Itämaasta itsenäisyyteen -kirja

Helsingin seudun kirjastoihin useammankin niteen... nyt jo kaksi varausta tuosta.

13 kirjoitti:

Helsingin seudun kirjastoihin useammankin niteen... nyt jo kaksi varausta tuosta.

useampia niteitä. Yksittäiset kuntalaiset voivat tehdä kirjastoille ehdotuksia tämän kyseisen kirjan hankkimiseksi lähikirjastoihin.

pakkoruotsi pois! kirjoitti:

useampia niteitä. Yksittäiset kuntalaiset voivat tehdä kirjastoille ehdotuksia tämän kyseisen kirjan hankkimiseksi lähikirjastoihin.

ehdotuksen, ettei kannata hankkia hölynpölyä, niilläkin rahoilla voidaan hankkia
kuntalaisille laatukirjoja.

D=)) kirjoitti:

ehdotuksen, ettei kannata hankkia hölynpölyä, niilläkin rahoilla voidaan hankkia
kuntalaisille laatukirjoja.

Totuus tekee kipeää, varsinkin jos on valehdellut työkseen 1000 vuotta.

Voisit muuten osoittaa ko kirjasta jonkun valheen, jos siellä kerran sellaisia on.

87oyh87y987 kirjoitti:

Totuus tekee kipeää, varsinkin jos on valehdellut työkseen 1000 vuotta.

Voisit muuten osoittaa ko kirjasta jonkun valheen, jos siellä kerran sellaisia on.

Tala & kumppanit jauhavat omaa "totuuttaan" täällä jo ihan liikaakin. Tuskin siinä ns. kirjassa mitään "uutta" olisi. Sitä paitsi, me kirjaston väki emme levitä "viha-propagandaa", joten Talan julkaisuja emme kirjastoon hanki.
Ps. Onko mahdollisesti painopaikka se, otsikoihin päässyt Koivuniemen yhtiö?

pakkoruotsi pois! kirjoitti:

useampia niteitä. Yksittäiset kuntalaiset voivat tehdä kirjastoille ehdotuksia tämän kyseisen kirjan hankkimiseksi lähikirjastoihin.

Oikeaan hyllyyn.

87oyh87y987 kirjoitti:

Totuus tekee kipeää, varsinkin jos on valehdellut työkseen 1000 vuotta.

Voisit muuten osoittaa ko kirjasta jonkun valheen, jos siellä kerran sellaisia on.

Nettisvekot luottvat Meinanderin tuotoksiin. ;)

Posti toi tänään miellyttävän lähetyksen, KIITOS siitä!

Itämaasta itsenäisyyteen, Julkaisija Suomalaisuuden Liitto

Pikaisen vilkaisun jälkeen on sanottava, että kyllä kirja on "mainio annos" vastamyrkkyä "hurrimielisyyteen" ja julkaisuajankohdaksi sattui todella erinomaisen hyvä sauma.

Täällä on takakannen teksti:

http://www.kielipolitiikka.net/krjt/krj9.htm

Suomen ja Ruotsin yhteinen historia on pitkä ja monisäikeinen. Nykyään naapuruussuhteemme on läheinen ja lämmin, mutta historiassa on myös lukuisia kipupisteitä, jotka ovat sävyisän pinnan alla hiertäneet välejämme. Urheilumaailmasta tuttu kahtiajakautunut käsite "rakkaista vihollisista" on historiallisestikin osuva.


Yli 600 vuotta olimme samaa Ruotsin valtakuntaa, jossa Suomi oli Itämaa (Österland) ja monessa suhteessa siirtomaan asemassa. Koko tuon ajan meitä hallittiin ruotsin kielellä ja vuosisatojen kuluessa omakin eliittimme ruotsalaistui. Itämaan kehitys kulki emämaan jäljessä, ja suomalaisuuden omaan arvoon herättiin vasta 1800-luvulla Venäjän aikana. Autonomian aikanakin hallinto oli silti lähes kokonaan ruotsinkielistä.


Suomen, suomalaisuuden ja suomen kielen todellinen nousu koettiin vasta maamme itsenäistyttyä, mutta yhä vieläkin Ruotsin ja ruotsalaisuuden pitkä varjo näkyy sekä asenneilmapiirissä että lainsäädännössä. Itämaasta itsenäisyyteen on tiivis esitys Suomen historiasta ja erityisesti Ruotsin vaikutuksesta maamme kehitykseen. Teos käsittelee rohkeasti kielikysymystä ja sen monipuolista menneisyyttä. Se nostaa esiin monia unohdettuja ja tietoisestikin vaiettuja asioita. Kirjan julkitulo osuu keskelle vilkasta yhteiskunnallista kielikeskustelua. Siihen teos antaa pätevää taustatietoa ja historiallista näkökulmaa.

