Mielenkiintoista että mielipiteet vaihteiden määrässä jakaantuvat edelleen. Radio Suomen pyöräilyillassa yksikin soittaja protestoi yli 3-vaihteisia vastaan, mutta ei saanut studioasiantuntijoita vakuuttuneeksi asiasta. Soittajan argumentti oli se, että vaihteeton pyörä lisää liikuntaa, kun taas asiantuntijat olivat optimaalisen pyöritysnopeuden kannalla.
Asiantuntijat puhuvat 'kandenssista', eli pyöritysnopeuden optimaalisesta vakiosta. Uskon kyllä että ihmisellä on tietty vakiopyöritysnopeus, jossa pyörittäminen on tehokkaampaa kilowatteina laskettuna. (Joudun uskomaan, koska mitään lukuja en vielä löytänyt. Olisin todella kiinnostunut.) Tehokkuusnäkökulma tuppaa olemaan asiantuntijoilla kaikki kaikessa.
Jos halutaan jonkin verran lihaksia kehittävää runttausta, sekä halutaan välttää liian suuria nopeuksia turvallisuuden vuoksi, niin tämä kyllä pienentää vaihteiden tuomaa etua. Pahimmissa nousuissa voi yksinkertaisesti taluttaa pyörää, jonka olen todennut monipuolistavan melkoisesti liikuntasuoritusta. Tässä bonuksena on erityisesti reitin maisemalliset tekijät.
Asiantuntijat ehkä myös yleistävät omia kokemuksiaan vammoista, joita ovat saaneet pyöräillessään paljon ja urheilullisesti. Tilanne on sama, kuin jos Carl Lewis tuomitsisi metsässä patikoinnin siksi että se ei sovellu pikajuoksuun.
Ehkäpä siis 3-7 vaihteinen riittää niille, jotka eivät tietoisesti ole alkaneet urheilijaksi.
Argumentteja vaihteista?
48
2462
Vastaukset
- Korjataanpa vähän
"...Ehkäpä siis 3-7 vaihteinen riittää niille, jotka eivät tietoisesti ole alkaneet urheilijaksi."
Järkeilysi menee seinään. :) Kun kilpaurheilijoille ja aktiivisesti liikuntaa harrastaville riittää 20 vaihdetta, niin vähemmän liikkuvat käyttävät yhä pyörissään 27 - 30 vaihdetta. Aktiiveilla on jopa maastopörissä yleistenyt kaksi ratata edessä, kun peruspyöriä myydään yhä kolmella eturattaalla.
Ajauksesi nopeudestakin menee aivan metsään. Liikenteen tulee olla halpaa, tehokasta ja nopeaa. Vain nuo kolme peruselementtiä ratkaisevat. Jos pyöräilyä aiotaan lisätä liikenne- ei liikuntamuotona, niin sen tulee olla nopeaa.
Pyörällä pääsee tasaisella ehkä neljää kumppiä ja alamäissä kuutta kymppiä. Suomlaiset liikennesuunnittelijat ovat suureksi osaksi täydellisiä idiootteja, jotka eivät yksinkertiasesti ymmärrä polkupyörän nopeuksia, vaikka niitä heille yritetään kuinka rautalangasta vääntää.
Vaaratilanteet johtuvat pääsääntöisesti älyttömästi suunnitelluista kevyenliikenteenratkaisuista, jossa pyöräilijät on laitettu samalle väylälle jalankulkijoiden kanssa. Homma voisi onnistua, jos jalankulkijat noudattaisivat liikennesääntöjä. Nyt niin ei ole, joten työmatkaliikenteessä on vaaratilanteita alvariinsa, joissa syyllinen on jalankulkija, mutta se ei ketään lohduta kun rysähtää.
Siis tuo KNS:n kirjoitushan oli jonkun provokaattoripellen juttuja. Kuka jaksaa vielä jauhaa noita.- Jymppä
"Järkeilysi menee seinään. :) Kun kilpaurheilijoille ja aktiivisesti liikuntaa harrastaville riittää 20 vaihdetta, niin vähemmän liikkuvat käyttävät yhä pyörissään 27 - 30 vaihdetta. Aktiiveilla on jopa maastopörissä yleistenyt kaksi ratata edessä, kun peruspyöriä myydään yhä kolmella eturattaalla." - Mielenkiintoista juttua, ja pakko nyt tuoda jotain omiakin ajatuksia ohjaustangon takaata.
