Untamalan kirkon

oli vaan niin houkuttevan näköinen mahdollisuus... virallisempi tulkinta; - germ. henk. nimestä unda -, tuntui vain liian tavanomaiselta "lainapropagandalta". - vaikkakin suomal. on ollut jokin ihmeellinen kohtalonyhteys saksalaisiin iät ja ajat, voivat lainat tietenkin kulkea toisinkin päin, mikä onkin todennäköisempää. ehkä alkujaan rus - pr(e)uzzi - ruotsi jne.

Täytyy jatkaa vielä sen verran, että Tyrvään kirkko/ kirkkoniemi sopisi samalla logiikalla Ylä-Satakuntalaisten ja Hämäläisten muinaiseksi markkinapaikaksi.
Nimet Sastamala/Untamala , Kallila (sikäläinen kalevankiven/kallinkiven paikka) voisivat tukea ajatusta.

Näin saattaa osittain ollakin, mutta kun näitä germaanisia lainoja esiintyy paljon myös kylien nimissä voidaan olettaa germaanisien nimi-lainojensanojen olevan osittain myös vanhempaa perua.

Vntamo kirjoitti:

Näin saattaa osittain ollakin, mutta kun näitä germaanisia lainoja esiintyy paljon myös kylien nimissä voidaan olettaa germaanisien nimi-lainojensanojen olevan osittain myös vanhempaa perua.

Lue lisää

Mistä tietää, ettei nuilla alueilla puhuttu vallan germaniaa silloin, kun niitä Laitilan ensimmäisiä peltoja kynnettiin?

Rautahans kirjoitti:

Mistä tietää, ettei nuilla alueilla puhuttu vallan germaniaa silloin, kun niitä Laitilan ensimmäisiä peltoja kynnettiin?

Germaaniset paikannimet ovat kuitenkin pieni vähemmistö suomalaisessa nimistössä, myös Varsinais-Suomessa.
Untamala-sanaa ei minun mielestä voida johtaa myöskään hansa-aikaiseen kielilainaan, sillä Untamala oli jo 1200-luvulla sisämaan talonpoikaiskylä.

Vntamo kirjoitti:

Germaaniset paikannimet ovat kuitenkin pieni vähemmistö suomalaisessa nimistössä, myös Varsinais-Suomessa.
Untamala-sanaa ei minun mielestä voida johtaa myöskään hansa-aikaiseen kielilainaan, sillä Untamala oli jo 1200-luvulla sisämaan talonpoikaiskylä.

Lue lisää

ja asiallisia kommentteja aloitukseen. Esim. Veijo Meri kirj. "Sanojen synty" -kirjassa näistä muinaissaksalaisista lainoista jotain että - "näitä muin.saksal. sanoja on säilynyt vain suomenkielessä". K. Wiik`in mukaan niitä ei ole kuin kaksi sanaa. Joten asia voi hyvin olla niin, että muin. siansaksaa puhuvat ovatkin saaneet suomenkielestä itselleen ymmärrettäviä lainasanoja.

Vntamo kirjoitti:

Germaaniset paikannimet ovat kuitenkin pieni vähemmistö suomalaisessa nimistössä, myös Varsinais-Suomessa.
Untamala-sanaa ei minun mielestä voida johtaa myöskään hansa-aikaiseen kielilainaan, sillä Untamala oli jo 1200-luvulla sisämaan talonpoikaiskylä.

Lue lisää

Suomalaisia etunimiä tutkineen Jouko Vahtolan mielestä asia ei olekaan noin selvä:

"Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Hämeen vanhin, 1500-luvun puoliväliin mennessä tallennettu kylännimistö käsittää noin neljätuhatta nimeä. Niistä karkeasti puolet perustuu kylän sijaintipaikkaa tarkoittavaan luonnonnimeen, toinen puoli, runsaat kaksituhatta nimeä, juontuu henkilönnimistä. Nämä nimet joko ovat pelkkiä henkilönnimiä, kuten Masku ja Pyynikki, tai koostuvat henkilönnimestä ja la-loppuliitteestä, kuten Asikkala ja Ulvila.

Kylännimen sisältämä henkilönnimi tarkoittaa useimmiten sitä ihmistä, talonpoikaa, joka on perustanut kylän vanhimman ja ehkä suurimman talon, kantatalon. Joka tapauksessa hän on asunut kylässä ja on aina historiallinen henkilö."........