Jokivarresta kirjoitti:

Posti toi tänään miellyttävän lähetyksen, KIITOS siitä!

Itämaasta itsenäisyyteen, Julkaisija Suomalaisuuden Liitto

Pikaisen vilkaisun jälkeen on sanottava, että kyllä kirja on "mainio annos" vastamyrkkyä "hurrimielisyyteen" ja julkaisuajankohdaksi sattui todella erinomaisen hyvä sauma.

Täällä on takakannen teksti:

http://www.kielipolitiikka.net/krjt/krj9.htm

Suomen ja Ruotsin yhteinen historia on pitkä ja monisäikeinen. Nykyään naapuruussuhteemme on läheinen ja lämmin, mutta historiassa on myös lukuisia kipupisteitä, jotka ovat sävyisän pinnan alla hiertäneet välejämme. Urheilumaailmasta tuttu kahtiajakautunut käsite "rakkaista vihollisista" on historiallisestikin osuva.


Yli 600 vuotta olimme samaa Ruotsin valtakuntaa, jossa Suomi oli Itämaa (Österland) ja monessa suhteessa siirtomaan asemassa. Koko tuon ajan meitä hallittiin ruotsin kielellä ja vuosisatojen kuluessa omakin eliittimme ruotsalaistui. Itämaan kehitys kulki emämaan jäljessä, ja suomalaisuuden omaan arvoon herättiin vasta 1800-luvulla Venäjän aikana. Autonomian aikanakin hallinto oli silti lähes kokonaan ruotsinkielistä.


Suomen, suomalaisuuden ja suomen kielen todellinen nousu koettiin vasta maamme itsenäistyttyä, mutta yhä vieläkin Ruotsin ja ruotsalaisuuden pitkä varjo näkyy sekä asenneilmapiirissä että lainsäädännössä. Itämaasta itsenäisyyteen on tiivis esitys Suomen historiasta ja erityisesti Ruotsin vaikutuksesta maamme kehitykseen. Teos käsittelee rohkeasti kielikysymystä ja sen monipuolista menneisyyttä. Se nostaa esiin monia unohdettuja ja tietoisestikin vaiettuja asioita. Kirjan julkitulo osuu keskelle vilkasta yhteiskunnallista kielikeskustelua. Siihen teos antaa pätevää taustatietoa ja historiallista näkökulmaa.

Hieman liian kaunisteleva on tuo naapurisuhteiden nykykuvaus. Läheisyyttä ja lämpöä voi tuntea poliittiset päättäjät, svekot ja surut. Sen sijaan suomalainen kansa ei tunne nykyään eikä koskaan ole tuntenut lämpöä Ruotsia kohtaan, tunnetuista syistä.

Samoin ruosujen ja suomen kielen kohtelu Ruotsissa ei ole kovin lämmintä. Ruotsalaisten koulukirjojen kuvaus suomalaisista on jäätävää. Pohjoismaisessa "perhessä" Suomi on ottolapsen asemassa.

Jokivarresta kirjoitti:

Posti toi tänään miellyttävän lähetyksen, KIITOS siitä!

Itämaasta itsenäisyyteen, Julkaisija Suomalaisuuden Liitto

Pikaisen vilkaisun jälkeen on sanottava, että kyllä kirja on "mainio annos" vastamyrkkyä "hurrimielisyyteen" ja julkaisuajankohdaksi sattui todella erinomaisen hyvä sauma.

Täällä on takakannen teksti:

http://www.kielipolitiikka.net/krjt/krj9.htm

Suomen ja Ruotsin yhteinen historia on pitkä ja monisäikeinen. Nykyään naapuruussuhteemme on läheinen ja lämmin, mutta historiassa on myös lukuisia kipupisteitä, jotka ovat sävyisän pinnan alla hiertäneet välejämme. Urheilumaailmasta tuttu kahtiajakautunut käsite "rakkaista vihollisista" on historiallisestikin osuva.


Yli 600 vuotta olimme samaa Ruotsin valtakuntaa, jossa Suomi oli Itämaa (Österland) ja monessa suhteessa siirtomaan asemassa. Koko tuon ajan meitä hallittiin ruotsin kielellä ja vuosisatojen kuluessa omakin eliittimme ruotsalaistui. Itämaan kehitys kulki emämaan jäljessä, ja suomalaisuuden omaan arvoon herättiin vasta 1800-luvulla Venäjän aikana. Autonomian aikanakin hallinto oli silti lähes kokonaan ruotsinkielistä.