Noista vaihteista. En ymmärrä, miksi ihan fiksutkin ihmiset puhuvat 27 ja 30 vaihteisista. Niitä vaihdevaihtoehtoja on esimerkiksi 3 7, tai 3 8.. Todellisuudessa vieläkin vähemmän, koska ketjut ja vaihteisto joutuvat kovaan rasitukseen, mikäli ketju joutuu kulkemaan suuressa kulmassa, esimerkiksi etuvaihtajan pienemmältä takavaihtan suurimmalle. Joten niitä rationaalisen ihmisen vaihteita ei ole edes sitä 3 7..
Sitten on vielä se merkillisyys, mitä en ole missään kuullut mietittävän. Ei ole ihmisen tehontuoton kannalta ihan sama, miten ne rattaat ovat aseteltu. Ensiöpuolella pitäisi olla iso ratas, ja toisiopuolella pieni, mikäli halutaan maksimitehoa. Kuitenkin ensiöpuolta pienennetään, kun etuvaihtajaan kolmen rattaan sijasta aletaan käyttämään kahta. Ei hyvä, vaikka periaatteessa välityssuhteen saisi samaksi muillakin konstruktioilla.
"Vaaratilanteet johtuvat pääsääntöisesti älyttömästi suunnitelluista kevyenliikenteenratkaisuista, jossa pyöräilijät on laitettu samalle väylälle jalankulkijoiden kanssa. Homma voisi onnistua, jos jalankulkijat noudattaisivat liikennesääntöjä. Nyt niin ei ole, joten työmatkaliikenteessä on vaaratilanteita alvariinsa, joissa syyllinen on jalankulkija, mutta se ei ketään lohduta kun rysähtää." - Tämä on ihan totta, ja arkipäivää.. Mutta usein luen lehdistä, missä kirjoitetaan, että pyörätiet pitäisi saada myös yksisuuntaisiksi. Tämä hämmästyttää..
Tunnistaako joku tässä ongelman? Itse en ole koskaan joutunut läheltäpiti tilanteeseen tällaisilla kaduilla, enkä edes nähnyt sellaista! En ole koskaan pitänyt sitä ongelmana, että samalla pyörätiellä kuljetaan molempiin suuntiin. Ja olen sentään aika helvatin kauan pyöräillyt, ja paljon myös näitä jaettuja pyörätie-jalkakäytäviä, jotka eivät siis ole yksisuuntaisia. Kuitenkin lehdissä nämä mainitaan niiksi kaikkein vaarallisimmiksi asioiksi pyöräilyn osalta. Itse sanoisin, että täyttä paskaa. Vaarallisinta on kääntyvä auto risteyksessä, toiseksi vaarallisinta jalankulkijat hölmöilemässä ja kolmanneksi vaarallisinta on noi molemmat samassa tilanteessa hölmöilemässä. - Tarkennusta vähän
Jymppä kirjoitti:
"Järkeilysi menee seinään. :) Kun kilpaurheilijoille ja aktiivisesti liikuntaa harrastaville riittää 20 vaihdetta, niin vähemmän liikkuvat käyttävät yhä pyörissään 27 - 30 vaihdetta. Aktiiveilla on jopa maastopörissä yleistenyt kaksi ratata edessä, kun peruspyöriä myydään yhä kolmella eturattaalla." - Mielenkiintoista juttua, ja pakko nyt tuoda jotain omiakin ajatuksia ohjaustangon takaata.
Noista vaihteista. En ymmärrä, miksi ihan fiksutkin ihmiset puhuvat 27 ja 30 vaihteisista. Niitä vaihdevaihtoehtoja on esimerkiksi 3 7, tai 3 8.. Todellisuudessa vieläkin vähemmän, koska ketjut ja vaihteisto joutuvat kovaan rasitukseen, mikäli ketju joutuu kulkemaan suuressa kulmassa, esimerkiksi etuvaihtajan pienemmältä takavaihtan suurimmalle. Joten niitä rationaalisen ihmisen vaihteita ei ole edes sitä 3 7..
