Ainahan sapatinpäivä on vaihdettu sunnuntaihin, viimeistään puolenyön aikaan.
Mutta nyt käydään dialogia sapatin KORVAAMISESTA sunnuntailla.
SUNNUNTAILAISTA POIMITTUA
Joku nosti esiin vanhan ylipitkän ja ylikypsän Sunnuntailaki-juttuketjun.
Löytyihän sieltä 1 mielekäs dialogi ...
KAI_A OTSIKOI: MIKSI LEPOPÄIVÄ VAIHTUI?
Kai_A
12.9.2009
Miksi lepopäivä vaihtui
Sanot minun hyvin tietävän, miksi lepopäivä vaihtui... En valitettavasti ole asiasta yhtään varma, mutta saanen kertoa, mitä epäilen syyksi.
Varhainen kristillisyys syntyi juutalaisuuden helmoissa. Ensimmäiset käännynnäiset olivat juutalaisia, joko ihan oikeita juutalaisia tai sitten hellenistisiä (vähän maallistuneita ja kreikkalaistuneita) juutalaisia. Jos epäilet niin käy läpi ne kymmenet nimet, jotka UTstä löytyvät Apostolien teoista, Paavlin kirjeistä jne... ja suuri osa on juutalaisia nimiä ja lopuistakin varmaan suuri osa näiden kreikkalaistuneiden juutalaisten nimiä.
Historia osoittaa varhaisimpien kristillisten kirkkojen olleen juutalaisgheitoissa (monet roomalaiset kaupungit oli jaettu eri etnisten ryhmien asuttamiin osiin, jotka paikoin, kahakoiden estämiseksi, oli jopa eristetty toisistaan muurein...) Kristityt hyötyivät juutalaisuuden saamasta keisarinpalvontadispensiosta, mutta niinkuin Apostolien teot jo osoittavat, juutalaiset eivät pitäneet siitä, että kristityt olivat käännyttäneet niin monia ja hyväksyivät pakanoita mukaan ilman ympärileikkausta ja saivat etuoikeuksia heidän siivellään.
Tilanne kuitenkin vaikeutuu huomattavasti kun juutalaiset ryhtyivät kapinaan ja joutuivat sotaan Roomalaisia vastaan vuonna 66. Osana tätä sotaa Jerusalem ja temppeli tuhottiin vuonna 70. Juutalaiset eivät olleet erityisen suosittuja ja tilanne vain paheni kun Tituksen jälkeen hänen jostakin syystä juutalaisvihamielinen veljensä Dominitianus tuli keisariksi vuonna 84. Juutalaiset yrittivät saada lupaa tehdä jotakin Jerusalemille ja Domitianus lähetti Turnus Rufuksen repimään maahan rippeetkin temppelistä ja hänen väitettiin tehneen työ sillä perusteellisuudella, että pystyi vetämään kyntöauran Jerusalemin yli.
Ensimmäisen vuosisadan lopulla pakanakristittyjen määrä oli noussut. Heillä ei ollut suurta intoa joutua kokemaan yhteiskunnan juutalaisvastaisuutta ja ajoittaista juutalaisvainoa... juutalaiset tekivät myös parhaansa heittääkseen kristityt ulos siipiensä alta. Tässä pääsyy sunnuntain yleistymiselle. Kun sitten Hadrianus nousi valtaan joskus 110 paikkeilla alkoi pitkä Bar Kokhba kapinaan liittynyt sota ja vaino juutalaisia vastaan, ja tämä oli ratkaiseva tekijä kristittyjen innossa vaihtaa lepopäivä valtakunnan yleiseen vapaapäivään.
Ylösnousemuspäivä oli vaihdolle sekundäärinen syy.
Kai
(Tämä oli lainaus Kain viestistä, koko viesti)
Sapattivapaa ja sunnuntailaki:Kai/Antti
11
87
Vastaukset
ANTIN KOMMENTTI: NIIN KAI SITTEN
Niin kai sitten
[][][] ... juutalaiset tekivät myös parhaansa heittääkseen kristityt ulos siipiensä alta. Tässä pääsyy sunnuntain yleistymiselle.