Suomen, suomalaisuuden ja suomen kielen todellinen nousu koettiin vasta maamme itsenäistyttyä, mutta yhä vieläkin Ruotsin ja ruotsalaisuuden pitkä varjo näkyy sekä asenneilmapiirissä että lainsäädännössä. Itämaasta itsenäisyyteen on tiivis esitys Suomen historiasta ja erityisesti Ruotsin vaikutuksesta maamme kehitykseen. Teos käsittelee rohkeasti kielikysymystä ja sen monipuolista menneisyyttä. Se nostaa esiin monia unohdettuja ja tietoisestikin vaiettuja asioita. Kirjan julkitulo osuu keskelle vilkasta yhteiskunnallista kielikeskustelua. Siihen teos antaa pätevää taustatietoa ja historiallista näkökulmaa.

Kirjan on tehnyt yhteistyössä useampi kirjoittaja ja varsinaista toimittajaa ei ole erikseen nimetty. Vain SL mainitaan.

Esipuheessa on mainittu seuraavat henkilöt:

professori Erkki Pihkala
dosentti Heikki Tala
toimittaja Jaakko Ojanne
kauppaneuvos Kari Hautanen
diplomi-insinööri Antti Hautala

Helsingissä 1.11.2010
SUOMALAISUUDEN LIITTO

:)) kirjoitti:

Oikeaan hyllyyn.

Hei!
Luettuani juuri kirjasta ruotsinvallan ajan, niin voin todeta, että vitsit siinä on vähissä.
Tuon ajan kuvaukseksi sopisi ehkä lähinnä kauhukertomus suomalaisuuden ja suomalaisten kohtelusta sekä suomen kielen vainosta. Uskomatonta, mutta totta.
Suosittelen kirjaa jokaiseen kotiin, jotta historian vääryydet tulisivat tutuiksi kaikille.

vitsit vähissä kirjoitti:

Hei!
Luettuani juuri kirjasta ruotsinvallan ajan, niin voin todeta, että vitsit siinä on vähissä.
Tuon ajan kuvaukseksi sopisi ehkä lähinnä kauhukertomus suomalaisuuden ja suomalaisten kohtelusta sekä suomen kielen vainosta. Uskomatonta, mutta totta.
Suosittelen kirjaa jokaiseen kotiin, jotta historian vääryydet tulisivat tutuiksi kaikille.

Talamaiset "historian totuudethan" on pyörineet tällä palstalla jo kymmen vuotta.
Joten kirjassa ei varmasti ole mitään uutta, tuskin on "totuuden lähteitäkään" mainittu,
koska niitä ei vain ole. Siis täysi vitesikirja.

Jokivarresta kirjoitti:

Posti toi tänään miellyttävän lähetyksen, KIITOS siitä!

Itämaasta itsenäisyyteen, Julkaisija Suomalaisuuden Liitto

Pikaisen vilkaisun jälkeen on sanottava, että kyllä kirja on "mainio annos" vastamyrkkyä "hurrimielisyyteen" ja julkaisuajankohdaksi sattui todella erinomaisen hyvä sauma.

Täällä on takakannen teksti:

http://www.kielipolitiikka.net/krjt/krj9.htm

Suomen ja Ruotsin yhteinen historia on pitkä ja monisäikeinen. Nykyään naapuruussuhteemme on läheinen ja lämmin, mutta historiassa on myös lukuisia kipupisteitä, jotka ovat sävyisän pinnan alla hiertäneet välejämme. Urheilumaailmasta tuttu kahtiajakautunut käsite "rakkaista vihollisista" on historiallisestikin osuva.


Yli 600 vuotta olimme samaa Ruotsin valtakuntaa, jossa Suomi oli Itämaa (Österland) ja monessa suhteessa siirtomaan asemassa. Koko tuon ajan meitä hallittiin ruotsin kielellä ja vuosisatojen kuluessa omakin eliittimme ruotsalaistui. Itämaan kehitys kulki emämaan jäljessä, ja suomalaisuuden omaan arvoon herättiin vasta 1800-luvulla Venäjän aikana. Autonomian aikanakin hallinto oli silti lähes kokonaan ruotsinkielistä.


Suomen, suomalaisuuden ja suomen kielen todellinen nousu koettiin vasta maamme itsenäistyttyä, mutta yhä vieläkin Ruotsin ja ruotsalaisuuden pitkä varjo näkyy sekä asenneilmapiirissä että lainsäädännössä. Itämaasta itsenäisyyteen on tiivis esitys Suomen historiasta ja erityisesti Ruotsin vaikutuksesta maamme kehitykseen. Teos käsittelee rohkeasti kielikysymystä ja sen monipuolista menneisyyttä. Se nostaa esiin monia unohdettuja ja tietoisestikin vaiettuja asioita. Kirjan julkitulo osuu keskelle vilkasta yhteiskunnallista kielikeskustelua. Siihen teos antaa pätevää taustatietoa ja historiallista näkökulmaa.

