Ruotsalainen kansanpuolue tiedottaa sivullaan sfp.fi:
""Ruotsalaisille kysymyksille on jo keskustelufoorumi
Rkp:n puoluesihteeri Johan Johansson toivottaa tervetulleeksi Keskustan aloitteen ruotsinkielisistä kysymyksistä keskustelemiselle, mutta hänen mielestään mitään uutta foorumia ei tarvita.
-Foorumi, jossa voi keskustella tärkeistä ruotsinkielisyysasioista, on jo olemassa, se on eduskunnan ns. pyöreän pöydän keskustelufoorumi. Sinne kutsutaan kaikki ne puolueet, jotka ovat edustettuina Folktingetissä. Kaikki muut puolueet, paitsi Keskusta, ovat viime vuonna osallistuneet, sanoo Johansson.
-Vaalit haisevat, kun Albäck nyt yhtäkkiä haluaa keskustella ruotsista. Jos nämä kysymykset ovat tärkeitä Keskustalle myös vaalien välillä, olisi odottanut, että he olisivat ottaneet osaa pyöreän pöydän keskusteluihin. Viime kokouksessa keskustelimme erityisesti kouluruotsista. Myös pääministeripuolue olisi voinut osallistua."
("Forum för svenska frågor finns redan"Svenska folkpartiets partisekreterare Johan Johansson...")
RKP:n virallisessa kannanotossa siis kerrotaan Suomen kansalle, että suomenkielisten koulujen ruotsinopetuksesta tulee keskustella
- vain ruotsiksi
- vain Folktingetin edustajien kesken
- suljettujen ovien takana
Pyöreän pöydän keskustelufoorumi on RKP:n aloittama, ja siellä ovat keskustelemassa ruotsinkieliset kansanedustajat avustajineen eri puolueista, suljetussa tilassa. Keskusteluista annetaan tiedote kokouksen jälkeen. Tiedote on aina Rkp:n politiikan mukainen. Perussuomalaiset eivät ole koskaan osallistuneet siihen, ja myös Keskusta on jäänyt syksyllä pois, vaikka osallistui aluksi kokouksiin.
Kokouskieli on ruotsi, eli Rkp katsoo, että suomenkielisten kielipolitiikasta keskusteleminen tulee tapahtua ruotsiksi ja vain RKP:n valitsemien edustajien tulee saada käydä tätä keskustelua.
Folktingetin edustajat valitaan kuntavaalien yhteydessä. Ehdokkaat ovat RKP:n valitsemia ja etukäteen hyväksymiä. Ehdokkaita äänestävät kaikki ruotsinkielisiksi rekisteröityneet kuntavaalien yhteydessä, osa tietämättään. Folktingetvaalissa nimittäin lasketaan ne äänet, joita ruotsinkieliset ovat antaneet noille Rkp:n etukäteen kelpuutetuille kuntavaaliehdokkaille.
Esim. Mari Kiviniemeä ei Rkp kelpuuttanut Folktingetin ehdokkaaksi, koska sen mielestä Kiviniemi ei ollut tarpeeksi profiloitunut ruotsalaiskysymyksissä. Folktingetin edustajista ylipuolet on vuodesta toiseen valittu Rkp:n ehdokkaista, eli Rkp:llä on yli 50 %:n valta Folktingetissä eli käytännössä Folktinget on Rkp:n jatke. Folktingetin puheenjohtaja on aina Rkp-läinen (nyt Anna-Maja Henriksson) ja varapuheenjohtaja on nyt ruotsinkieliseksi rekisteröitynyt kokoomuslainen Kimmo Sasi. Perussuomalaisia ei Folktingetissä ole ollenkaan, koska Rkp ei heitä hyväksy ehdokkaaksi. Folktiget-vaali pidetään kuntavaalien yhteydessä, koska on kyse Rkp:n valtajatkeesta. Suorana, erillisenä vaalina sen äänestysprosentti jäisi niin alhaiseksi, että Folktigetin asema kaatuisi samantien. Siksi Rkp pitää kiinni siitä, että edustajat valitaan kuntavaalien yhteydessä.