"Vanhastaan, kansallisromantiikan peruina, on lähdetty siitä, että suomalainen ”pakanuudenaikuinen” henkilönnimistö on myös alkuperältään enimmäkseen suomalaista. Jo tähänastisen tutkimuksen perusteella voi kuitenkin sanoa, että suomalaisten vanhin tunnettu henkilönnimistö on pääosin vierasperäistä. Paristatuhannesta tunnetusta nimestä vain runsas sata on riidattomasti suomalaisia."
http://www.aikakaus.fi/al_koulussa/artikkelipankki/nimet.htm

Jouko Vahtola http://www.oulu.fi/hutk/historia/henkilokunta/vahtola.html

Siis neljästätuhannesta nimestä noin parituatta perustuu sijaintipaikkaa kuvaavaan luonnonnimeen, loput talonpojannnimeen, joista vain 5% on kiistattomasti suomenkielisiä. (Suomalaisia sanan nykyisessä erkityksessä ei tuolloin ollut)

Untamalan arkeologiakaan ei kerro suomalaisista sanan nykyisessä merkityksessä: "Untamalan viereisistä soista otetut siitepölynäytteet ja kyläkeskuksen varhaisimmat kalmistolöydöt antavat samansuuntaista tietoa siitä, että kylän asutus on alkanut ensimmäisellä sataluvulla ajanlaskumme alkamisen jälkeen merenlahteen pistävällä niemellä. Kyläharjun eteläpäässä Myllymäellä ja Vuorenharjunmäellä on laaja, 33 matalaa sorakumpua käsittävä, suurelta osin tutkimaton vanhemman roomalaisajan (0 – 200 jKr.) kalmisto. Se on aikanaan sijainnut näkyvällä paikalla merimaisemassa. Hautamuoto viittaa Itä-Ruotsiin tai Gotlantiin. Suomessa sitä on ryhdytty kutsumaan untamalantyypin kalmistoksi. Vielä rautakauden lopulla Untamalassa voidaan tunnistaa ruotsalaisia kulttuuripiirteitä, joita ovat bautakivet ja terassipelto." http://www.lailanet.fi/kylahistoria/Kylat/untamala.htm

Jos puhutaan suomalaisista rautakaudella, puhutaanko henkilöistä, jotka ovat asuneet nykyisen Suomen alueella? Vai puhutaanko henkilöistä, jotka puhuivat kantasuomea, vai puhutaanko niistä muutamista, joiden geenejä meillä jokaisella on?

Mielestäni Suomen alueella on hyvin voitu puhua hyvinkin montaa eri kieltä, aikaa on kuitenkin ehtinyt kulua niin paljon. Vieraan kulttuurin vaikutus arkeologisissa löydöissä etenkin tuolla alueella on merkittävä, esikuvia löytyy useimmin nykyisen Ruotsin ja Gotlannin alueelta, siis varhaisten merenkulkijoiden siirtokuntia.

Rautahans kirjoitti:

Suomalaisia etunimiä tutkineen Jouko Vahtolan mielestä asia ei olekaan noin selvä:

"Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Hämeen vanhin, 1500-luvun puoliväliin mennessä tallennettu kylännimistö käsittää noin neljätuhatta nimeä. Niistä karkeasti puolet perustuu kylän sijaintipaikkaa tarkoittavaan luonnonnimeen, toinen puoli, runsaat kaksituhatta nimeä, juontuu henkilönnimistä. Nämä nimet joko ovat pelkkiä henkilönnimiä, kuten Masku ja Pyynikki, tai koostuvat henkilönnimestä ja la-loppuliitteestä, kuten Asikkala ja Ulvila.

Kylännimen sisältämä henkilönnimi tarkoittaa useimmiten sitä ihmistä, talonpoikaa, joka on perustanut kylän vanhimman ja ehkä suurimman talon, kantatalon. Joka tapauksessa hän on asunut kylässä ja on aina historiallinen henkilö."........

"Vanhastaan, kansallisromantiikan peruina, on lähdetty siitä, että suomalainen ”pakanuudenaikuinen” henkilönnimistö on myös alkuperältään enimmäkseen suomalaista. Jo tähänastisen tutkimuksen perusteella voi kuitenkin sanoa, että suomalaisten vanhin tunnettu henkilönnimistö on pääosin vierasperäistä. Paristatuhannesta tunnetusta nimestä vain runsas sata on riidattomasti suomalaisia."
http://www.aikakaus.fi/al_koulussa/artikkelipankki/nimet.htm

Jouko Vahtola http://www.oulu.fi/hutk/historia/henkilokunta/vahtola.html

Siis neljästätuhannesta nimestä noin parituatta perustuu sijaintipaikkaa kuvaavaan luonnonnimeen, loput talonpojannnimeen, joista vain 5% on kiistattomasti suomenkielisiä. (Suomalaisia sanan nykyisessä erkityksessä ei tuolloin ollut)