Kun sitten Hadrianus nousi valtaan joskus 110 paikkeilla,
alkoi pitkä Bar Kokhba kapinaan liittynyt sota ja vaino juutalaisia vastaan,
ja tämä oli ratkaiseva tekijä kristittyjen innossa vaihtaa lepopäivä valtakunnan yleiseen vapaapäivään.
Ylösnousemuspäivä oli vaihdolle sekundäärinen syy.
Kai [][][]
Vaikka ylösnousemus ei olisikaan ollut syy päivän vaihtamiseen,
ajattelen että tuo inhimillisempi syy on voinut olla Jumalan keino
nostaa ylösnousemuspäivä kunniaan, uudeksiluomisen muistopäiväksi.
Olihan evankeliumin leviämisenkin syy alussa varsinkin se hajaannus,
kun vainojen vuoksi paettiin maakuntiin saarnaamaan.
Ap. t. 8:1
Myös Saulus hyväksyi Stefanuksen surmaamisen.
Ja sinä päivänä nousi suuri vaino Jerusalemin seurakuntaa vastaan; ja kaikki hajaantuivat ympäri Juudean ja Samarian paikkakuntia, paitsi apostolit.
Pitäisikö todella palata lauantaisapattiin? Kyllä Raamatusta käy
ilmi, että alkuperäinen sapatti saa uuden tulemuksensa joka
tapauksessa. Esim. Sak. 14. ja Jes. 66. lopussa se tulee, ollaan
sitten mitä tahansa mieltä muutoin noista luvuista.
Mainitsit olevasi sitä mieltä, että 100-luvulla mieluusti luovuttiin sapatista,
ettei koettaisi vainoa yhdessä juutalaisvainon kanssa.
Jos laajamittaisesti siirrytään taas sapattiin, niin eikö sitten
lisääntyvien juutalaisvainojen myötä kristityt jälleen joutuisi
hekin silmätikuiksi - yhdessä juutalaisten kanssa?
Ei minulla toki mitään SITÄ vastaan ole.
Ja ilman sitä pointtiakin minulle sopii lauantai ihan hyvin.
Mielelläni näkisin katolilaisten viettävän omaa päiväänsä
ja me protestantit eri päivää. Jotta paremmin vältyttäisiin opillisten kompromissien tekemiseltä itämaisen ja länsimaisen
katolilaisuuden kanssa.
AnttiKAI_A : LEPOPÄIVÄN PERUSTEISTA
Lepopäivän perusteista
Historia on aina tulkittua ja näin osin myös lukijan omissa silmissä. Minä olen suht varma siitä, että käsitykseni sapatin muutoksen ajasta ja tavasta on suhteellisen oikea, mutta historiaan täytyy myös suhtautua nöyryydellä. On vähän sellaisia asioista, joita voi pitää absoluuttisena historiallisena totuutena. Viimeisen muutaman vuosikymmenen aikana uusi tutkimus on heitättänyt kuperkeikkaa monella varmana pidetyllä asialla, eikä siinä tarvita kuin yksi uusi asiakirja tai vähän entistä huolellisempaa tutkimusta ja näkökulmat muuttuvat päinvastaisiksi.
Näin historian todistus uskon asioista on parhaimmillaan jonkinlainen tuki, ei koskaan ratkaiseva tai päätodiste. Niiden pitää löytyä Raamatusta.
Sapatin suhteen on ratkaistava kolme kysymystä.
Ensimmäinen niistä on se, onko kymmenen käskyä kokonaisuudessaan voimassa vai ei. Se ratkaistaan niillä parillakymmenellä suoralla lainauksella, jotka liittyvät kymmeneen käskyyn. Avuksi otetaan pari tekstiä, jotka viittaavat kymmeneen käskyyn ja puhuvat vaarasta rikkoa yhtä kohtaa vastaan. Ja vielä tarvitaan pari sataa tekstiä, joissa Jeesus tai Paavali tai joku muu UTn kirjoittajista selvittää Raamatullisen uskon suhdetta lakiin, käskyihin ja Jumalan tahtoon. Minulle tämä on melko selvä juttu, mutta eihän tätä sillätavoin aukottomasti todisteta niinkuin vaikka geometrian kolmion kulmien vakiona pysyvää astemäärää.