Yli 600 vuotta olimme samaa Ruotsin valtakuntaa, jossa Suomi oli Itämaa (Österland) ja monessa suhteessa siirtomaan asemassa. Koko tuon ajan meitä hallittiin ruotsin kielellä ja vuosisatojen kuluessa omakin eliittimme ruotsalaistui. Itämaan kehitys kulki emämaan jäljessä, ja suomalaisuuden omaan arvoon herättiin vasta 1800-luvulla Venäjän aikana. Autonomian aikanakin hallinto oli silti lähes kokonaan ruotsinkielistä.

Jokivarresta kirjoitti:

Posti toi tänään miellyttävän lähetyksen, KIITOS siitä!

Itämaasta itsenäisyyteen, Julkaisija Suomalaisuuden Liitto

Pikaisen vilkaisun jälkeen on sanottava, että kyllä kirja on "mainio annos" vastamyrkkyä "hurrimielisyyteen" ja julkaisuajankohdaksi sattui todella erinomaisen hyvä sauma.

Täällä on takakannen teksti:

http://www.kielipolitiikka.net/krjt/krj9.htm

Suomen ja Ruotsin yhteinen historia on pitkä ja monisäikeinen. Nykyään naapuruussuhteemme on läheinen ja lämmin, mutta historiassa on myös lukuisia kipupisteitä, jotka ovat sävyisän pinnan alla hiertäneet välejämme. Urheilumaailmasta tuttu kahtiajakautunut käsite "rakkaista vihollisista" on historiallisestikin osuva.


Yli 600 vuotta olimme samaa Ruotsin valtakuntaa, jossa Suomi oli Itämaa (Österland) ja monessa suhteessa siirtomaan asemassa. Koko tuon ajan meitä hallittiin ruotsin kielellä ja vuosisatojen kuluessa omakin eliittimme ruotsalaistui. Itämaan kehitys kulki emämaan jäljessä, ja suomalaisuuden omaan arvoon herättiin vasta 1800-luvulla Venäjän aikana. Autonomian aikanakin hallinto oli silti lähes kokonaan ruotsinkielistä.


Suomen, suomalaisuuden ja suomen kielen todellinen nousu koettiin vasta maamme itsenäistyttyä, mutta yhä vieläkin Ruotsin ja ruotsalaisuuden pitkä varjo näkyy sekä asenneilmapiirissä että lainsäädännössä. Itämaasta itsenäisyyteen on tiivis esitys Suomen historiasta ja erityisesti Ruotsin vaikutuksesta maamme kehitykseen. Teos käsittelee rohkeasti kielikysymystä ja sen monipuolista menneisyyttä. Se nostaa esiin monia unohdettuja ja tietoisestikin vaiettuja asioita. Kirjan julkitulo osuu keskelle vilkasta yhteiskunnallista kielikeskustelua. Siihen teos antaa pätevää taustatietoa ja historiallista näkökulmaa.

Yli 600 vuotta olimme samaa Ruotsin valtakuntaa, jossa Suomi oli Itämaa (Österland) ja monessa suhteessa siirtomaan asemassa. Koko tuon ajan meitä hallittiin ruotsin kielellä ja vuosisatojen kuluessa omakin eliittimme ruotsalaistui. Itämaan kehitys kulki emämaan jäljessä, ja suomalaisuuden omaan arvoon herättiin vasta 1800-luvulla Venäjän aikana. Autonomian aikanakin hallinto oli silti lähes kokonaan ruotsinkielistä.

>Milloin kirja käännetään suomenruotsiksi tai edes ruotsiksi<

Pakkoruotsista luopumisen kunniaksi sitäkin voidaan jopa harkita!

Suomessa voi "äidinkielensä" muuttaa parilla näpäytyksellä netissä. Lomakkeen nimi on "Äidinkielitiedon muuttaminen". Ikään kuin ihmisellä olisi todellinen mahdollisuus muuttaa äidinkieltään.

Katsokaapa, mitä viranomainen lomakkeeseen on kirjoittanut: "Äidinkielenä viedään väestötietojärjestelmään SFS-ISO 639-1 -standardin mukaiset kielet, jotka löytyvät alasvetovalikosta. Yhdenvertaisena rekisteriin voidaan merkitä muun itsenäisen kielijärjestelmän kieli henkilön äidinkieleksi. Tällöin valitaan 'kirjoitettuna alla' -kohta. Se merkitään rekisteriin tekstinä. Selventävänä tietona esim. viittomakielen yhteydessä olisi hyvä ilmoittaa minkä maan kansallisesta viittomakielestä on kyse (suomalainen viittomakieli)."