Untamalan arkeologiakaan ei kerro suomalaisista sanan nykyisessä merkityksessä: "Untamalan viereisistä soista otetut siitepölynäytteet ja kyläkeskuksen varhaisimmat kalmistolöydöt antavat samansuuntaista tietoa siitä, että kylän asutus on alkanut ensimmäisellä sataluvulla ajanlaskumme alkamisen jälkeen merenlahteen pistävällä niemellä. Kyläharjun eteläpäässä Myllymäellä ja Vuorenharjunmäellä on laaja, 33 matalaa sorakumpua käsittävä, suurelta osin tutkimaton vanhemman roomalaisajan (0 – 200 jKr.) kalmisto. Se on aikanaan sijainnut näkyvällä paikalla merimaisemassa. Hautamuoto viittaa Itä-Ruotsiin tai Gotlantiin. Suomessa sitä on ryhdytty kutsumaan untamalantyypin kalmistoksi. Vielä rautakauden lopulla Untamalassa voidaan tunnistaa ruotsalaisia kulttuuripiirteitä, joita ovat bautakivet ja terassipelto." http://www.lailanet.fi/kylahistoria/Kylat/untamala.htm

Jos puhutaan suomalaisista rautakaudella, puhutaanko henkilöistä, jotka ovat asuneet nykyisen Suomen alueella? Vai puhutaanko henkilöistä, jotka puhuivat kantasuomea, vai puhutaanko niistä muutamista, joiden geenejä meillä jokaisella on?

Mielestäni Suomen alueella on hyvin voitu puhua hyvinkin montaa eri kieltä, aikaa on kuitenkin ehtinyt kulua niin paljon. Vieraan kulttuurin vaikutus arkeologisissa löydöissä etenkin tuolla alueella on merkittävä, esikuvia löytyy useimmin nykyisen Ruotsin ja Gotlannin alueelta, siis varhaisten merenkulkijoiden siirtokuntia.

Lue lisää

http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/portti/default.aspx?sovellus=mjreki&taulu=T_KOHDE&tunnus=400010252

Kannattaa kiinnittää huomio termeihin bautakivi ja terassipelto.

Rautahans kirjoitti:

http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/portti/default.aspx?sovellus=mjreki&taulu=T_KOHDE&tunnus=400010252

Kannattaa kiinnittää huomio termeihin bautakivi ja terassipelto.

Lue lisää

Mielenkiitoinen tiivistelmä linkkeineen, asian tiimoilta.
Olet oikeassa siinä että Suomen alueella on puhuttu monia kieliä jo esihistoriallisella ajalla kuten nykyääkin.
Tuli vain mieleen se että kuinka paljon voidaan päätellä nimitöstä ketä suomessa on muinoin asunut.
Jos vaikka nykysuomen asutusta jouduttaisiin tulkitsemaan vaikkapa pelkkien katujen nimien mukaan, niin uskottaisiin tämän perusteella suomessa asuvan yhtä paljon Virtasia ja Niemisiä kuin Mannerheimejä ;)
Se täytyy kyllä tunnustaa, että argeologiset näytöt Untamalan varhaisessa asutuksessa todistavat
vahvoista sidoksista Gotlantiin yms.

Vntamo kirjoitti:

Mielenkiitoinen tiivistelmä linkkeineen, asian tiimoilta.
Olet oikeassa siinä että Suomen alueella on puhuttu monia kieliä jo esihistoriallisella ajalla kuten nykyääkin.
Tuli vain mieleen se että kuinka paljon voidaan päätellä nimitöstä ketä suomessa on muinoin asunut.
Jos vaikka nykysuomen asutusta jouduttaisiin tulkitsemaan vaikkapa pelkkien katujen nimien mukaan, niin uskottaisiin tämän perusteella suomessa asuvan yhtä paljon Virtasia ja Niemisiä kuin Mannerheimejä ;)
Se täytyy kyllä tunnustaa, että argeologiset näytöt Untamalan varhaisessa asutuksessa todistavat
vahvoista sidoksista Gotlantiin yms.

Lue lisää

hiukan rääpisi tätä ns. virallista tutkimusta. Jos esim. Bolgariassa ym. tunnettu vis/Wezzi, yms. kansannimi ei tarkoittanutkaan vepsejä, kuten virallinen kanta näyttää olevan vielä 2000-luvulla. Vaan he olivat vesi- / merikansa, joilla VIS-by oli yksi lähimpiä kauppapaikkoja. Sukupolvien saatossa (permil.-suomal. kieltä alunperin puhuneet) kauppiaat alkoivat puhumaan tietenkin ostavan asiakkaan kieltä. Jopa muuttivat nimensä "ymmärrettäväksi". Kauppareissuillaan he palasivat takaisin isiensä kotomaahan, jolloin he olivatkin jo "ulukomuan pellejä". - Samoilla reissuilla vietiin ja tuotiin "lainasanoja". - Ehkä vientivoittoisesti.