikaa se 10-5 vuotta enkä tiedä millaista porukkaa niillä foorumeilla enää liikkuu. IRC oli kyllä joskus 10v sitten ennen kaupunkiin muuttoa kova juttu. :)No en oikein tiedä, että mikä sitten olisi hyvä palsta puhua normaaleille ihmisille yksinäisyydestä ja siitä, jos mun ikäiselläni nuorella miehellä ei ole kavereita. Sen takia aloitin aiheesta kirjoituksen tuolla sinkut-palstalla.
"Eikä tarvitse. Ihminen voi ja saa liikkua yksin, ei siinä mitään outoa ole."
Valitettavasti vaan harvat ihmiset ovat ymmärtäväisiä tämän asian suhteen, varsinkin jos ikäiseni nuori mies sattuu olemaan yksin liikkeellä, niin heti se aiheuttaa ihmisissä valtavia reaktioita.
"Tai että lähdit reissuun huviksesi yksin. Myönteisyys vetoaa myös naisiin paremmin, joskin tietyt tyypit viehtyvät ns. masentuneista."
Sitä kun ei osata ymmärtää, jos nuorempi mies on yksin reissussa, kun kaikki ovat aina kavereiden kanssa. Ehkä nämä "tietyt tyypit" saattaisivat taas olla enempi just sitä mun tyyppiä, sillä heillä varmaan on elämässä muitakin mielenkiinnon kohteita kun se facebook, bilettäminen ja oman sosiaalisen elämän hehkuttaminen. Tietenkin se myönteisyys saattaa vedota naisiin, mutta ei mun tapauksessa, kun on yksin liikkeellä.
"Tarkoitin nyt lähinnä, että puhuisit myös sosiaalisesta elämästä ja varmaan harrastaisit illanistujaisia sun muita. "
Mulla kun on ollut aina vähän sellainen asenne, että mitä helvettiä se mun sosiaalinen elämä oikein kuuluu joillekkin parikymppiselle suvaitsemattomille työkavereille. Ei mun kavereiden kesken puhuttaisi kuitenkaan siitä bilettämisestä ja facebookista, niin eipä olisi mitään tarvetta kertoa edelleenkään yhtään mitään omasta sosiaalisesta elämästään työkavereille, etenkin jos he ovat kapeakatseisia ja suvaitsemattomia niin kun just ovat. Ajattelisivat vaan kuitenkin sitä, että mitenhän noikin tylsimykset oikein saavat illan kulumaan.
"En minäkään halua. Enkä heitä siellä myöskään näe, kiitos yksityisyysasetusten."
Niin olen ymmärtänyt, että tuolla facebookissa voi katsella toisten profiileita ja ottaa yhteyttä keneen tahansa siellä profiilin omaavaan henkilöön. Lisäksi tämä mun menneisyys olisi myös tuollakin haitaksi, sillä siellähän nämä entiset koulukaverit ja muut kotiseudun tyypit voisivat vaikka levittää musta siellä ihan mitä tahansa tietoa ja kenelle tahansa, sitten olisi maine tahriintunut jo silläkin palstalla ja sen jälkeen kun ei uskaltaisi enää töihin edes mennä, kun kaikki työkaveritkin olisivat tietoisia mun elämästäni.
Niin ja vaikka tuolla facebookissa olisi mitä tahansa turvallisuus ja yksityisasetuksia, niin tulee heti kysymys, että onko nimenomaan mulla ylipäätään yhtään mitään järkeä liittyä tonne sivustolle, kun ei mulla ole yhtään kavereitakaan, joten en saisi varmasti noille kaverilistoille yhtään ainoaa henkilöä, ja se jos mikä niin herättäisi heti kaikkien siellä olevien mielenkiinnon, olisi pahemmassa tilanteessa kun mitä baarissa yksin ollessa. Lisäksi ketkään eivät olisi musta ja mun profiilistani siellä kuitenkaan kiinnostuneita, kun ei oikein tunne ketään mistään.
"Ei kai sitä paras kaveri tarvitse olla? Mutta joo, tekeehän tuo tietysti ongelmaa jos työkaverit ovat suurinpiirtein lapsia ikänsä puolesta. "
No ei ehkä ihan lapsia, mutta itse olen kuitenkin työpaikalla jo melkein vanhimmasta päästä. Tuntuu melkein siltä, että sinne baariin lähtee jopa yksin mieluummin kun työkavereiden kanssa, sillä yksin lähtiessä saa sentään valita itse juttuseuransa, työkavereiden kanssa tuntisi vaan olonsa vaivautuneeksi ja joutuisi siinä sitten väkisin yrittää jotain jutella. Lisäksi en jaksaisi kuunnella koko aikaa näitä työkavereiden pinnallisia juttuja, kun itse tykkään jutella niin tavallisista asioista.Ei noin kirjoitti:
"No just tämän vuoksi halusin ottaa tän yksinäisyyden puheeksi tuolla sinkut-palstalla ja puhua siitä näille normaaleille ihmisille, että me yksinäiset miehet olemme myös ihan tavallisia työssä käyviä ihmisiä, emmekä mitään laitoksiin suljettuja hulluja joille ei kannata jutella."
Mutkun siellä ei ole normaaleja ihmisiä. Kirjoittele mieluummin muille foorumeille.
"Niin no, tämä olisi ainakin kaikkein helpoin ratkaisu, kun en jaksaisi enää valehdella ja keksiä kaiken maailman peitetarinoita."
Eikä tarvitse. Ihminen voi ja saa liikkua yksin, ei siinä mitään outoa ole.
"Paitsi, jos menisi oikein surullisen näköisenä istumaan baaritiskille ja sitten kun ihmiset tulisivat kyselemään multa että miksi olen yksin laivalla reissussa, niin alkaisin tilittää oikein pettyneenä sitä kuinka elämä on mennyt päin helvettiä esim. avioeron ym. ongelmien takia. Tämän tyylisistä miehistähän kaikki naiset ovat aina tykänneet. Tai sitten jos sanoisi vaan suoraan sen, että on masentunut fiilis ja yksin liikkeellä, eikä halua kertoa syitä huonoihin fiiliksiin."
Tai että lähdit reissuun huviksesi yksin. Myönteisyys vetoaa myös naisiin paremmin, joskin tietyt tyypit viehtyvät ns. masentuneista.
"Itse asiassa en tekisi, vaikka kavereita olisikin. Toki elämäni olisi kyllä siinä mielessä erilaisempaa, että kävisin joskus baareissa, ainakin keikkoja katsomassa, nyt kun suurin osa on jäänyt aina näkemättä just yksinäisyyden takia."
Tarkoitin nyt lähinnä, että puhuisit myös sosiaalisesta elämästä ja varmaan harrastaisit illanistujaisia sun muita.
"Tonne facebookkiin en liittyisi, koska en haluaisi nähdä ollenkaan kotiseutuni vanhoja koulukavereita ja muita tyyppejä joiden kanssa mulla on mennyt välit poikki."
En minäkään halua. Enkä heitä siellä myöskään näe, kiitos yksityisyysasetusten.
"No kyllä sen huomaa ettei parikymppisiä tyttöjä välttämättä kiinnosta jutella tuntikausia jonkun mun ikäisen/kaltaisen tyypin kanssa, jonka kanssa ei ole mitään yhteisiä puheenaiheita ja mielenkiinnon kohteita. Eli kyllä se aika lailla estää tutustumasta paremmin, vielä kun itse huomaa sen, ettei heidän kanssa juttu oikein luista ihan sillä tavalla kun mitä parhaiden kavereiden kanssa pitäisi luistaa."
Ei kai sitä paras kaveri tarvitse olla? Mutta joo, tekeehän tuo tietysti ongelmaa jos työkaverit ovat suurinpiirtein lapsia ikänsä puolesta.
"Jos nyt edes parikymppiset big brotheria katsovat massanuoret edes tietävät, että mikä tollainen introvertti oikein on. Varmaan enemmänkin pitävät yksinäisenä, epäsosiaalisena ja outona tyyppinä, kun ei halua kertoa mitään menneisyydestään, kaverimenoistaan ja baarireissuistaan."
No se liittyy ikään, 20v on vielä aika konservatiivinen ja tuomitseva.
"Niinhän sitä luulisi, tiedä sitten onko se totta. Harmi vaan kun yleensä missään en oikein pääse ihmisiin tutustumaan."
Kyllä katselee. 30v on yleensä nähnyt jo kaikenlaista, eipä paljon hetkauta jos jollain on mennyt elämä huonosti. Tai ainakaan sillä tapaa että tuomitsisi ja olisi ikävä juuri sen takia. Ennemminkin tuntee sympatiaa.
"Siitä se vasta kysely tulisikin, jos kertoisin vanhemmilleni lähtevän reissuun jonkun kaverin kanssa. Vanhemmat kun ovat aina tietäneet sen, ettei mulla ole ollut koskaan ketään kavereita, niin he haluisivat välttämättä nähdä tämän kaverin, että he tietäisivät sen, että onko heidän aikuinen poikansa varmasti oikeanlaisten tyyppien kanssa tekemisissä, ettei vaan ajaudu vaikka juopottelu tai huumepiireihin."
Vanhempasi ovat ylihuolehtivaisia. Suosittelen tiukemman hajuraon ottamista. Kai ymmärrät, että 30v ei oikein vie kavereita näytille ellei kyseessä ole puolisoehdokas?
Et välttämättä pääse edistymään elämässäsi ilman tuota hajurakoa.
"Voisitko kertoa sen, että millä foorumeilla olet kirjoitellut, sillä haluaisin itsekin tietää, että mistä nettipalstoilta oikein voisi löytää kavereita ja ennen kaikkea samanhenkistä seuraa. Jos et halua paljastaa sitä täällä kaikkien nähden, niin voisitko laittaa mulle vaikka sähköpostia ja kertoa siinä. Maili on siis [email protected]"
Voisin, mutten tiedä sinänsä onko siitä apua koska foorumi-aktiiviajoistani on aikaa se 10-5 vuotta enkä tiedä millaista porukkaa niillä foorumeilla enää liikkuu. IRC oli kyllä joskus 10v sitten ennen kaupunkiin muuttoa kova juttu. :)Piti jatkaa kirjoitusta vielä tähän, kun juttua riittää ja tämä sivusto ei hyväksy liian pitkiä kirjoituksia.
"No se liittyy ikään, 20v on vielä aika konservatiivinen ja tuomitseva."
Itse olin jo parikymppisenä erittäin suvaitsevainen ja avarakatseinen, enkä ole koskaan tuominnut toisten ihmisten elämänvalintoja, enkä varsinkaan syyttänyt heitä kaverittomuudesta kuten näillä pinnallisilla ihmisillä on aina tapana.
"Kyllä katselee. 30v on yleensä nähnyt jo kaikenlaista, eipä paljon hetkauta jos jollain on mennyt elämä huonosti. Tai ainakaan sillä tapaa että tuomitsisi ja olisi ikävä juuri sen takia. Ennemminkin tuntee sympatiaa."
No itse en valitettavati ole oikein missään päässyt tutustumaan ihmisiin, enkä oikein tiedä sitä, että missä sitä voisi tulevaisuudessakaan tutustua toisiin ihmisiin. Taitaa olla tämä netti mun kohdallani aika lailla ainoa vaihtoehto. En haluaisi aloittaa mitään uusia harrastuksia vain kaveriseuran toivossa, kun vapaa-aika ei muutenkaan tahdo riittää edes näihin mun tärkeimpiin harrastuksiin. Baareissa tulee niin vähän käytyä, eikä siellä oikein pysty muutenkaan löytämään just tällaista ymmärtäväistä juttuseuraa, mistä säkin tässä nyt mainitsit.
"Vanhempasi ovat ylihuolehtivaisia. Suosittelen tiukemman hajuraon ottamista. Kai ymmärrät, että 30v ei oikein vie kavereita näytille ellei kyseessä ole puolisoehdokas?"
Kun vaan tietäisi sen, että miten sitää etäisyyttä oikein voisi ottaa vanhempiin. Itse en ole kyllä vienyt koskaan ketään vanhempien näytille, kun ei mulla ole ketään kavereitakaan koskaan ollut ja on tuo sosiaalinen elämä ollut muutenkin aina niin surkeaa.
Kuulostaa varmaan sustakin mun elämä aika säälittävältä, mutta päätin nyt tässä avautua, kun ei pysty tuolla reaalielämässä koskaan kenellekkään mitään murheita kertomaan.- 5+17=517
DarkFear kirjoitti:
Piti jatkaa kirjoitusta vielä tähän, kun juttua riittää ja tämä sivusto ei hyväksy liian pitkiä kirjoituksia.
"No se liittyy ikään, 20v on vielä aika konservatiivinen ja tuomitseva."
Itse olin jo parikymppisenä erittäin suvaitsevainen ja avarakatseinen, enkä ole koskaan tuominnut toisten ihmisten elämänvalintoja, enkä varsinkaan syyttänyt heitä kaverittomuudesta kuten näillä pinnallisilla ihmisillä on aina tapana.
"Kyllä katselee. 30v on yleensä nähnyt jo kaikenlaista, eipä paljon hetkauta jos jollain on mennyt elämä huonosti. Tai ainakaan sillä tapaa että tuomitsisi ja olisi ikävä juuri sen takia. Ennemminkin tuntee sympatiaa."
No itse en valitettavati ole oikein missään päässyt tutustumaan ihmisiin, enkä oikein tiedä sitä, että missä sitä voisi tulevaisuudessakaan tutustua toisiin ihmisiin. Taitaa olla tämä netti mun kohdallani aika lailla ainoa vaihtoehto. En haluaisi aloittaa mitään uusia harrastuksia vain kaveriseuran toivossa, kun vapaa-aika ei muutenkaan tahdo riittää edes näihin mun tärkeimpiin harrastuksiin. Baareissa tulee niin vähän käytyä, eikä siellä oikein pysty muutenkaan löytämään just tällaista ymmärtäväistä juttuseuraa, mistä säkin tässä nyt mainitsit.
"Vanhempasi ovat ylihuolehtivaisia. Suosittelen tiukemman hajuraon ottamista. Kai ymmärrät, että 30v ei oikein vie kavereita näytille ellei kyseessä ole puolisoehdokas?"
Kun vaan tietäisi sen, että miten sitää etäisyyttä oikein voisi ottaa vanhempiin. Itse en ole kyllä vienyt koskaan ketään vanhempien näytille, kun ei mulla ole ketään kavereitakaan koskaan ollut ja on tuo sosiaalinen elämä ollut muutenkin aina niin surkeaa.
Kuulostaa varmaan sustakin mun elämä aika säälittävältä, mutta päätin nyt tässä avautua, kun ei pysty tuolla reaalielämässä koskaan kenellekkään mitään murheita kertomaan.Sinä, joka jokaisessa viestissäsi solvaat muita pinnallisiksi, olet suvaitsevainen ja avarakatseinen?
Aiotko tämän vuoden puolella toteuttaa risteilyhaaveesi vai vanhenetko taas yhdellä vuodella miettien sitä vain mielessäsi? Ja kuvitellen kuinka kaikkialla sinulta kysytään miksi olet yksin liikkeellä.
Olen itse parhaillaan Keski-Euroopassa. En halua lähteä enää tähän aikaan illasta ulos, joten otin hotellin WiFI:n kautta nettiyhteyden ja kävin lukemassa sähköpostit ja -hui!- Feisbuukkaamassa. Yksikään ihminen ei ole kysynyt miksi olen yksin liikkeellä.
Ystäväni, miespuolinen, on tällä hetkellä jossain päin Gibraltaria. Hän matkustelee lähes aina yksin, kuten minäkin. En ole koskaan kuullut hänenkään valittavan että joutuisi tekemään tiliä yksin liikkumisestaan.
Mutta valintahan on täysin sinun, lähde laivalle tai anna itsellesi uuden vuoden lupaus että teet sen seuraavan vuoden kuluessa - tai unohda koko juttu. 5+17=517 kirjoitti:
Sinä, joka jokaisessa viestissäsi solvaat muita pinnallisiksi, olet suvaitsevainen ja avarakatseinen?
Aiotko tämän vuoden puolella toteuttaa risteilyhaaveesi vai vanhenetko taas yhdellä vuodella miettien sitä vain mielessäsi? Ja kuvitellen kuinka kaikkialla sinulta kysytään miksi olet yksin liikkeellä.
Olen itse parhaillaan Keski-Euroopassa. En halua lähteä enää tähän aikaan illasta ulos, joten otin hotellin WiFI:n kautta nettiyhteyden ja kävin lukemassa sähköpostit ja -hui!- Feisbuukkaamassa. Yksikään ihminen ei ole kysynyt miksi olen yksin liikkeellä.
Ystäväni, miespuolinen, on tällä hetkellä jossain päin Gibraltaria. Hän matkustelee lähes aina yksin, kuten minäkin. En ole koskaan kuullut hänenkään valittavan että joutuisi tekemään tiliä yksin liikkumisestaan.
Mutta valintahan on täysin sinun, lähde laivalle tai anna itsellesi uuden vuoden lupaus että teet sen seuraavan vuoden kuluessa - tai unohda koko juttu."Sinä, joka jokaisessa viestissäsi solvaat muita pinnallisiksi, olet suvaitsevainen ja avarakatseinen? "
Jos lukisit tekstejäni tarkemmin, niin huomaisit sen, että haukun pinnallisiksi vaan niitä ihmisiä, jotka ovat oikeasti just sellaisia. Eli niitä, jotka eivät osaa ymmärtää meitä yksinäisiä ja ovat aina tuomitsemassa meitä sen kaverittomuuden takia.
"Olen itse parhaillaan Keski-Euroopassa. En halua lähteä enää tähän aikaan illasta ulos, joten otin hotellin WiFI:n kautta nettiyhteyden ja kävin lukemassa sähköpostit ja -hui!- Feisbuukkaamassa. Yksikään ihminen ei ole kysynyt miksi olen yksin liikkeellä. "
No muualla Euroopassa onkin paljon suvaitsevaisempi ja ymmärtäväisempi ilmapiiri mitä täällä meidän kurjassa paskasuomenmaassa, jossa meitä erilaisia ja eri tavalla ajattelevia ihmisiä ollaan aina haukkumassa ja tuomitsemassa meidän valintojen ja milloin minkäkin asian takia.
"Ystäväni, miespuolinen, on tällä hetkellä jossain päin Gibraltaria. Hän matkustelee lähes aina yksin, kuten minäkin. En ole koskaan kuullut hänenkään valittavan että joutuisi tekemään tiliä yksin liikkumisestaan."
Niin no eihän se ulkomailla suvaitsevaisemmassa ilmapiirissä ketään kiinnosta, että kenen kanssa kukakin matkailija oikein on liikkeellä. Mutta täällä suomessahan se kyllä kiinnostaa erityisesti näitä pinnallisia ja yltiösosiaalisia ihmisiä, että he saisivat olla sitten kyselemässä siitä yksinolon syistä ja kavereiden määrästä.
"Mutta valintahan on täysin sinun, lähde laivalle tai anna itsellesi uuden vuoden lupaus että teet sen seuraavan vuoden kuluessa - tai unohda koko juttu. "
Kyllähän sitä voisi tietenkin lähteä joskus johonkin matkalle, mutta asia pitäisi vaan tehdä matalaa profiilia pitäen, eli en kertoisi asiasta kun korkeintaan tällä palstalla. Työpaikalla en kertoisi varmasti yhtään mitään koko asiasta, sillä nämä pinnalliset ja yltiösosiaaliset työkaverit eivät kuitenkaan osaisi ymmärtää sitä, jos mun ikäiseni nuori mies joutuisi lähtemään yksin johonkin ulkomaan matkalle. Sitten joutuisi vaan nolona selittelemään niitä yksin lähtemisen syitä, niin on paljon parempi kun ei kertoisi työkavereille yhtään mitään koko matkasta.- 1219
DarkFear kirjoitti:
"Sinä, joka jokaisessa viestissäsi solvaat muita pinnallisiksi, olet suvaitsevainen ja avarakatseinen? "
Jos lukisit tekstejäni tarkemmin, niin huomaisit sen, että haukun pinnallisiksi vaan niitä ihmisiä, jotka ovat oikeasti just sellaisia. Eli niitä, jotka eivät osaa ymmärtää meitä yksinäisiä ja ovat aina tuomitsemassa meitä sen kaverittomuuden takia.
"Olen itse parhaillaan Keski-Euroopassa. En halua lähteä enää tähän aikaan illasta ulos, joten otin hotellin WiFI:n kautta nettiyhteyden ja kävin lukemassa sähköpostit ja -hui!- Feisbuukkaamassa. Yksikään ihminen ei ole kysynyt miksi olen yksin liikkeellä. "
No muualla Euroopassa onkin paljon suvaitsevaisempi ja ymmärtäväisempi ilmapiiri mitä täällä meidän kurjassa paskasuomenmaassa, jossa meitä erilaisia ja eri tavalla ajattelevia ihmisiä ollaan aina haukkumassa ja tuomitsemassa meidän valintojen ja milloin minkäkin asian takia.
"Ystäväni, miespuolinen, on tällä hetkellä jossain päin Gibraltaria. Hän matkustelee lähes aina yksin, kuten minäkin. En ole koskaan kuullut hänenkään valittavan että joutuisi tekemään tiliä yksin liikkumisestaan."
Niin no eihän se ulkomailla suvaitsevaisemmassa ilmapiirissä ketään kiinnosta, että kenen kanssa kukakin matkailija oikein on liikkeellä. Mutta täällä suomessahan se kyllä kiinnostaa erityisesti näitä pinnallisia ja yltiösosiaalisia ihmisiä, että he saisivat olla sitten kyselemässä siitä yksinolon syistä ja kavereiden määrästä.
"Mutta valintahan on täysin sinun, lähde laivalle tai anna itsellesi uuden vuoden lupaus että teet sen seuraavan vuoden kuluessa - tai unohda koko juttu. "
Kyllähän sitä voisi tietenkin lähteä joskus johonkin matkalle, mutta asia pitäisi vaan tehdä matalaa profiilia pitäen, eli en kertoisi asiasta kun korkeintaan tällä palstalla. Työpaikalla en kertoisi varmasti yhtään mitään koko asiasta, sillä nämä pinnalliset ja yltiösosiaaliset työkaverit eivät kuitenkaan osaisi ymmärtää sitä, jos mun ikäiseni nuori mies joutuisi lähtemään yksin johonkin ulkomaan matkalle. Sitten joutuisi vaan nolona selittelemään niitä yksin lähtemisen syitä, niin on paljon parempi kun ei kertoisi työkavereille yhtään mitään koko matkasta.Mene Keski-Eurooppaan tai vaikka sinne laivalle. Ei hyväisäsentään sinun tarvitse yhdestä laivareissusta kertoa yhtään kenellekään, jos se noin vaikeaa on. Varaa netin kautta viikonlopuksi lippu ja ala painua. Tämä on jo niiiiin kulunut aihe, olisit ehtinyt käydä jo vaikka kuinka monella risteilyllä sen jälkeen kun tämän ketjun avasit.
- Ei noin
DarkFear kirjoitti:
No en oikein tiedä, että mikä sitten olisi hyvä palsta puhua normaaleille ihmisille yksinäisyydestä ja siitä, jos mun ikäiselläni nuorella miehellä ei ole kavereita. Sen takia aloitin aiheesta kirjoituksen tuolla sinkut-palstalla.
"Eikä tarvitse. Ihminen voi ja saa liikkua yksin, ei siinä mitään outoa ole."
Valitettavasti vaan harvat ihmiset ovat ymmärtäväisiä tämän asian suhteen, varsinkin jos ikäiseni nuori mies sattuu olemaan yksin liikkeellä, niin heti se aiheuttaa ihmisissä valtavia reaktioita.
"Tai että lähdit reissuun huviksesi yksin. Myönteisyys vetoaa myös naisiin paremmin, joskin tietyt tyypit viehtyvät ns. masentuneista."
Sitä kun ei osata ymmärtää, jos nuorempi mies on yksin reissussa, kun kaikki ovat aina kavereiden kanssa. Ehkä nämä "tietyt tyypit" saattaisivat taas olla enempi just sitä mun tyyppiä, sillä heillä varmaan on elämässä muitakin mielenkiinnon kohteita kun se facebook, bilettäminen ja oman sosiaalisen elämän hehkuttaminen. Tietenkin se myönteisyys saattaa vedota naisiin, mutta ei mun tapauksessa, kun on yksin liikkeellä.
"Tarkoitin nyt lähinnä, että puhuisit myös sosiaalisesta elämästä ja varmaan harrastaisit illanistujaisia sun muita. "
Mulla kun on ollut aina vähän sellainen asenne, että mitä helvettiä se mun sosiaalinen elämä oikein kuuluu joillekkin parikymppiselle suvaitsemattomille työkavereille. Ei mun kavereiden kesken puhuttaisi kuitenkaan siitä bilettämisestä ja facebookista, niin eipä olisi mitään tarvetta kertoa edelleenkään yhtään mitään omasta sosiaalisesta elämästään työkavereille, etenkin jos he ovat kapeakatseisia ja suvaitsemattomia niin kun just ovat. Ajattelisivat vaan kuitenkin sitä, että mitenhän noikin tylsimykset oikein saavat illan kulumaan.
"En minäkään halua. Enkä heitä siellä myöskään näe, kiitos yksityisyysasetusten."
Niin olen ymmärtänyt, että tuolla facebookissa voi katsella toisten profiileita ja ottaa yhteyttä keneen tahansa siellä profiilin omaavaan henkilöön. Lisäksi tämä mun menneisyys olisi myös tuollakin haitaksi, sillä siellähän nämä entiset koulukaverit ja muut kotiseudun tyypit voisivat vaikka levittää musta siellä ihan mitä tahansa tietoa ja kenelle tahansa, sitten olisi maine tahriintunut jo silläkin palstalla ja sen jälkeen kun ei uskaltaisi enää töihin edes mennä, kun kaikki työkaveritkin olisivat tietoisia mun elämästäni.
Niin ja vaikka tuolla facebookissa olisi mitä tahansa turvallisuus ja yksityisasetuksia, niin tulee heti kysymys, että onko nimenomaan mulla ylipäätään yhtään mitään järkeä liittyä tonne sivustolle, kun ei mulla ole yhtään kavereitakaan, joten en saisi varmasti noille kaverilistoille yhtään ainoaa henkilöä, ja se jos mikä niin herättäisi heti kaikkien siellä olevien mielenkiinnon, olisi pahemmassa tilanteessa kun mitä baarissa yksin ollessa. Lisäksi ketkään eivät olisi musta ja mun profiilistani siellä kuitenkaan kiinnostuneita, kun ei oikein tunne ketään mistään.