Tuon täytyy olla suomenruotsalaisen juristin kynästä lähtenyt sekoilu. On pyydetty kirjoittamaan selkokielellä, mutta sekaisin ovat menneet "sekoilu" ja "selko".

RKP:n eduskuntaryhmän pääsihteeri Björn Månsson puolestaan opetti suomalaisille kansanvälisiä sormiviittomia 30.11.2010 TV2:ssa. ;-)

Kimmo Sasi on tamperelainen kansanedustaja ja täysin suomenkielinen. Hän on tosin myöhäisellä keski-iällä havahtunut olevansakin ruotsinkielinen ja vaihtanut äidinkielensä ruotsiin. Tällä ei ole mitään tekemistä samaan ajankohtaan sattuneiden virkanimitysten kanssa.

old_profile_24681 kirjoitti:

Suomessa voi "äidinkielensä" muuttaa parilla näpäytyksellä netissä. Lomakkeen nimi on "Äidinkielitiedon muuttaminen". Ikään kuin ihmisellä olisi todellinen mahdollisuus muuttaa äidinkieltään.

Katsokaapa, mitä viranomainen lomakkeeseen on kirjoittanut: "Äidinkielenä viedään väestötietojärjestelmään SFS-ISO 639-1 -standardin mukaiset kielet, jotka löytyvät alasvetovalikosta. Yhdenvertaisena rekisteriin voidaan merkitä muun itsenäisen kielijärjestelmän kieli henkilön äidinkieleksi. Tällöin valitaan 'kirjoitettuna alla' -kohta. Se merkitään rekisteriin tekstinä. Selventävänä tietona esim. viittomakielen yhteydessä olisi hyvä ilmoittaa minkä maan kansallisesta viittomakielestä on kyse (suomalainen viittomakieli)."

Tuon täytyy olla suomenruotsalaisen juristin kynästä lähtenyt sekoilu. On pyydetty kirjoittamaan selkokielellä, mutta sekaisin ovat menneet "sekoilu" ja "selko".

RKP:n eduskuntaryhmän pääsihteeri Björn Månsson puolestaan opetti suomalaisille kansanvälisiä sormiviittomia 30.11.2010 TV2:ssa. ;-)

Heikki, tehkää SL:n sivuille samanlainen palvelu! Mikä estää matkimasta...


Tämä RKP-läinen änkyrä antoi lopulta todelliset kasvot Suomen ruotsalaisuudelle!

Rkp:n eduskuntaryhmän pääsihteeri Björn Månsson yllätti Pakkoruotsi-illassa. Hän hätkäytti näyttämällä keskisormea Suomen kansalle suorassa TV2:n Pakkoruotsi-illassa.

http://img585.imageshack.us/img585/3492/rkplahettaaterveisia.jpg

Suomen ruotsalaista sivistystä à la Björn Månsson

http://www.youtube.com/watch?v=nJUckedgZfI

Tuossa lainaus Uuden Suomen blogista:

"""Kokoomuslainen Kimmo Sasi on Finlands Svenska Folktingetin varapuheenjohtaja, http://www.folktinget.fi/styrelsen.html

Miksi Kimmo Sasi ei kuitenkaan tuota luottamustehtävää kerro kotisivunsa ansioluettelossa? Onko toiminta Finlands Svenska Folktingetissä jollain tavoin häpeällistä? Jos siinä ei ole mitään hävettävää, niin eikö Kimmo Sasi voisi kertoa reilusti äänestäjilleen Pirkanmaalla,että hän on virallisesti ruotsinkielinen?

http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/hex5000.sh?hnro=261&kieli=su

"Folktinget (Suomenruotsalaiset kansankäräjät) edustaa suomenruotsalaisia ja valvoo heidän etujaan "(lainaus)

Suomen ruotsinkielisten etuja on erinomaista ajaa YLE:n hallintonneuvostossa jossa Kimmo Sasi toimii puheenjohtajana. Eikö siinä ole mitään ongelmaa tasapuolisuuden näkökulmasta?

Kimmo Sasi äänestetään suomenkielisten pirkanmaalaisten äänillä Suomen eduskuntaan. Heidän antamansa valtakirjan turvin Sasi toimii Ruotsalaissuomen varjoeduskunnassa, koska Sasi on virallisesti ruotsinkielinen. Sitä hän tosin ei tuo äänestäjilleen mielellään esille. Miksi? Eihän ruotsinkielisyydessä pitäisi olla mitään hävettävää Kimmo?