Toinen asia on ratkoa, mitä UT suoraan sanoo sapatista ja viikon ensimmäisestä päivästä. Mikä oli UTn kirjoittajin suhtautuminen näihin päiviin ja millaisesta asenteesta heidän kommenttinsa nousevat. Tästäkin kantani on selvä. Viitteet viikon ensimmäiseen päivään ovat satunnaisia, kun muutamat sapattiviitteistä ovat tarkoituksellisia. Vaikka pidän tekstejä riittävän selvinä toteamaan, että jos UTssä joku lepopäivä on, se on sapatti. En kuitenkaan väitä niitä tekstejä mustavalkoisen yksiselitteisiksi.
Kolmas asia on miettiä, onko UTssä jonkinlaista sapatin teologiaa ja mikä on päivän suhde pelastuksen keskeisiin asioihin, uudestisyntymiseen, syntien anteeksiantoon, uskon lepoon.
Tämä kysymys asettaa koko jutun perspektiiviinsä. UT osoittaa aivan suorin sanoin, ettei ulkonainen sapatin pitäminenhän paljoa siunaa eikä sazpatti taatusti ketään koskaan pelasta. Sapatti ei myöskään nouse kovin tärkeäksi kysymykseksi UTn valossa (johtuen osin siitä, että sen vietto alkuseurakunnassa oli niin itsestäänselvää). Pelastus on yksin Kristuksen teko ja vanha vakaa adventistinen käsitys onkin se, että suurin osa maailman oikeista uskovista ei pidä sapattia vaan sunnuntaita tai ei mitään päivää. Siitä huolimatta he ovat pelastettuja Jumalan lapsia.
Näin ollen sapatti pitää nähdä toisessa valossa. Koska vastaukseni kysymyksiin yksi ja kaksi on, mikä on, minä olisin uskoton Raamatulle, jos pitäisin jotakin muuta päivää. Eli uskollisuus Raamatulle on yksi näkökulma asiaan. Raamatussa on kuitenkin paljon asioita, joissa tietomme ja profetoimisemme on vajaata. En ole vastuussa siitä, mitä en ymmärrä vaan siitä, minkä ymmärrän.
Tämä on kuitenkin vasta aiheen alku. Parhaimmillaan UTn sapatti on lahja - muistuttamassa siitä, että oikea usko on lepoa ei tekoja. Jeesuksen ohjeet koskien sapattia jättävät VTn säädöksen varjoonsa, niissä on uusi vapaus ja näin sapatti vahvistaa Jeesuksen armoa - ei heikennä sitä. Pelkästä laista nouseva sapatti puolestaan jää usein ihmisen suoritukseksi, joka heikentää armoa ja peittää Kristusta. Sellainen sapatinvietto on vaarallista, kun se toisenlainen on hyväksi.
Iloa uuteen viikkoon!
(Lainattu viesti)AnttiVKantola kirjoitti:
KAI_A : LEPOPÄIVÄN PERUSTEISTA
Lepopäivän perusteista
Historia on aina tulkittua ja näin osin myös lukijan omissa silmissä. Minä olen suht varma siitä, että käsitykseni sapatin muutoksen ajasta ja tavasta on suhteellisen oikea, mutta historiaan täytyy myös suhtautua nöyryydellä. On vähän sellaisia asioista, joita voi pitää absoluuttisena historiallisena totuutena. Viimeisen muutaman vuosikymmenen aikana uusi tutkimus on heitättänyt kuperkeikkaa monella varmana pidetyllä asialla, eikä siinä tarvita kuin yksi uusi asiakirja tai vähän entistä huolellisempaa tutkimusta ja näkökulmat muuttuvat päinvastaisiksi.
Näin historian todistus uskon asioista on parhaimmillaan jonkinlainen tuki, ei koskaan ratkaiseva tai päätodiste. Niiden pitää löytyä Raamatusta.