"Ei kai sitä paras kaveri tarvitse olla? Mutta joo, tekeehän tuo tietysti ongelmaa jos työkaverit ovat suurinpiirtein lapsia ikänsä puolesta. "
No ei ehkä ihan lapsia, mutta itse olen kuitenkin työpaikalla jo melkein vanhimmasta päästä. Tuntuu melkein siltä, että sinne baariin lähtee jopa yksin mieluummin kun työkavereiden kanssa, sillä yksin lähtiessä saa sentään valita itse juttuseuransa, työkavereiden kanssa tuntisi vaan olonsa vaivautuneeksi ja joutuisi siinä sitten väkisin yrittää jotain jutella. Lisäksi en jaksaisi kuunnella koko aikaa näitä työkavereiden pinnallisia juttuja, kun itse tykkään jutella niin tavallisista asioista.Okei, eli sun työkaverit eivät ole sun henkisiä. Oletko ikinä harkinnut duunipaikan vaihtoa? Voisit saada sieltä kavereita?
Olen edelleen eri mieltä siitä että naiset tai miehet tai ketkään katsovat yksinäistä matkailijaa kieroon. Juuri äsken olin melkein viikon työmatkalla yksin ja kertaakaan kukaan ei kysynyt lentokentällä tai missään miksi olen yksin liikkeessä. Ei ketään kiinnosta. Ja baarissahan minä joka ilta notkuin, tietenkin.
Mitä tulee Facebookiin, niin oma profiili on suojattu niin että sitä ei löydä julkisella haulla. Sen voi siis vain löytää jos joku näkee mun kommentoivan tai tykkäävän jotain kaverin juttua. Tällöin jos painaa mun nimeä, näkee nimen, sukupuolen ja profiilikuvan. Ei mitään muuta. Kenelläkään muulla kun kaveriksi hyväksymällä ei ole mitään saumaa nähdä kiinnostuksen kohteita, parisuhdetilannetta, seinää tai kuvia. Kaverilistaa ei tosiaan näe kukaan. Jos nyt joku entinen kiusaaja tai muu "vihollinen" sattuu minut sieltä löytämäään, niin ei hän edes teoriassa voi löytää Facebookista sellaista tietoa minusta jota voisi käyttää minua vastaan. Hänellä kun ei ole pääsyä niihin tietoihin. - Ei noin
DarkFear kirjoitti:
Piti jatkaa kirjoitusta vielä tähän, kun juttua riittää ja tämä sivusto ei hyväksy liian pitkiä kirjoituksia.
"No se liittyy ikään, 20v on vielä aika konservatiivinen ja tuomitseva."
Itse olin jo parikymppisenä erittäin suvaitsevainen ja avarakatseinen, enkä ole koskaan tuominnut toisten ihmisten elämänvalintoja, enkä varsinkaan syyttänyt heitä kaverittomuudesta kuten näillä pinnallisilla ihmisillä on aina tapana.
"Kyllä katselee. 30v on yleensä nähnyt jo kaikenlaista, eipä paljon hetkauta jos jollain on mennyt elämä huonosti. Tai ainakaan sillä tapaa että tuomitsisi ja olisi ikävä juuri sen takia. Ennemminkin tuntee sympatiaa."
No itse en valitettavati ole oikein missään päässyt tutustumaan ihmisiin, enkä oikein tiedä sitä, että missä sitä voisi tulevaisuudessakaan tutustua toisiin ihmisiin. Taitaa olla tämä netti mun kohdallani aika lailla ainoa vaihtoehto. En haluaisi aloittaa mitään uusia harrastuksia vain kaveriseuran toivossa, kun vapaa-aika ei muutenkaan tahdo riittää edes näihin mun tärkeimpiin harrastuksiin. Baareissa tulee niin vähän käytyä, eikä siellä oikein pysty muutenkaan löytämään just tällaista ymmärtäväistä juttuseuraa, mistä säkin tässä nyt mainitsit.
"Vanhempasi ovat ylihuolehtivaisia. Suosittelen tiukemman hajuraon ottamista. Kai ymmärrät, että 30v ei oikein vie kavereita näytille ellei kyseessä ole puolisoehdokas?"
Kun vaan tietäisi sen, että miten sitää etäisyyttä oikein voisi ottaa vanhempiin. Itse en ole kyllä vienyt koskaan ketään vanhempien näytille, kun ei mulla ole ketään kavereitakaan koskaan ollut ja on tuo sosiaalinen elämä ollut muutenkin aina niin surkeaa.
Kuulostaa varmaan sustakin mun elämä aika säälittävältä, mutta päätin nyt tässä avautua, kun ei pysty tuolla reaalielämässä koskaan kenellekkään mitään murheita kertomaan."Itse olin jo parikymppisenä erittäin suvaitsevainen ja avarakatseinen, enkä ole koskaan tuominnut toisten ihmisten elämänvalintoja, enkä varsinkaan syyttänyt heitä kaverittomuudesta kuten näillä pinnallisilla ihmisillä on aina tapana."
Kyllähän sinä juuri aiemmassa viestissäsi tuomitsit omat parikymppiset työkaverisi omien elämänvalintojensa takia pinnallisiksi ja suvaitsemattomiksi?
"No itse en valitettavati ole oikein missään päässyt tutustumaan ihmisiin, enkä oikein tiedä sitä, että missä sitä voisi tulevaisuudessakaan tutustua toisiin ihmisiin. Taitaa olla tämä netti mun kohdallani aika lailla ainoa vaihtoehto. En haluaisi aloittaa mitään uusia harrastuksia vain kaveriseuran toivossa, kun vapaa-aika ei muutenkaan tahdo riittää edes näihin mun tärkeimpiin harrastuksiin. Baareissa tulee niin vähän käytyä, eikä siellä oikein pysty muutenkaan löytämään just tällaista ymmärtäväistä juttuseuraa, mistä säkin tässä nyt mainitsit."
Niin, minä en oikein tiedä mistä voi löytää kavereita jos kavereita ei ole. Töissä, tuttujen kautta, harrastuksissa, opinnoissa jne niitä kai yleensä tapaa?
"Kun vaan tietäisi sen, että miten sitää etäisyyttä oikein voisi ottaa vanhempiin. Itse en ole kyllä vienyt koskaan ketään vanhempien näytille, kun ei mulla ole ketään kavereitakaan koskaan ollut ja on tuo sosiaalinen elämä ollut muutenkin aina niin surkeaa."
Joo en minäkään ole vienyt kavereita vanhemmille näytille, ihan älytön ajatus. Etäisyyttä voi ottaa ihan tietoisesti. Soittele harvemmin ja niin päin pois. Sinä olet aikuinen ihminen, vanhemmat voivat soitella kerran viikossa ja jos nähdään niin maksimissaan kerta kahteen viikkoon tai kerta kuukauteen. Ei mulla ole edes aikaa enempään, jos totta puhutaan niin ylimääräistä aikaa on nykyään todella vähän.
"Kuulostaa varmaan sustakin mun elämä aika säälittävältä, mutta päätin nyt tässä avautua, kun ei pysty tuolla reaalielämässä koskaan kenellekkään mitään murheita kertomaan."
No en minä tiedä kuulostaako se säälittävältä. Aikamoisessa umpikujassa tunnut kyllä olevan. Ei noin kirjoitti:
Okei, eli sun työkaverit eivät ole sun henkisiä. Oletko ikinä harkinnut duunipaikan vaihtoa? Voisit saada sieltä kavereita?
Olen edelleen eri mieltä siitä että naiset tai miehet tai ketkään katsovat yksinäistä matkailijaa kieroon. Juuri äsken olin melkein viikon työmatkalla yksin ja kertaakaan kukaan ei kysynyt lentokentällä tai missään miksi olen yksin liikkeessä. Ei ketään kiinnosta. Ja baarissahan minä joka ilta notkuin, tietenkin.
Mitä tulee Facebookiin, niin oma profiili on suojattu niin että sitä ei löydä julkisella haulla. Sen voi siis vain löytää jos joku näkee mun kommentoivan tai tykkäävän jotain kaverin juttua. Tällöin jos painaa mun nimeä, näkee nimen, sukupuolen ja profiilikuvan. Ei mitään muuta. Kenelläkään muulla kun kaveriksi hyväksymällä ei ole mitään saumaa nähdä kiinnostuksen kohteita, parisuhdetilannetta, seinää tai kuvia. Kaverilistaa ei tosiaan näe kukaan. Jos nyt joku entinen kiusaaja tai muu "vihollinen" sattuu minut sieltä löytämäään, niin ei hän edes teoriassa voi löytää Facebookista sellaista tietoa minusta jota voisi käyttää minua vastaan. Hänellä kun ei ole pääsyä niihin tietoihin."Okei, eli sun työkaverit eivät ole sun henkisiä. Oletko ikinä harkinnut duunipaikan vaihtoa? Voisit saada sieltä kavereita?"
No sen voin sanoa, ettei työkaverit ole todellakaan millään tavalla mun henkisiä, sillä näitä parikymppisiä ei kiinnosta mitkään muut asiat, kun bilettäminen, facebook, sekä opiskelusaavutuksilla ja kaverimäärillä ylpeileminen. Olen mä kyllä harkinnut duunipaikan vaihtoa, mutta kun valitettavasti mua ei ole tärpännyt työnhaussa, eikä se työpaikan löytäminen ole muutenkaan tänä päivänä mitenkään helppoa. Suoraan sanottuna olen kyllä luovuttanut aika lailla toivoni sen suhteen, että voisin koskaan löytää työpaikoilta mitään syvällisempiä kaverisuhteita, sillä työskentelen naisvaltaisella ammattialalla ja lisäksi melkein aina kaikilla työkavereilla on niin oma elämänsä ja ym. omat juttunsa, ettei heidän kanssaan pysty ystävystymään mitenkään sen syvällisemmin, yleensä pelkkä työkaveruus heidän kanssaan riittää mulle aivan erinomaisesti.
"Olen edelleen eri mieltä siitä että naiset tai miehet tai ketkään katsovat yksinäistä matkailijaa kieroon. Juuri äsken olin melkein viikon työmatkalla yksin ja kertaakaan kukaan ei kysynyt lentokentällä tai missään miksi olen yksin liikkeessä. Ei ketään kiinnosta. Ja baarissahan minä joka ilta notkuin, tietenkin. "
Ei tietenkään nyt jossain lentokentillä ja muissa julkisilla paikoilla sitä yksin matkustelua niin ihmetellä, mutta varmasti ne laivan baarit ja yökerhot ovat niitä kaikkein pahimpia paikkoja, joihin varsinkin mun ikäisen yksinäisen nuoren miehen on erittäin vaikeaa mennä. Eli ihan sama tilanne, mikä on täällä maissakin todella vaikeaa, sillä baareissa kun ei olla koskaan ymmärretty sitä, jos joku nuorempi mies on yksin liikkeellä ilman kavereita.
"Mitä tulee Facebookiin, niin oma profiili on suojattu niin että sitä ei löydä julkisella haulla. Sen voi siis vain löytää jos joku näkee mun kommentoivan tai tykkäävän jotain kaverin juttua. Tällöin jos painaa mun nimeä, näkee nimen, sukupuolen ja profiilikuvan. Ei mitään muuta. Kenelläkään muulla kun kaveriksi hyväksymällä ei ole mitään saumaa nähdä kiinnostuksen kohteita, parisuhdetilannetta, seinää tai kuvia. Kaverilistaa ei tosiaan näe kukaan. Jos nyt joku entinen kiusaaja tai muu "vihollinen" sattuu minut sieltä löytämäään, niin ei hän edes teoriassa voi löytää Facebookista sellaista tietoa minusta jota voisi käyttää minua vastaan. Hänellä kun ei ole pääsyä niihin tietoihin. "
Silti toi facebook vaan pelottaa mua niin paljon, kun kuitenkin siellä olisi kaikki entiset koulukaverit, työkaverit ja muut kotikaupungin tutut tyypit heti vastassa ja varmaan osa olisi heti laittamassa siellä jotain viestiä. Ei uskaltaisi sielläkään yhtään mitään kirjoittaa tai kommentoida, kun heti olisi kaikki vanhat viholliset kimpussa aiheuttamassa mulle harmeja. Lisäksi pelottaisi myös se, että nämä vanhat viholliset saattaisivat levittää musta tuolla facebookissa vaikka jotain perättömiä huhuja tai kertoa muille ihmisille jotain mun menneisyydestäni. Ja jos tällainen nyt ei ole mahdollista, niin silti tonne facebookiin liittyminen tuntuisi vaan hyvin turhauttavalta, kun mulla ei olisi ketään edes tossa kaverilistalla, kun eipä mulla ole oikein ketään sellaisia henkilöitä, joihin pitää yhteyttä, sitä kun on vaan niin totaalisen yksinäinen.
- puhut...
Olen itse muutaman vuoden yli 40, mutta näytän ikäistäni nuoremmalta, jopa 10 vuotta ikäistäni nuoremmalta (!) Tämä nyt ei minua haittaa. Olen matkustellut eurooppaa ja usa:ta ristiin rastiin. Mitä kauempana suomesta on, sitä helpompaa ihmisten kanssa on jutella. Suomessa tuntuu olevan hieman pidättyväistä ja omissa oloissaan paremmin viihtyvää sakkia :(
Käyn muutaman kerran vuodessa Tallinnassa, Ruotsissa ei ole tullut käytyä 10 vuoteen.
Hyvää laivamatkaa vaan sinulle, ihan ok se on lähteä matkalle yksinkin. Usein jopa kivempaa, kuin jonkun kanssa, eipä tulee riitaa asioista, eikä määränpäästä ja siellä liikkumisesta :D"Olen itse muutaman vuoden yli 40, mutta näytän ikäistäni nuoremmalta, jopa 10 vuotta ikäistäni nuoremmalta (!) Tämä nyt ei minua haittaa. Olen matkustellut eurooppaa ja usa:ta ristiin rastiin. Mitä kauempana suomesta on, sitä helpompaa ihmisten kanssa on jutella. Suomessa tuntuu olevan hieman pidättyväistä ja omissa oloissaan paremmin viihtyvää sakkia :( . "
No itselläni kun valitettavasti tuo kielitaitokaan ei ole mikään kovin hyvä, perusjutut pystyy jotenkin hoitamaan, mutta siihen se sitten jääkin. Mutta uskoisin kyllä, ettei tollaisella Ruotsin risteilyllä nyt tarvitse mitään hyvää kielitaitoa, ainakaan koskaan ennen en ole tarvinnut.
"Hyvää laivamatkaa vaan sinulle, ihan ok se on lähteä matkalle yksinkin. Usein jopa kivempaa, kuin jonkun kanssa, eipä tulee riitaa asioista, eikä määränpäästä ja siellä liikkumisesta :D "
Pitäisi kai osata ajatella asia noin, mutta kun se ei vaan ole niin helppoa ainakaan mulle, kun on ikänsä elänyt ahdistavassa junttikylässä ahdasmielisessä ilmapiirissä.- ....
DarkFear kirjoitti:
"Olen itse muutaman vuoden yli 40, mutta näytän ikäistäni nuoremmalta, jopa 10 vuotta ikäistäni nuoremmalta (!) Tämä nyt ei minua haittaa. Olen matkustellut eurooppaa ja usa:ta ristiin rastiin. Mitä kauempana suomesta on, sitä helpompaa ihmisten kanssa on jutella. Suomessa tuntuu olevan hieman pidättyväistä ja omissa oloissaan paremmin viihtyvää sakkia :( . "
No itselläni kun valitettavasti tuo kielitaitokaan ei ole mikään kovin hyvä, perusjutut pystyy jotenkin hoitamaan, mutta siihen se sitten jääkin. Mutta uskoisin kyllä, ettei tollaisella Ruotsin risteilyllä nyt tarvitse mitään hyvää kielitaitoa, ainakaan koskaan ennen en ole tarvinnut.
"Hyvää laivamatkaa vaan sinulle, ihan ok se on lähteä matkalle yksinkin. Usein jopa kivempaa, kuin jonkun kanssa, eipä tulee riitaa asioista, eikä määränpäästä ja siellä liikkumisesta :D "
Pitäisi kai osata ajatella asia noin, mutta kun se ei vaan ole niin helppoa ainakaan mulle, kun on ikänsä elänyt ahdistavassa junttikylässä ahdasmielisessä ilmapiirissä.On niitä muitakin landepaukkuja perämettistä löytäny tiensä sivistyksen pariin ja osaavat olla ihan kun muutkin.
Sulla on se ahdas junttikylä fiksautunut nyt ihan sinne sun omaan pikku pääkköseen. Jos et sä ite osaa repiä ittees sieltä irti niin ei voi kukaan muukaan. Tolla menolla sä vietät koko loppuelämäs siellä sun omassa pikku kylässä.
- Niksi ismo
Sinne vaan, muiden pervojen sekaan juhlimaan!
- Renee_
Tajuatko edes itse, että ajattelutapasi ja suhteesi vanhempiisi on aivan epänormaali? Minkä ihmeen takia kolmekymppisen miehen pitäisi a) kysyä vanhemmiltaan lupa matkustamiseen tai b) edes kertoa heille siitä, että on lähdössä matkalle? Teetkö kaikista menoistasi koko ajan tiliä vanhemmillesi? Mitä ihmettä tekemisesi heille kuuluvat? Vai asutko kenties vanhempiesi kanssa, jolloin he tietävät koko ajan, missä olet ja mitä teet? Olet todella outo tyyppi. En ole edes tiennyt, että sinun kaltaisiasi ihmisiä on olemassa.
Ehdotin tuolla edellisessä ketjussa, että hankkisit ammattiapua. Olen entistä vakuuttuneempi siitä, että siitä voisi olla sinulle hyötyä. Psykologi tai psykiatri ei voi taikoa sinulle kavereita, mutta ainakin hän voisi yrittää avata pääsi sisällä olevia solmuja ja antaa apua paremman itsetunnon rakentamiseen. Tiedän omasta kokemuksesta, että se satsaus kannattaa. Olet työssäkäyvä ihminen etkä käsittääkseni harrasta mitään etkä käy missään. Miksei sinulla sitten olisi varaa maksaa terapiakäyntejä?
Homman nimi on nyt se, että muutoksen avaimet ovat sinun itsesi käsissä. Et pääse eteenpäin siten, jos koko ajan vain sysäät vastuuta ongelmistasi muille ihmisille. Uskon, että sinulla on huonoja kokemuksia ihmisistä, et kai muuten olisi niin arka ja neuroottinen. Mutta ymmärrätkö, että ne rajat ovat oman pääsi sisällä? Vain sinä itse voit vaikuttaa siihen, miten suhtaudut muiden ihmisten puheisiin. Suurenteletko niitä, annatko niiden estää sinua elämästä elämääsi vai jätätkö ne omaan arvoonsa. Oikeasti, miksi se on niin big deal, jos joku kysyy, miksi olet jossain yksin? Tämä ei vain mene jakeluun. Sehän on ihan normaali tapa aloittaa keskustelu! Se on ihan harmitonta. Jos joku tuollaista tulee kysymään, sehän tarkoittaa sitä, että henkilö on kiinnostunut juttelemaan kanssasi. Jotenkin se keskustelu vain pitää avata.
Sanoisin, että a) varaa se laivamatka, b) ota etäisyyttä vanhempiisi ja c) etsi joku hyvä terapeutti, jonka kanssa voit puhua näistä samoista asioista, mistä puhut täällä. Kokeile edes! Mitä voit menettää?"Tajuatko edes itse, että ajattelutapasi ja suhteesi vanhempiisi on aivan epänormaali? Minkä ihmeen takia kolmekymppisen miehen pitäisi a) kysyä vanhemmiltaan lupa matkustamiseen tai b) edes kertoa heille siitä, että on lähdössä matkalle? Teetkö kaikista menoistasi koko ajan tiliä vanhemmillesi? Mitä ihmettä tekemisesi heille kuuluvat? Vai asutko kenties vanhempiesi kanssa, jolloin he tietävät koko ajan, missä olet ja mitä teet? Olet todella outo tyyppi. En ole edes tiennyt, että sinun kaltaisiasi ihmisiä on olemassa. "
No en nyt tarkoittanut sitä, että lähtisin kysymään lupaa vanhemmiltani laivareissua varten, mutta kuitenkin välimme ovat vanhempien kanssa avoimet ja me puhumme avoimesti asioista ja menoista keskenämme.
"Ehdotin tuolla edellisessä ketjussa, että hankkisit ammattiapua. Olen entistä vakuuttuneempi siitä, että siitä voisi olla sinulle hyötyä. Psykologi tai psykiatri ei voi taikoa sinulle kavereita, mutta ainakin hän voisi yrittää avata pääsi sisällä olevia solmuja ja antaa apua paremman itsetunnon rakentamiseen. Tiedän omasta kokemuksesta, että se satsaus kannattaa. Olet työssäkäyvä ihminen etkä käsittääkseni harrasta mitään etkä käy missään. Miksei sinulla sitten olisi varaa maksaa terapiakäyntejä? "
En vaan haluaisi hakea mitään psykiatrin apua, kun ei sieltä saisi kuitenkaan sitä todellista apua näihin ongelmiin, joista olen ikäni kärsinyt, eli siitä yksinäisyydestä ja siitä kun ei ole koskaan kavereita mihinkään. Mähän kerroin jo siitä, miten itsetuntoni on mennyt jo vuosikausia sitten, just sen takia, kun on kärsinyt yksinäisyydestä ja ei ole koskaan saanut mahdollisuutta elää samalla tavoin kun kaikki muut ikäiseni ihmiset.- Renee_
DarkFear kirjoitti:
"Tajuatko edes itse, että ajattelutapasi ja suhteesi vanhempiisi on aivan epänormaali? Minkä ihmeen takia kolmekymppisen miehen pitäisi a) kysyä vanhemmiltaan lupa matkustamiseen tai b) edes kertoa heille siitä, että on lähdössä matkalle? Teetkö kaikista menoistasi koko ajan tiliä vanhemmillesi? Mitä ihmettä tekemisesi heille kuuluvat? Vai asutko kenties vanhempiesi kanssa, jolloin he tietävät koko ajan, missä olet ja mitä teet? Olet todella outo tyyppi. En ole edes tiennyt, että sinun kaltaisiasi ihmisiä on olemassa. "
No en nyt tarkoittanut sitä, että lähtisin kysymään lupaa vanhemmiltani laivareissua varten, mutta kuitenkin välimme ovat vanhempien kanssa avoimet ja me puhumme avoimesti asioista ja menoista keskenämme.
"Ehdotin tuolla edellisessä ketjussa, että hankkisit ammattiapua. Olen entistä vakuuttuneempi siitä, että siitä voisi olla sinulle hyötyä. Psykologi tai psykiatri ei voi taikoa sinulle kavereita, mutta ainakin hän voisi yrittää avata pääsi sisällä olevia solmuja ja antaa apua paremman itsetunnon rakentamiseen. Tiedän omasta kokemuksesta, että se satsaus kannattaa. Olet työssäkäyvä ihminen etkä käsittääkseni harrasta mitään etkä käy missään. Miksei sinulla sitten olisi varaa maksaa terapiakäyntejä? "
En vaan haluaisi hakea mitään psykiatrin apua, kun ei sieltä saisi kuitenkaan sitä todellista apua näihin ongelmiin, joista olen ikäni kärsinyt, eli siitä yksinäisyydestä ja siitä kun ei ole koskaan kavereita mihinkään. Mähän kerroin jo siitä, miten itsetuntoni on mennyt jo vuosikausia sitten, just sen takia, kun on kärsinyt yksinäisyydestä ja ei ole koskaan saanut mahdollisuutta elää samalla tavoin kun kaikki muut ikäiseni ihmiset.Mikä oikeus vanhemmillasi on suuttua siitä, jos lähdet laivalle tai jonnekin matkalle? Ethän ole alaikäinen tai holhouksenalainen vaan ihan täysivaltainen aikuinen mies. Jos sinulle tuollaisista asioista tulee vanhempiesi kanssa riitaa, suhteenne ei ole normaali. Heidän suhtautumisensa ei pitäisi estää sinua matkustamasta, jos sitä kerran haluat. Käyt töissä ja tienaat itse elantosi, joten saat myös käyttää rahasi haluamallasi tavalla. Vai kysytkö kenties heidän lupaansa siihenkin, miten käytät rahasi?
Miten sitten olet ajatellut ratkaista ongelmasi, jos et kerran voi harkita ulkopuolista apua? Kun nyt näyttää siltä, ettet kykene niitä yksin ratkaisemaan. Vatvot vuosikausia niinkin naurettavia asioita kuin että voitko mennä baariin tai Ruotsin-risteilylle. Mitä luulet, miten muille ikäisillesi on mahdollista lähteä vaikkapa reppureissaamaan yksin Aasiaan? Etkö pidä sitä mitenkään outona, miten muut ikäisesi voivat matkustaa yksin ja ilman vanhempien lupaa, mutta sinä et?
Tietenkin voit olla menemättä terapiaan. Voit jatkaa näitä kyselyjäsi ja pohdintojasi täällä ensi vuonna ja sitä seuraavanakin vuonna toteuttamatta koskaan ensimmäistäkään suunnitelmaasi. Sinä itse päätät.
- hellanduudeli
Asutko vielä vanhempiesi kanssa? Oletkos käynyt yksin Hesassa?
En ole asunut enää vuosiin vanhempien luona, kun muutin aikoinaan yksin helsinkiin. Kävin kyllä aikoinaan itse yksin stadissa useita kertoja, eikä siitä vanhemmat mitään sanoneet. Mutta tietenkin kun stokis on ulkomailla, niin sinne vanhempani eivät haluaisi mua päästää.
- plurp
DarkFear kirjoitti:
En ole asunut enää vuosiin vanhempien luona, kun muutin aikoinaan yksin helsinkiin. Kävin kyllä aikoinaan itse yksin stadissa useita kertoja, eikä siitä vanhemmat mitään sanoneet. Mutta tietenkin kun stokis on ulkomailla, niin sinne vanhempani eivät haluaisi mua päästää.