Luulenpa,että Kimmo Sasi on viimeinen esittämään,että YLE:n julkisen palvelun tehtävään kuuluu suomenkielinen tv-kanava"""
[http://ryyti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/16995-kimmo-sasi-vihdoin-kaapista-ulos]

98yh098hhhh kirjoitti:

Kimmo Sasi on tamperelainen kansanedustaja ja täysin suomenkielinen. Hän on tosin myöhäisellä keski-iällä havahtunut olevansakin ruotsinkielinen ja vaihtanut äidinkielensä ruotsiin. Tällä ei ole mitään tekemistä samaan ajankohtaan sattuneiden virkanimitysten kanssa.

Sasi on ihmeellisesti hivuttanut itsenä Volktingetin johtoon suomenkielisenä. Hän on tehnyt mahdottoman mahdolliseksi. Helpompaa on kamelin mennä neulansilmän läpi kuin suomenkielisen Volktingettiin.

Sasi onkin ihan super-über ;=)

Koville se kyllä otti, mutta säärtä pitkin säätyyn sekin onnistui ja tässä on Kimmo Sasi vaimonsa Vivecan kanssa itsenäisyyspäivän vastaanotolla.

http://www.aamulehti.fi/teema/ylojarvenkolari/4656015-big.jpg

Tämäkö pakkoruotsitti Sasi -paran pään? Tuollaisilla pelolteltiin ennen tuhmia lapsia... Kaameeta!


MOTTO: Nukahtelen missä sattuu, mutta en muista siitä mitään!

Jungner Sasista: "Kun riittävän pitkään elää valheiden keskellä, ei totuudelle jää enää juurikaan arvoa"

Ylöjärven kolari 5.3.2007

http://fi.wikipedia.org/wiki/Kimmo_Sasi

"Sasin ollessa matkalla vaalitilaisuuteen 5. maaliskuuta 2007 joutui hän auto-onnettomuuteen kolmostiellä Ylöjärvellä... Sasin auto ajautui vastaantulevien kaistalle. Nokkakolarin toisena osapuolena ollut Ikaalisista kotoisin ollut 70-vuotias mies menehtyi ja tämän 62-vuotias vaimo loukkaantui vakavasti. Sasi itse ei muistanut kolarista mitään, mutta epäili väsymyskohtausta, joka johtui verenpaineen äkillisestä laskusta. - Sasi tuomittiin kuolemantuottamuksesta ja liikenneturvallisuuden vaarantamisesta 70 päiväsakkoon, mikä merkitsi hänen tuloillaan 6160 euron summaa. Lisäksi Sasi joutui korvaamaan 1200 euroa todistelu- ja ruuminavauskustannuksia."

http://www.aamulehti.fi/teema/ylojarvenkolari/toivon-jumalan-siunausta-ja-kaikkea-hyvaa-leskelle/13416

"Mitä muistat onnettomuudesta?

- Minä en muista siitä mitään... Julkisuudessa kerrotaan sinun poteneen väsymyskohtausta?
- Niin, oopperassa putosin polvilleni, menetin tajuntani, vajaa vuosi sitten.

Kimmo Sasi kuorsasi, kun Microsoft-pomo esiintyi
29.09.2010 11:23

http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=2257691

Liikenne- ja viestintäministeri Kimmo Sasin (kok) kuorsaus aiheutti nolon tilanteen 2000-luvun alussa, Mikael Jungner kertoo uudessa Outolintu-kirjassaan.

- Kuuntelimme Microsoftin toimitusjohtajan esitystä tietoyhteiskunnan tarpeista. Kesken kaiken huoneen täytti kuorsaus. Sasi oli nukahtanut kesken esityksen, Jungner kertoo.

Jungner: Potkut Ylestä Sasin takia
Keskiviikko 29.9.2010 klo 13.23

Mikael Jungner (sd) nimeää kokoomuspoliitikko Kimmo Sasin suurimmaksi syylliseksi syrjäyttämiseensä Yleisradion johdosta.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2010092912428643_uu.shtml

Jungner kertoo hymyilleensä, kun Sasi riensi julkisuuteen kertomaan, miten paras mies valittiin yksimielisesti.
- Kun riittävän pitkään elää valheiden keskellä, ei totuudelle jää enää juurikaan arvoa, Jungner kirjoittaa.