Sapatin suhteen on ratkaistava kolme kysymystä.
Ensimmäinen niistä on se, onko kymmenen käskyä kokonaisuudessaan voimassa vai ei. Se ratkaistaan niillä parillakymmenellä suoralla lainauksella, jotka liittyvät kymmeneen käskyyn. Avuksi otetaan pari tekstiä, jotka viittaavat kymmeneen käskyyn ja puhuvat vaarasta rikkoa yhtä kohtaa vastaan. Ja vielä tarvitaan pari sataa tekstiä, joissa Jeesus tai Paavali tai joku muu UTn kirjoittajista selvittää Raamatullisen uskon suhdetta lakiin, käskyihin ja Jumalan tahtoon. Minulle tämä on melko selvä juttu, mutta eihän tätä sillätavoin aukottomasti todisteta niinkuin vaikka geometrian kolmion kulmien vakiona pysyvää astemäärää.
Toinen asia on ratkoa, mitä UT suoraan sanoo sapatista ja viikon ensimmäisestä päivästä. Mikä oli UTn kirjoittajin suhtautuminen näihin päiviin ja millaisesta asenteesta heidän kommenttinsa nousevat. Tästäkin kantani on selvä. Viitteet viikon ensimmäiseen päivään ovat satunnaisia, kun muutamat sapattiviitteistä ovat tarkoituksellisia. Vaikka pidän tekstejä riittävän selvinä toteamaan, että jos UTssä joku lepopäivä on, se on sapatti. En kuitenkaan väitä niitä tekstejä mustavalkoisen yksiselitteisiksi.
Kolmas asia on miettiä, onko UTssä jonkinlaista sapatin teologiaa ja mikä on päivän suhde pelastuksen keskeisiin asioihin, uudestisyntymiseen, syntien anteeksiantoon, uskon lepoon.
Tämä kysymys asettaa koko jutun perspektiiviinsä. UT osoittaa aivan suorin sanoin, ettei ulkonainen sapatin pitäminenhän paljoa siunaa eikä sazpatti taatusti ketään koskaan pelasta. Sapatti ei myöskään nouse kovin tärkeäksi kysymykseksi UTn valossa (johtuen osin siitä, että sen vietto alkuseurakunnassa oli niin itsestäänselvää). Pelastus on yksin Kristuksen teko ja vanha vakaa adventistinen käsitys onkin se, että suurin osa maailman oikeista uskovista ei pidä sapattia vaan sunnuntaita tai ei mitään päivää. Siitä huolimatta he ovat pelastettuja Jumalan lapsia.
Näin ollen sapatti pitää nähdä toisessa valossa. Koska vastaukseni kysymyksiin yksi ja kaksi on, mikä on, minä olisin uskoton Raamatulle, jos pitäisin jotakin muuta päivää. Eli uskollisuus Raamatulle on yksi näkökulma asiaan. Raamatussa on kuitenkin paljon asioita, joissa tietomme ja profetoimisemme on vajaata. En ole vastuussa siitä, mitä en ymmärrä vaan siitä, minkä ymmärrän.
Tämä on kuitenkin vasta aiheen alku. Parhaimmillaan UTn sapatti on lahja - muistuttamassa siitä, että oikea usko on lepoa ei tekoja. Jeesuksen ohjeet koskien sapattia jättävät VTn säädöksen varjoonsa, niissä on uusi vapaus ja näin sapatti vahvistaa Jeesuksen armoa - ei heikennä sitä. Pelkästä laista nouseva sapatti puolestaan jää usein ihmisen suoritukseksi, joka heikentää armoa ja peittää Kristusta. Sellainen sapatinvietto on vaarallista, kun se toisenlainen on hyväksi.
Iloa uuteen viikkoon!
(Lainattu viesti)ANTTI VASTAA: EN OLE LUKENUT LAKIA
En ole lukenut lakia
Terve! Ja kiitos viimeisestä, kuten tavataan sanoa.
Kesää on vielä edessäpäin, mutta luulenpa että kohokohta oli tri
Arasolan kohtaaminen. Samankaltaisesti tahtoisin oppia asioita
tarjoilemaan. Et tyrkytä vaan osaat tosiaan tarjoilla, höystettynä.