Älä sano sun vanhemmillesi mitään, asia ei kuulu heille! Jos haluat mennä risteilylle nii jumalauta mene!Aivan sairasta kyllä, jos vanhemmat yrittää päättää sun elämästäs! Ja säälittävää on jos sinä vielä kaiken lisäksi annat heijän päättää siitä!
Jos he vielä tietävät sen, et oot yksinäinen ja et niin kauhean tyytyväinen elämääsi, niin luulisi heijän olevan iloisia, että päätät tehä jotain vähä erilaista!
Pistää suututtaman tämmöne!! plurp kirjoitti:
Älä sano sun vanhemmillesi mitään, asia ei kuulu heille! Jos haluat mennä risteilylle nii jumalauta mene!Aivan sairasta kyllä, jos vanhemmat yrittää päättää sun elämästäs! Ja säälittävää on jos sinä vielä kaiken lisäksi annat heijän päättää siitä!
Jos he vielä tietävät sen, et oot yksinäinen ja et niin kauhean tyytyväinen elämääsi, niin luulisi heijän olevan iloisia, että päätät tehä jotain vähä erilaista!
Pistää suututtaman tämmöne!!Pitäs kai varata vaan toi ruotsin reissu ja tehdä niin, etten puhuisi vanhemmille mitään. Sitten laittas vanhemmille kortin stokiksesta tai soittaisi vasta kun laiva on jo lähtenyt satamasta. Näin välttyisi typeriltä riidoilta, eikä tarvisi selitellä niitä yksinäisyyden syitä, kun ei vanhempani osaisi kuitenkaan niitä ymmärtää. En usko että vanhempiani haittaa se asia, jos yritän tehdä elämälleni jotain. Mutta kun he haluisivat mun etsivän niitä kavereita näistä "normaaleista" paikoista, eikä mistään netistä.
- plurp
DarkFear kirjoitti:
Pitäs kai varata vaan toi ruotsin reissu ja tehdä niin, etten puhuisi vanhemmille mitään. Sitten laittas vanhemmille kortin stokiksesta tai soittaisi vasta kun laiva on jo lähtenyt satamasta. Näin välttyisi typeriltä riidoilta, eikä tarvisi selitellä niitä yksinäisyyden syitä, kun ei vanhempani osaisi kuitenkaan niitä ymmärtää. En usko että vanhempiani haittaa se asia, jos yritän tehdä elämälleni jotain. Mutta kun he haluisivat mun etsivän niitä kavereita näistä "normaaleista" paikoista, eikä mistään netistä.
No eiks laiva esim. oo tämmönen "normaali" paikka, jossa voi tutustua uusiin ihmisiin. Oon menny aikoinani kylläkin vaan reittimatkoja yksin laivalla ja aina on tullu jonku kanssa rupateltua. Ja jossei tuu nii ainaki siel on musiikkia ja voi käyä vaiks buffetis syömäs, laulamas karaokee tai kuuntelemas ku muut hoilottaa. Ja tax-free! Paljon karkkia halvalla!! :)
Ja Tukholmassa vasta näkemistä onkin! Kyllä mä nyt oon sitä mieltä, et lähet sinne seikkailemaan. - ole aikuinen
DarkFear kirjoitti:
Pitäs kai varata vaan toi ruotsin reissu ja tehdä niin, etten puhuisi vanhemmille mitään. Sitten laittas vanhemmille kortin stokiksesta tai soittaisi vasta kun laiva on jo lähtenyt satamasta. Näin välttyisi typeriltä riidoilta, eikä tarvisi selitellä niitä yksinäisyyden syitä, kun ei vanhempani osaisi kuitenkaan niitä ymmärtää. En usko että vanhempiani haittaa se asia, jos yritän tehdä elämälleni jotain. Mutta kun he haluisivat mun etsivän niitä kavereita näistä "normaaleista" paikoista, eikä mistään netistä.
Käytätkö psyykelääkkeitä ja jos niin tietääkö vanhempasi? Tai juotko paljon alkoholijuomia? Kuinka usein vanhempasi soittaa sulle tai sinä heille?
Olen sinua kymmenkunta vuotta vanhempi nainen ja 19-vuotiaasta lähtien reissannut , välillä yksin, välillä äidin kanssa ja välillä serkun kanssa. Oikeastaan kymmenen viime vuoden aikan yksin. Ja tähän listaan kuuluu monta paikkaa Euroopassa, kaupunkeja ja rantakohteita ja sitten New York. Jos olen reissussa pitempään kun viikon niin sitten olen jossain vaiheessa pirauttanut vanhemmille että täällä on kivaa. Eikä koskaan, koskaan vanhemmat ole sanoneet yhtään mitään. Ne tietää että mä en vedä päätä täyteen viinalla. ole aikuinen kirjoitti:
Käytätkö psyykelääkkeitä ja jos niin tietääkö vanhempasi? Tai juotko paljon alkoholijuomia? Kuinka usein vanhempasi soittaa sulle tai sinä heille?
Olen sinua kymmenkunta vuotta vanhempi nainen ja 19-vuotiaasta lähtien reissannut , välillä yksin, välillä äidin kanssa ja välillä serkun kanssa. Oikeastaan kymmenen viime vuoden aikan yksin. Ja tähän listaan kuuluu monta paikkaa Euroopassa, kaupunkeja ja rantakohteita ja sitten New York. Jos olen reissussa pitempään kun viikon niin sitten olen jossain vaiheessa pirauttanut vanhemmille että täällä on kivaa. Eikä koskaan, koskaan vanhemmat ole sanoneet yhtään mitään. Ne tietää että mä en vedä päätä täyteen viinalla.En käytä mitään lääkkeitä, enkä oikein edes alkoholia, joten ei vanhempani sitä pelkää, että hölmöilisin alkoholin kanssa matkoilla. Kyse kun on vain siitä, kun vanhempien mielestäni se on niin säälittävää kun nuorella miehellä ei ole kavereita joiden kanssa reissuta ja elää normielämää. Tätähän se on aina vanhempien kanssa ollut, heidän mielestä kun pitäs vaan odotella vuosikymmenien ajan että niitä löytyisi munkin elämääni. Enkä tosiaan jaksais enää vain odotella, kun haluisin elää, mennä ja reissuta.
- ....
DarkFear kirjoitti:
En ole asunut enää vuosiin vanhempien luona, kun muutin aikoinaan yksin helsinkiin. Kävin kyllä aikoinaan itse yksin stadissa useita kertoja, eikä siitä vanhemmat mitään sanoneet. Mutta tietenkin kun stokis on ulkomailla, niin sinne vanhempani eivät haluaisi mua päästää.
"...Mutta tietenkin kun stokis on ulkomailla, niin sinne vanhempani eivät haluaisi mua päästää. "
Piruako sun vanhemmillas on tähän mitään sanomista? Aikunen ihminen. Menet minne tykkäät, muista viis.
- 11+2
Paljonkin kysyttävää näistä viesteistäsi nousisi mutta tässä nyt pari alkajaisiksi:
1) Miksi vanhempiesi pitäisi edes tietää aikuisen miehen risteilystä, jos se kerran heille olisi ongelma?
2) Mitä hiton väliä on jonkun tuntemattoman mielipiteellä? Eli jos joku kysyy miksi olet yksin niin sehän on ihan yhdentekevää mitä vastaat, koska ei sinun tarvitse häntä nähdä enää koskaan sen jälkeen.
Itse matkustelen lähes aina yksin; Tallinnassa muutaman kuukauden välein, Tukholmassa harvemmin, Lontoossa 2-3 kertaa vuodessa, muualla Euroopassa rahatilanteen mukaan. Nainen olen mutta en näe miten se eroaisi asiasta. Tai jos jotenkin niin luulisi vanhempien pelkäävän enemmän tyttärensä puolesta, tätä kun voivat kohdata myös sellaiset riskit joita mies harvemmin kohtaa (raiskaus). Tapanani ei tosin ole jokaista liikettäni vanhemmilleni raportoidakaan.
Laivalla kaikki työntekijät puhuvat suomea. Jos Tukholmassa haluat maissa käydä niin eipä siellä suuremmin kielitaitoa tarvita.
Jotenkin en usko että tulet lähtemään. Ja sen jälkeen olet entistä katkerampi (muille, jotka todellisuudessa ovat täysin syyttömiä siihen että tuhlaat ainutlaatuisen elämäsi näkemättä tai kokematta mitään)."1) Miksi vanhempiesi pitäisi edes tietää aikuisen miehen risteilystä, jos se kerran heille olisi ongelma?
2) Mitä hiton väliä on jonkun tuntemattoman mielipiteellä? Eli jos joku kysyy miksi olet yksin niin sehän on ihan yhdentekevää mitä vastaat, koska ei sinun tarvitse häntä nähdä enää koskaan sen jälkeen. "
Niin no pitäs kai vaan sitten lähteä tonne laivaristeilylle ja olla kertomatta siitä mitään vanhemmille, ilmoittaisi vasta sitten kun laiva on jo lähtenyt satamasta, eivätkä he pysty harmikseen tekemään mitään asialle mua estääkseen. Kyllähän se antaa aina näille kyselijöille vähän säälittävän kuvan, jos mun ikäiseni nuori mies on yksin laivalla, kun kaikki muut ovat aina seurustelukumppaneiden ja kavereidensa kanssa liikkeellä. Mutta pitäisi kai silti vaan lähteä, sillä kuten sanoin sen, etten todellakaan haluaisi jättää aina kaikkea tekemättä vaan sen takia, kun mulla ei ole niitä kavereita elämääni kertynyt niin kun muilla ikäisilläni ihmisillä.
"Itse matkustelen lähes aina yksin; Tallinnassa muutaman kuukauden välein, Tukholmassa harvemmin, Lontoossa 2-3 kertaa vuodessa, muualla Euroopassa rahatilanteen mukaan. Nainen olen mutta en näe miten se eroaisi asiasta. Tai jos jotenkin niin luulisi vanhempien pelkäävän enemmän tyttärensä puolesta, tätä kun voivat kohdata myös sellaiset riskit joita mies harvemmin kohtaa (raiskaus). Tapanani ei tosin ole jokaista liikettäni vanhemmilleni raportoidakaan. "
No kun asiassa ei olekaan vanhempien osalta kyse siitä, että he pelkäisivät mun turvallisuuden puolesta, vaan kyse taitaa olla ja varmaan onkin kyse siitä, että vanhempieni mielestä se kun on outoa, kun mun ikäiselläni nuorella miehellä ei ole vielä tähän ikään mennessä yhtään sellaista kaveria, kenen kanssa oikein voisin lähteä esim. laivaristeilylle.
"Jotenkin en usko että tulet lähtemään. Ja sen jälkeen olet entistä katkerampi (muille, jotka todellisuudessa ovat täysin syyttömiä siihen että tuhlaat ainutlaatuisen elämäsi näkemättä tai kokematta mitään). "
Tulen kyllä varmasti lähtemään tälle risteilylle, sillä tälläkin palstalla sain nyt niin paljon kannustavaa palautetta siitä, että mun tosiaan pitäisi lähteä. Lisäksi haluan lähteä myös sen takia, että haluan kerrankin elämässä'ni näyttää vanhemmilleni sen, ettei heillä ole oikeutta olla aina rajoittamassa mun elämääni vaan sen takia, kun mulla ei ole kavereita.- yksivainminähänsevai
DarkFear kirjoitti:
"1) Miksi vanhempiesi pitäisi edes tietää aikuisen miehen risteilystä, jos se kerran heille olisi ongelma?
2) Mitä hiton väliä on jonkun tuntemattoman mielipiteellä? Eli jos joku kysyy miksi olet yksin niin sehän on ihan yhdentekevää mitä vastaat, koska ei sinun tarvitse häntä nähdä enää koskaan sen jälkeen. "
Niin no pitäs kai vaan sitten lähteä tonne laivaristeilylle ja olla kertomatta siitä mitään vanhemmille, ilmoittaisi vasta sitten kun laiva on jo lähtenyt satamasta, eivätkä he pysty harmikseen tekemään mitään asialle mua estääkseen. Kyllähän se antaa aina näille kyselijöille vähän säälittävän kuvan, jos mun ikäiseni nuori mies on yksin laivalla, kun kaikki muut ovat aina seurustelukumppaneiden ja kavereidensa kanssa liikkeellä. Mutta pitäisi kai silti vaan lähteä, sillä kuten sanoin sen, etten todellakaan haluaisi jättää aina kaikkea tekemättä vaan sen takia, kun mulla ei ole niitä kavereita elämääni kertynyt niin kun muilla ikäisilläni ihmisillä.
"Itse matkustelen lähes aina yksin; Tallinnassa muutaman kuukauden välein, Tukholmassa harvemmin, Lontoossa 2-3 kertaa vuodessa, muualla Euroopassa rahatilanteen mukaan. Nainen olen mutta en näe miten se eroaisi asiasta. Tai jos jotenkin niin luulisi vanhempien pelkäävän enemmän tyttärensä puolesta, tätä kun voivat kohdata myös sellaiset riskit joita mies harvemmin kohtaa (raiskaus). Tapanani ei tosin ole jokaista liikettäni vanhemmilleni raportoidakaan. "
No kun asiassa ei olekaan vanhempien osalta kyse siitä, että he pelkäisivät mun turvallisuuden puolesta, vaan kyse taitaa olla ja varmaan onkin kyse siitä, että vanhempieni mielestä se kun on outoa, kun mun ikäiselläni nuorella miehellä ei ole vielä tähän ikään mennessä yhtään sellaista kaveria, kenen kanssa oikein voisin lähteä esim. laivaristeilylle.
"Jotenkin en usko että tulet lähtemään. Ja sen jälkeen olet entistä katkerampi (muille, jotka todellisuudessa ovat täysin syyttömiä siihen että tuhlaat ainutlaatuisen elämäsi näkemättä tai kokematta mitään). "
Tulen kyllä varmasti lähtemään tälle risteilylle, sillä tälläkin palstalla sain nyt niin paljon kannustavaa palautetta siitä, että mun tosiaan pitäisi lähteä. Lisäksi haluan lähteä myös sen takia, että haluan kerrankin elämässä'ni näyttää vanhemmilleni sen, ettei heillä ole oikeutta olla aina rajoittamassa mun elämääni vaan sen takia, kun mulla ei ole kavereita.Kiva kuulla et oot hengis! ku ei oo näkyny vähään aikaan.
yksivainminähänsevai kirjoitti:
Kiva kuulla et oot hengis! ku ei oo näkyny vähään aikaan.
Pääsin tänään pitkästä aikaa netin äärelle. Tosta kun puhelimessa olevasta netistä kun ei pysty mitään kirjoittelemaan, vaikka voin kyllä siitä lukea ja seurata tätä palstaa.
- Anna palaa jo!
vuoden 1999 jälkeen myönnetty henkilökortti? Tai passi?
Jos on, niin mene tähän osoitteeseen:
https://www.booking.eckeroline.fi/booking/bookingprocess.aspx
Klikkaa "Päiväristeily".
Varaa risteily vaikka tulevalle lauantaille. Maksa 29 e netin kautta. Unohda hytit ja ruokailut ja ajoneuvovaraukset, klikkaile vain "jatka"-painiketta.
Mene lauantaiaamuna 7:45 sataman lähtöselvitykseen varausnumeron kanssa ja lunasta maihinnousukortit luukulta. Mene laivaan.
Vietä kolme tuntia laivalla. Kiertele, katsele, juo kahvit ja syö katkarapuvoileipä tai ota olut pubissa.
Kun laiva tulee Tallinnaan klo 18, mene muiden perässä maihin. Kiertele kaupunkia (vanha kaupunki on sen verran pieni että ehdit lyhyessä ajassa ihastua siihen paljon helpommin kuin Tukholmaan). Syö pizza ja juo olut puoli-ilmaiseksi. Mene takaisin laivaan noin klo 16. Toimi kuten menomatkalla.
Vähän kello 21 jälkeen illalla ota bussi tai taksi ja palaa kotiisi. Korkkaa Saku-olut ja tunne suunnatonta tyytyväisyyttä siitä, että olet tehnyt jotain ensimmäisen kerran elämässäsi. Mainitse vanhemmillesi jälkeen päin ohimennen että Tallinnassa oli hyvä/huono/kylmä/lämmin/sateinen/... ilma lauantaina.
(Taidan muuten itsekin lähteä lauantaina piipahtamaan Tallinnassa, tuli sen verran kova kaipuu sinne. Vanha kaupunki on IHANA.) - ukkeli26
Mä oon ollut laivalla monesti kavereiden kanssa, ja on siellä tullut oltua työn puolesta sellaisissa porukoissakin jossa kaikki muut ovat kutakuinkin 50 vuotiaita. Yksin olen siellä silloin palloillut. Noiden seurassa olen ollut vain hytissä, kun on pohjia juotu. Baareissa olen kierrellyt yksin. Eikä siellä kyllä kukaan kysele miksi olen yksin liikkeellä. Laivalla kun porukka vetää kaksin käsin viinaa niin on aika normaalia että kaverit on vaikka väsähtäneet ja menneet hyttiin. Jos ei sinulle jutustelu luonnistu normaaleissa baareissa niin ei se luonnistu tuollakaan. Ei ne suomalaiset ihmiset siitä mihinkään muutu sillä että lähtevät laivalle. Samat ihmiset siellä käy kun normaaleissakin baareissa. Tuo nyt kuulostaa aika hullulta jos pelkäät että mitä vanhempasi sanovat. Niin kauan kun sitä pelkäät tulet suurella todennäköisyydellä olemaan yksin. Kyllä tuon ikäisenä pitää jo sen verran olla itsenäistynyt että tekee ihan itse omat päätöksensä murehtimatta sitä mitä vanhemmat ajattelevat. Tuon ikäisen ei edes kuulu nähdä vanhempiaan kuin ehkä kerran parissa viikossa jos sattuvat asumaan samalla paikkakunnalla. Puhelin yhteydessäkään ei kuulu olla kun kerran viikkoon maksimissaan. Kyllä vanhempien kanssa voi, ja pitää olla hyvissä väleissä. Mutta tuo menee jo niin typeräksi että asialle kannattaisi jotain tehdä.
- 10+13
tehnyt jotain asian hyväksi? Varannut risteilyn? Vai annatko tämänkin viikonlopun mennä odotellessa että "sitten joskus..."
- matkaan vaan
Suosittelen lämpimästi, että nyt vain varaat risteilyn ja lähdet matkaan! Unhodat ennakko-olettamukset ja itseesi kohdistuvat vaatimukset. Jos lähdet reissuun sillä mielellä, että sinua tullaan arvostelemaan ja asetat paineita itsellesi siitä että seuraa on löydyttävä, niin reissusta tullee mitä todennäköisemmin varsin kurja. Lähdet vain pitämään hauskaa ja hankkimaan uusia kokemuksia, ja jos seuraa sattuu löytymään niin sehän on vain plussaa muun päälle. Kenenkään siellä risteilyllä ei tarvitse tietää syytä siihen, miksi olet yksin liikkeellä.
Mitä vanhempiisi tulee, niin älä kerro heille, älä etukäteen, eläkä jäkikäteen, että olet menossa risteilylle. Olet aikuinen ihminen ja sinulla on oikeus tehdä omat valintasi ja päätösesi, elää elämääsi, ilman että olet tilivelvollinen vanhemmillesi. Jos et voit olla paria päivää poissa ilman että siitä tulee ongelmia, ei perhesuhteesi ole terve.
Mitä muuten kerroit vanhemmistasi, siitä että heidän kanssaan et voi puhua yksinäisyydestäsi, eivätkä he salli sinulle esim juuri matkustamista vaan yrittävät puhua sinut siitä ulos, niin vaikuttaa ettei asiat ole ihan kunnossa. Ehkä ongelmasi alku ja juuri on nimeomaan perhesuhteissasi. Ehkä koet eläneesi ilman kannustusta, positiivista huomiota, vanhempiesi kontrollin alla ja veljesi varjossa. Tästä olisi hyvä puhua jolle kulle, ja vapautua siitä.
Hyvää matkaa! matkaan vaan kirjoitti:
Suosittelen lämpimästi, että nyt vain varaat risteilyn ja lähdet matkaan! Unhodat ennakko-olettamukset ja itseesi kohdistuvat vaatimukset. Jos lähdet reissuun sillä mielellä, että sinua tullaan arvostelemaan ja asetat paineita itsellesi siitä että seuraa on löydyttävä, niin reissusta tullee mitä todennäköisemmin varsin kurja. Lähdet vain pitämään hauskaa ja hankkimaan uusia kokemuksia, ja jos seuraa sattuu löytymään niin sehän on vain plussaa muun päälle. Kenenkään siellä risteilyllä ei tarvitse tietää syytä siihen, miksi olet yksin liikkeellä.
Mitä vanhempiisi tulee, niin älä kerro heille, älä etukäteen, eläkä jäkikäteen, että olet menossa risteilylle. Olet aikuinen ihminen ja sinulla on oikeus tehdä omat valintasi ja päätösesi, elää elämääsi, ilman että olet tilivelvollinen vanhemmillesi. Jos et voit olla paria päivää poissa ilman että siitä tulee ongelmia, ei perhesuhteesi ole terve.
Mitä muuten kerroit vanhemmistasi, siitä että heidän kanssaan et voi puhua yksinäisyydestäsi, eivätkä he salli sinulle esim juuri matkustamista vaan yrittävät puhua sinut siitä ulos, niin vaikuttaa ettei asiat ole ihan kunnossa. Ehkä ongelmasi alku ja juuri on nimeomaan perhesuhteissasi. Ehkä koet eläneesi ilman kannustusta, positiivista huomiota, vanhempiesi kontrollin alla ja veljesi varjossa. Tästä olisi hyvä puhua jolle kulle, ja vapautua siitä.
Hyvää matkaa!"Suosittelen lämpimästi, että nyt vain varaat risteilyn ja lähdet matkaan! Unhodat ennakko-olettamukset ja itseesi kohdistuvat vaatimukset. Jos lähdet reissuun sillä mielellä, että sinua tullaan arvostelemaan ja asetat paineita itsellesi siitä että seuraa on löydyttävä, niin reissusta tullee mitä todennäköisemmin varsin kurja. Lähdet vain pitämään hauskaa ja hankkimaan uusia kokemuksia, ja jos seuraa sattuu löytymään niin sehän on vain plussaa muun päälle. Kenenkään siellä risteilyllä ei tarvitse tietää syytä siihen, miksi olet yksin liikkeellä. "
Haluaisin todellakin lähteä tonne risteilylle, vaikka sitten yksinäni, sillä en vaan haluaisi odottaa vuosikymmenien ajan sitä, että löytäisin jostain jotain kavereita joiden kanssa voisin lähteä. Ajattelin sitä, että jos lähtisin, niin ainakin välttelisin baareissa juttelua sellaisten ihmisten kanssa, jotka vaikuttavat vähänkin sen oloisilta, että ovat pinnallisia ja kiinnostuneita siitä, että kenen kanssa oikein olen reissuun lähtenyt. Eli mihinkään isoihin bileporukoihin en missään nimessä menisi tutustumaan, enkä oikein muihinkaan sellaisiin tyyppeihin, jotka ovat ensisijaisen kiinnostuneita siitä, että kenen kanssa oikein olen liikkellä. Yleensä naisten on aina seurallisimpina ja sosiaalisimpina vaikeampi tajuta sitä, jos mun ikäiseni nuori mies on yksin liikkeellä, eli naisten kanssa en oikein haluaisi alkaa laivalla juttelemaan.
"Mitä vanhempiisi tulee, niin älä kerro heille, älä etukäteen, eläkä jäkikäteen, että olet menossa risteilylle. Olet aikuinen ihminen ja sinulla on oikeus tehdä omat valintasi ja päätösesi, elää elämääsi, ilman että olet tilivelvollinen vanhemmillesi. Jos et voit olla paria päivää poissa ilman että siitä tulee ongelmia, ei perhesuhteesi ole terve. "
Kyllä mä varmasti jossain vaiheessa kerron vanhemmilleni siitä, että tulipahan nyt sitten stokiksessa käytyä ja kaiken lisäksi vielä yksinään. Ihan jo pelkästään sen takia, että he alkaisivat ymmärtää sen, ettei heillä ole mitään oikeutta rajoittaa aikuisen kolmekybäsen miehen elämää, kun eivät he ole koskaan halunneet puuttua millään tavalla mun pikkubroidinkaan elämään, vaan ovat aina antaneet hänen elää itsenäisesti ja tehdä mitä huvittaa. Tämä onkin just se periaate, miksi se vanhempien holhous aikuisiällä on mua niin suunnattomasti aina vituttanut.
"Mitä muuten kerroit vanhemmistasi, siitä että heidän kanssaan et voi puhua yksinäisyydestäsi, eivätkä he salli sinulle esim juuri matkustamista vaan yrittävät puhua sinut siitä ulos, niin vaikuttaa ettei asiat ole ihan kunnossa. Ehkä ongelmasi alku ja juuri on nimeomaan perhesuhteissasi. Ehkä koet eläneesi ilman kannustusta, positiivista huomiota, vanhempiesi kontrollin alla ja veljesi varjossa. Tästä olisi hyvä puhua jolle kulle, ja vapautua siitä. "
En nyt sanoisi sitä, että olisin joutunut elämään ikäni ilman minkäänlaista kannustusta ja positiivista huomiota, mutta kun tuo mun yksinäisyys on vaan ollut aina sellainen asia, mistä en ole koskaan pystynyt vanhempien kanssa mitään puhumaan. Eikä tilannetta ole parantanut yhtään se, että veljellä on kyllä aina ollut kymmeniä kavereita kotipaikkakunnalla ja myös ympäri suomea. Just tämän takia vanhempani eivät ole pystyneet ikinä ymmärtämään sitä mun yksinäisyyttäni. Ongelmana kun on vaan se, ettei mulla ole ketään kenelle puhua näistä ongelmista, kun ei vanhempien kanssa voi näistä asioista vaan puhua.
- Nainen32v
En edes usko että ihmiset ovat kovin uteliaita siitä, miksi olet yksin liikkeellä. Lähinnä luulen, että sinulla on vähän tylsää kun olet yksin liikkeellä. Laivalla ihmiset voivat hyvinkin viihtyä vain omissa porukoissaan (riippuu tietysti kovasti, millaista porukkaa on liikkellä) ja humalassa saatetaan jopa uskaltautua puhumaan muillekin ihmisille. Ei kannata siis odottaa liikoja, esim. että automaattisesti tutustuu uusiin ihmisiin. Ehkä tutustuu, ehkä ei. Mutta sen perusteella mitä olet itsestäsi kertonut sinun kannattaa ehdottomasti mennä risteilylle, muutoin jäät ikuisesti miettimään, mitä missaat.