Rkp siis haluaa tiedotteessaan, että suomenkielisten kieliasiat keskusteltaisiin tällaisen "Svenskfinlandin" kvasiparlamentin edustajien suljetuissa kokouksissa, Rkp:n hallinnassa.
Suomenkielisiä on 95 % kansasta. Rkp haluaa silti, että heidän koulujensa kieliopetuksesta kesksutellaan ruotsiksi, suljetuissa tiloissa ja vain Rkp:n valitsemien edustajien kesken.
""Ruotsalaisille kysymyksille on jo keskustelufoorumi
Rkp:n puoluesihteeri Johan Johansson toivottaa tervetulleeksi Keskustan aloitteen ruotsinkielisistä kysymyksistä keskustelemiselle, mutta hänen mielestään mitään uutta foorumia ei tarvita.
-Foorumi, jossa voi keskustella tärkeistä ruotsinkielisyysasioista, on jo olemassa, se on eduskunnan ns. pyöreän pöydän keskustelufoorumi. Sinne kutsutaan kaikki ne puolueet, jotka ovat edustettuina Folktingetissä. Kaikki muut puolueet, paitsi Keskusta, ovat viime vuonna osallistuneet, sanoo Johansson.
-Vaalit haisevat, kun Albäck nyt yhtäkkiä haluaa keskustella ruotsista. Jos nämä kysymykset ovat tärkeitä Keskustalle myös vaalien välillä, olisi odottanut, että he olisivat ottaneet osaa pyöreän pöydän keskusteluihin. Viime kokouksessa keskustelimme erityisesti kouluruotsista. Myös pääministeripuolue olisi voinut osallistua."
("Forum för svenska frågor finns redan"Svenska folkpartiets partisekreterare Johan Johansson...")
RKP:n virallisessa kannanotossa siis kerrotaan Suomen kansalle, että suomenkielisten koulujen ruotsinopetuksesta tulee keskustella
- vain ruotsiksi
- vain Folktingetin edustajien kesken
- suljettujen ovien takana
Pyöreän pöydän keskustelufoorumi on RKP:n aloittama, ja siellä ovat keskustelemassa ruotsinkieliset kansanedustajat avustajineen eri puolueista, suljetussa tilassa. Keskusteluista annetaan tiedote kokouksen jälkeen. Tiedote on aina Rkp:n politiikan mukainen. Perussuomalaiset eivät ole koskaan osallistuneet siihen, ja myös Keskusta on jäänyt syksyllä pois, vaikka osallistui aluksi kokouksiin.
Kokouskieli on ruotsi, eli Rkp katsoo, että suomenkielisten kielipolitiikasta keskusteleminen tulee tapahtua ruotsiksi ja vain RKP:n valitsemien edustajien tulee saada käydä tätä keskustelua.
Folktingetin edustajat valitaan kuntavaalien yhteydessä. Ehdokkaat ovat RKP:n valitsemia ja etukäteen hyväksymiä. Ehdokkaita äänestävät kaikki ruotsinkielisiksi rekisteröityneet kuntavaalien yhteydessä, osa tietämättään. Folktingetvaalissa nimittäin lasketaan ne äänet, joita ruotsinkieliset ovat antaneet noille Rkp:n etukäteen kelpuutetuille kuntavaaliehdokkaille.
Esim. Mari Kiviniemeä ei Rkp kelpuuttanut Folktingetin ehdokkaaksi, koska sen mielestä Kiviniemi ei ollut tarpeeksi profiloitunut ruotsalaiskysymyksissä. Folktingetin edustajista ylipuolet on vuodesta toiseen valittu Rkp:n ehdokkaista, eli Rkp:llä on yli 50 %:n valta Folktingetissä eli käytännössä Folktinget on Rkp:n jatke. Folktingetin puheenjohtaja on aina Rkp-läinen (nyt Anna-Maja Henriksson) ja varapuheenjohtaja on nyt ruotsinkieliseksi rekisteröitynyt kokoomuslainen Kimmo Sasi. Perussuomalaisia ei Folktingetissä ole ollenkaan, koska Rkp ei heitä hyväksy ehdokkaaksi. Folktiget-vaali pidetään kuntavaalien yhteydessä, koska on kyse Rkp:n valtajatkeesta. Suorana, erillisenä vaalina sen äänestysprosentti jäisi niin alhaiseksi, että Folktigetin asema kaatuisi samantien. Siksi Rkp pitää kiinni siitä, että edustajat valitaan kuntavaalien yhteydessä.