Sitten on vielä se merkillisyys, mitä en ole missään kuullut mietittävän. Ei ole ihmisen tehontuoton kannalta ihan sama, miten ne rattaat ovat aseteltu. Ensiöpuolella pitäisi olla iso ratas, ja toisiopuolella pieni, mikäli halutaan maksimitehoa. Kuitenkin ensiöpuolta pienennetään, kun etuvaihtajaan kolmen rattaan sijasta aletaan käyttämään kahta. Ei hyvä, vaikka periaatteessa välityssuhteen saisi samaksi muillakin konstruktioilla.
"Vaaratilanteet johtuvat pääsääntöisesti älyttömästi suunnitelluista kevyenliikenteenratkaisuista, jossa pyöräilijät on laitettu samalle väylälle jalankulkijoiden kanssa. Homma voisi onnistua, jos jalankulkijat noudattaisivat liikennesääntöjä. Nyt niin ei ole, joten työmatkaliikenteessä on vaaratilanteita alvariinsa, joissa syyllinen on jalankulkija, mutta se ei ketään lohduta kun rysähtää." - Tämä on ihan totta, ja arkipäivää.. Mutta usein luen lehdistä, missä kirjoitetaan, että pyörätiet pitäisi saada myös yksisuuntaisiksi. Tämä hämmästyttää..
Tunnistaako joku tässä ongelman? Itse en ole koskaan joutunut läheltäpiti tilanteeseen tällaisilla kaduilla, enkä edes nähnyt sellaista! En ole koskaan pitänyt sitä ongelmana, että samalla pyörätiellä kuljetaan molempiin suuntiin. Ja olen sentään aika helvatin kauan pyöräillyt, ja paljon myös näitä jaettuja pyörätie-jalkakäytäviä, jotka eivät siis ole yksisuuntaisia. Kuitenkin lehdissä nämä mainitaan niiksi kaikkein vaarallisimmiksi asioiksi pyöräilyn osalta. Itse sanoisin, että täyttä paskaa. Vaarallisinta on kääntyvä auto risteyksessä, toiseksi vaarallisinta jalankulkijat hölmöilemässä ja kolmanneksi vaarallisinta on noi molemmat samassa tilanteessa hölmöilemässä.Siis vaihteita on 3*9=27 tai 2*10=20 jne. Eli eturattaiden määrä kertaa takarattaiden määrä on vaihteiden määrä, ei siis eturattaiden määrä plus takarattaiden määrä. Siinä Jymppä on oikeassa, ettei varsinkaan tripla eturattailla voi käyttää välttämättä pakan laitimmaisia takarattaita vastakkaiselta sivulta. Eli käyttökelpoisten vaihteiden määrä on pari pienempi.
Vaihteiden määrääkin tärkeämpi on yleensä niiden suhteet toisiinsa. Vaikka olisi 27 vaihdetta, mutta ne eivät sovi käytetylle nopeusalueelle, ei niistä ole hyötyä. Sen takia tiellä käytettävään pyörään kannattaa ottaa maantieosasarja, ei maastosarjaa. Maantiesarjoissa on nykyään 18-22 vaihdetta yleisesti. Jos pelkää liian kovia nousuja aluksi, niin kompakti kammet ovat ehkä oikea valinta. - Jymppä
Tarkennusta vähän kirjoitti:
Siis vaihteita on 3*9=27 tai 2*10=20 jne. Eli eturattaiden määrä kertaa takarattaiden määrä on vaihteiden määrä, ei siis eturattaiden määrä plus takarattaiden määrä. Siinä Jymppä on oikeassa, ettei varsinkaan tripla eturattailla voi käyttää välttämättä pakan laitimmaisia takarattaita vastakkaiselta sivulta. Eli käyttökelpoisten vaihteiden määrä on pari pienempi.