- Yualle
Monet rekkakuskitkin ovat laivalla yleensä yleensä yksin, eikä sitä ihmettele siellä kukaan ...
- 15+9
Ilomielin kanssasi laivalle... Itekkin yksinäinen miehenalku olen, ja samaa miettinyt kun pitäs yksin kaikkialla käydä, helpompaa ois jos joku kaveri siinä kanssa :)
"Ilomielin kanssasi laivalle... Itekkin yksinäinen miehenalku olen, ja samaa miettinyt kun pitäs yksin kaikkialla käydä, helpompaa ois jos joku kaveri siinä kanssa :) "
Mä jos kuka niin ymmärrän sen, miten hankala on koskaan lähteä mihinkään matkoille tai tehdä ylipäätään juuri mitään sen vuoksi, kun ei ole niitä kavereita elämään kertynyt. Laita toki sähköpostia, jos kiinnostaa, mun maili on siis [email protected]
- annamunkaikkikestää.
...sulla ei taida olla ihan kaikki intiaanit kanootissa.
Sun muitakin kirjotuksia kun oon lueskellu.
Että joko sulla on munaa lähteä sinne saamarin Tukholmaan, tai sitten menet lääkäriin ja hommaat reseptin johonkin pilleripurkkiin. Alkaa olemaan sen verta paksua pakinaa aikuiselta mieheltä että jotakin on pakko olla pielessä - ja jos ei ole vielä niin kohta varmaan on.
Mitä sää sitten aiot tehdä kun sun vanhemmista aika jättää? Adoptoitutat ittes johonkin perheeseen?- -------
Mitä pahaa yksin matkustamisessa on? Siellähän voit löytää tuttuja reissatessasi. Ei siitä kannata vetää mitään komplekseja, että olet yksin liikenteessä.
Toki jonkun kanssa on mukavampi olla reissussa ja jakaa mukavia kokemuksia.
Mutta ehkä sinun olisi vaan hyvä repäistä ja lähteä, eikä jäädä liikaa pohtimaan asiaa. Jos olet reissannut ja käynyt baareissa vähän , niin kai siinä on varmasti joku kynnys lähteä yksikseen reissuun, mutta älä anna kynnyksen kasvaa liikaa. Siinähän niitä kokemuksia ja kenties jopa ihmissuhteitakin tulee kun lähtee ja uskaltaa elää.
Vähän jotenkin vaan kummastuttaa tuo sanomasi vanhemmista. Mikäli et ole heidän minkäänlaisen holhouksen alainen ja olet muutenkin itsenäinen ja kyvykäs huolehtimaan itsestäsi, niin mitä väliä heidän mielipiteellään on ? ------- kirjoitti:
Mitä pahaa yksin matkustamisessa on? Siellähän voit löytää tuttuja reissatessasi. Ei siitä kannata vetää mitään komplekseja, että olet yksin liikenteessä.
Toki jonkun kanssa on mukavampi olla reissussa ja jakaa mukavia kokemuksia.
Mutta ehkä sinun olisi vaan hyvä repäistä ja lähteä, eikä jäädä liikaa pohtimaan asiaa. Jos olet reissannut ja käynyt baareissa vähän , niin kai siinä on varmasti joku kynnys lähteä yksikseen reissuun, mutta älä anna kynnyksen kasvaa liikaa. Siinähän niitä kokemuksia ja kenties jopa ihmissuhteitakin tulee kun lähtee ja uskaltaa elää.
Vähän jotenkin vaan kummastuttaa tuo sanomasi vanhemmista. Mikäli et ole heidän minkäänlaisen holhouksen alainen ja olet muutenkin itsenäinen ja kyvykäs huolehtimaan itsestäsi, niin mitä väliä heidän mielipiteellään on ?"Mitä pahaa yksin matkustamisessa on? Siellähän voit löytää tuttuja reissatessasi. Ei siitä kannata vetää mitään komplekseja, että olet yksin liikenteessä. "
Ei kai siinä mitään pahaa ole, mutta kyllähän se vaikuttaa näiden pinnallisten seurapiiri-ihmisten ja muiden facebook-fanaatikkojen mielestä todella säälittävältä, jos mun ikäiseni nuori mies on yksin reissussa, samalla kun kaikki normaalit ikätoverit ovat liikkeellä seurustelukumppaneiden ja kavereidensa kanssa. Mutta kun haluisin vaan reissuta joskus ilman vanhempiani ja näin ollen se yksin lähteminen on mun kohdallani valitettavasti se ainoa vaihtoehto, kun ei niitä kavereitakaan ole tähän ikään mennessä mistään löytynyt.
"Toki jonkun kanssa on mukavampi olla reissussa ja jakaa mukavia kokemuksia. "
Tämä on kyllä valitettavan totta, mutta kun en vaan silti haluaisi jättää kaikkia matkoja tekemättä seuran puuteen vuoksi.
"Mutta ehkä sinun olisi vaan hyvä repäistä ja lähteä, eikä jäädä liikaa pohtimaan asiaa. Jos olet reissannut ja käynyt baareissa vähän , niin kai siinä on varmasti joku kynnys lähteä yksikseen reissuun, mutta älä anna kynnyksen kasvaa liikaa. Siinähän niitä kokemuksia ja kenties jopa ihmissuhteitakin tulee kun lähtee ja uskaltaa elää. "
No valitettavasti tämä kynnys on vaan kasvanut mun kohdallani erittäin suureksi, eikä asiaa paranna yhtään se, kun vanhemmat eivät haluisi koskaan mua mihinkään päästää. Vanhempien mielestä kun mun pitäisi vaan muodostaa ensin näitä ihmissuhteita ja elää ja reissuta vasta sen jälkeen, mutta kun en vaan haluisi odottaa vuosikymmeniä sitä, että jos löytäisin jostain kavereita, kun hyvin todennäköisesti en tule koskaan mistään edes löytämään.
"Vähän jotenkin vaan kummastuttaa tuo sanomasi vanhemmista. Mikäli et ole heidän minkäänlaisen holhouksen alainen ja olet muutenkin itsenäinen ja kyvykäs huolehtimaan itsestäsi, niin mitä väliä heidän mielipiteellään on ? "
No en ole mitenkään holhouksen alainen, sillä asun yksin Helsingissä ja vanhempani eri kaupungissa. Mutta kyllähän se vanhempien mielestäkin vaikuttaa säälittävältä, kun heidän aikuinen kolmekybänen poikansa joutuu reissuamaan yksin ilman ketään kavereita.- aika kuluu
DarkFear kirjoitti:
"Mitä pahaa yksin matkustamisessa on? Siellähän voit löytää tuttuja reissatessasi. Ei siitä kannata vetää mitään komplekseja, että olet yksin liikenteessä. "
Ei kai siinä mitään pahaa ole, mutta kyllähän se vaikuttaa näiden pinnallisten seurapiiri-ihmisten ja muiden facebook-fanaatikkojen mielestä todella säälittävältä, jos mun ikäiseni nuori mies on yksin reissussa, samalla kun kaikki normaalit ikätoverit ovat liikkeellä seurustelukumppaneiden ja kavereidensa kanssa. Mutta kun haluisin vaan reissuta joskus ilman vanhempiani ja näin ollen se yksin lähteminen on mun kohdallani valitettavasti se ainoa vaihtoehto, kun ei niitä kavereitakaan ole tähän ikään mennessä mistään löytynyt.
"Toki jonkun kanssa on mukavampi olla reissussa ja jakaa mukavia kokemuksia. "
Tämä on kyllä valitettavan totta, mutta kun en vaan silti haluaisi jättää kaikkia matkoja tekemättä seuran puuteen vuoksi.
"Mutta ehkä sinun olisi vaan hyvä repäistä ja lähteä, eikä jäädä liikaa pohtimaan asiaa. Jos olet reissannut ja käynyt baareissa vähän , niin kai siinä on varmasti joku kynnys lähteä yksikseen reissuun, mutta älä anna kynnyksen kasvaa liikaa. Siinähän niitä kokemuksia ja kenties jopa ihmissuhteitakin tulee kun lähtee ja uskaltaa elää. "
No valitettavasti tämä kynnys on vaan kasvanut mun kohdallani erittäin suureksi, eikä asiaa paranna yhtään se, kun vanhemmat eivät haluisi koskaan mua mihinkään päästää. Vanhempien mielestä kun mun pitäisi vaan muodostaa ensin näitä ihmissuhteita ja elää ja reissuta vasta sen jälkeen, mutta kun en vaan haluisi odottaa vuosikymmeniä sitä, että jos löytäisin jostain kavereita, kun hyvin todennäköisesti en tule koskaan mistään edes löytämään.
"Vähän jotenkin vaan kummastuttaa tuo sanomasi vanhemmista. Mikäli et ole heidän minkäänlaisen holhouksen alainen ja olet muutenkin itsenäinen ja kyvykäs huolehtimaan itsestäsi, niin mitä väliä heidän mielipiteellään on ? "
No en ole mitenkään holhouksen alainen, sillä asun yksin Helsingissä ja vanhempani eri kaupungissa. Mutta kyllähän se vanhempien mielestäkin vaikuttaa säälittävältä, kun heidän aikuinen kolmekybänen poikansa joutuu reissuamaan yksin ilman ketään kavereita.Taitaa syksy mennä menojaan ja sä vaan jahkaat yhtä risteilyä. Siitä vaan netin kautta tilaat risteilyn, ei sun etukäteen tarvi kellekään kertoa eikä jälkikäteenkään. Ja jos nyt joku tosiaan sattuisi kysymään (erittäin epätodennäköstä) millaisessa seurassa matkustat niin sitten olet yksin menemäsäs johonkin tapaamiseen Stokiksessa. Niin yksinkertasta se on.
Luulis että vaikka ryöstetyksi tulemisen pelko olis suurempi kun se että joku huomaa että matkustat yksin. - Kannustusta kehiin!
DarkFear kirjoitti:
"Mitä pahaa yksin matkustamisessa on? Siellähän voit löytää tuttuja reissatessasi. Ei siitä kannata vetää mitään komplekseja, että olet yksin liikenteessä. "
Ei kai siinä mitään pahaa ole, mutta kyllähän se vaikuttaa näiden pinnallisten seurapiiri-ihmisten ja muiden facebook-fanaatikkojen mielestä todella säälittävältä, jos mun ikäiseni nuori mies on yksin reissussa, samalla kun kaikki normaalit ikätoverit ovat liikkeellä seurustelukumppaneiden ja kavereidensa kanssa. Mutta kun haluisin vaan reissuta joskus ilman vanhempiani ja näin ollen se yksin lähteminen on mun kohdallani valitettavasti se ainoa vaihtoehto, kun ei niitä kavereitakaan ole tähän ikään mennessä mistään löytynyt.
"Toki jonkun kanssa on mukavampi olla reissussa ja jakaa mukavia kokemuksia. "
Tämä on kyllä valitettavan totta, mutta kun en vaan silti haluaisi jättää kaikkia matkoja tekemättä seuran puuteen vuoksi.
"Mutta ehkä sinun olisi vaan hyvä repäistä ja lähteä, eikä jäädä liikaa pohtimaan asiaa. Jos olet reissannut ja käynyt baareissa vähän , niin kai siinä on varmasti joku kynnys lähteä yksikseen reissuun, mutta älä anna kynnyksen kasvaa liikaa. Siinähän niitä kokemuksia ja kenties jopa ihmissuhteitakin tulee kun lähtee ja uskaltaa elää. "
No valitettavasti tämä kynnys on vaan kasvanut mun kohdallani erittäin suureksi, eikä asiaa paranna yhtään se, kun vanhemmat eivät haluisi koskaan mua mihinkään päästää. Vanhempien mielestä kun mun pitäisi vaan muodostaa ensin näitä ihmissuhteita ja elää ja reissuta vasta sen jälkeen, mutta kun en vaan haluisi odottaa vuosikymmeniä sitä, että jos löytäisin jostain kavereita, kun hyvin todennäköisesti en tule koskaan mistään edes löytämään.
"Vähän jotenkin vaan kummastuttaa tuo sanomasi vanhemmista. Mikäli et ole heidän minkäänlaisen holhouksen alainen ja olet muutenkin itsenäinen ja kyvykäs huolehtimaan itsestäsi, niin mitä väliä heidän mielipiteellään on ? "
No en ole mitenkään holhouksen alainen, sillä asun yksin Helsingissä ja vanhempani eri kaupungissa. Mutta kyllähän se vanhempien mielestäkin vaikuttaa säälittävältä, kun heidän aikuinen kolmekybänen poikansa joutuu reissuamaan yksin ilman ketään kavereita.Hei darkfear! Kävitkö jo laivalla? Jos et, niin nyt välittömästi se vikingin tai tallink-siljan sivu auki ja varaamaan risteilyä! Ihan tosi, varaat sen risteilyn ja menet! Et mieti yhtään mitä muut ja vanhempasi ajattelevat, vaan klikkaat siitä mieleisesi vaihtoehdon ja halutessasi varaat vaikka ruokailut aamiaisineen etukäteen (ei ole pakollista, laivoilla on useampiakin ruokapaikkoja joten vaihtoehtoja löytyy) ja valkkaat että haluatko hytin merinäköalalla vaiko pelkän sisähytin. Ja tukholman päässä voi etukäteen varata esim. kiertoajelun joka lähtee satamasta keskustaan ja esim. wasa-laivan museoon lipun. Ja käy vaikka googlettamas tukholmasta tietoa, josta varmasti löydät mielenkiintoista nähtävää.
Joten nyt meet etkä meinaa! Haluan oikeasti kuulla, että olet lähdössä laivalle!
Laiva on lastattu Darkfearilla :)
- Jatsar
Ei tarvitse Darkki-pappa pelätä. Koet 65-vuotiaanakin itsesi vielä nuoreksi, kun kaikki aatetoverisi ovat vanhempia, mutta yritä nyt muistaa, että muuten useimmat ihmiset myös laivoissa sentään ovat sinua nuorempia. Varmaan jokin laivayhtiö järjestää myös eläkeläisristeilyjä, niitä suosittelen sinulle, vanha stallari.
- minä vainjoo
mietit aivan liikaa. Minua yksinäistä on auttanut kovasti se, etten mieti ja analysoi asioita enää niin paljon vaan TEEN ja ELÄN!
suosittelen myös sinulle. Tiedät, että olet aikuinen ja vanhemmillasi ei suoraan sanottuna ole oikeutta vaikuttaa sinuun noin paljon. Minä ainakin voisin vaikka olla pari viikkoa putkeen risteilyllä enkä pukahtaisi porukoille siitä mitään. ehkä kartsan toisin josta voisivat lotota, että laivalla on käyty :) Siis risteilyhän kestää 48 h ( ruatin risteily) joten ei kai sun ropukat sitä sais ees tietää? et kai nyt heidän kanssaan niin paljoa ole.. ?
Ja muutenkin jos kyselisivät, niin minä ainakin tohon vastaisin, jotta: "haluan käydä vähän kattomassa tuota naapurimaan kulttuuria. Lähen näin yksin, jotta saan rauhassa keskittyä asioihin, jotka minua kiinnostaa. Nautin olostani, hyvästä ruuasta jne.... " Kyllä muuten sosiaalisetkin saattavat haluta yksinmatkustamisen ylellisyyttä btw. - HC Yksinäinen
minä vainjoo kirjoitti:
mietit aivan liikaa. Minua yksinäistä on auttanut kovasti se, etten mieti ja analysoi asioita enää niin paljon vaan TEEN ja ELÄN!
suosittelen myös sinulle. Tiedät, että olet aikuinen ja vanhemmillasi ei suoraan sanottuna ole oikeutta vaikuttaa sinuun noin paljon. Minä ainakin voisin vaikka olla pari viikkoa putkeen risteilyllä enkä pukahtaisi porukoille siitä mitään. ehkä kartsan toisin josta voisivat lotota, että laivalla on käyty :) Siis risteilyhän kestää 48 h ( ruatin risteily) joten ei kai sun ropukat sitä sais ees tietää? et kai nyt heidän kanssaan niin paljoa ole.. ?
Ja muutenkin jos kyselisivät, niin minä ainakin tohon vastaisin, jotta: "haluan käydä vähän kattomassa tuota naapurimaan kulttuuria. Lähen näin yksin, jotta saan rauhassa keskittyä asioihin, jotka minua kiinnostaa. Nautin olostani, hyvästä ruuasta jne.... " Kyllä muuten sosiaalisetkin saattavat haluta yksinmatkustamisen ylellisyyttä btw.Entä jos ei ole sosiaalinen? Onko sinulla rakastava aviomies kotona odottamassa? Yksin on kivuliasta mennä kun tietää että kukaan ei odota sinua takaisin kotiin. Se auttaa yksinäisyyteen yhtä paljon kuin yksi lasi lisää konjakkia alkoholistille.
- Totuuden torvesi
Parahin DarkFear. Ongelmaasi on erittäin helppo ratkaisu.
Ajattele, että kerran tässä sitä vain eletään, ja lähdet reissuun jos oikeasti haluat.... JA VÄHÄT VÄLITÄT SIITÄ MITÄ V*TTUA MUUT SIITÄ AJATTELEVAT ETTÄ:
A) LÄHDET
B) LÄHDET ITSEKSESI!
Myös omasta seurastaan voi nauttia, ja tosiaan, voithan löytää jopa naisseuraa laivalta. ANNA MENNÄ kerrankin elämässäsi, KERRANKIN! ÄLÄKÄ MIETI MITÄ MUUT AJATTELEVAT! - JSS.
Ei siellä laivan baarissa istuminen ole yhtään sen erilaisempaa, kuin täällä maissa baarissa yksin istuminen. Perus arkena noilla lavoilla ei välttämättä edes kulje kuin perheet ja vanhukset. Jos joskus olet kumminkin menossa, niin kannattaa valita jokin teema, erikois tai piknik risteily. On edes vähän muutakin ohjelmaa, kuin laivan baari. Elävää musiikkia, ostoksia, herkuttelua...jne. Jos kulttuuri kiinnostaa, niin Silja Europalla on teemaan liittyviä risteilyitä 2011, liittyen Turun kulttuuripääkaupunkivuoteen.
- 2+14
Lokakuun alussa aloitit pohdiskelun että voitko/uskallatko lähteä yksin Tukholman risteilylle? Arvaanko oikein ettet ole vieläkään sitä risteilyä tehnyt?
- 15+17
se risteilyajatus ollut esillä jo huhtikuussa aloitetussa ketjussa elämättömästä elämästä tai menetetyistä mahdollisuuksista tms? Pitääpä tsekata.
- talvituristi
Nuorena tuli käytyä yksin parilla interraililla eikä kukaan ihmetellyt, kaltaisiani oli koko Eurooppa täynnä. Joidenkin kanssa sitten matkattiin kimpassa muutamia päiviä kunnes tiet erkanivat.
Kolmekymppisenä olin Intiassa pari kuukautta, tietysti yksin. Sekin maa oli täynnään yksin matkustavia länsimaalaisia, joista suuri osa naisia. Ei näyttänyt pelottavan heitäkään.
Mars matkaan vaan.- eräs vaan
Voisikos aloittaja kertoa, missä tällähetkellä mennään? Olisi kiva tiedää. :)
- <!>
... on kuule jonkun kömpelö iskuyritys :-). Jos tätä on sattunut useamminkin, niin olet sitten varmaan romuttanut naisparkojen itseluottamuksen perääntymällä kauhistuneen näkoisenä jotain "Suomi on vapaa maa" -tyylistä mutisten :-).
Ja jos joku naispuolinen tosiaankin vielä tulee tenttaamaan (mikä kuulostaa minusta epätavalliselta), miksi olet yksin baarissa tms., voit aina vastata, niin kuin kyseessä olisi iskuyritys. Eli ihan iloisesti vain, että: "Lähdin itsekseni, niin voin heti lähteä sun kanssa teille/meille/ yökerhoon X/ kuutamokävelylle/ Shellin baariin aamukahville." Valitse tilanteeseen sopiva vaihtoehto ja sitten vain avoimin mielin ja huumorilla katsomaan mitä tapahtuu :-). - .........
Darf Fear sättii Pohjois-Suomalaisia näköalattomuudesta koska he eivät ole koskaan käyneet ulkomailla, saatikka Helsingissä. Keskustelun aihe tosin on rasismi:
http://keskustelu.suomi24.fi/listmessage/8277138/38671364
Dark Fear on valmis lähtemään välittömästi Ruotsiin! Sillä edellytyksellä että hänet karkoitetaan maasta:
http://keskustelu.suomi24.fi/listmessage/1885234/9356407
Antaakohan äiti luvan?
Ei se Helsingin elämä sittenkään niiiiin ahistavaa ole. Ja maallakin voi olla ihan kivaa porukkaa:
http://keskustelu.suomi24.fi/listmessage/6138741/32264431
Eikä ne baaritkaan DF:lle ihan tuntemattomia ole, itse asiassa taitaa olla aika vilkasta yöelämää DF:llä:
http://keskustelu.suomi24.fi/listmessage/1884360/9358165
Ihmettelen DF:n rohkeuden puutetta laivamatkalle. Tai sitten äidiltä ei tartte lupaa tatskaan:
http://keskustelu.suomi24.fi/node/1889838
Dark Fear on kuitenkin kiltti, pasifisti ja sivari - joka osaa kyllä vaatia halutessaan kuolemantuomiota:
http://keskustelu.suomi24.fi/listmessage/1884211/9483411
Kannattaa muutenkin tsekata herran aikaisemmat kommentit ( 4000 kpl).
Melkoinen osa on ihan järkevää tekstiä. Miksi siis näitä ihme jankkauksia menetetyistä mahdollisuuksista, matkustuskammosta ilman vanhempien lupaa ja kavereiden puutteesta? Mikä on homman nimi? Kusettaako DF ihan vaan kiusallaan? Vai ovatko nämä muutamat viestiketjut tarkoitettu jotain toista, tärkeämpää päämäärä varten?- DF antifan
aika vanhoja nuo linkittämäsi viestit. Monet jopa viiden vuoden takaisia.
Jos se nyt mitään kertoo.
- fb prinsessa
en nyt tiedä onko tämä sun touhu provoilua tai ei..
Mutta haluan vaan kertoa, että itse olen kolmekymppinen nainen ja ihan liian pitkään annoin äidin määrätä elämästäni.
Se vaan piti itse lopettaa, rupesin vaan ottamaan etäisyyttä enkä enää kertonut kaikkia asioitani ja menojani äidille.
Jälkeenpäin olen päässyt eroon katkeruudestanikin häntä kohtaan koska en usko että hän tarkoitti pahalla.
Isäni taas edustaa toista ääripäätä, häntä en minä ole koskaan kiinnostanut, veljeni kanssa hän kyllä on jonkinmoisissa väleissä, mutta minä oon ollut lapsesta asti ihan out hänelle..olenko sitten väärää sukupuolta vai mistä se johtunee? Siitäkin katkeruudesta kuitenkin päätin irtaantua pari vuotta sitten ja kyllä olo helpottui kummasti.
Tilanteeni on muutoin aika sama kuin sinulla, veljeni on ylisosiaalinen ja minä aina ollut vähän erakko.
Olen kuitenkin ns.sosiaalinen erakko, eli kyllä tykkään ihmistenkin seurasta ja mielelläni seurustelisinkin, mutta kaikki aina tyssää siihen ettei ihmiset ymmärrä mun tarvitsevan aika paljon omaakin aikaa.
Siitä loukkaannutaan ja ollaan sitten että "jahas, ei seura kelpaa" ja sitten ei enää kuulu mitään..
En siis tajua että miksi pitää olla joko yltiösosiaalinen tai täysin yksin, miksei ihmiset voi hyväksyä henkilöä joka haluaa silloin tällöin vetäytyä luolaansa, mutta kuitenkin joskus tavata?
En ole kuitenkaan tullut ihan noin katkeraksi kuin sinä, viesteistäsi huokuu kyllä todella paljon vihaa ihmiskuntaa kohtaan.
Muista kuitenkin että yksinäisiä ihmisiä on suomessa vaikka kuinka paljon, siitä kertoo esim se että sinkkuasuntoja rakennetaan koko ajan enemmän ja enemmän..
Itse olen tottunut menemään joka paikkaan yksin ja oikeastaan huvittuneena kuuntelen ihmisten juttuja työpaikalla, kun muut ei uskalla edes lounastauolla mennä yksin ulos syömään jos kaveri ei ole töissä.
Ollaan ennemmin syömättä, tai haetaan mäkkäriltä hampurilainen mukaan.
Minä likka se vaan käyn joka ikinen päivä lounaalla yksin=)
Ole ylpeä itsestäsi ja siitä, että uskallat mennä laivalle yksin!
Ja tosiaan, on siellä muitakin yksin matkaavia, esim. rekkamiehiä kuten joku jo sanoikin.
En suosittele valehtelemaan koska se on ihmisten älyn aliarvioimista ja se jos mikä saa muut karttelemaan seuraasi, sanot vaan suoraan että lähdit yksin laivalle kun et jaksa samoja seiniä tuijotella.
Kun olet aidosti oma itsesi, niin yllätyt että sinusta voidaankin tykätä=)
Minä ainakin puhun aina ihmisille ihan suoraan yksinäisyydestäni ihan työpaikallakin ja ihan sympaattisia he ovat olleet ja ihmetelleet kun olen niin mukava ja nättikin. Ovat jopa sanoneet itsekin olevansa yksinäisiä, vaikka parisuhteissa ovatkin, mutta se on vanhoilla pareilla jo vähän sellaista että kumpikin elää vaan omaa elämäänsä eikä enää puhuta tai kosketa ollenkaan.
Että ei se muidenkaan elo aina niin auvoista ole, tiedän pareja jotka suorastaan vihaa toisiaan, mutta eivät vaan halua erota kun on mökit ja autot ja koirat jne...aattele, meillä ei sentään ole tuollaisia huolia=)
Jos aina vedät jotain roolia ihmisille, että asiasi on hyvin ja oot oikea naistenmies ja juokset baareissa, olet eronnut jne...kuten jo sanoin, se on ihmisten älyn aliarvioimista koska suurin osa kyllä huomaa että fuulaat. Koska et omaa ystäviä, sosiaaliset taitosikin ovat todennäköisesti niin ruosteessa ettet osaa edes vetää uskottavaa roolia, joten älä enää alennu siihen. Sen KYLLÄ huomaa, kun joku esittää.