Poliisi tutkii Kimmo Sasin kolaria kuolemantuottamuksena
06.03. - 16:09

Kimmo Sasin auto ajautui maanantaina väärälle kaistalle ja ikaalislainen mies kuoli

http://www.aamulehti.fi/teema/ylojarvenkolari/13349.shtml

Että onkin Sasilla on paha kynsisieni ja turnipsikin näyttää aika pöhölle

http://www.aamulehti.fi/teema/ylojarvenkolari/4676527-big.jpg

http://www.aamulehti.fi/teema/ylojarvenkolari/4657128-big.jpg

Onnettomuuden syy on edelleen suuri mysteeri
08.03. - 19:39

Kansanedustaja Kimmo Sasi vei leskelle kukkakimpun ennen kuin nilkutti sairaalasta kotiin

http://www.aamulehti.fi/teema/ylojarvenkolari/onnettomuuden-syy-on-edelleen-suuri-mysteeri/13626

"Jarruvalotkaan eivät vilahtaneet"
07.03. - 16:28

Onnettomuudessa mukana ollut sanoo, ettei törmännyt autoilija reagoinut lainkaan

http://www.aamulehti.fi/teema/ylojarvenkolari/jarruvalotkaan-eivat-vilahtaneet/13493

Joka kymmenes kuolonkolari johtuu nukahtamisesta
07.03. - 14:53

http://www.aamulehti.fi/teema/ylojarvenkolari/joka-kymmenes-kuolonkolari-johtuu-nukahtamisesta/13487

"Toivon Jumalan siunausta ja kaikkea hyvää leskelle"
06.03. - 22:14

Kuolonkolari: Kansanedustaja Kimmo Sasi kertoo saaneensa tietää tapahtumien tarkan kulun poliisilta

http://www.aamulehti.fi/teema/ylojarvenkolari/toivon-jumalan-siunausta-ja-kaikkea-hyvaa-leskelle/13416


Sasi kuuli turman vakavuudesta vaimoltaan myöhään maanantai-iltana
06.03. - 20:32

http://www.aamulehti.fi/teema/ylojarvenkolari/sasi-kuuli-turman-vakavuudesta-vaimoltaan-myohaan-maanantai-iltana/13387


Poliisi tutkii nyt Sasin autoa ja hänen toimintaansa
06.03. - 16:20

Onnettomuus: Kimmo Sasia epäillään kuolemantuottamuksesta

http://www.aamulehti.fi/teema/ylojarvenkolari/poliisi-tutkii-nyt-sasin-autoa-ja-hanen-toimintaansa/13379

Poliisi tutkii Kimmo Sasin kolaria kuolemantuottamuksena
06.03. - 16:09

Kimmo Sasin auto ajautui maanantaina väärälle kaistalle ja ikaalislainen mies kuoli

http://www.aamulehti.fi/teema/ylojarvenkolari/poliisi-tutkii-kimmo-sasin-kolaria-kuolemantuottamuksena/13349

Sasi ajoi vastaantulijan kaistaa
06.03. - 09:35

http://www.aamulehti.fi/teema/ylojarvenkolari/sasi-ajoi-vastaantulijan-kaistaa/13350

hlkjnlyyyff kirjoitti:

Tuossa lainaus Uuden Suomen blogista:

"""Kokoomuslainen Kimmo Sasi on Finlands Svenska Folktingetin varapuheenjohtaja, http://www.folktinget.fi/styrelsen.html

Miksi Kimmo Sasi ei kuitenkaan tuota luottamustehtävää kerro kotisivunsa ansioluettelossa? Onko toiminta Finlands Svenska Folktingetissä jollain tavoin häpeällistä? Jos siinä ei ole mitään hävettävää, niin eikö Kimmo Sasi voisi kertoa reilusti äänestäjilleen Pirkanmaalla,että hän on virallisesti ruotsinkielinen?

http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/hex5000.sh?hnro=261&kieli=su

"Folktinget (Suomenruotsalaiset kansankäräjät) edustaa suomenruotsalaisia ja valvoo heidän etujaan "(lainaus)

Suomen ruotsinkielisten etuja on erinomaista ajaa YLE:n hallintonneuvostossa jossa Kimmo Sasi toimii puheenjohtajana. Eikö siinä ole mitään ongelmaa tasapuolisuuden näkökulmasta?

Kimmo Sasi äänestetään suomenkielisten pirkanmaalaisten äänillä Suomen eduskuntaan. Heidän antamansa valtakirjan turvin Sasi toimii Ruotsalaissuomen varjoeduskunnassa, koska Sasi on virallisesti ruotsinkielinen. Sitä hän tosin ei tuo äänestäjilleen mielellään esille. Miksi? Eihän ruotsinkielisyydessä pitäisi olla mitään hävettävää Kimmo?

Luulenpa,että Kimmo Sasi on viimeinen esittämään,että YLE:n julkisen palvelun tehtävään kuuluu suomenkielinen tv-kanava"""
[http://ryyti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/16995-kimmo-sasi-vihdoin-kaapista-ulos]

Kimmo Immeri, ihmemieskö?

http://www.kimmosasi.net/cv/

http://www.folktinget.fi/suomeksi/folktinget/organisaatio/hallitus/

Hallitus
Puheenjohtaja
Anna-Maja Henriksson, r.