SILTI jämäkästi.
En ole lukenut lakia enkä teologiaa kuin pintaa raapaisten,
mutta nautin kumpaisestakin aiheesta. Tukevasti armon kalliolla
seisten.
(][][] Näin historian todistus uskon asioista on parhaimmillaan jonkinlainen tuki, ei koskaan ratkaiseva tai päätodiste.
Niiden pitää löytyä Raamatusta. [][][]
Suurissa taistelulajeissa harhautetaan katsomaan väärään suuntaan.
Vaikka on selviö etä laki on voimassa - omassatunnossakin, joka
tosin voi olla ailahteleva, niin juupas eipäs kukoistaa.
Pääpointti kai pitäisi olla siinä että Jeesus tiukentamalla lain
tulkintaa, tahtoi osoittaa omavanhurskauden tien toivottomaksi.
Siksi kai Paavali sanoi, että kun laki tuli, hän kuoli.
Eikös ole niinkin, että on kuin tyhjä koliseva tynnyri, jos nuristen
lakia täyttää. Mutta ken käsittää lain rakkauden lakina, hänen
tekonsa kelpaavat Jumalalle, sillä ne ovat rakkaudessa tehdyt.
[][][] Näin historian todistus uskon asioista on parhaimmillaan jonkinlainen tuki, ei koskaan ratkaiseva tai päätodiste.
Niiden pitää löytyä Raamatusta. [][][]
Onpa vielä niinkin että kannettu vesi ei kaivossa pysy elikkä vasta
kun jonkin asian sisäistää eli omaksuu, voi sanoa, että tätä mieltä
olen tai että tähän uskon. Perimmäinen päätodistaja on kai sydän.
Yhden kappaleen omaksuminen Raamatusta voi muuttaa paljon.
[][][] ... olisin uskoton Raamatulle, jos pitäisin jotakin muuta päivää. Eli uskollisuus Raamatulle on yksi näkökulma asiaan. [][][]
Kyllä. Minä kuitenkin tässä sapattiasiassa laukaisisin sellaisen
kulmapotkun, että kenties sapatin Herra antoi kaksi päivää
vapaata viikonlopuksi siitä syystä, että Hänen uudeksi luomisen
päivänsäkin voitaisiin pyhittää. Alkuperäisen jälkeisenä.
Ei uudeksi luomista ilman luomista.
Potku menee yläkanttiin, näen sen itsekin.
Se on selvää että Adventtikirkon tulee pitää kiinni lauantaisapatin
totuudesta. Ja se että muiden ei pidä ehdottomasti pitää kiinni
sunnuntaista, sillä kieltämättä lauantai on sapatinpäivä ja
sunnuntain ihminen valinnut myöhemmin lepopäiväksi.
Ollen meillä kalenterissa viikon viimeinen ja kuitenkin tulkitsemme
sitä viikon ensimmäiseksi. Joka kalenterissamme sitten taas on
maanantai. Joka omassatunnossaan ja otsassaan kokee että
lauantai pitää pyhittää eikä jotain muuta päivää sen sijaan, niin
ilman muuta kuuliainen kannattaa olla.
Sitten tulee eteen mahdollinen 7. päivän kansan pariin siirtyminen.
Ja pitäneekö ottaa huomioon muita seikkoja, vai onko tuo sapatti
NIIN painava asia. Pähkäilijä helposti jää ulos kaikista pelastusveneistä lopulta.
Kyllä minä rohkaisin sellaista ystävää joka ei saa rauhaa asiassa.
Tuossa onkin - tekee mieli sanoa, mahtava pihvi - joka kaikkien
lukijoiden pitäisi kunnolla pureskella ja niellä:
[][][] Tämä on kuitenkin vasta aiheen alku. Parhaimmillaan UTn sapatti on lahja - muistuttamassa siitä, että oikea usko on lepoa ei tekoja.
Pelkästä laista nouseva sapatti puolestaan jää usein ihmisen suoritukseksi, joka heikentää armoa ja peittää Kristusta.