Ja ps. minä kuulun facebookiin vaikkei minulla juuri muita ystäviä siellä ole kuin työkaverit.
Olen jopa statuspäivityksissänikin parkunut ihan suoraan yksinäisyyttäni;P
Ja ihmiset on olleet ihania ja ymmärtäväisiä, eikä kuvailemasi kaltaisia hirviöitä.- fb prinsessa
siitä vielä kun sanoit, että varsinkin miehen yksin liikuskelua pidetään outona, oon kyllä eri mieltä.
Koska muka ämmät missään käy ilman kauheaa kanalaumaa mukana?
Juuri tuo mainitsemani työpaikka lounastelukin, kyllä siellä lounaspaikassa yksin käyviä miehiä näkee, mutta en ikinä ole itseni lisäksi nähnyt yksin syövää naista.
Ittelläni on usein joku lehti mukana, ettei tartte panikoida että kyylääkö joku mua oudoksuvasti..
Muutenkin olen tehnyt ihan tietoisen päätöksen, etten enää salli itseni ajatella että KAIKKI MUUT PITÄÄ MUA OUTONA, siitähän vasta tuleekin oudoksi jos sellasia pohtii 24/7.
Ja pidän tärkeänä että todella käyn ulkona lounaalla, kun alkoi jo tulla kahvikuppineuroosin oireita silloin kun vielä pelkäsin mennä yksin, siedätyshoitoa pitää harjoittaa.
Kohta mennään taas kevättä kohti=) En tiedä sitä, että miksi epäilet kirjoitusteni olevan provoilua? Jos olet lukenut jotain noita monta vuotta vanhoja kirjoituksiani, joita jotkut ovat tänne linkittäneet, niin niistä voin sanoa sen, että silloin häpesin tätä yksinäisyyttäni ja kavereiden puutetta niin paljon, etten uskaltanut/pystynyt puhumaan asiasta edes koko täällä Suomi24-palstalla oman nimimerkkini turvin. Joskus aikaisemmin kirjoitin tänne yksinäisyys-palstalle jotain eri nimimerkillä, nyt vasta viimeisen vuoden aikana olen uskaltanut kirjoittaa tänne tällä omalla nimimerkilläni.
"Tilanteeni on muutoin aika sama kuin sinulla, veljeni on ylisosiaalinen ja minä aina ollut vähän erakko.
Olen kuitenkin ns.sosiaalinen erakko, eli kyllä tykkään ihmistenkin seurasta ja mielelläni seurustelisinkin, mutta kaikki aina tyssää siihen ettei ihmiset ymmärrä mun tarvitsevan aika paljon omaakin aikaa.
Siitä loukkaannutaan ja ollaan sitten että "jahas, ei seura kelpaa" ja sitten ei enää kuulu mitään.."
Sen mäkin olen kyllä huomannut, että ihmiset eivät oikein tahdo ymmärtää sitä asiaa, jos haluaa olla välillä yksinkin, eikä aina tekemisissä toisten ihmisten kanssa. Itsekin tarvitsen välillä joskus ihan omaa aikaa, kun aina ei jaksa jutella koko ajan toisten kanssa ja olla niin äärimmäisen sosiaalinen. Huonoin puoli yksinäisyydessä onkin sitten taas just se, kun mihinkään ei koskaan oikein pysty lähtemään, niin kun olenkin täällä kertonut.
"En siis tajua että miksi pitää olla joko yltiösosiaalinen tai täysin yksin, miksei ihmiset voi hyväksyä henkilöä joka haluaa silloin tällöin vetäytyä luolaansa, mutta kuitenkin joskus tavata?
En ole kuitenkaan tullut ihan noin katkeraksi kuin sinä, viesteistäsi huokuu kyllä todella paljon vihaa ihmiskuntaa kohtaan.
Muista kuitenkin että yksinäisiä ihmisiä on suomessa vaikka kuinka paljon, siitä kertoo esim se että sinkkuasuntoja rakennetaan koko ajan enemmän ja enemmän.."
Olen vaan kokenut koko elämäni ajan niin paljon kaikenlaista syrjintää, vittuilua, piikittelyä ja haukkumista, eivätkä ihmiset ole koskaan ymmärtäneet mielipiteitäni, elämänvalintojani ja kaverittomuuttani, joten sen vuoksi olen muuttunut varsin ennakkoluuloiseksi ihmisiä kohtaan. Ei tässä pitäisi olla mitään ihmeellistä, kun ajattelee kaikkea sitä mitä mäkin olen joutunut kokemaan elämässäni. Harmillista kun näitä ymmärtäväisiä ja suvaitsevaisia ihmisiä ei koskaan pääse missään tuolla reaalimaailmassa tapaamaan.
"Itse olen tottunut menemään joka paikkaan yksin ja oikeastaan huvittuneena kuuntelen ihmisten juttuja työpaikalla, kun muut ei uskalla edes lounastauolla mennä yksin ulos syömään jos kaveri ei ole töissä.
Ollaan ennemmin syömättä, tai haetaan mäkkäriltä hampurilainen mukaan.
Minä likka se vaan käyn joka ikinen päivä lounaalla yksin=)
Ole ylpeä itsestäsi ja siitä, että uskallat mennä laivalle yksin!"
No itse en ole vielä uskaltautunut tonne laivalle yksinäni, kun ensinnäkin toi yksin lähteminen sinne on niin mielettömän kallista, että se on jo melkoisena esteenä sinne lähtiessä. Kävin tossa viking linen toimistossa kyselee hintoja, niin pelkkä yhden hengen risteily maksaa jo liki 100-euroa ja kaiken huipuksi vielä jossain surkeassa autokannen hytissä! Lisäksi muutenkin tuo yksin lähteminen tuntuu vaan jotenkin niin säälittävältä ajatukselta, että varmasti en puhuisi työpaikalla sanallakaan mitään koko risteilystä, kun pinnalliset työkaverini eivät osaisi kuitenkaan asiaa ollenkaan ymmärtää.Pitää vielä jatkaa tähän, kun ei koskaan mahdu tekstit yhteen osaan.
"Ja tosiaan, on siellä muitakin yksin matkaavia, esim. rekkamiehiä kuten joku jo sanoikin.
En suosittele valehtelemaan koska se on ihmisten älyn aliarvioimista ja se jos mikä saa muut karttelemaan seuraasi, sanot vaan suoraan että lähdit yksin laivalle kun et jaksa samoja seiniä tuijotella.
Kun olet aidosti oma itsesi, niin yllätyt että sinusta voidaankin tykätä=)"
Harmillista vaan, kun kaikki yksin matkaavat ovat aina yleensä rekkamiehiä, työmatkaajia ja vanhempia ihmisiä, eli just kaikkia niitä, joiden kohdalla sitä yksin matkaamista pidetään paljon normaalimpana asiana kun mun ikäiseni nuoren miehen kohdalla. Olen kyllä yrittänyt joskus olla aidosti oma itseni, mutta eipä musta olla koskaan missään tykätty, kun ei ole isoa kaverilaumaa tai edes yhtä kaveria seurana, niin kun mun ikäiselläni nuorella miehellä aina pitäisi kaikkien mielestä olla. On vaan joka paikassa kaikki ihmiset aina niin tuomitsevia ja suvaitsemattomia, että tekisi mieli tutustua ihmisiin vaan ja ainoastaan netin välityksellä, niin silloin kaikki olisi helpompaa.
"Minä ainakin puhun aina ihmisille ihan suoraan yksinäisyydestäni ihan työpaikallakin ja ihan sympaattisia he ovat olleet ja ihmetelleet kun olen niin mukava ja nättikin. Ovat jopa sanoneet itsekin olevansa yksinäisiä, vaikka parisuhteissa ovatkin, mutta se on vanhoilla pareilla jo vähän sellaista että kumpikin elää vaan omaa elämäänsä eikä enää puhuta tai kosketa ollenkaan."
En tiedä sitä, että missä oikein olet töissä ja minkä ikäinen olet, jos kerran pystyt puhumaan yksinäisyydestäsi noin avoimesi. Itse en ikimaailmassa kertoisi sanallakaan mitään yksinäisyydestäni työpaikalla, sillä omalla työpaikallani nämä parikymppiset pinnalliset ja suvaitsemattomat massanmukana menijät eivät muutenkaan osaa ymmärtää ja hyväksyä poikkeavia mielipiteitäni ja elämänvalintojani. Menisi maine töissä niin pahasti, ettei enää kehtaisi ikinä töihin mennä, jos työkaverit saisivat vähänkin selville totuutta mun elämästäni.
"Jos aina vedät jotain roolia ihmisille, että asiasi on hyvin ja oot oikea naistenmies ja juokset baareissa, olet eronnut jne...kuten jo sanoin, se on ihmisten älyn aliarvioimista koska suurin osa kyllä huomaa että fuulaat. Koska et omaa ystäviä, sosiaaliset taitosikin ovat todennäköisesti niin ruosteessa ettet osaa edes vetää uskottavaa roolia, joten älä enää alennu siihen. Sen KYLLÄ huomaa, kun joku esittää. "
Sitä kun vaan yrittää antaa mieluummin mielenkiintoisemman ja paremman kuvan itsestään muille ihmisille, että edes joku suostuisi joskus mullekkin jotain jossain juttelemaan. Eihän sitä kukaan halua jutella yksinäiselle nuorelle miehelle, jolla ei ole yhtään kavereita ja minkäänlaista sosiaalista elämää. Joskus viisi vuotta sitten yritin epätoivoisesti antaa itsestäni täällä Suomi24-palstalla sellaisen kuvan, että kävisin yöelämässä ja että eläisin suht normaalia elämää, vaikka todellisuudessa elämäni on ollut aina samanlaista yksinoloa ja kurjuutta, kun mitä se on ollut tänäkin päivänä.
"Ja ps. minä kuulun facebookiin vaikkei minulla juuri muita ystäviä siellä ole kuin työkaverit.
Olen jopa statuspäivityksissänikin parkunut ihan suoraan yksinäisyyttäni;P
Ja ihmiset on olleet ihania ja ymmärtäväisiä, eikä kuvailemasi kaltaisia hirviöitä. "
Itse olen kyllä päättänyt pysyä tolta sivustolta kokonaan erossa, kun eipä mulla olisi siellä yhtäkään kaveria, niin en näe mitään syytä siihen, mitä mä edes tolla sivustolla tekisin. Lisäksi en kestäisi sitä, että jotkut entiset koulukaverit ja muut kotiseudun tyypit saisivat selville jotain elämästäni, mulla kun on niin pahasti välit tulehtunut heidän kanssaan, etten halua olla enää ikinä heidän kanssaan minkäänlaisissa tekemisissä.fb prinsessa kirjoitti:
siitä vielä kun sanoit, että varsinkin miehen yksin liikuskelua pidetään outona, oon kyllä eri mieltä.
Koska muka ämmät missään käy ilman kauheaa kanalaumaa mukana?
Juuri tuo mainitsemani työpaikka lounastelukin, kyllä siellä lounaspaikassa yksin käyviä miehiä näkee, mutta en ikinä ole itseni lisäksi nähnyt yksin syövää naista.
Ittelläni on usein joku lehti mukana, ettei tartte panikoida että kyylääkö joku mua oudoksuvasti..
Muutenkin olen tehnyt ihan tietoisen päätöksen, etten enää salli itseni ajatella että KAIKKI MUUT PITÄÄ MUA OUTONA, siitähän vasta tuleekin oudoksi jos sellasia pohtii 24/7.
Ja pidän tärkeänä että todella käyn ulkona lounaalla, kun alkoi jo tulla kahvikuppineuroosin oireita silloin kun vielä pelkäsin mennä yksin, siedätyshoitoa pitää harjoittaa.
Kohta mennään taas kevättä kohti=)"siitä vielä kun sanoit, että varsinkin miehen yksin liikuskelua pidetään outona, oon kyllä eri mieltä.
Koska muka ämmät missään käy ilman kauheaa kanalaumaa mukana?
Juuri tuo mainitsemani työpaikka lounastelukin, kyllä siellä lounaspaikassa yksin käyviä miehiä näkee, mutta en ikinä ole itseni lisäksi nähnyt yksin syövää naista.
Ittelläni on usein joku lehti mukana, ettei tartte panikoida että kyylääkö joku mua oudoksuvasti.."
No ainakin baareissa ja yökerhoissa olen kyllä nähnyt aina enemmän yksin olevia naisia kun miehiä, lisäksi siellä kun yksinäisiä miehiä kun pidetään aina säälittävinä tyyppeinä, joihin kukaan ei koskaan edes halua tutustua, ellei sitten osaa perustella yksinoloaan tosi hyvillä syillä.
"Muutenkin olen tehnyt ihan tietoisen päätöksen, etten enää salli itseni ajatella että KAIKKI MUUT PITÄÄ MUA OUTONA, siitähän vasta tuleekin oudoksi jos sellasia pohtii 24/7.
Ja pidän tärkeänä että todella käyn ulkona lounaalla, kun alkoi jo tulla kahvikuppineuroosin oireita silloin kun vielä pelkäsin mennä yksin, siedätyshoitoa pitää harjoittaa."
Itse olen kyllä tottonut liikkumaan yksin esim. kaupungilla ym. paikoissa, mutta kaikkein pahimmat paikat ovat vaan kyllä just noi baarit, yökerhot, laivaristeilyt ja yleensä kaikki ulkomaan matkat. Näihin lähteminen kun tuntuu yksin tosi vaikealta, kun pelottaa ne muiden ihmisten reaktiot niin hirveästi.
Vaikutat muuten tosi mukavan oloiselta ja ymmärtäväiseltä henkilöltä, olisi tosi kiva jos laittaisit mulle sähköpostia, niin voitaisiin jutella vielä enemmänkin. Mukavia ihmisiä kun ei koskaan tässä maassa ikinä liikaa missään pääse tapaamaan. Niin ja haluisin tutustua sitten ihan kaverimielessä, sillä en halua sitä, että ajattelet ja pelästyt heti jotain sellaista, että mulla olisi jotain muuta mielessä Vaikea selittää tätä, mutta toivon ettet tästä loukkaantuisi. Mutta kun näin miehenä se on erittäin vaikea yrittää tutustua naiseen, joten sen takia sitä haluaa antaa sellaisen kuvan, ettei toinen vaan ajattelisi mitään negatiivista. Monet naiset kun aina tyrmäävät heti, jos he ymmärätävät väärin miehen kiinnostuksen.- 6+1
DarkFear kirjoitti:
Pitää vielä jatkaa tähän, kun ei koskaan mahdu tekstit yhteen osaan.
"Ja tosiaan, on siellä muitakin yksin matkaavia, esim. rekkamiehiä kuten joku jo sanoikin.
En suosittele valehtelemaan koska se on ihmisten älyn aliarvioimista ja se jos mikä saa muut karttelemaan seuraasi, sanot vaan suoraan että lähdit yksin laivalle kun et jaksa samoja seiniä tuijotella.
Kun olet aidosti oma itsesi, niin yllätyt että sinusta voidaankin tykätä=)"
Harmillista vaan, kun kaikki yksin matkaavat ovat aina yleensä rekkamiehiä, työmatkaajia ja vanhempia ihmisiä, eli just kaikkia niitä, joiden kohdalla sitä yksin matkaamista pidetään paljon normaalimpana asiana kun mun ikäiseni nuoren miehen kohdalla. Olen kyllä yrittänyt joskus olla aidosti oma itseni, mutta eipä musta olla koskaan missään tykätty, kun ei ole isoa kaverilaumaa tai edes yhtä kaveria seurana, niin kun mun ikäiselläni nuorella miehellä aina pitäisi kaikkien mielestä olla. On vaan joka paikassa kaikki ihmiset aina niin tuomitsevia ja suvaitsemattomia, että tekisi mieli tutustua ihmisiin vaan ja ainoastaan netin välityksellä, niin silloin kaikki olisi helpompaa.
"Minä ainakin puhun aina ihmisille ihan suoraan yksinäisyydestäni ihan työpaikallakin ja ihan sympaattisia he ovat olleet ja ihmetelleet kun olen niin mukava ja nättikin. Ovat jopa sanoneet itsekin olevansa yksinäisiä, vaikka parisuhteissa ovatkin, mutta se on vanhoilla pareilla jo vähän sellaista että kumpikin elää vaan omaa elämäänsä eikä enää puhuta tai kosketa ollenkaan."
En tiedä sitä, että missä oikein olet töissä ja minkä ikäinen olet, jos kerran pystyt puhumaan yksinäisyydestäsi noin avoimesi. Itse en ikimaailmassa kertoisi sanallakaan mitään yksinäisyydestäni työpaikalla, sillä omalla työpaikallani nämä parikymppiset pinnalliset ja suvaitsemattomat massanmukana menijät eivät muutenkaan osaa ymmärtää ja hyväksyä poikkeavia mielipiteitäni ja elämänvalintojani. Menisi maine töissä niin pahasti, ettei enää kehtaisi ikinä töihin mennä, jos työkaverit saisivat vähänkin selville totuutta mun elämästäni.
"Jos aina vedät jotain roolia ihmisille, että asiasi on hyvin ja oot oikea naistenmies ja juokset baareissa, olet eronnut jne...kuten jo sanoin, se on ihmisten älyn aliarvioimista koska suurin osa kyllä huomaa että fuulaat. Koska et omaa ystäviä, sosiaaliset taitosikin ovat todennäköisesti niin ruosteessa ettet osaa edes vetää uskottavaa roolia, joten älä enää alennu siihen. Sen KYLLÄ huomaa, kun joku esittää. "
Sitä kun vaan yrittää antaa mieluummin mielenkiintoisemman ja paremman kuvan itsestään muille ihmisille, että edes joku suostuisi joskus mullekkin jotain jossain juttelemaan. Eihän sitä kukaan halua jutella yksinäiselle nuorelle miehelle, jolla ei ole yhtään kavereita ja minkäänlaista sosiaalista elämää. Joskus viisi vuotta sitten yritin epätoivoisesti antaa itsestäni täällä Suomi24-palstalla sellaisen kuvan, että kävisin yöelämässä ja että eläisin suht normaalia elämää, vaikka todellisuudessa elämäni on ollut aina samanlaista yksinoloa ja kurjuutta, kun mitä se on ollut tänäkin päivänä.
"Ja ps. minä kuulun facebookiin vaikkei minulla juuri muita ystäviä siellä ole kuin työkaverit.
Olen jopa statuspäivityksissänikin parkunut ihan suoraan yksinäisyyttäni;P
Ja ihmiset on olleet ihania ja ymmärtäväisiä, eikä kuvailemasi kaltaisia hirviöitä. "
Itse olen kyllä päättänyt pysyä tolta sivustolta kokonaan erossa, kun eipä mulla olisi siellä yhtäkään kaveria, niin en näe mitään syytä siihen, mitä mä edes tolla sivustolla tekisin. Lisäksi en kestäisi sitä, että jotkut entiset koulukaverit ja muut kotiseudun tyypit saisivat selville jotain elämästäni, mulla kun on niin pahasti välit tulehtunut heidän kanssaan, etten halua olla enää ikinä heidän kanssaan minkäänlaisissa tekemisissä.sinulle pitää selittää, että tietojasi eivät pääse näkemään ketkään muut kuin ne, jotka hyväksyt ystäviksesi (kun laitat asetukset niin että tiedot näkyvät vain ystäville). Ja ne ystävät pitää tosiaan hyväksyä joka ikinen yksitellen, ei kukaan tule ystäväksesi tietämättäsi. Ne entiset tutut eivät mistään näe, että olet ylipäänsä liittynyt Facebookiin, ei siitä heille mene ilmoitusta. Ei se ohjelma sinun menneisyyttäsi tunne. Valokuvaa ei ole pakko laittaa tai jos laitat niin profiilikuva voi olla sellainen, mistä sinua ei tunnista. Sitten kun saat rohkeutta niin vaihdat sen oikeaan kuvaasi. Nimenkin voi keksiä mutta se ei ole FB:n idea.
Miksi liittyisit? No esimerkiksi siksi, että voisit käydä siellä tämän kaltaisia keskusteluja, siellä on ryhmiä yksinäisille ja vaikka miltä elämänalueilta. Voisit löytää uusia ystäviä netin kautta, sitähän haluaisit.
Risteilylle ei aiokaan lähteä, tuo nyt oli vihoviimeinen veruke että maksaa kokonaiset 100 euroa. Etkö ole töissä? Mihin rahasi käytät? Ja jos tuo on liian kallista niin mene Tallinnaan. 6+1 kirjoitti:
sinulle pitää selittää, että tietojasi eivät pääse näkemään ketkään muut kuin ne, jotka hyväksyt ystäviksesi (kun laitat asetukset niin että tiedot näkyvät vain ystäville). Ja ne ystävät pitää tosiaan hyväksyä joka ikinen yksitellen, ei kukaan tule ystäväksesi tietämättäsi. Ne entiset tutut eivät mistään näe, että olet ylipäänsä liittynyt Facebookiin, ei siitä heille mene ilmoitusta. Ei se ohjelma sinun menneisyyttäsi tunne. Valokuvaa ei ole pakko laittaa tai jos laitat niin profiilikuva voi olla sellainen, mistä sinua ei tunnista. Sitten kun saat rohkeutta niin vaihdat sen oikeaan kuvaasi. Nimenkin voi keksiä mutta se ei ole FB:n idea.
Miksi liittyisit? No esimerkiksi siksi, että voisit käydä siellä tämän kaltaisia keskusteluja, siellä on ryhmiä yksinäisille ja vaikka miltä elämänalueilta. Voisit löytää uusia ystäviä netin kautta, sitähän haluaisit.
Risteilylle ei aiokaan lähteä, tuo nyt oli vihoviimeinen veruke että maksaa kokonaiset 100 euroa. Etkö ole töissä? Mihin rahasi käytät? Ja jos tuo on liian kallista niin mene Tallinnaan."sinulle pitää selittää, että tietojasi eivät pääse näkemään ketkään muut kuin ne, jotka hyväksyt ystäviksesi (kun laitat asetukset niin että tiedot näkyvät vain ystäville). Ja ne ystävät pitää tosiaan hyväksyä joka ikinen yksitellen, ei kukaan tule ystäväksesi tietämättäsi. Ne entiset tutut eivät mistään näe, että olet ylipäänsä liittynyt Facebookiin, ei siitä heille mene ilmoitusta. Ei se ohjelma sinun menneisyyttäsi tunne. Valokuvaa ei ole pakko laittaa tai jos laitat niin profiilikuva voi olla sellainen, mistä sinua ei tunnista. Sitten kun saat rohkeutta niin vaihdat sen oikeaan kuvaasi. Nimenkin voi keksiä mutta se ei ole FB:n idea."
No pahin ongelma kun on tässä se, kun mulla ei olisi tuolla facebookissa oikein ketään joita edes pyytää kaveriksi ja mua tuskin kukaan olisi siellä edes pyytämässä, kun ei ole ennestään minkäänlaista kaveripiiriä. Työkavereita en varmaan edes haluaisi pyytää, koska en haluaisi heidän näkevän mun kirjoituksiani ja vähäistä kavereiden määrää, kuitenkin he olisivat vaan kyselemässä sitten heti siitä, että miksi mulla ei ole kavereita edes facebookissa, jossa heillä on satoja eri kavereita.
Eikä tonne sivustolle olisi mitään järkeä edes liittyä ilman valokuvaa ja jollain tekaistulla nimellä.
"Miksi liittyisit? No esimerkiksi siksi, että voisit käydä siellä tämän kaltaisia keskusteluja, siellä on ryhmiä yksinäisille ja vaikka miltä elämänalueilta. Voisit löytää uusia ystäviä netin kautta, sitähän haluaisit."
Sitten jos olisi sielläkin jossain yksinäisten palstoilla, niin eiköhän ne vanhat koulukaverit ja muut vanhat tutut olisi heti kyselemässä perään ja syitä yksinäisyydestä ym. inhottavaa, lisäksi myös työkaverit saisivat tietoon mun yksinäisyyden ja kavereiden puutteen.
"Risteilylle ei aiokaan lähteä, tuo nyt oli vihoviimeinen veruke että maksaa kokonaiset 100 euroa. Etkö ole töissä? Mihin rahasi käytät? Ja jos tuo on liian kallista niin mene Tallinnaan. "
Kyllä tollainen liki 100-euroa yhden hengen risteilystä surkeassa autokansihytissä on mielettömän kallis hinta, kun laskee, että kahden hengen risteilyt hyvässä hytissä maksavat vajaat 100-euroa, eli vajaat viiskymppiä per henkilö. Mieluummin haluaisin etsiä matkaseuraa jostain sellaiselta palstalta, josta sitä seuraa voisi myös löytää.- 6+10
DarkFear kirjoitti:
"sinulle pitää selittää, että tietojasi eivät pääse näkemään ketkään muut kuin ne, jotka hyväksyt ystäviksesi (kun laitat asetukset niin että tiedot näkyvät vain ystäville). Ja ne ystävät pitää tosiaan hyväksyä joka ikinen yksitellen, ei kukaan tule ystäväksesi tietämättäsi. Ne entiset tutut eivät mistään näe, että olet ylipäänsä liittynyt Facebookiin, ei siitä heille mene ilmoitusta. Ei se ohjelma sinun menneisyyttäsi tunne. Valokuvaa ei ole pakko laittaa tai jos laitat niin profiilikuva voi olla sellainen, mistä sinua ei tunnista. Sitten kun saat rohkeutta niin vaihdat sen oikeaan kuvaasi. Nimenkin voi keksiä mutta se ei ole FB:n idea."
No pahin ongelma kun on tässä se, kun mulla ei olisi tuolla facebookissa oikein ketään joita edes pyytää kaveriksi ja mua tuskin kukaan olisi siellä edes pyytämässä, kun ei ole ennestään minkäänlaista kaveripiiriä. Työkavereita en varmaan edes haluaisi pyytää, koska en haluaisi heidän näkevän mun kirjoituksiani ja vähäistä kavereiden määrää, kuitenkin he olisivat vaan kyselemässä sitten heti siitä, että miksi mulla ei ole kavereita edes facebookissa, jossa heillä on satoja eri kavereita.
