Minkä takia osaan kaupungeista kuten Helsinkiin, Ouluun jne mennään "sisään" ts käytetään päätettä -n ja osaan kuten Tampereelle ja Rovaniemelle mennään "paikan päälle" eli käytetään päätettä -lle? Sama juttu kun ollaan Helsingissä "sisällä" kun taas Tampereella "paikan päällä". Onko siinä mitään sääntöä, kuinka voisin selittää asian Kreikkalaiselle ystävälleni?
Miksi mennään Helsinkiin "sisään" ja Tampereelle "paikan päälle?
sofala
11416
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Selittämätön juttu. Kullakin paikkakunnalla (muuallakin kuin kaupungeissa) on oma, vakiintunut tapansa käyttää joko sisä- tai ulkopaikallisijoja oman paikkakunnan nimestä. Muualla asuville paikallinen käytäntö on usein arvoitus: se on yksinkertaisesti vain opittava paikkakuntakohtaisesti.
Asiaa on ruodittu tälläkin palstalla monet moninaiset kerrat.
Voisit muuten kirjoittaa suomen kieliopin mukaisesti ”kreikkalaiselle ystävälleni”. Kansallisuuksien ja kielten nimet kirjoitetaan kielessämme pienellä alkukirjaimella (toisin kuin vaikkapa englannissa).
Lisäksi on paikkakuntia, joiden nimet ovat yksiköllisiä, mutta sijamuodoissa niistä käytetään monikkoa, esim. Ikaalinen - Ikaalisiin - Ikaalisissa - Ikaalisista jne.
Ventoniemen tiedotteita juuri luin. Siellä oli seuraavasti:
Hyvinkäältä Riihimäkeen....
Riihimäeltä Hyvinkäälle...
Tapansa siis kullakin.
Jos paikannimi on yhdyssana, jonka loppuosa on esimerkiksi niemi, lahti, joki, koski tai järvi, niin yleensä käytetään ulkopaikallissijaa. Näin ollaan Rovaniemellä, Vehkalahdella, Seinäjoella, Hämeenkoskella tai Alajärvellä. Vaarojen ja mäkien yhteydessä asiaan vaikuttaa se, onko vaara tai mäki suuri vai pieni; suurien kanssa käytetään ulkopaikallissijoja, pienten taas sisäpaikallissijoja, esim. Ounasvaaralla, Kontiomäessä.
Viimeisin antamani esimerkki on yleisempikin, sillä pienten, tarkasti rajattujen paikkojen nimien kanssa käytetään sisäpaikallissijoja, laajojen, epämääräisempien kanssa ulkopaikallissijoja. Tällöin tietysti kannattaa ajatella, mikä on ollut tilanne silloin, kun paikannimi on syntynyt.
Vielä huomautettakoon, etteivät antamani vihjeet ole sataprosenttisia, sillä poikkeuksia on paljon. Joka tapauksessa ne merkittävästi lisäävät oikeaan osumisen todennäköisyyttä pelkästä tilastollisesta arvosta.
Tälläkin palstalla on ollut jo aikaisemmin esillä Vuokatti tässä samassa yhteydessä.
Vuokatti on sekä vaaramuodostelman että sen juurella sijaitsevan taajaman nimi. Molemmat löytyvät Sotkamon kunnasta Kainuusta.
Kun paikkakuntalainen sanoo menevänsä Vuokatille, hän nousee Vuokatinvaaran laelle moottoriajoneuvolla, patikoimalla, hiihtäen tai hiihtohissillä. Jos hän sanoo menevänsä Vuokattiin, suuntautuu matka Vuokatin taajamaan.
Minusta on eroa, sijaitseeko talo niemessä vai niemellä. Puhumattakaan siitä, lähteekö joku kylään, kylälle vai peräti kylille.
vaimon kanssa käydessämme kerroimme lopuksi lähtevämme takaisin Poriin, jolloin 3-vuotias pojantytär korjasi Porille. No jaa, kauppapaikkahan se Porikin on.
Olen usein piipahtanut Porin naapurissa Luvialla ja muutaman kerran myös toisessa naapurissa Laviassa.
Olla kusella tai olla kusessa on ihan eri juttu.
Sitä paitsi on parempi, että saa kusta päälleen kuin päähänsä, sillä vain edellinen tilanne palautuva.
>Olen usein piipahtanut Porin naapurissa Luvialla ja
>muutaman kerran myös toisessa naapurissa Laviassa.
En ole maailmanmatkoillani ehtinyt vielä koskaan piipahtaa Latviassa. Jos sen naapurimaan nimi olisi Lutvia, haikailisin arvatenkin reissua Lutvialle.
Mopot käyvät useimmiten 2-tahtibensalla.
Vuoden alusta sotkevat taas lisää käymistuotteita bensaan – vai peräti tisleitäkö lienevät?