I varapuheenjohtaja
Steven Frostdahl, sd.

II varapuheenjohtaja
Kimmo Sasi, kok.


Veronica Hertzberg, r.
Bodil Lund, r.
Dan Johansson, r.
Jan-Erik Eklöf, r.
Kjell Wennström, r.
Viveca Bäck, r.
Hans Snellman, r.
Susanne Sjöholm, r.
Gunvor Skogman, r.
Hildur Boldt, sd.
Charlotta Niemistö, krist.
Pekka Buttler, vas.
Jan Salmén, kesk., Ahvenanmaa
Mikaela Sundqvist, vihr.
Eero Koli, kesk.

Edustajat 2008–2011

http://www.folktinget.fi/suomeksi/folktinget/organisaatio/edustajat/

old_profile_24681 kirjoitti:

Suomessa voi "äidinkielensä" muuttaa parilla näpäytyksellä netissä. Lomakkeen nimi on "Äidinkielitiedon muuttaminen". Ikään kuin ihmisellä olisi todellinen mahdollisuus muuttaa äidinkieltään.

Katsokaapa, mitä viranomainen lomakkeeseen on kirjoittanut: "Äidinkielenä viedään väestötietojärjestelmään SFS-ISO 639-1 -standardin mukaiset kielet, jotka löytyvät alasvetovalikosta. Yhdenvertaisena rekisteriin voidaan merkitä muun itsenäisen kielijärjestelmän kieli henkilön äidinkieleksi. Tällöin valitaan 'kirjoitettuna alla' -kohta. Se merkitään rekisteriin tekstinä. Selventävänä tietona esim. viittomakielen yhteydessä olisi hyvä ilmoittaa minkä maan kansallisesta viittomakielestä on kyse (suomalainen viittomakieli)."

Tuon täytyy olla suomenruotsalaisen juristin kynästä lähtenyt sekoilu. On pyydetty kirjoittamaan selkokielellä, mutta sekaisin ovat menneet "sekoilu" ja "selko".

RKP:n eduskuntaryhmän pääsihteeri Björn Månsson puolestaan opetti suomalaisille kansanvälisiä sormiviittomia 30.11.2010 TV2:ssa. ;-)

"Suomessa voi "äidinkielensä" muuttaa parilla näpäytyksellä netissä."

Nyt "ihanan internetin" julistaja siis ei pidäkään internettiä ihanana. Tuuliviiri mikä tuuliviiri.

"Ikään kuin ihmisellä olisi todellinen mahdollisuus muuttaa äidinkieltään. "

Varsinkin kaksikielisille tuo on ihan ihka todellinen mahdollisuus. Heillä on kaksi äidinkiltä ja kuitenkin rekisterissä näkyy vain yksi. He saattavat eri syistä, jopa poliittisiat tai ideologisista, haluta reksiteröidä itsensä toisin.

Toisaalta ei rekisteröinti sinänsä ole lailla kytketty varsinaiseen äidinkieleen. Voin kuvitella että joku hurri reksiteröityy suomenkieliseksi saadakseen viranomaispostinsa suomeksi (joka aika usein on kattavampi kuin ruotsinkielinen vastaava). Tai vain harjoitellakseen suomea.

"Tuon täytyy olla suomenruotsalaisen juristin kynästä lähtenyt sekoilu. "

Mitä suurimmalla todennäköisyydellä ei. Liekö todennäköisyys luokkaa 1/19? Etkö muka aikanaan hammaslääkäribyrokraattina tottunut viranomaisten kapulakieleen?

"RKP:n eduskuntaryhmän pääsihteeri Björn Månsson puolestaan opetti suomalaisille kansanvälisiä sormiviittomia 30.11.2010 TV2:ssa."

Ja kaksikielinen Kai Kunnas halasi Sampo Terhoa - siitäkin huolimatta että ST tuhosi koko keskustelun heti kättelyssä.

Pitää paikkansa,että Sasi on rekisteröitynyt ruotsinkieleksi. Sasi on Ruotsalaissuomen kansankäräjien vpj.

Jotta siihen virkaan pääsee pitää olla ruotsinkielinen. Kyseinen orgaani on rkp:n pystyttämä eräänlainen varjoparlamentti joka ohjeistaa Suomen virallista hallitusta.

Tikkurilan kirjaston kokoelmissa.

Närpiön kirjasto? Onko jo toimitettu sinne?

närpes/herpes kirjoitti:

Närpiön kirjasto? Onko jo toimitettu sinne?

Onko niillä perkeleen amish maajusseilla jumalauta edes kirjastoA!