Eikä tonne sivustolle olisi mitään järkeä edes liittyä ilman valokuvaa ja jollain tekaistulla nimellä.
"Miksi liittyisit? No esimerkiksi siksi, että voisit käydä siellä tämän kaltaisia keskusteluja, siellä on ryhmiä yksinäisille ja vaikka miltä elämänalueilta. Voisit löytää uusia ystäviä netin kautta, sitähän haluaisit."
Sitten jos olisi sielläkin jossain yksinäisten palstoilla, niin eiköhän ne vanhat koulukaverit ja muut vanhat tutut olisi heti kyselemässä perään ja syitä yksinäisyydestä ym. inhottavaa, lisäksi myös työkaverit saisivat tietoon mun yksinäisyyden ja kavereiden puutteen.
"Risteilylle ei aiokaan lähteä, tuo nyt oli vihoviimeinen veruke että maksaa kokonaiset 100 euroa. Etkö ole töissä? Mihin rahasi käytät? Ja jos tuo on liian kallista niin mene Tallinnaan. "
Kyllä tollainen liki 100-euroa yhden hengen risteilystä surkeassa autokansihytissä on mielettömän kallis hinta, kun laskee, että kahden hengen risteilyt hyvässä hytissä maksavat vajaat 100-euroa, eli vajaat viiskymppiä per henkilö. Mieluummin haluaisin etsiä matkaseuraa jostain sellaiselta palstalta, josta sitä seuraa voisi myös löytää.ne yltiösosiaaliset tuttavasi olisivat FB:n yksinäisyysryhmän jäseniä??
En nyt löydä tietoa paljonko FB-käyttäjiä on pelkästään Suomessa tai paljonko siellä on erilaisia ryhmiä. KUKAAN koulukaverisi ei varmasti käy päivittäin läpi yksinäisyys-tyyppisiä palstoja vain nähdäkseen oletko liittynyt sinne. Nuo ihmiset elävät nykyisin ihan omaa elämäänsä, tuskin muistavat olemassaoloasi, miksi sinä edelleen ajattelet heitä??
Laita ilmoitus Matkaseuraa-palstalle. Tee ihan mitä tahansa mutta lopeta ruikuttaminen. 6+10 kirjoitti:
ne yltiösosiaaliset tuttavasi olisivat FB:n yksinäisyysryhmän jäseniä??
En nyt löydä tietoa paljonko FB-käyttäjiä on pelkästään Suomessa tai paljonko siellä on erilaisia ryhmiä. KUKAAN koulukaverisi ei varmasti käy päivittäin läpi yksinäisyys-tyyppisiä palstoja vain nähdäkseen oletko liittynyt sinne. Nuo ihmiset elävät nykyisin ihan omaa elämäänsä, tuskin muistavat olemassaoloasi, miksi sinä edelleen ajattelet heitä??
Laita ilmoitus Matkaseuraa-palstalle. Tee ihan mitä tahansa mutta lopeta ruikuttaminen."ne yltiösosiaaliset tuttavasi olisivat FB:n yksinäisyysryhmän jäseniä??"
Ei varmasti nämä ylisosiaaliset tutut ja muut ihmiset olisikaan minkään yksinäisyysryhmän jäseniä, mutta jos he vaan sattuisivat ihan sattumalta tämänkin ryhmän ja sen jäseniä bongaamaan tuolla facebookissa ja huomaisivat myös mun sinne kuuluvan, niin ongelmiahan siitä taas seuraisi.
"En nyt löydä tietoa paljonko FB-käyttäjiä on pelkästään Suomessa tai paljonko siellä on erilaisia ryhmiä. KUKAAN koulukaverisi ei varmasti käy päivittäin läpi yksinäisyys-tyyppisiä palstoja vain nähdäkseen oletko liittynyt sinne. Nuo ihmiset elävät nykyisin ihan omaa elämäänsä, tuskin muistavat olemassaoloasi, miksi sinä edelleen ajattelet heitä??"
Kotiseuduillani kun on pienet piirit ja uteliaat ihmiset, joten en yhtään ihmettelisi sitä, jos jotkut uteliaisuuttaan haluisivat etsiä musta ja elämästäni jotain tietoa facebookin kautta. Kuitenkin siinä olisi vaan liian suuret riskit paljastua näiltä yksinäisyys-palstoilta joillekkin vanhoille koulukavereille, kotiseudun tyypeille tai pahimmassa tapauksessa jopa työkavereille, sitten ei enää edes töihin uskaltaisi mennä.
"Laita ilmoitus Matkaseuraa-palstalle. Tee ihan mitä tahansa mutta lopeta ruikuttaminen. "
Olen jo päättänyt laittaa ton ilmoituksen noihin matkaseura-palstoille, kun keksisi vaan jonkun hyvän palstan, josta olisi helppo löytää hyvää ja mukavaa seuraa.- 14+7
DarkFear kirjoitti:
"ne yltiösosiaaliset tuttavasi olisivat FB:n yksinäisyysryhmän jäseniä??"
Ei varmasti nämä ylisosiaaliset tutut ja muut ihmiset olisikaan minkään yksinäisyysryhmän jäseniä, mutta jos he vaan sattuisivat ihan sattumalta tämänkin ryhmän ja sen jäseniä bongaamaan tuolla facebookissa ja huomaisivat myös mun sinne kuuluvan, niin ongelmiahan siitä taas seuraisi.
"En nyt löydä tietoa paljonko FB-käyttäjiä on pelkästään Suomessa tai paljonko siellä on erilaisia ryhmiä. KUKAAN koulukaverisi ei varmasti käy päivittäin läpi yksinäisyys-tyyppisiä palstoja vain nähdäkseen oletko liittynyt sinne. Nuo ihmiset elävät nykyisin ihan omaa elämäänsä, tuskin muistavat olemassaoloasi, miksi sinä edelleen ajattelet heitä??"
Kotiseuduillani kun on pienet piirit ja uteliaat ihmiset, joten en yhtään ihmettelisi sitä, jos jotkut uteliaisuuttaan haluisivat etsiä musta ja elämästäni jotain tietoa facebookin kautta. Kuitenkin siinä olisi vaan liian suuret riskit paljastua näiltä yksinäisyys-palstoilta joillekkin vanhoille koulukavereille, kotiseudun tyypeille tai pahimmassa tapauksessa jopa työkavereille, sitten ei enää edes töihin uskaltaisi mennä.
"Laita ilmoitus Matkaseuraa-palstalle. Tee ihan mitä tahansa mutta lopeta ruikuttaminen. "
Olen jo päättänyt laittaa ton ilmoituksen noihin matkaseura-palstoille, kun keksisi vaan jonkun hyvän palstan, josta olisi helppo löytää hyvää ja mukavaa seuraa.piste. Jos luulet olevasi noin kiinnostava ihminen niin luule rauhassa. Siellä voi olla yhdessä ryhmässä jopa 15 000 jäsentä, ja jos kuvittelet että entiset koulukaverisi käyvät läpi niitä tuhansia ryhmiä ja niiden tuhansia jäseniä vain löytääkseen sinut niin aika merkittävä hahmo olet.
Lopeta kuitenkin paskanjauhaminen siitä, että me jotka olemme FB:ssa, olisimme sinua pinnallisempia. Kyllä se on ihan päinvastoin, mikään ei ole pinnallisempaa kuin kuvitella että puoli Suomea kyttää erilaisia palstoja vain löytääkseen sinut.
Mitä vikaa on Matkaseuraa-palstassa? Tai SMT:n palstassa tai Unelmamatkojen palstassa? Pitääkö sinulle olla tähänkin tarpeeseen joku ihan erityinen palsta, koska olet niin paljon muita ihmisiä parempi ja kuuluisampi? 14+7 kirjoitti:
piste. Jos luulet olevasi noin kiinnostava ihminen niin luule rauhassa. Siellä voi olla yhdessä ryhmässä jopa 15 000 jäsentä, ja jos kuvittelet että entiset koulukaverisi käyvät läpi niitä tuhansia ryhmiä ja niiden tuhansia jäseniä vain löytääkseen sinut niin aika merkittävä hahmo olet.
Lopeta kuitenkin paskanjauhaminen siitä, että me jotka olemme FB:ssa, olisimme sinua pinnallisempia. Kyllä se on ihan päinvastoin, mikään ei ole pinnallisempaa kuin kuvitella että puoli Suomea kyttää erilaisia palstoja vain löytääkseen sinut.
Mitä vikaa on Matkaseuraa-palstassa? Tai SMT:n palstassa tai Unelmamatkojen palstassa? Pitääkö sinulle olla tähänkin tarpeeseen joku ihan erityinen palsta, koska olet niin paljon muita ihmisiä parempi ja kuuluisampi?"piste. Jos luulet olevasi noin kiinnostava ihminen niin luule rauhassa. Siellä voi olla yhdessä ryhmässä jopa 15 000 jäsentä, ja jos kuvittelet että entiset koulukaverisi käyvät läpi niitä tuhansia ryhmiä ja niiden tuhansia jäseniä vain löytääkseen sinut niin aika merkittävä hahmo olet."
En nyt tarkoita sitä, että olisin mitenkään merkittävä tai mielenkiintoinen henkilö, jota kaikki ihmiset yrittäisivät oikein etsimällä etsiä. Mutta on vaan tullut aina sellainen fiilis, että maailma on pieni paikka ja varsinkin tuolta facebookista ihmiset ovat löytäneet hyvinkin usein monien vuosien jälkeen kaikki vanhat tuttavuudet, monet kun ovat pitäneet tätä taas hyvänä asiana, kun taas mun kohdallani tämä vanhojen kavereiden löytyminen olisi vain ja ainoastaan huono asia, kun ei mulla ole ketään sellaisia kavereita tuolla kotiseuduilla, joihin haluaisin olla minkäänlaisissa yhteyksissä.
"Mitä vikaa on Matkaseuraa-palstassa? Tai SMT:n palstassa tai Unelmamatkojen palstassa? Pitääkö sinulle olla tähänkin tarpeeseen joku ihan erityinen palsta, koska olet niin paljon muita ihmisiä parempi ja kuuluisampi? "
Enhän mä ole väittänytkään, että näissä palstoissa olisi jotain vikaa, vai missä olen muka niin väittänyt? Päätin jo sen, että aion kirjoittaa tonne Suomi24:n Matkaseuraa-palstalle, kunhan keksin vaan ensin oikein houkuttelevan ja hyvän ilmoituksen. Nämä SMT:n ja Unelmamatkojen palstat eivät ole mulle tuttuja, kun en ole niihin tutustunut, mutta täytyy tsekata netistä myös noi sivustot.
- ...
Onkohan DarkFear jäänyt katujyrän alle, kun ei enää kirjoittele!
- jorpakyyseppi
Tais jäädä Tukholmanreissu tekemättä eikä kehtaa
myöntää että ei voinut mennä kun äiti ei antanut lupaa :) - DF on legenda
jorpakyyseppi kirjoitti:
Tais jäädä Tukholmanreissu tekemättä eikä kehtaa
myöntää että ei voinut mennä kun äiti ei antanut lupaa :)...ettei se voi enää palata "reissu" -aiheeseen missään muodossa saamatta hervottomia kommentteja osakseen.
Meinaan, jos se nyt vaikka ens keväänä pistää viestiä että löytyskö matkaseuraa risteilylle niin eihän sitä vois kukaan ottaa tosissaan. Kaikki kuittais homman pelleilynä.
Semmoinen tullut mieleen, että jos DF osallistuis johonkin kilpailuun ja voittais sieltä jonkun reissun, vaikka risteilyn tai viikonlopun Lontoossa tai jonkun megaluxus Thaimaan -matkan, niin meniskö homma puihin kun se ei uskaltais lähteä yksin ilmaiselle matkalle tai äiti ei päästäis? Mahtais siinä "onnellista voittajaa" onnittelemaan tulevat kilpailun järjestäjät olla vähän monttu auki kun jätkä rupeis venkoilee ettei hän nyt oikein tiedä... lähtiskö sitä vai eikö lähtis... Sinkkujätkää odottais jossain Pattayalla jonkun aikakauslehden piikkiin maksettu 5 tähden sviitti täysihoidolla 2 viikoksi ja yks vänkäis vastaan.
Onhan näitä "hermostuneita mummoja" joilta menee pasmat sekaisin kun niitten pitäis jonnekin lähteä, mutta että itsenäinen nuorehko aikamies rupeaa hannaamaan jonkun risteilyn takia? Ne samat mummot käy rollaattoreineen Tallinnassa ostamassa juustoa ja tulevat illaksi kotiin. DF on legenda kirjoitti:
...ettei se voi enää palata "reissu" -aiheeseen missään muodossa saamatta hervottomia kommentteja osakseen.
Meinaan, jos se nyt vaikka ens keväänä pistää viestiä että löytyskö matkaseuraa risteilylle niin eihän sitä vois kukaan ottaa tosissaan. Kaikki kuittais homman pelleilynä.
Semmoinen tullut mieleen, että jos DF osallistuis johonkin kilpailuun ja voittais sieltä jonkun reissun, vaikka risteilyn tai viikonlopun Lontoossa tai jonkun megaluxus Thaimaan -matkan, niin meniskö homma puihin kun se ei uskaltais lähteä yksin ilmaiselle matkalle tai äiti ei päästäis? Mahtais siinä "onnellista voittajaa" onnittelemaan tulevat kilpailun järjestäjät olla vähän monttu auki kun jätkä rupeis venkoilee ettei hän nyt oikein tiedä... lähtiskö sitä vai eikö lähtis... Sinkkujätkää odottais jossain Pattayalla jonkun aikakauslehden piikkiin maksettu 5 tähden sviitti täysihoidolla 2 viikoksi ja yks vänkäis vastaan.
Onhan näitä "hermostuneita mummoja" joilta menee pasmat sekaisin kun niitten pitäis jonnekin lähteä, mutta että itsenäinen nuorehko aikamies rupeaa hannaamaan jonkun risteilyn takia? Ne samat mummot käy rollaattoreineen Tallinnassa ostamassa juustoa ja tulevat illaksi kotiin."Meinaan, jos se nyt vaikka ens keväänä pistää viestiä että löytyskö matkaseuraa risteilylle niin eihän sitä vois kukaan ottaa tosissaan. Kaikki kuittais homman pelleilynä."
Olen edelleenkin valmis lähtemään laivaristeilylle, jos saisin hankittua sinne hyvää ja mielekästä matkaseuraa vaikka netin kautta. Yksin en halua lähteä lähinnä sen takia, kun yhden hengen risteilyt ovat ihan törkeän kalliita ja kaiken lisäksi vielä jollain surkealla autokannen hytillä. Mielettömän kallista, kun ajattelee sitä, että halvemmalla saa kahden hengen risteilyn ja lisäksi saa vielä paremman kansihytin laivasta.
"Semmoinen tullut mieleen, että jos DF osallistuis johonkin kilpailuun ja voittais sieltä jonkun reissun, vaikka risteilyn tai viikonlopun Lontoossa tai jonkun megaluxus Thaimaan -matkan, niin meniskö homma puihin kun se ei uskaltais lähteä yksin ilmaiselle matkalle tai äiti ei päästäis? Mahtais siinä "onnellista voittajaa" onnittelemaan tulevat kilpailun järjestäjät olla vähän monttu auki kun jätkä rupeis venkoilee ettei hän nyt oikein tiedä... lähtiskö sitä vai eikö lähtis... Sinkkujätkää odottais jossain Pattayalla jonkun aikakauslehden piikkiin maksettu 5 tähden sviitti täysihoidolla 2 viikoksi ja yks vänkäis vastaan. "
Jos matka olisi mulle ilmainen, niin voisin ehkä jopa lähteä, kun siitä ei tulisi samanlaisia rahallisia kuluja, kun näistä ylihintaisista yhden henkilön laivaristeilyistä. Tietenkin toinen vaihtoehto olisi se, että kauppaisin tollaisen matkan jollekkin onnellisemmalle henkilölle, joka voisi lähteä sinne sitten ison kaveriporukan kanssa, johon mulla ei ole ollut koskaan mahdollisuutta.
"Onhan näitä "hermostuneita mummoja" joilta menee pasmat sekaisin kun niitten pitäis jonnekin lähteä, mutta että itsenäinen nuorehko aikamies rupeaa hannaamaan jonkun risteilyn takia? Ne samat mummot käy rollaattoreineen Tallinnassa ostamassa juustoa ja tulevat illaksi kotiin. "
Kyllä mäkin vielä joskus ihan varmasti lähden yksin risteilylle, jos vaan saan jostain edullisen ja hyvän yhden henkilön risteilyn, mutta näitä kun on vaan niin huonosti aina saatavilla.- 3+9
DarkFear kirjoitti:
"Meinaan, jos se nyt vaikka ens keväänä pistää viestiä että löytyskö matkaseuraa risteilylle niin eihän sitä vois kukaan ottaa tosissaan. Kaikki kuittais homman pelleilynä."
Olen edelleenkin valmis lähtemään laivaristeilylle, jos saisin hankittua sinne hyvää ja mielekästä matkaseuraa vaikka netin kautta. Yksin en halua lähteä lähinnä sen takia, kun yhden hengen risteilyt ovat ihan törkeän kalliita ja kaiken lisäksi vielä jollain surkealla autokannen hytillä. Mielettömän kallista, kun ajattelee sitä, että halvemmalla saa kahden hengen risteilyn ja lisäksi saa vielä paremman kansihytin laivasta.
"Semmoinen tullut mieleen, että jos DF osallistuis johonkin kilpailuun ja voittais sieltä jonkun reissun, vaikka risteilyn tai viikonlopun Lontoossa tai jonkun megaluxus Thaimaan -matkan, niin meniskö homma puihin kun se ei uskaltais lähteä yksin ilmaiselle matkalle tai äiti ei päästäis? Mahtais siinä "onnellista voittajaa" onnittelemaan tulevat kilpailun järjestäjät olla vähän monttu auki kun jätkä rupeis venkoilee ettei hän nyt oikein tiedä... lähtiskö sitä vai eikö lähtis... Sinkkujätkää odottais jossain Pattayalla jonkun aikakauslehden piikkiin maksettu 5 tähden sviitti täysihoidolla 2 viikoksi ja yks vänkäis vastaan. "
Jos matka olisi mulle ilmainen, niin voisin ehkä jopa lähteä, kun siitä ei tulisi samanlaisia rahallisia kuluja, kun näistä ylihintaisista yhden henkilön laivaristeilyistä. Tietenkin toinen vaihtoehto olisi se, että kauppaisin tollaisen matkan jollekkin onnellisemmalle henkilölle, joka voisi lähteä sinne sitten ison kaveriporukan kanssa, johon mulla ei ole ollut koskaan mahdollisuutta.
"Onhan näitä "hermostuneita mummoja" joilta menee pasmat sekaisin kun niitten pitäis jonnekin lähteä, mutta että itsenäinen nuorehko aikamies rupeaa hannaamaan jonkun risteilyn takia? Ne samat mummot käy rollaattoreineen Tallinnassa ostamassa juustoa ja tulevat illaksi kotiin. "
Kyllä mäkin vielä joskus ihan varmasti lähden yksin risteilylle, jos vaan saan jostain edullisen ja hyvän yhden henkilön risteilyn, mutta näitä kun on vaan niin huonosti aina saatavilla.mitä horiset autokannen alla olevista hyteistä? Voit ostaa käyttöösi tasan niin hyvän hytin kuin haluat. Mutta et tule koskaan lähtemään, se on jo tullut varmasti kaikille selväksi. Nyt vetoat rahaan kun et enää kehtaa vedota vanhempiin.
Et tule ikinä matkustamaan Suomen ulkopuolelle, et viettämään aikaa baareissa etkä halua liittyä Facebookiin. Eikö olisi helpompi hyväksyä nuo asiat ja ryhtyä miettimään elämään sellaista sisältöä, mitä voit ja haluat myös toteuttaa? Sano hyvästit matkahaaveelle, olet sitä lähes koko vuoden 2010 jauhanut ja olet edelleen samassa pisteessä mistä aloitit. Goodbye ulkomaat, goodbye uudet kokemukset, nähtävyydet ja tuttavuudet. Hyväksy se ja mene elämässä eteenpäin. 3+9 kirjoitti:
mitä horiset autokannen alla olevista hyteistä? Voit ostaa käyttöösi tasan niin hyvän hytin kuin haluat. Mutta et tule koskaan lähtemään, se on jo tullut varmasti kaikille selväksi. Nyt vetoat rahaan kun et enää kehtaa vedota vanhempiin.
Et tule ikinä matkustamaan Suomen ulkopuolelle, et viettämään aikaa baareissa etkä halua liittyä Facebookiin. Eikö olisi helpompi hyväksyä nuo asiat ja ryhtyä miettimään elämään sellaista sisältöä, mitä voit ja haluat myös toteuttaa? Sano hyvästit matkahaaveelle, olet sitä lähes koko vuoden 2010 jauhanut ja olet edelleen samassa pisteessä mistä aloitit. Goodbye ulkomaat, goodbye uudet kokemukset, nähtävyydet ja tuttavuudet. Hyväksy se ja mene elämässä eteenpäin."mitä horiset autokannen alla olevista hyteistä? Voit ostaa käyttöösi tasan niin hyvän hytin kuin haluat. Mutta et tule koskaan lähtemään, se on jo tullut varmasti kaikille selväksi. Nyt vetoat rahaan kun et enää kehtaa vedota vanhempiin."
No kävin tossa yks kerta Viking linen toimistossa kyselee matkahintoja, niin Tukholman risteily meno-paluu hinnat olivat tosiaan yli 80-euroa yhden hengen risteily ja lisäksi tarjolla oli vain joku surkea autokannen alla oleva hytti, kuten jo kerroinkin. Mieluummin sitä menisi edullisemmalle risteilylle, kun niissä on myös paremmat kansihytit tarjolla.
"Et tule ikinä matkustamaan Suomen ulkopuolelle, et viettämään aikaa baareissa etkä halua liittyä Facebookiin. Eikö olisi helpompi hyväksyä nuo asiat ja ryhtyä miettimään elämään sellaista sisältöä, mitä voit ja haluat myös toteuttaa? Sano hyvästit matkahaaveelle, olet sitä lähes koko vuoden 2010 jauhanut ja olet edelleen samassa pisteessä mistä aloitit. Goodbye ulkomaat, goodbye uudet kokemukset, nähtävyydet ja tuttavuudet. Hyväksy se ja mene elämässä eteenpäin. "
Aivan varmasti tulen vielä joskus matkustamaan suomen rajojen ulkopuolelle, viimeistään joskus keski-ikäisenä, kun silloin sitä yksin matkustamista ei pidetä enää niin outona meidän miesten kohdalla. Sama juttu on myös tossa baareissa käymisessä, sillä eihän nuoria yksinäisiä miehiä katsota siellä koskaan kovin hyvällä, kun taas keski-ikäisten ja vanhempien kohdalla se on ihan normaalia.
Tietenkin voisin lähteä jo nyt tulevana vuonna ulkomaan matkalle, jos onnistuisin löytämään hyvää matkaseuraa vaikka jostain matkaseura-palstalta, mutta pitäisi vaan osata laatia hyvä ja houkutteleva ilmoitus.- tuttu juttu
DarkFear kirjoitti:
"Meinaan, jos se nyt vaikka ens keväänä pistää viestiä että löytyskö matkaseuraa risteilylle niin eihän sitä vois kukaan ottaa tosissaan. Kaikki kuittais homman pelleilynä."
Olen edelleenkin valmis lähtemään laivaristeilylle, jos saisin hankittua sinne hyvää ja mielekästä matkaseuraa vaikka netin kautta. Yksin en halua lähteä lähinnä sen takia, kun yhden hengen risteilyt ovat ihan törkeän kalliita ja kaiken lisäksi vielä jollain surkealla autokannen hytillä. Mielettömän kallista, kun ajattelee sitä, että halvemmalla saa kahden hengen risteilyn ja lisäksi saa vielä paremman kansihytin laivasta.
"Semmoinen tullut mieleen, että jos DF osallistuis johonkin kilpailuun ja voittais sieltä jonkun reissun, vaikka risteilyn tai viikonlopun Lontoossa tai jonkun megaluxus Thaimaan -matkan, niin meniskö homma puihin kun se ei uskaltais lähteä yksin ilmaiselle matkalle tai äiti ei päästäis? Mahtais siinä "onnellista voittajaa" onnittelemaan tulevat kilpailun järjestäjät olla vähän monttu auki kun jätkä rupeis venkoilee ettei hän nyt oikein tiedä... lähtiskö sitä vai eikö lähtis... Sinkkujätkää odottais jossain Pattayalla jonkun aikakauslehden piikkiin maksettu 5 tähden sviitti täysihoidolla 2 viikoksi ja yks vänkäis vastaan. "
Jos matka olisi mulle ilmainen, niin voisin ehkä jopa lähteä, kun siitä ei tulisi samanlaisia rahallisia kuluja, kun näistä ylihintaisista yhden henkilön laivaristeilyistä. Tietenkin toinen vaihtoehto olisi se, että kauppaisin tollaisen matkan jollekkin onnellisemmalle henkilölle, joka voisi lähteä sinne sitten ison kaveriporukan kanssa, johon mulla ei ole ollut koskaan mahdollisuutta.
"Onhan näitä "hermostuneita mummoja" joilta menee pasmat sekaisin kun niitten pitäis jonnekin lähteä, mutta että itsenäinen nuorehko aikamies rupeaa hannaamaan jonkun risteilyn takia? Ne samat mummot käy rollaattoreineen Tallinnassa ostamassa juustoa ja tulevat illaksi kotiin. "
Kyllä mäkin vielä joskus ihan varmasti lähden yksin risteilylle, jos vaan saan jostain edullisen ja hyvän yhden henkilön risteilyn, mutta näitä kun on vaan niin huonosti aina saatavilla.Siljan risreilyt ovat turhan kalliita mutta Vking linella pääsee Tukholmaan 16 eurolla ihan yksi hminen B-luokan hytissä, jos flaksi käy. Pitää vaan rekisteröityä Viking linen kanta-asiakkaaksi ja silloin tällaiset edut kuuluvat myös sinulle. Sähköpostiin tulee silloin tiedotuksia halvoista risteilyistä. Tosin huhti-syyskuussa joutuu aina maksamaan vähintään 40 euroa hytistä. Minä olen lähes aina matkustanut yksin joten homma on siksi tuttua.
tuttu juttu kirjoitti:
Siljan risreilyt ovat turhan kalliita mutta Vking linella pääsee Tukholmaan 16 eurolla ihan yksi hminen B-luokan hytissä, jos flaksi käy. Pitää vaan rekisteröityä Viking linen kanta-asiakkaaksi ja silloin tällaiset edut kuuluvat myös sinulle. Sähköpostiin tulee silloin tiedotuksia halvoista risteilyistä. Tosin huhti-syyskuussa joutuu aina maksamaan vähintään 40 euroa hytistä. Minä olen lähes aina matkustanut yksin joten homma on siksi tuttua.
