Prostituutioväitteet tasa-arvovaalit.fi sivulla

TANE:n jäsenten täytyisi tuntea EN-perustuslaki ja myös kunnioittaa sitä, koska ymmärtääkseni neuvottelukunnan puheenjohtajanakin on meppi.

Hämmentyntyneenä ihmettelen miksei jäseniä (feministejä?) kiinnosta lainkaan Ruotsissa ja Suomessakin tapahtuvat ihmisoikeusloukkaukset.

Euroopan Neuvoston 04.10.2007 hyväksymä päätöslauselma 1579.

Koskien aikuisten vapaaehtoista seksipalvelujen kauppaa Euroopan Neuvoston 04.10.2007 hyväksymässä päätöslauselmassa 1579 suositellaan, että jäsenvaltioiden pitäisi välttää sellaisia kaksoisstandardeja (esim. vain seksipalvelujen osto tai myynti on kriminalisoitu) ja sellaista prostituutiopolitiikkaa, joka vie prostituution maan alle ja seksityöntekijät parittajien käsiin heikentäen näin seksityöntekijöiden asemaa. Sen sijaan päätöslauselmassa suositellaan jäsenvaltiolle käytännön läheistä prostituutiopolitiikkaa, joka vahvistaa seksityöntekijöiden asemaa, joka kunnioittaa seksityöntekijöiden ihmisarvoa ja ihmisoikeuksia ja oikeutta vapaasti valita seksityö työksi. Päätöslauselmassa suositellaan myös, että seksityöntekijöitä pitää kuulla kaikissa kysymyksissä, jotka koskevat heitä ja että seksityöntekijöiden oikeutta tulla kuulluksi heitä koskevissa kysymyksissä pitää kunnioittaa.

Kirjoitus on suora lainaus lesbojärjestö ROKSin ohjelmasta jonka tarkoiuskaan ei ole olla muuta kuin propakandistinen.
Ruotsissa heteroseksuaalisten miesten alistamisen seurauksena miehen asema on samanlainen kuin naisen muslimimaissa.

Ihan oikein ruotsalaisille miehille! Mitäs menivät voittaa Suomen MM-lätkässä ja kyllä Wassberginkin voitto Miedosta on yhä niin kirvelevän muistissa, että ihan oikein että edes joku kyykyttää ruotsalaisia miehiä.

Ruåtsalainen mies on miesten mies, mutta suomalainen on perään antamaton!!

Näyttävät feministikansanedustajatkin ottavan jo pesäeroa heteromiesten kriminalisointeja ajaviin radikaaleihin ammattifeministeihin.

http://www.tulva.fi/uutiset.php?aid=15853&k=15669

Anne Moilanen 5.4.2011

Prostituutio jakoi mielipiteet
Feministinen vaalipaneeli Vanhalla toi esiin yllättävän suuria eroja kansanedustajaehdokkaiden välillä.

Olen ollut hieman kriisissä sen jälkeen, kun vedin Tulvan ja Naisasialiitto Unionin vaalipaneelin viime viikon torstaina 31.3. Helsingin Vanhalla ylioppilastalolla. Tilaisuus oli onnistunut, keskustelu eloisaa, ja mielipiteet - niin - todellakin toisistaan erottuvia.

Kaikki tämä jees. Yleisöäkin oli paikalla Vanhan toisen kerroksen Galleriassa mukavasti, noin viitisenkymmentä.

Mutta ne asiat! Olimme Unionin vs. pääsihteerin Johanna Pakkasen kanssa laatineet listan feministisesti polttavimmista kysymyksistä, joista meillä molemmilla, työksemme kun näitä asioita pohdimme, on vuosien saatossa kehittynyt luullaksemme valistunutkin mielipide. Ja jotenkin sitä oli alkanut ajatella, että muutkin feministit varmaan ajattelevat asioista samalla lailla.

Mitä vielä!

Paneelin kansanedustajaehdokkaat, jonkin sortin feministejä kaikki, olivat todella erimielisiä sekä keskenään että meidän ns. ammattifeministien kanssa (jotka emme toki tuoneet omia mielipiteitämme julki - olihan koko tilaisuus järjestetty nimenomaan ehdokkaiden esittelemiseksi ja kenties äänestyspäätöstä helpottamaan).

Selkeimmin ehdokkaiden väliset erot tulivat esiin prostituutiota koskevassa kysymyksessä. Kysyin, tulisiko seksin osto kriminalisoida. Nythän seksin osto on kiellettyä vain parituksen tai ihmiskaupan uhreilta, muiden osalta prostituutio on Suomen valtion puolesta ok. Paneelin keskustelijoista vain Elina Laavi (kok) ja Kristiina Ruuskanen (kesk) olivat sitä mieltä, että seksin oston pitäisi olla laitonta. Johanna Sumuvuori (vihr) ei ottanut kantaa, Silvia Modigin (vas) mielestä itsensä myyminen on jokaisen oma valinta, hän siis hyväksyy prostituution. Myöskään Maria Guzenina-Richardson (sd) ei ollut valmis kannattamaan seksin oston kriminalisointia.

Eli jos tämä porukka - pienoiskoossa tämän maan feministit - saisivat päättää seksin oston kriminalisoinnista, kriminalisoinnin kannattajat häviäisivät äänin 3-2.

Kriisini syy: mikäli feministit voivat olla mitä mieltä vain näin keskeisestä kysymyksestä, mitä järkeä tässä koko touhussa on?

Toisaalta, feministeillä todella on valtavia mielipide-eroja nimenomaan keskeisissäkin kysymyksissä (ks. esim. Kiistakapula-palsta jokaisessa Tulvan numerossa, jossa kaksi feministiä on jostain klassikkoaiheesta täsmälleen vastakkaista mieltä).

Silti, vaalipaneelin jälkeen, kysyn taas itseltäni:

Onko feminismistä tullut niin relativistista, että se ei ole enää yhtään mitään - että meillä ei todella ole asia-asioiden puolesta keskenämme välttämättä mitään yhteistä?

Onko feminismi kilpistynyt jonkinlaiseksi yleiseksi naistietoisuudeksi?

Yhdelle feminismi on sitä, että hän lyö miesten tiiltä golfkentällä (Guzenina-Richardson), toiselle sitä, että hän valitsi tekstiilityön sijaan puukäsityöt ala-asteella (Ruuskanen). Minulle se on ollut sitä, muun muassa, että vastustan prostituutiota naisia alistavana yhteiskunnallisena ja rakenteellisena riistona.


Jotta totuus ei unohtuisi, kerrottakoon, että oli yksi kysymys, josta kaikki keskustelijat (ja myös joka ikinen yleisön jäsen) olivat samaa mieltä: kaikkien ihmisten, niin homojen kuin heteroidenkin, pitäisi saada mennä Suomessa naimisiin.

Jännittävät vaalit tulossa. Muuta en sano, kuin että aion äänestää näissä(kin) vaaleissa feministiä.