Vaihteiden määrääkin tärkeämpi on yleensä niiden suhteet toisiinsa. Vaikka olisi 27 vaihdetta, mutta ne eivät sovi käytetylle nopeusalueelle, ei niistä ole hyötyä. Sen takia tiellä käytettävään pyörään kannattaa ottaa maantieosasarja, ei maastosarjaa. Maantiesarjoissa on nykyään 18-22 vaihdetta yleisesti. Jos pelkää liian kovia nousuja aluksi, niin kompakti kammet ovat ehkä oikea valinta.Siis itse puhuin vähän oudosti kun nyt luin tuon omani uudestaan.
Mutta siis eihän se kertominen ole mistään kotoisin. Se ei pidä käytännössä paikkaansa, eikä laskemalla teoriassakaan.
Eli 3*4 ei ole sama välityssuhde oikeasti kuin 2*6. Joten kannattaa ennemmin valita tuo 3*4, koska ensiöpuolella (moottorin puoli [kammet]) kannattaa olla mahdollisimman suuri aina, ja tuossa ketjut myös kulkevat suoremmassa linjassa, joka aiheuttaa vähemmän sortoa, joka pienentää ketjun lenkkien hankaamista rattaisiin. Joten siis todellakaan käyttökelpoisia vaihdelukuja ei voi laskea tuolla kertolaskutyylillä.. Jo ihan siitä syystä, että esimerkiksi 3*7 vaihteistosta on vaikea saada sitä vaihdetta 19 kytkettyä (kuin myös 11, 13 ja 16).
Joten siis etuvaihtajalla kannattaa aina joka tilanteessa olla mahdollisimman suuret rattaat. Toki maastopyörissä se on käytännössä mahdotonta, koska se on ensimmäinen osa, joka tössää kiinni. Ja paljon fillareissa merkitsee myös ulkonäkö. Enkä itsekään sellaista viritystä haluaisi, mutta kun täällä kovin noista tehoista yms. puhuttiin. - Pomppukeppi
Jymppä kirjoitti:
Siis itse puhuin vähän oudosti kun nyt luin tuon omani uudestaan.
Mutta siis eihän se kertominen ole mistään kotoisin. Se ei pidä käytännössä paikkaansa, eikä laskemalla teoriassakaan.
Eli 3*4 ei ole sama välityssuhde oikeasti kuin 2*6. Joten kannattaa ennemmin valita tuo 3*4, koska ensiöpuolella (moottorin puoli [kammet]) kannattaa olla mahdollisimman suuri aina, ja tuossa ketjut myös kulkevat suoremmassa linjassa, joka aiheuttaa vähemmän sortoa, joka pienentää ketjun lenkkien hankaamista rattaisiin. Joten siis todellakaan käyttökelpoisia vaihdelukuja ei voi laskea tuolla kertolaskutyylillä.. Jo ihan siitä syystä, että esimerkiksi 3*7 vaihteistosta on vaikea saada sitä vaihdetta 19 kytkettyä (kuin myös 11, 13 ja 16).
Joten siis etuvaihtajalla kannattaa aina joka tilanteessa olla mahdollisimman suuret rattaat. Toki maastopyörissä se on käytännössä mahdotonta, koska se on ensimmäinen osa, joka tössää kiinni. Ja paljon fillareissa merkitsee myös ulkonäkö. Enkä itsekään sellaista viritystä haluaisi, mutta kun täällä kovin noista tehoista yms. puhuttiin."Joten siis etuvaihtajalla kannattaa aina joka tilanteessa olla mahdollisimman suuret rattaat"
Olet jotenkin ihan hukassa koko vaihteiden ideassa. Vaihteiden idea ei ole saada aikaan sitä kaikkein suurinta välitystä vaan että niillä saadaan aikaan sellainen välitys joka on siinä tilanteessa se sopivin. On ihan sama miten välitys saadaan aikaan, eli mikä on eturattaan tai takarattaan koko. Välityssuhde muodostuu aina molempien yhteisvaikutuksesta ja siinä ei ole väliä, miten se muodostetaan. Toki ketju ei saa mennä ihan ristyiin mutta se onkin sitten se ainoa rajoitus.
Ja mitä enemmän meillä on etu ja takarattaita, sen enemmän meillä on käyttökelpoisia välityksiä eri tilanteisiin, siis sellaisia joissa poljinnopeus voidaan pitää riittävänä niin että polkeminen ei ole ihan runttaamista. On ihan epäolennaista kuinka paljon meillä on laskennallisesti vaihteita. Pääasia että ne sopivat siihen käyttöön johon pyörää käytetään ja niitä on siihen riittävän paljon.