"Siljan risreilyt ovat turhan kalliita mutta Vking linella pääsee Tukholmaan 16 eurolla ihan yksi hminen B-luokan hytissä, jos flaksi käy. Pitää vaan rekisteröityä Viking linen kanta-asiakkaaksi ja silloin tällaiset edut kuuluvat myös sinulle. Sähköpostiin tulee silloin tiedotuksia halvoista risteilyistä. Tosin huhti-syyskuussa joutuu aina maksamaan vähintään 40 euroa hytistä. Minä olen lähes aina matkustanut yksin joten homma on siksi tuttua. "
Jos luit kirjoituksiani, niin kyselin noita hintoja nimenomaan just Viking Linen matkatoimistolta ja siellä oli yhden hengen meno-paluu risteily jotain liki 100-euroa ja kaiken huipuksi jossain surkeassa autokannen alla olevassa hytissä. Itselläni kun ei ole mitään eri firmojen kanta-asiakaskortteja, joilla voisi saada jotain alennuksia.- tuttu juttu
DarkFear kirjoitti:
"Siljan risreilyt ovat turhan kalliita mutta Vking linella pääsee Tukholmaan 16 eurolla ihan yksi hminen B-luokan hytissä, jos flaksi käy. Pitää vaan rekisteröityä Viking linen kanta-asiakkaaksi ja silloin tällaiset edut kuuluvat myös sinulle. Sähköpostiin tulee silloin tiedotuksia halvoista risteilyistä. Tosin huhti-syyskuussa joutuu aina maksamaan vähintään 40 euroa hytistä. Minä olen lähes aina matkustanut yksin joten homma on siksi tuttua. "
Jos luit kirjoituksiani, niin kyselin noita hintoja nimenomaan just Viking Linen matkatoimistolta ja siellä oli yhden hengen meno-paluu risteily jotain liki 100-euroa ja kaiken huipuksi jossain surkeassa autokannen alla olevassa hytissä. Itselläni kun ei ole mitään eri firmojen kanta-asiakaskortteja, joilla voisi saada jotain alennuksia.Ja jos luit minun kirjoitukseni, niin yritin neuvoa että sinun pitää liittyä viking linen nettisivuilla asiakkaaksi ja hyväksyä sähköpostit meiliisi, niin alat saamaan tarjouksia todella edullisista risteilyistä, hytti-matkana, saa matkustaa yksin. Nytkin viikkarilla ois 16 euron tarjous parin viikon sisällä, mutta en pääse lähtemään juuri nyt. Tietty ne halvat matkat ovat viikolla, mutta joskus sekin onnistuu.
Jos tämä neuvo ei auta sinua niin sitten taidat olla todella toivoton tapaus.... - 16+17
DarkFear kirjoitti:
"Siljan risreilyt ovat turhan kalliita mutta Vking linella pääsee Tukholmaan 16 eurolla ihan yksi hminen B-luokan hytissä, jos flaksi käy. Pitää vaan rekisteröityä Viking linen kanta-asiakkaaksi ja silloin tällaiset edut kuuluvat myös sinulle. Sähköpostiin tulee silloin tiedotuksia halvoista risteilyistä. Tosin huhti-syyskuussa joutuu aina maksamaan vähintään 40 euroa hytistä. Minä olen lähes aina matkustanut yksin joten homma on siksi tuttua. "
Jos luit kirjoituksiani, niin kyselin noita hintoja nimenomaan just Viking Linen matkatoimistolta ja siellä oli yhden hengen meno-paluu risteily jotain liki 100-euroa ja kaiken huipuksi jossain surkeassa autokannen alla olevassa hytissä. Itselläni kun ei ole mitään eri firmojen kanta-asiakaskortteja, joilla voisi saada jotain alennuksia.ja Viking Line Clubiin et tietenkään voi liittyä, koska entiset koulukaverisi löytäisivät sinut sieltä tai äiti kieltäisi.
Jos se on rahasta kiinni niin varmasti löytyy porukkaa, joka on valmis maksamaan matkasi. Maksan sen vaikka yksin, jos on vaikea anonyymisti muuten järjestää. Saat m/p-risteilyn ikkunallisella hytillä Tukholmaan. Tarvitsen kuitenkin oikean nimesi ja luultavasti syntymäaikasi. Ja aikataulun, löydät ne netistä, kerro vain milloin haluat lähteä.
Jos teen itselleni anonyymin sp-osoitteen ja ilmoitan sen täällä huomenna, niin laitatko postia jotta saadaan asia kuntoon? - save and spend
DarkFear kirjoitti:
"Siljan risreilyt ovat turhan kalliita mutta Vking linella pääsee Tukholmaan 16 eurolla ihan yksi hminen B-luokan hytissä, jos flaksi käy. Pitää vaan rekisteröityä Viking linen kanta-asiakkaaksi ja silloin tällaiset edut kuuluvat myös sinulle. Sähköpostiin tulee silloin tiedotuksia halvoista risteilyistä. Tosin huhti-syyskuussa joutuu aina maksamaan vähintään 40 euroa hytistä. Minä olen lähes aina matkustanut yksin joten homma on siksi tuttua. "
Jos luit kirjoituksiani, niin kyselin noita hintoja nimenomaan just Viking Linen matkatoimistolta ja siellä oli yhden hengen meno-paluu risteily jotain liki 100-euroa ja kaiken huipuksi jossain surkeassa autokannen alla olevassa hytissä. Itselläni kun ei ole mitään eri firmojen kanta-asiakaskortteja, joilla voisi saada jotain alennuksia.Jos kerran oikeesti olet työssä etkä mikään mielenterveystyöllistetty niin kai sä nyt satkun verran säästämään pystyt. Kymppi kuussa ja reissurahat on siinä.
Itellä satku kuussa säästöön ja kunnon reissun rahat on kasassa. Välimeri kutsuu taas kesällä, ellen päätäkin lähterä Pariisiin tai Lontooseen. Eikä pelota mennä yksin.
Tallinnan ja Stockiksen reissut hoituu säästämättäkin ihan käyttörahoilla. save and spend kirjoitti:
Jos kerran oikeesti olet työssä etkä mikään mielenterveystyöllistetty niin kai sä nyt satkun verran säästämään pystyt. Kymppi kuussa ja reissurahat on siinä.
Itellä satku kuussa säästöön ja kunnon reissun rahat on kasassa. Välimeri kutsuu taas kesällä, ellen päätäkin lähterä Pariisiin tai Lontooseen. Eikä pelota mennä yksin.
Tallinnan ja Stockiksen reissut hoituu säästämättäkin ihan käyttörahoilla."Jos kerran oikeesti olet työssä etkä mikään mielenterveystyöllistetty niin kai sä nyt satkun verran säästämään pystyt. Kymppi kuussa ja reissurahat on siinä.
Itellä satku kuussa säästöön ja kunnon reissun rahat on kasassa. Välimeri kutsuu taas kesällä, ellen päätäkin lähterä Pariisiin tai Lontooseen. Eikä pelota mennä yksin.
Tallinnan ja Stockiksen reissut hoituu säästämättäkin ihan käyttörahoilla. "
Olenhan mä töissä joo, mutta kuten olen tässä jo sata kertaa sen sanonut, että haluan saada vähän enemmän vastinetta rahoilleni, enkä maksaa satasta jostain kakkoslaadun risteilystä. Edelleen olen valmis lähtemään Ruotsin risteilylle tai vaikka pidemmällekin matkalle, kunhan vaan löytäisin vaikka netin kautta jonkun mukavan matkakumppanin. Päätin alkaa etsimään sitä matkaseuraa eri nettipalstoilta, kun ei tältä palstalta sitä seuraa kuitenkaan tunnu mulle löytyvän.
- elä omaa elämääsi
Jos aikuisella ihmisellä on noin paha riippuvuus vielä vanhempiin, eikä edes kotoaan uskalla poistua laivalle - olisko syytä uhrata laivamatkan rahat vaikkapa terapiaan?
Jokunen 5-10krt käynti hyvällä psykologilla, kenties hypnoterapialla voisi antaa apua?
Saisit aikaa ajatella elämääsi ja ennen kaikkea kerättyä rohkeutta omaan ajatteluun ja itsenäiseen elämään.
On mullakin ollut alistavat ja aina syyllistävät vanhemmat, mutta jossain vaiheessa AIKUISEN ihmisen pitää elää OMAA elämäänsä! En esim vietä joulua vanhempieni luona, koska se ei ole minulle mitään lomaa tai rentoutusta, lähinnä ahdistavaa syyttelyä ja itsetunnon mollaamista.
Ole vahva ja hanki mies apua!"Jos aikuisella ihmisellä on noin paha riippuvuus vielä vanhempiin, eikä edes kotoaan uskalla poistua laivalle - olisko syytä uhrata laivamatkan rahat vaikkapa terapiaan?
Jokunen 5-10krt käynti hyvällä psykologilla, kenties hypnoterapialla voisi antaa apua?
Saisit aikaa ajatella elämääsi ja ennen kaikkea kerättyä rohkeutta omaan ajatteluun ja itsenäiseen elämään."
Ei mulla ole mitään riippuvuutta vanhemmistani, sillä kyse on enemmänkin siitä, että vanhempani ovat vaan rajoittaneet mun elämääni ja menemisiäni varsin paljon myös vielä aikuisiällä, ja pelkästään sen takia, kun mulla ei ole ketään kavereita. Mihinkään psykiatreille en todellakaan haluaisi lähteä, koska ne ovat varmasti kalliita ja lisäksi aikani ei yksinkertaisesti vaan riitä sellaisissa paikoissa juoksemiseen. Parasta henkistä terapiaa olisi se, jos löytäisi jonkun saman henkisen matkakaverin, jonka kanssa voisi lähteä vaikka tonne Tukholman risteilylle, josta olen pitkään jo unelmoinut.- 3+17
DarkFear kirjoitti:
"Jos aikuisella ihmisellä on noin paha riippuvuus vielä vanhempiin, eikä edes kotoaan uskalla poistua laivalle - olisko syytä uhrata laivamatkan rahat vaikkapa terapiaan?
Jokunen 5-10krt käynti hyvällä psykologilla, kenties hypnoterapialla voisi antaa apua?
Saisit aikaa ajatella elämääsi ja ennen kaikkea kerättyä rohkeutta omaan ajatteluun ja itsenäiseen elämään."
Ei mulla ole mitään riippuvuutta vanhemmistani, sillä kyse on enemmänkin siitä, että vanhempani ovat vaan rajoittaneet mun elämääni ja menemisiäni varsin paljon myös vielä aikuisiällä, ja pelkästään sen takia, kun mulla ei ole ketään kavereita. Mihinkään psykiatreille en todellakaan haluaisi lähteä, koska ne ovat varmasti kalliita ja lisäksi aikani ei yksinkertaisesti vaan riitä sellaisissa paikoissa juoksemiseen. Parasta henkistä terapiaa olisi se, jos löytäisi jonkun saman henkisen matkakaverin, jonka kanssa voisi lähteä vaikka tonne Tukholman risteilylle, josta olen pitkään jo unelmoinut.jos se seuralainen löytyisi netin kautta niin et voisi lähteä koska et voisi kertoa vanhemmillesi että lähdet risteilylle jonkun nettituttavuuden kanssa.
Mene tai ole menemättä, mutta älä enää kertaakaan kirjoita noita samoja selityksiäsi ja tekosyitäsi. Ei sinua jaksa. Tarvitsisit ihan julkisin varoin tuettua terapiaa mutta sinullahan "ei ole aikaa" vapautua katkeruudestasi. Joten älä enää hae sitä terapiaa myöskään meiltä muilta kirjoittajilt, emme ole ilmaisia terapeuttejasi. 3+17 kirjoitti:
jos se seuralainen löytyisi netin kautta niin et voisi lähteä koska et voisi kertoa vanhemmillesi että lähdet risteilylle jonkun nettituttavuuden kanssa.
Mene tai ole menemättä, mutta älä enää kertaakaan kirjoita noita samoja selityksiäsi ja tekosyitäsi. Ei sinua jaksa. Tarvitsisit ihan julkisin varoin tuettua terapiaa mutta sinullahan "ei ole aikaa" vapautua katkeruudestasi. Joten älä enää hae sitä terapiaa myöskään meiltä muilta kirjoittajilt, emme ole ilmaisia terapeuttejasi."jos se seuralainen löytyisi netin kautta niin et voisi lähteä koska et voisi kertoa vanhemmillesi että lähdet risteilylle jonkun nettituttavuuden kanssa."
Päätin jo sen, että jättäisin kertomatta mitään vanhemmilleni ja lähtisin kylmästi mitään ilmoittamatta, korkeintaan matkalta voisin ilmoittaa ihan vaan sen takia, että he huomaisivat sen, ettei heillä ole mitään oikeutta puuttua tekemisiini ja rajoittaa turhan takia aikuisen miehen elämää.
"Mene tai ole menemättä, mutta älä enää kertaakaan kirjoita noita samoja selityksiäsi ja tekosyitäsi. Ei sinua jaksa. Tarvitsisit ihan julkisin varoin tuettua terapiaa mutta sinullahan "ei ole aikaa" vapautua katkeruudestasi. Joten älä enää hae sitä terapiaa myöskään meiltä muilta kirjoittajilt, emme ole ilmaisia terapeuttejasi. "
Olen jo päättänyt sen, että lähden tulevana vuonna johonkin ulkomaan matkalle, jos vaan onnistun löytämään matkaseuraa netin kautta.- Ei se satu
DarkFear kirjoitti:
"jos se seuralainen löytyisi netin kautta niin et voisi lähteä koska et voisi kertoa vanhemmillesi että lähdet risteilylle jonkun nettituttavuuden kanssa."
Päätin jo sen, että jättäisin kertomatta mitään vanhemmilleni ja lähtisin kylmästi mitään ilmoittamatta, korkeintaan matkalta voisin ilmoittaa ihan vaan sen takia, että he huomaisivat sen, ettei heillä ole mitään oikeutta puuttua tekemisiini ja rajoittaa turhan takia aikuisen miehen elämää.
"Mene tai ole menemättä, mutta älä enää kertaakaan kirjoita noita samoja selityksiäsi ja tekosyitäsi. Ei sinua jaksa. Tarvitsisit ihan julkisin varoin tuettua terapiaa mutta sinullahan "ei ole aikaa" vapautua katkeruudestasi. Joten älä enää hae sitä terapiaa myöskään meiltä muilta kirjoittajilt, emme ole ilmaisia terapeuttejasi. "
Olen jo päättänyt sen, että lähden tulevana vuonna johonkin ulkomaan matkalle, jos vaan onnistun löytämään matkaseuraa netin kautta.tulevana vuonna. Joudumme vain 365 päivää lukemaan jaarituksiasi entisen kotipaikkakunnan kamalauudesta jonka takia et voi lähteä yksin laivalle kun siellä kuitenkin kysytään miksi olet yksin.
Millaisen seuralaisen tahdot? Nainen vai mies? Entä jos siellä laivan baarissa joku kysyy, että millainen suhde sinulla ja seuralaisellasi on tai matkusteletteko usein yhdessä tms? Mietitkö valmiiksi peitetarinan vai kerrotko, että kyseessä on netin kautta etsitty matkaseura kun sinulla ei ole ketään muitakaan tuttuja.
Menkää nyt joku tämän tyypin kanssa risteilylle, voin vaikka maksaa matkan jotta saadaan tuo valitus loppumaan. - tuttu juttu
DarkFear kirjoitti:
"jos se seuralainen löytyisi netin kautta niin et voisi lähteä koska et voisi kertoa vanhemmillesi että lähdet risteilylle jonkun nettituttavuuden kanssa."
Päätin jo sen, että jättäisin kertomatta mitään vanhemmilleni ja lähtisin kylmästi mitään ilmoittamatta, korkeintaan matkalta voisin ilmoittaa ihan vaan sen takia, että he huomaisivat sen, ettei heillä ole mitään oikeutta puuttua tekemisiini ja rajoittaa turhan takia aikuisen miehen elämää.
"Mene tai ole menemättä, mutta älä enää kertaakaan kirjoita noita samoja selityksiäsi ja tekosyitäsi. Ei sinua jaksa. Tarvitsisit ihan julkisin varoin tuettua terapiaa mutta sinullahan "ei ole aikaa" vapautua katkeruudestasi. Joten älä enää hae sitä terapiaa myöskään meiltä muilta kirjoittajilt, emme ole ilmaisia terapeuttejasi. "
Olen jo päättänyt sen, että lähden tulevana vuonna johonkin ulkomaan matkalle, jos vaan onnistun löytämään matkaseuraa netin kautta."lähtisin kylmästi mitään ilmoittamatta"
LOL :D Ei se satu kirjoitti:
tulevana vuonna. Joudumme vain 365 päivää lukemaan jaarituksiasi entisen kotipaikkakunnan kamalauudesta jonka takia et voi lähteä yksin laivalle kun siellä kuitenkin kysytään miksi olet yksin.
Millaisen seuralaisen tahdot? Nainen vai mies? Entä jos siellä laivan baarissa joku kysyy, että millainen suhde sinulla ja seuralaisellasi on tai matkusteletteko usein yhdessä tms? Mietitkö valmiiksi peitetarinan vai kerrotko, että kyseessä on netin kautta etsitty matkaseura kun sinulla ei ole ketään muitakaan tuttuja.
Menkää nyt joku tämän tyypin kanssa risteilylle, voin vaikka maksaa matkan jotta saadaan tuo valitus loppumaan."tulevana vuonna. Joudumme vain 365 päivää lukemaan jaarituksiasi entisen kotipaikkakunnan kamalauudesta jonka takia et voi lähteä yksin laivalle kun siellä kuitenkin kysytään miksi olet yksin."
No ikävä kyllä ne entisen kotikaupungin kurjat muistot ovat vaikuttaneet niin paljon elämääni, ettei niistä muistoista pääse ihan noin vaan eroon. Ainoa keino vapautua kotiseutujen kärsimyksistä olisi päästä kokemaan kaikkea uutta mukavaa ja tavata mukavia, suvaitsevaisia ja ymmärtäväisiä ihmisiä, joita tuolla kotiseudulla ei koskaan missään tavannut.
"Millaisen seuralaisen tahdot? Nainen vai mies? Entä jos siellä laivan baarissa joku kysyy, että millainen suhde sinulla ja seuralaisellasi on tai matkusteletteko usein yhdessä tms? Mietitkö valmiiksi peitetarinan vai kerrotko, että kyseessä on netin kautta etsitty matkaseura kun sinulla ei ole ketään muitakaan tuttuja."
Ei sillä loppupelissä ole väliä, onko seuralainen mies vaiko nainen. Toki naisen kohdalla sinkku olisi se ykkösvaatimus, sillä varattujen naisten kanssa en haluaisi matkoille lähteä, kun se aiheuttaisi kuitenkin vaan ongelmia heille parisuhteissa, eikä heidän kanssaan olisi mahdollisuuksia kuitenkaan mihinkään uusiin reissuihin. En ole ainakaan vielä jaksanut miettiä sitä, että mitä sitten kertoisin uteliaille ihmisille laivalla, jos he alkaisivat kysellä mun ja matkakumppanin suhteista.- 15+20
Ei se satu kirjoitti:
tulevana vuonna. Joudumme vain 365 päivää lukemaan jaarituksiasi entisen kotipaikkakunnan kamalauudesta jonka takia et voi lähteä yksin laivalle kun siellä kuitenkin kysytään miksi olet yksin.
Millaisen seuralaisen tahdot? Nainen vai mies? Entä jos siellä laivan baarissa joku kysyy, että millainen suhde sinulla ja seuralaisellasi on tai matkusteletteko usein yhdessä tms? Mietitkö valmiiksi peitetarinan vai kerrotko, että kyseessä on netin kautta etsitty matkaseura kun sinulla ei ole ketään muitakaan tuttuja.
Menkää nyt joku tämän tyypin kanssa risteilylle, voin vaikka maksaa matkan jotta saadaan tuo valitus loppumaan.tarjosin juuri samaa.
- ruikuti ruikuti
DarkFear kirjoitti:
"Jos aikuisella ihmisellä on noin paha riippuvuus vielä vanhempiin, eikä edes kotoaan uskalla poistua laivalle - olisko syytä uhrata laivamatkan rahat vaikkapa terapiaan?
Jokunen 5-10krt käynti hyvällä psykologilla, kenties hypnoterapialla voisi antaa apua?
Saisit aikaa ajatella elämääsi ja ennen kaikkea kerättyä rohkeutta omaan ajatteluun ja itsenäiseen elämään."
Ei mulla ole mitään riippuvuutta vanhemmistani, sillä kyse on enemmänkin siitä, että vanhempani ovat vaan rajoittaneet mun elämääni ja menemisiäni varsin paljon myös vielä aikuisiällä, ja pelkästään sen takia, kun mulla ei ole ketään kavereita. Mihinkään psykiatreille en todellakaan haluaisi lähteä, koska ne ovat varmasti kalliita ja lisäksi aikani ei yksinkertaisesti vaan riitä sellaisissa paikoissa juoksemiseen. Parasta henkistä terapiaa olisi se, jos löytäisi jonkun saman henkisen matkakaverin, jonka kanssa voisi lähteä vaikka tonne Tukholman risteilylle, josta olen pitkään jo unelmoinut."Ei minulla ole mitään riippuvuutta vanhemmistani "
HEH HEH. puhut jätkä ihan skeidaa! Just se sulla on, napanuora katkaisematta.
Ennen kun saat oman henkisen tasapainosi kuntoon, et löydä itsellesi ystäviä. Kukaan ei jaksa olla sun terapeuttina.
menet sinne työpaikkalääkärillesi ja pyydä lähete kelan maksamaan terapiaan.
Se on sulle oikeesti enemmän kun tarpeen. - heheheee
DarkFear kirjoitti:
"tulevana vuonna. Joudumme vain 365 päivää lukemaan jaarituksiasi entisen kotipaikkakunnan kamalauudesta jonka takia et voi lähteä yksin laivalle kun siellä kuitenkin kysytään miksi olet yksin."
No ikävä kyllä ne entisen kotikaupungin kurjat muistot ovat vaikuttaneet niin paljon elämääni, ettei niistä muistoista pääse ihan noin vaan eroon. Ainoa keino vapautua kotiseutujen kärsimyksistä olisi päästä kokemaan kaikkea uutta mukavaa ja tavata mukavia, suvaitsevaisia ja ymmärtäväisiä ihmisiä, joita tuolla kotiseudulla ei koskaan missään tavannut.
"Millaisen seuralaisen tahdot? Nainen vai mies? Entä jos siellä laivan baarissa joku kysyy, että millainen suhde sinulla ja seuralaisellasi on tai matkusteletteko usein yhdessä tms? Mietitkö valmiiksi peitetarinan vai kerrotko, että kyseessä on netin kautta etsitty matkaseura kun sinulla ei ole ketään muitakaan tuttuja."
Ei sillä loppupelissä ole väliä, onko seuralainen mies vaiko nainen. Toki naisen kohdalla sinkku olisi se ykkösvaatimus, sillä varattujen naisten kanssa en haluaisi matkoille lähteä, kun se aiheuttaisi kuitenkin vaan ongelmia heille parisuhteissa, eikä heidän kanssaan olisi mahdollisuuksia kuitenkaan mihinkään uusiin reissuihin. En ole ainakaan vielä jaksanut miettiä sitä, että mitä sitten kertoisin uteliaille ihmisille laivalla, jos he alkaisivat kysellä mun ja matkakumppanin suhteista."Toki naisen kohdalla sinkku olisi se ykkösvaatimus, sillä varattujen naisten kanssa en haluaisi matkoille lähteä, kun se aiheuttaisi kuitenkin vaan ongelmia heille parisuhteissa, eikä heidän kanssaan olisi mahdollisuuksia kuitenkaan mihinkään uusiin reissuihin"
Miten tuohon päätelmään tulit jos joku varattu nainen ilmoittautuisikin sinulle matkaseuraksi?
- oletko lapsi
Jos on noin vaikeeta, aloita reissaaminen junalla ja bussilla.
Mene kotikaupungissasi ihan outoon bussiin ja aja linja päästä päähän. Tee seuraavana viikkona järisyttävä la pvän ajelu junalla vieraaseen kaupunkiin. Siellä käyt rautatieaseman kahvilassa ja ajat seuraavalla junalla takaisin kotiin.
Jos noin edes kykenet tekemään, alat laajentamaan reviiriäsi. Pysy siellä laivalla vaikka ensin hytissä koko matkan, jos et uskalla julkisissa tiloissa liikkua. Tai ota kirja ja lehtipino mukaan seuraksi.
henkinen ikäsi tuntuu olevan 15v tasolla, sori vaan.... aika kasvaa isoksi?"Jos on noin vaikeeta, aloita reissaaminen junalla ja bussilla."
Olen kuules reissunnut suomessa jo vuosikausia yksin junalla ja bussilla, mutta on vaan eri juttu reissuta suomessa kun ulkomailla.
"Mene kotikaupungissasi ihan outoon bussiin ja aja linja päästä päähän. Tee seuraavana viikkona järisyttävä la pvän ajelu junalla vieraaseen kaupunkiin. Siellä käyt rautatieaseman kahvilassa ja ajat seuraavalla junalla takaisin kotiin.