Sellainen sapatinvietto on vaarallista,
kun se toisenlainen on hyväksi. [][][]
Antti
_________________________
KAI KUITTAA:
Tervehdys!
Kiitokset itsellesi! Oli ilo tavata.
Ei muuta kuin lisää kulmapotkuja armon kalliolta. Minun täytyy suunnistaa kohti Laukaata...
Kai- antti adventisti
AnttiVKantola kirjoitti:
ANTTI VASTAA: EN OLE LUKENUT LAKIA
En ole lukenut lakia
Terve! Ja kiitos viimeisestä, kuten tavataan sanoa.
Kesää on vielä edessäpäin, mutta luulenpa että kohokohta oli tri
Arasolan kohtaaminen. Samankaltaisesti tahtoisin oppia asioita
tarjoilemaan. Et tyrkytä vaan osaat tosiaan tarjoilla, höystettynä.
SILTI jämäkästi.
En ole lukenut lakia enkä teologiaa kuin pintaa raapaisten,
mutta nautin kumpaisestakin aiheesta. Tukevasti armon kalliolla
seisten.
(][][] Näin historian todistus uskon asioista on parhaimmillaan jonkinlainen tuki, ei koskaan ratkaiseva tai päätodiste.
Niiden pitää löytyä Raamatusta. [][][]
Suurissa taistelulajeissa harhautetaan katsomaan väärään suuntaan.
Vaikka on selviö etä laki on voimassa - omassatunnossakin, joka
tosin voi olla ailahteleva, niin juupas eipäs kukoistaa.
Pääpointti kai pitäisi olla siinä että Jeesus tiukentamalla lain
tulkintaa, tahtoi osoittaa omavanhurskauden tien toivottomaksi.
Siksi kai Paavali sanoi, että kun laki tuli, hän kuoli.
Eikös ole niinkin, että on kuin tyhjä koliseva tynnyri, jos nuristen
lakia täyttää. Mutta ken käsittää lain rakkauden lakina, hänen
tekonsa kelpaavat Jumalalle, sillä ne ovat rakkaudessa tehdyt.
[][][] Näin historian todistus uskon asioista on parhaimmillaan jonkinlainen tuki, ei koskaan ratkaiseva tai päätodiste.
Niiden pitää löytyä Raamatusta. [][][]
Onpa vielä niinkin että kannettu vesi ei kaivossa pysy elikkä vasta
kun jonkin asian sisäistää eli omaksuu, voi sanoa, että tätä mieltä
olen tai että tähän uskon. Perimmäinen päätodistaja on kai sydän.
Yhden kappaleen omaksuminen Raamatusta voi muuttaa paljon.
[][][] ... olisin uskoton Raamatulle, jos pitäisin jotakin muuta päivää. Eli uskollisuus Raamatulle on yksi näkökulma asiaan. [][][]
Kyllä. Minä kuitenkin tässä sapattiasiassa laukaisisin sellaisen
kulmapotkun, että kenties sapatin Herra antoi kaksi päivää
vapaata viikonlopuksi siitä syystä, että Hänen uudeksi luomisen
päivänsäkin voitaisiin pyhittää. Alkuperäisen jälkeisenä.
Ei uudeksi luomista ilman luomista.
Potku menee yläkanttiin, näen sen itsekin.
Se on selvää että Adventtikirkon tulee pitää kiinni lauantaisapatin
totuudesta. Ja se että muiden ei pidä ehdottomasti pitää kiinni
sunnuntaista, sillä kieltämättä lauantai on sapatinpäivä ja
sunnuntain ihminen valinnut myöhemmin lepopäiväksi.
Ollen meillä kalenterissa viikon viimeinen ja kuitenkin tulkitsemme
sitä viikon ensimmäiseksi. Joka kalenterissamme sitten taas on
maanantai. Joka omassatunnossaan ja otsassaan kokee että
lauantai pitää pyhittää eikä jotain muuta päivää sen sijaan, niin
ilman muuta kuuliainen kannattaa olla.
Sitten tulee eteen mahdollinen 7. päivän kansan pariin siirtyminen.