Rkp siis haluaa tiedotteessaan, että suomenkielisten kieliasiat keskusteltaisiin tällaisen "Svenskfinlandin" kvasiparlamentin edustajien suljetuissa kokouksissa, Rkp:n hallinnassa.
Suomenkielisiä on 95 % kansasta. Rkp haluaa silti, että heidän koulujensa kieliopetuksesta kesksutellaan ruotsiksi, suljetuissa tiloissa ja vain Rkp:n valitsemien edustajien kesken.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Kielipoliittisen keskustelun outo vääristymä on ollut, että eduskunta, jonka siitä pitäisi keskustella, on vaiennut, koska kansanedustajat ovat olleet Rkp:n lahjomia.
Tuollainen "pyöreän pöydän keskustelu" on ollut vain Rkp:n oma hanke, jonka päämääränä on tuoda Rkp:n hallitsema kvasieduskunta, Folktinget, Eduskuntatalon seinien sisään, ensin epävirallisena, mutta Rkp haluaa, että se vakiintuisi vaalikausien yli asemaltaan pysyväksi, jolloin Rkp saisi eduskunnassa enemmän voimaa hiipuvan eduskuntajoukkonsa korvaukseksi.
Folktingetillähän ei ole nyt mitään virallista asemaa, vaan se on kuin Rkp:n etuja valvova järjestö, joka antaa lausuntoja ja lobbaa (suomenkielisten verorahoilla) Rkp:n toimeksiannosta.
Folktinget ei toimi eduskunnassa, vaan sillä on Helsingissä omat erilliset tilat.
Se on todellakin kvasieduskunta, se leikkii, että se edustaa Suomen ruotsinkielisiä eduskunnan tapaisellä systeemillä. Käytännössä se on siis Rkp:n etujärjestö.
Todellinen ihmetyksen aihe ja ongelma on, että suomenkieliset poliitikot eivät ole keskustelleet kielipolitiikasta eduskunnassa eivätkä mediassa.
Rkp on ominut kielipoliittisen keskustelun itselleen monopolina.
Suomenkieliset kansalaiset taas keskustelevat internetissä kielipolitiikasta hyvin innokkaasti.
Folktinget on palkannut Martti Ahtisaaren työstämään strategiaa itseään varten seuraaviin hallitusneuvotteluihin. Rkp varustautuu Ahtisaaren avulla estämään muutoksen eduskunnassa. Rkp valmistautuu Perussuomalaisten tuloon ja haluaa Ahtisaaren kilveksi heitä vastaan.
Peter Albäck ei halua poistaa pakkoruotsia kouluista, vaan haluaa saada Keskustapuolueelle pohjanmaan rannikon ruotsinkielisten äänet.
Hyvä Albäck!
Pääasia että syntyy uusi parlamantaarinen keskustelufoorumi jossa ei todellakaan ole folktinget mukana.
Ja sisältö on Suomen uusi kielipolitiikka, eli pakkoruotsin poistaminen ja vapaa kielivalinta kouluihin!
Keskustalle pisteet, jos se aloittaa kielipoliittisen avoimen ja julkisen keskustelun.
Kokouksesta uutisoidaan ja sitä voidaan kommentoida.
Kaikki suomenkielinen kielikeskustelu on hyvä.
Kielipolitiikka on jo vaaliteema.
Vaan kepupa tulee vaikenemaan siitä, sitten on taas helppoa syyttää
populismista niitä jotka ottavat asian esiin.
opiskelijakiintiöt ym.
Laaninen on todellinen uutisankka kuten puoluetukiaisilla ilmestyvä lehtensä Suomenmaa.