Jos noin edes kykenet tekemään, alat laajentamaan reviiriäsi. Pysy siellä laivalla vaikka ensin hytissä koko matkan, jos et uskalla julkisissa tiloissa liikkua. Tai ota kirja ja lehtipino mukaan seuraksi. "
Olen toteuttanut tämänkin idean, sillä olen kulkenut Helsingissä julkisella liikenteellä melkein joka paikkaan ja useinkin ihan tuntemattomiin kaupunginosiin. Olen matkustellut suomessakin usein Helsingin ja vanhan kotikaupungin väliä, kun en ole alunperin kotoisin Helsingistä, nyt tulin viimeksi yksin bussilla Helsingistä joulunviettoon kotiseuduille ja matka meni ihan mukavasti, vaikka matkaseuraa ei ollutkaan mukana.- jdkkdkxkkdk
DarkFear kirjoitti:
"Jos on noin vaikeeta, aloita reissaaminen junalla ja bussilla."
Olen kuules reissunnut suomessa jo vuosikausia yksin junalla ja bussilla, mutta on vaan eri juttu reissuta suomessa kun ulkomailla.
"Mene kotikaupungissasi ihan outoon bussiin ja aja linja päästä päähän. Tee seuraavana viikkona järisyttävä la pvän ajelu junalla vieraaseen kaupunkiin. Siellä käyt rautatieaseman kahvilassa ja ajat seuraavalla junalla takaisin kotiin.
Jos noin edes kykenet tekemään, alat laajentamaan reviiriäsi. Pysy siellä laivalla vaikka ensin hytissä koko matkan, jos et uskalla julkisissa tiloissa liikkua. Tai ota kirja ja lehtipino mukaan seuraksi. "
Olen toteuttanut tämänkin idean, sillä olen kulkenut Helsingissä julkisella liikenteellä melkein joka paikkaan ja useinkin ihan tuntemattomiin kaupunginosiin. Olen matkustellut suomessakin usein Helsingin ja vanhan kotikaupungin väliä, kun en ole alunperin kotoisin Helsingistä, nyt tulin viimeksi yksin bussilla Helsingistä joulunviettoon kotiseuduille ja matka meni ihan mukavasti, vaikka matkaseuraa ei ollutkaan mukana.Ei vittu, ootko sä ihan pehmeä?? Vai että 100€ on kallista.. joopa joo.. työssä käyvä ihminen pystyy koska vaan maksaan tollasen summan.. kukaan ei kyllä varmasti halua lähteä sun kanssa reissuun, siinä oliskin kiva olla samassa hytissä.. kun kysyisin vaikka että lähdetäänkö käymään yökerhossa se vaatisi sulta 12 tunnin suunnittelun, luvan kysymisen äipältä ja lopuksi et kuitenkaan lähtisi kun drinksu maksaa 8€ ja se on sun mielestäsi liian paljon kun lähiö pubista sen saa vitosella.. sillä ei oo helvetinkään väliä millanen se hytti on.. sieltä löytyy kyllä paikkoja josta voit merimaisemaa katella jos tahdot.. ja laivalla hytti on nukkumista varten.. ei ne koskaan niin viihtyisiä ole että siellä aikaa vietettäisi.. nuo kaikki sun selitykset on typeriä...
Ja tuo facebook, ei hyvä luoja sentään.. jos sulla ei kerran ole kavereita.. niin mlitä merkitystä sillä on jos joku lapsuuden tuttu näkee siellä että olet yksinäinen?? Mitä merkitystä sillä on jos sellainen ihminen mitä et ikinä edes itse halua nähdä pitää sinua yksinäisenä??? jdkkdkxkkdk kirjoitti:
Ei vittu, ootko sä ihan pehmeä?? Vai että 100€ on kallista.. joopa joo.. työssä käyvä ihminen pystyy koska vaan maksaan tollasen summan.. kukaan ei kyllä varmasti halua lähteä sun kanssa reissuun, siinä oliskin kiva olla samassa hytissä.. kun kysyisin vaikka että lähdetäänkö käymään yökerhossa se vaatisi sulta 12 tunnin suunnittelun, luvan kysymisen äipältä ja lopuksi et kuitenkaan lähtisi kun drinksu maksaa 8€ ja se on sun mielestäsi liian paljon kun lähiö pubista sen saa vitosella.. sillä ei oo helvetinkään väliä millanen se hytti on.. sieltä löytyy kyllä paikkoja josta voit merimaisemaa katella jos tahdot.. ja laivalla hytti on nukkumista varten.. ei ne koskaan niin viihtyisiä ole että siellä aikaa vietettäisi.. nuo kaikki sun selitykset on typeriä...
Ja tuo facebook, ei hyvä luoja sentään.. jos sulla ei kerran ole kavereita.. niin mlitä merkitystä sillä on jos joku lapsuuden tuttu näkee siellä että olet yksinäinen?? Mitä merkitystä sillä on jos sellainen ihminen mitä et ikinä edes itse halua nähdä pitää sinua yksinäisenä???"Ei vittu, ootko sä ihan pehmeä?? Vai että 100€ on kallista.. joopa joo.. työssä käyvä ihminen pystyy koska vaan maksaan tollasen summan.. kukaan ei kyllä varmasti halua lähteä sun kanssa reissuun, siinä oliskin kiva olla samassa hytissä.. kun kysyisin vaikka että lähdetäänkö käymään yökerhossa se vaatisi sulta 12 tunnin suunnittelun, luvan kysymisen äipältä ja lopuksi et kuitenkaan lähtisi kun drinksu maksaa 8€ ja se on sun mielestäsi liian paljon kun lähiö pubista sen saa vitosella.. sillä ei oo helvetinkään väliä millanen se hytti on.. sieltä löytyy kyllä paikkoja josta voit merimaisemaa katella jos tahdot.. ja laivalla hytti on nukkumista varten.. ei ne koskaan niin viihtyisiä ole että siellä aikaa vietettäisi.. nuo kaikki sun selitykset on typeriä..."
Sinänsä tuo 100euroa ei ole kallista, mutta on se matkan laatuun nähden ihan liian kallista. Itse vaan olen vähän vaativampi matkailija ja tykkään myös saada vähän rahalle vastinetta, mun selitykseni eivät ole yhtään typeriä, kun laitoin just tossa uuden matkaseurahakemuksenkin menemään, tosin sun kanssa en varmasti matkalle lähtisi, kun vaikutat kovin epäkohteliaalta tyypiltä.
"Ja tuo facebook, ei hyvä luoja sentään.. jos sulla ei kerran ole kavereita.. niin mlitä merkitystä sillä on jos joku lapsuuden tuttu näkee siellä että olet yksinäinen?? Mitä merkitystä sillä on jos sellainen ihminen mitä et ikinä edes itse halua nähdä pitää sinua yksinäisenä??? "
Harmillista tossa facebookissa on just se, kun kaikki ovat siellä ja maailma on niin pieni, luuletko tosissasi ettei tuolla facebookissa joutuisi joskus törmäämään myös niihin henkilöihin, joita joudut näkemään usein, kuten esim. työkavereihin. Olisi aika inhottavaa mennä töihin, kun työkaverit olisi bonganneet mut facebookista ja huomanneet sen, että kaverilistalla olisi tasan nolla henkilöä! Tulisi seuraavana päivänä aikamoinen liuta kysymyksiä siitä, että miksi mulla ei ole kavereita edes facebookissa, siviilielämässä tai missään, kun heillä itsellään on tuolla facebookissa satoja eri kavereita. Joutuisi työpaikkaa vaihtamaan, eikä niitä töitäkään ole valitettavasti tänä päivänä niin hyvin tarjolla kun mitä haluaisin.- hoitoa ja apua
DarkFear kirjoitti:
"Ei vittu, ootko sä ihan pehmeä?? Vai että 100€ on kallista.. joopa joo.. työssä käyvä ihminen pystyy koska vaan maksaan tollasen summan.. kukaan ei kyllä varmasti halua lähteä sun kanssa reissuun, siinä oliskin kiva olla samassa hytissä.. kun kysyisin vaikka että lähdetäänkö käymään yökerhossa se vaatisi sulta 12 tunnin suunnittelun, luvan kysymisen äipältä ja lopuksi et kuitenkaan lähtisi kun drinksu maksaa 8€ ja se on sun mielestäsi liian paljon kun lähiö pubista sen saa vitosella.. sillä ei oo helvetinkään väliä millanen se hytti on.. sieltä löytyy kyllä paikkoja josta voit merimaisemaa katella jos tahdot.. ja laivalla hytti on nukkumista varten.. ei ne koskaan niin viihtyisiä ole että siellä aikaa vietettäisi.. nuo kaikki sun selitykset on typeriä..."
Sinänsä tuo 100euroa ei ole kallista, mutta on se matkan laatuun nähden ihan liian kallista. Itse vaan olen vähän vaativampi matkailija ja tykkään myös saada vähän rahalle vastinetta, mun selitykseni eivät ole yhtään typeriä, kun laitoin just tossa uuden matkaseurahakemuksenkin menemään, tosin sun kanssa en varmasti matkalle lähtisi, kun vaikutat kovin epäkohteliaalta tyypiltä.
"Ja tuo facebook, ei hyvä luoja sentään.. jos sulla ei kerran ole kavereita.. niin mlitä merkitystä sillä on jos joku lapsuuden tuttu näkee siellä että olet yksinäinen?? Mitä merkitystä sillä on jos sellainen ihminen mitä et ikinä edes itse halua nähdä pitää sinua yksinäisenä??? "
Harmillista tossa facebookissa on just se, kun kaikki ovat siellä ja maailma on niin pieni, luuletko tosissasi ettei tuolla facebookissa joutuisi joskus törmäämään myös niihin henkilöihin, joita joudut näkemään usein, kuten esim. työkavereihin. Olisi aika inhottavaa mennä töihin, kun työkaverit olisi bonganneet mut facebookista ja huomanneet sen, että kaverilistalla olisi tasan nolla henkilöä! Tulisi seuraavana päivänä aikamoinen liuta kysymyksiä siitä, että miksi mulla ei ole kavereita edes facebookissa, siviilielämässä tai missään, kun heillä itsellään on tuolla facebookissa satoja eri kavereita. Joutuisi työpaikkaa vaihtamaan, eikä niitä töitäkään ole valitettavasti tänä päivänä niin hyvin tarjolla kun mitä haluaisin.Oikeasti - tilaa aika psykologille.
Jos aikuinen ihminen on noin riippuvainen vanhemmistaa, että pyytää lupaa matkustaa.
Joudut vaihtaa työpaikkaa, kun sulla ei oo facebookissa profiilia.
Kysytkö äidilta ja isiltä lupaa mennä elokuviin ja syödä kaurapuuron sijaan hurjana näkkäriä aamuisin?
taitaa olla yksi sekoimipia ketjuja täällä aikoihin. Noin heikkoa itsetuntoa ei ole kellään.
Koko ajan mietit mitä muut ajattelee? Oletko ajatellut, että 99% ajasta ne EI ajattele sua - istutko jossain baarissa, tai laivassa. Ketä se kiinnostaa?
Ei mua ainakaan kiinnosta pätkääkää joku itsekseen istuva ihminen jossain! herra jumala sentään.
Kehitä itellesi sitten mielikuvitysnainen, jos se auttaa. Apua sä tarttet oikeesti ja pian!
Siis ihan oikeesti, ei tollanen oo enää normaalia. 30v äijä?
Olet varmaan noudattanut 10v lapsen tavoin joulun tapoja vanhempiesi määräyksestä? Toki, olisihan ollut kauheaa, jos olisit vaikkapa mennyt sinne MATKOILLE jouluksi! hoitoa ja apua kirjoitti:
Oikeasti - tilaa aika psykologille.
Jos aikuinen ihminen on noin riippuvainen vanhemmistaa, että pyytää lupaa matkustaa.
Joudut vaihtaa työpaikkaa, kun sulla ei oo facebookissa profiilia.
Kysytkö äidilta ja isiltä lupaa mennä elokuviin ja syödä kaurapuuron sijaan hurjana näkkäriä aamuisin?
taitaa olla yksi sekoimipia ketjuja täällä aikoihin. Noin heikkoa itsetuntoa ei ole kellään.
Koko ajan mietit mitä muut ajattelee? Oletko ajatellut, että 99% ajasta ne EI ajattele sua - istutko jossain baarissa, tai laivassa. Ketä se kiinnostaa?
Ei mua ainakaan kiinnosta pätkääkää joku itsekseen istuva ihminen jossain! herra jumala sentään.
Kehitä itellesi sitten mielikuvitysnainen, jos se auttaa. Apua sä tarttet oikeesti ja pian!
Siis ihan oikeesti, ei tollanen oo enää normaalia. 30v äijä?
Olet varmaan noudattanut 10v lapsen tavoin joulun tapoja vanhempiesi määräyksestä? Toki, olisihan ollut kauheaa, jos olisit vaikkapa mennyt sinne MATKOILLE jouluksi!"Jos aikuinen ihminen on noin riippuvainen vanhemmistaa, että pyytää lupaa matkustaa.
Joudut vaihtaa työpaikkaa, kun sulla ei oo facebookissa profiilia. "
En ole oikeasti kovinkaan riippuvainen vanhemmistani, sillä pystyin aikoinaan muuttamaan Helsinkiin, vaikka en ketään sieltä edes tunne ja jos välttämättä haluaisin lähteä ulkomaan matkoille, niin voisin kyllä lähteä sinne vaikka kertomatta mitään vanhemmilleni.
Käsitit taas väärin, sillä en ole vaihtamassa duunipaikkaa sen vuoksi, kun mulla ei ole facebookissa profiilia. Tarkoitin sitä, että sen jälkeen joutuisin vaihtamaan työpaikkaa, jos työkaverit näkisivät mun profiilin facebookissa ja huomaisivat sen, ettei mulla ole siellä yhtään kavereita. Olisi niin häpeällistä mennä töihin sen jälkeen, kun työkaverit tietäisivät sen, ettei mulla ole ketään kavereita edes tollaisella hömppäsivustolla, jossa kaikilla muilla mun ikäisillä nuorilla on aina vähintään satoja tai peräti tuhansia kavereita.
"Koko ajan mietit mitä muut ajattelee? Oletko ajatellut, että 99% ajasta ne EI ajattele sua - istutko jossain baarissa, tai laivassa. Ketä se kiinnostaa?
Ei mua ainakaan kiinnosta pätkääkää joku itsekseen istuva ihminen jossain! herra jumala sentään."
Valitettavan usein multa on baareissa tultu kyselemään aina sitä, että miksi oikein oon yksin liikkeellä ilman kavereita, niin tuntuu vaikealta uskoa, että miksi samaa ei tultaisi kyselemään myös laivan baareissa.- ufjffjf
DarkFear kirjoitti:
"Ei vittu, ootko sä ihan pehmeä?? Vai että 100€ on kallista.. joopa joo.. työssä käyvä ihminen pystyy koska vaan maksaan tollasen summan.. kukaan ei kyllä varmasti halua lähteä sun kanssa reissuun, siinä oliskin kiva olla samassa hytissä.. kun kysyisin vaikka että lähdetäänkö käymään yökerhossa se vaatisi sulta 12 tunnin suunnittelun, luvan kysymisen äipältä ja lopuksi et kuitenkaan lähtisi kun drinksu maksaa 8€ ja se on sun mielestäsi liian paljon kun lähiö pubista sen saa vitosella.. sillä ei oo helvetinkään väliä millanen se hytti on.. sieltä löytyy kyllä paikkoja josta voit merimaisemaa katella jos tahdot.. ja laivalla hytti on nukkumista varten.. ei ne koskaan niin viihtyisiä ole että siellä aikaa vietettäisi.. nuo kaikki sun selitykset on typeriä..."
Sinänsä tuo 100euroa ei ole kallista, mutta on se matkan laatuun nähden ihan liian kallista. Itse vaan olen vähän vaativampi matkailija ja tykkään myös saada vähän rahalle vastinetta, mun selitykseni eivät ole yhtään typeriä, kun laitoin just tossa uuden matkaseurahakemuksenkin menemään, tosin sun kanssa en varmasti matkalle lähtisi, kun vaikutat kovin epäkohteliaalta tyypiltä.
"Ja tuo facebook, ei hyvä luoja sentään.. jos sulla ei kerran ole kavereita.. niin mlitä merkitystä sillä on jos joku lapsuuden tuttu näkee siellä että olet yksinäinen?? Mitä merkitystä sillä on jos sellainen ihminen mitä et ikinä edes itse halua nähdä pitää sinua yksinäisenä??? "
Harmillista tossa facebookissa on just se, kun kaikki ovat siellä ja maailma on niin pieni, luuletko tosissasi ettei tuolla facebookissa joutuisi joskus törmäämään myös niihin henkilöihin, joita joudut näkemään usein, kuten esim. työkavereihin. Olisi aika inhottavaa mennä töihin, kun työkaverit olisi bonganneet mut facebookista ja huomanneet sen, että kaverilistalla olisi tasan nolla henkilöä! Tulisi seuraavana päivänä aikamoinen liuta kysymyksiä siitä, että miksi mulla ei ole kavereita edes facebookissa, siviilielämässä tai missään, kun heillä itsellään on tuolla facebookissa satoja eri kavereita. Joutuisi työpaikkaa vaihtamaan, eikä niitä töitäkään ole valitettavasti tänä päivänä niin hyvin tarjolla kun mitä haluaisin.Itse en facebookiin kuulu,ihan vaan siitä syystä ettei kiinnosta tollanen mutta käsittääkseni sen saa laitettua niin että kukaan ei näe miten monta kaveria sulla on, sekin on täällä sulle sanottu mutta ei vaan tunnu menevän sun päähäsi.. ja mulla on pari sellaista työkaveria jotka kuuluvat facebookiin mutta eivät kumpikaan huoli muita työkavereita sinne kavereikseen.. ja ovat sanoneet että yksityiselämä on erikseen.. ei sunkaan mikään pakko ole työkavereita sinne huolia.. ei, en ole epäkohtelias, mua vapan vituttaa se, miten aikuinen mies voi olla noin lapsellinen ja miettiä aivan naurettavia asioita.. ja ei pelkoa, melkein mielummin veistäisin hammasharjalla käteni irti kun sun kanssa lähtisin laivalle vaikka samanikäinen olenkin.. mitä enemmän luen tätä ketjua sitä enemmän olen hämmästynyt.. väität ettei selityksesi ole muka typeriä.. lueppas vähän kuule näitä vastauksia, kuinka moni sulle on sanonut että.. ei mitään, ymmärrän kyllä että 30v mies ei saa vanhemmiltaan lupaa lähteä laivalle. Tieditkö että nykyaikana aika on ihmisille kallista? Jos sä olet kahdeksan kuukautta jaksanut kitistä ja valittaa tosta laivalle menosta niin miten sä voit pitää 100€ kalliina? Sun kannattaa varmaan alkaa häämatkaa suunittelemaan jo nyt.. tuskin ikinä naimisiin pääset mutta ihan varoiksi vaan.. kahdeksan kuukauden miettimisellä jos et laivalle saa lähdettyä niin miten on jos pitäis vaikka espanjaan lähteä? Siinä oliskin vaimolla varmaan hieno ilme kun sanoisit etttä sun pitää kysyä vanhemmilta lupa reissuun.. tai se kun vaimolle sanoisit että et voi lähteä kun reissu maksaa 700€ ja mielestäsi ei ole tarpeeksi laadukas reissu..avaa silmäsi... kuinka monessa viestissä täällä neuvotaan hakeutumaan psykiatrin juttusille? Kylläse vaan niin on, että ei sulle ihan kaikkia merkkejä ole taidettu jakaa.. hoitoon vaan ennenkuin päässä napsahtaa ja säntäät aseen kanssa johonkin ostoskeskukseen riehumaan...
- tipuin tuolilta
DarkFear kirjoitti:
"Ei vittu, ootko sä ihan pehmeä?? Vai että 100€ on kallista.. joopa joo.. työssä käyvä ihminen pystyy koska vaan maksaan tollasen summan.. kukaan ei kyllä varmasti halua lähteä sun kanssa reissuun, siinä oliskin kiva olla samassa hytissä.. kun kysyisin vaikka että lähdetäänkö käymään yökerhossa se vaatisi sulta 12 tunnin suunnittelun, luvan kysymisen äipältä ja lopuksi et kuitenkaan lähtisi kun drinksu maksaa 8€ ja se on sun mielestäsi liian paljon kun lähiö pubista sen saa vitosella.. sillä ei oo helvetinkään väliä millanen se hytti on.. sieltä löytyy kyllä paikkoja josta voit merimaisemaa katella jos tahdot.. ja laivalla hytti on nukkumista varten.. ei ne koskaan niin viihtyisiä ole että siellä aikaa vietettäisi.. nuo kaikki sun selitykset on typeriä..."
Sinänsä tuo 100euroa ei ole kallista, mutta on se matkan laatuun nähden ihan liian kallista. Itse vaan olen vähän vaativampi matkailija ja tykkään myös saada vähän rahalle vastinetta, mun selitykseni eivät ole yhtään typeriä, kun laitoin just tossa uuden matkaseurahakemuksenkin menemään, tosin sun kanssa en varmasti matkalle lähtisi, kun vaikutat kovin epäkohteliaalta tyypiltä.
"Ja tuo facebook, ei hyvä luoja sentään.. jos sulla ei kerran ole kavereita.. niin mlitä merkitystä sillä on jos joku lapsuuden tuttu näkee siellä että olet yksinäinen?? Mitä merkitystä sillä on jos sellainen ihminen mitä et ikinä edes itse halua nähdä pitää sinua yksinäisenä??? "
Harmillista tossa facebookissa on just se, kun kaikki ovat siellä ja maailma on niin pieni, luuletko tosissasi ettei tuolla facebookissa joutuisi joskus törmäämään myös niihin henkilöihin, joita joudut näkemään usein, kuten esim. työkavereihin. Olisi aika inhottavaa mennä töihin, kun työkaverit olisi bonganneet mut facebookista ja huomanneet sen, että kaverilistalla olisi tasan nolla henkilöä! Tulisi seuraavana päivänä aikamoinen liuta kysymyksiä siitä, että miksi mulla ei ole kavereita edes facebookissa, siviilielämässä tai missään, kun heillä itsellään on tuolla facebookissa satoja eri kavereita. Joutuisi työpaikkaa vaihtamaan, eikä niitä töitäkään ole valitettavasti tänä päivänä niin hyvin tarjolla kun mitä haluaisin.Räkäkäkäkäää... (naurua joka syntyy kun nielee omaa limaansa, meinaa tukehtua siihen ja silti on niin mahdottoman hauskaa)
- yksin reissussa.
DarkFear kirjoitti:
"Jos aikuinen ihminen on noin riippuvainen vanhemmistaa, että pyytää lupaa matkustaa.
Joudut vaihtaa työpaikkaa, kun sulla ei oo facebookissa profiilia. "
En ole oikeasti kovinkaan riippuvainen vanhemmistani, sillä pystyin aikoinaan muuttamaan Helsinkiin, vaikka en ketään sieltä edes tunne ja jos välttämättä haluaisin lähteä ulkomaan matkoille, niin voisin kyllä lähteä sinne vaikka kertomatta mitään vanhemmilleni.
Käsitit taas väärin, sillä en ole vaihtamassa duunipaikkaa sen vuoksi, kun mulla ei ole facebookissa profiilia. Tarkoitin sitä, että sen jälkeen joutuisin vaihtamaan työpaikkaa, jos työkaverit näkisivät mun profiilin facebookissa ja huomaisivat sen, ettei mulla ole siellä yhtään kavereita. Olisi niin häpeällistä mennä töihin sen jälkeen, kun työkaverit tietäisivät sen, ettei mulla ole ketään kavereita edes tollaisella hömppäsivustolla, jossa kaikilla muilla mun ikäisillä nuorilla on aina vähintään satoja tai peräti tuhansia kavereita.
"Koko ajan mietit mitä muut ajattelee? Oletko ajatellut, että 99% ajasta ne EI ajattele sua - istutko jossain baarissa, tai laivassa. Ketä se kiinnostaa?
Ei mua ainakaan kiinnosta pätkääkää joku itsekseen istuva ihminen jossain! herra jumala sentään."
Valitettavan usein multa on baareissa tultu kyselemään aina sitä, että miksi oikein oon yksin liikkeellä ilman kavereita, niin tuntuu vaikealta uskoa, että miksi samaa ei tultaisi kyselemään myös laivan baareissa.Käytkös useinkin baareissa? Jos sä näytät vaikka avohoitotapaukselta ja ihmiset kysyy että onko sulla saattajaa mukana.
- tiedoksi vaan
Viking Line Suomi Helsinki-Tukholma-risteilyt tammikuussa alkaen 15,-/koko hytti!
Lauantai-torstai-lähdöt 11.-31.1.2011: C4/B2P-hytti 15,-
B4-hytti 25,- ja A/BL/BX-hytti 35,-. Varaa viimeistään 3.1.
Viking Line toivottaa oikein hyvää uutta vuotta!- 3+1
ettei DF lähde.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Israel aloitti 3. maailmansodan
https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000011297979.html Israel se sitten aloitti näköjään kolmannen maailmansodan.3932020Kaksi vuotta
Sitten mä ihastuin suhun päätä pahkaa, kun meillä klikkasi heti ekasta päivästä lähtien. Et varmasti tunne samoin ja tek121849Nainen, meidän talossa on säännöt
1. Mies on aina oikeassa. 2. Ei vastaväitteitä. 3. Mäkättäminen kielletty. 4. Suhde on tärkein. 5. Ei salaisuuksia. 6. E2421367Miksi me ei mies voida edes viestitellä irl?
En odota enkä vaadi mitään, voitaisiin vain olla yhteyksissä jollain tapaa ihan oikeasti.77999Oliko Farmi-finaalitehtävät mielestäsi tasaveroisia Lloydin ja Johannan välillä?
Onnea Farmi-voitosta, Lloyd. Et tainnut olla ihan kaikkien suosikki, mutta puskit voittoon! Oliko finaalitehtävät miel52961Raamatun kiroukset ja uhkaukset osoittavat sen ihmisperäisyyden
"Se sanotaan galatalaiskirjeessä, että jos joku levittää väärää evankeliumia: "...jos joku julistaa teille evankeliumia402928Rakennetaanko yhdessä?
Haluaisin rakentaa sun kanssa yhteistä tulevaisuutta❤️ Onko meistä siihen? Huomaan että sulta puuttuu se joku tärkeä elä33765- 56759
Hyvää yötä mies
Nuku hyvin. Viikonloppuna on tulossa hellettä, se on mukavaa. Juhannuskin kohta. Mun tekis mieli huolehtia susta. Semmo70714- 63713