Ja pitäneekö ottaa huomioon muita seikkoja, vai onko tuo sapatti
NIIN painava asia. Pähkäilijä helposti jää ulos kaikista pelastusveneistä lopulta.
Kyllä minä rohkaisin sellaista ystävää joka ei saa rauhaa asiassa.
Tuossa onkin - tekee mieli sanoa, mahtava pihvi - joka kaikkien
lukijoiden pitäisi kunnolla pureskella ja niellä:
[][][] Tämä on kuitenkin vasta aiheen alku. Parhaimmillaan UTn sapatti on lahja - muistuttamassa siitä, että oikea usko on lepoa ei tekoja.
Pelkästä laista nouseva sapatti puolestaan jää usein ihmisen suoritukseksi, joka heikentää armoa ja peittää Kristusta.
Sellainen sapatinvietto on vaarallista,
kun se toisenlainen on hyväksi. [][][]
Antti
_________________________
KAI KUITTAA:
Tervehdys!
Kiitokset itsellesi! Oli ilo tavata.
Ei muuta kuin lisää kulmapotkuja armon kalliolta. Minun täytyy suunnistaa kohti Laukaata...
KaiSkreivi, sirkka-iita, benedi, alex, timo, kai, annu42, anne-elina, stork, ylfariseeus, una-fortuna, hermanni-itte, eepu* ym ym ym
ovat sitä mieltä että sapatti on tosi tärkee asia ja että se on lauantai.
Antti myöntää sapatin puolesta puhujíen oikeutuksen, ei tyrmää heitä.
Kuitenkin nämä kaikki alati, Timo ja Kai lukuun ottamatta, koettavat työntää Anttia
jyrkänteeltä alas. Kuinka tämä on mahdollista? Kiittämättömyys on maailman palkka? On se.
- aleksi kasi
Juusua Juudas Barabbas on sabatin pyhittäjien Jumala, koska tämä samainen Nasarealainen ei vielä
eläessään vaihtanut Pyhän Lusiferin uskoon ainakaan Raamatun ainakaan Raamatun ilmoituksen mukaan! Hän oli Sabatin antaja ja sapattioli hänen pyhityksensä merkki.
Tämä Joosua Juudas Barabbaksen vihollinen oli henkilö, Joka istuuntui Jumalan seurakuntaan ja julisti
olevansa Jumala. Tosin tämä omatekeinen pyhyys peri Keisarilta Jumalan arvon Ja keisari oli saanut
arvonsa itseltään Pyhältä Lusiferiltä. Todellakin Ihmiset vakaasti uskovat Vaticaanin mahtavan isän
Jumaluuteen, kuten hyvällä syyllä tähän uskoo, Jopa Nauta Naksolainen. Tosin Naksolaiselle on tullut Herroissa erehdys. Kyllä Kreikkalaisten nimeämä Jeesus on Vielä Jumala Raamatun mukaan, mutta tämä
Vaticaanin Herran jkumaluus on sitä Lusiferin Pyhää perintöä!!!- Ei-vatikanisti
Protestantit eivät ole vatikaanin sunnuntai-laki kelkassa/laivassa.
http://www.nic.funet.fi/pub/doc/religion/christian/library/fi/tunnustuskirjat/pavalta.html - alex-kasi
Eikö vain olekin kummallista että tähän Antin yksinpuheluun joku kirjoitti alexin nimellä potaskaa?
Kukahan se oli ANTTI ?
Et kai vaan sinä itse ?
alex
- IDENEB
Asiallinen keskustelu on varmaankin lukijoille mieleen, eikä epäasiallinen.
Kuitenkin nämä viestiketjut, joissa palstan isoimmasta aiheesta puhutaan,
sapatista, jäävät tyngiksi. Johtuen siitä, että ns. keskustelijat eivät ole
kiinnostuneet itse asiasta, vaan asian laitamilla riitelemisestä enimmäkseen.
Pitkän pitkiä ovat ne ketjut, joissa ei ole tämän ketjun kaltaista sananvaihtoa,
vaan ihan pölö pölöä enimmäkseen. Lukijat kuitenkin kaipaavat asiaa, semmoista keskustelua, mitä esim. Kai_A harjoittaa.
IDENEB - sumatiketopela1800
Eikös se kirkonkello kilkuttele klo 1800 sunnuntailepoa, ei klo 24.00
Ainaskin täällä päin kolina käy kirkontornissa.
ts. viitataan raamatulliseen kello-aikaan. tosin vuorokaudella heittää.
Vielä 1974 kalenterissa taisi olla viikon 7.s päivä lauantai, mutta jonkun kumman syystä se siirrettiin sunnuntaille.
Jättivät vain vielä virheen kalenteriin, olisivat torstain ja keskiviikon vaihtaneet kanssa, että keskiviikko olisi jäänyt keskelle viikkoa. Voi sinua poloista, keskiviikkohan ON keskellä arkiviikkoa!
Pahoittelet sitä että sunnuntai on meillä viikon viimeinen päivä, mutta
suuressa maailmassahan se, jenkeissä ainakin, on viikon ensimmäinen,
joten muutapa sinne sitten.
## Roomalaisen ja juutalaisen kalenterin mukaan viikko alkaa sunnuntaista ja päättyy lauantaihin.[1] Nykyisen eurooppalaisen SFS-EN 28601-standardin mukaan viikko alkaa maanantaista ja päättyy sunnuntaihin. Esimerkiksi Yhdysvalloissa on kuitenkin yleisesti käytössä vanhan roomalaisen ajanlaskun mukainen viikkojärjestys ##
http://fi.wikipedia.org/wiki/Viikko
Yllä olevassa linkissä on sinulle paljon uutta hyödyllistä tietoa.- yks kävijä
SUMMASUMMARUM!
Ylläoleva keskustelu jäi annittomaksi Raamattuun uskovalle.
Eihän mikään osa keskustelussa ollut edes lähelläkään Raamatullisuutta.
Pelkkää toisten mielipiteiden vertailua joka ei vie tippaakaan lähemmäs totuuden tuntemista.
Kuka oli hyvä ja kuka vähän huonompi ja sitärataa praattasivat keskenään.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Mikä se Mira Luodin ohjelma oli?
Ja onnistuiko hiljaiseksi maksaminen sittenkään, jos myöhemmin sanoo, että tuollaista tapahtunut? Ihmiset alkaa pohtiin27110084IL - Kansanedustaja tehnyt ITSEMURHAN eduskuntatalossa!!
"IL:n tiedot: Kansanedustaja tehnyt itsemurhan Eduskuntatalossa Iltalehden tietojen mukaan kansanedustaja on tehnyt its3277256Verinen koira
Mikä juttu on tämä Karhumäellä pyörinyt verinen koira? Oliko hyökännyt jonkun kimppuun?851933Eemeli Peltonen teki itsemurhan eduskuntatalossa
Kevyet mullat sitten vaan. Ei mulla muuta.1161640Mira Luoti, Vain Elämää
kausi 8. mukana aluksi mm. Terhi Kokkonen ja Mira Luoti. taustalla myös Danny ja Kashmir. paljonko 1+1 olikaan?61501- 1091191
Mira Luoti koki seksivvaltaa sarjan kuvauksissa. Otti hyssyttelyrahat mutta nyt julkistaa asian?
Kun hyvin tietää että helppo päätellä mikä ohjelma kyseessä. Ja jos koki oikein "väkivaltaa" eli raisk, niin edesvastuut751189Mopokeulija
Poliisit saisivat käydä noukkimassa sinipuseroisen keulijan tuota pikaa. Koulureppu selässä yhdellä pyörälla S-Marketin48969Sonnisen turha valitus selvästä asiasta !
Nyt tuli sellainen valitus jossa ei järjen häivää, Sonninen ja koko hallinto munaa itsensä. Hänestä on tulossa pilkunnus26828MUISTATTEKO SEN?
Karhean tummansövyisen raastavsn huudon : RYKIKÄÄ! NIITÄ RAATOJA@ RÄKIKÄÄ NIITÄ EAATOJA!btämän paeoni aina toivotti rakk312762