Vaihteiden määrä ja välitykset pitää siis valita pyörän käytön mukaan. Kaupunkiin kaupunkiin sopivia välityksiä ja vähemmän, maantielle hieman enemmän ja kovempiin nopeuksiin sopivia ja maastoon niin todella raskaisiin paikkoihin kuin sitten nopeampaankin ajoon sopivia. Ei siis ole olemassa mitään oikeaa määrää vaihteita. Se riippuu aina pyörästä, käyttötarkoituksesta kuin polkijasta ja hänen kunnostaan. - Jymppä
Pomppukeppi kirjoitti:
"Joten siis etuvaihtajalla kannattaa aina joka tilanteessa olla mahdollisimman suuret rattaat"
Olet jotenkin ihan hukassa koko vaihteiden ideassa. Vaihteiden idea ei ole saada aikaan sitä kaikkein suurinta välitystä vaan että niillä saadaan aikaan sellainen välitys joka on siinä tilanteessa se sopivin. On ihan sama miten välitys saadaan aikaan, eli mikä on eturattaan tai takarattaan koko. Välityssuhde muodostuu aina molempien yhteisvaikutuksesta ja siinä ei ole väliä, miten se muodostetaan. Toki ketju ei saa mennä ihan ristyiin mutta se onkin sitten se ainoa rajoitus.
Ja mitä enemmän meillä on etu ja takarattaita, sen enemmän meillä on käyttökelpoisia välityksiä eri tilanteisiin, siis sellaisia joissa poljinnopeus voidaan pitää riittävänä niin että polkeminen ei ole ihan runttaamista. On ihan epäolennaista kuinka paljon meillä on laskennallisesti vaihteita. Pääasia että ne sopivat siihen käyttöön johon pyörää käytetään ja niitä on siihen riittävän paljon.
Vaihteiden määrä ja välitykset pitää siis valita pyörän käytön mukaan. Kaupunkiin kaupunkiin sopivia välityksiä ja vähemmän, maantielle hieman enemmän ja kovempiin nopeuksiin sopivia ja maastoon niin todella raskaisiin paikkoihin kuin sitten nopeampaankin ajoon sopivia. Ei siis ole olemassa mitään oikeaa määrää vaihteita. Se riippuu aina pyörästä, käyttötarkoituksesta kuin polkijasta ja hänen kunnostaan."Olet jotenkin ihan hukassa koko vaihteiden ideassa. Vaihteiden idea ei ole saada aikaan sitä kaikkein suurinta välitystä vaan että niillä saadaan aikaan sellainen välitys joka on siinä tilanteessa se sopivin. On ihan sama miten välitys saadaan aikaan, eli mikä on eturattaan tai takarattaan koko. Välityssuhde muodostuu aina molempien yhteisvaikutuksesta ja siinä ei ole väliä, miten se muodostetaan. Toki ketju ei saa mennä ihan ristyiin mutta se onkin sitten se ainoa rajoitus." - Sinä olet asiassasi oikeassa, muttet ymmärrä, että moottorin puolella on etua isosta rattaasta, vaikka muunkinlaisilla konstruktioilla saataisiin aikaan sama välityssuhde. Kyse ei siis ole pelkästään mistään suurimmasta mahdollisesta välityssuhteesta, tai sen eduista, vaan se, että millainen konstruktio on aina muita konstruktioita parempi. Ja tällainen on nimenomaan se, että moottorin puolella on se iso ratastus. Tähän ei siis vaikuta se lopullinen haluttu välityssuhde mitenkään.
Ja tietysti vaihteistolla halutaan saada sellainen välityssuhde, joka mahdollisimman hyvin mahdollistaa/toteuttaa sen, että vetovoimakäyrää pystytään seuraamaan. Mutta on siis harhauttavaa puhua 21 vaihteisista yms. koska tällaisia ei ole oikeasti olemassa. Pitäisikö siis terminologiaa kehittää, vai onko tämä nykyinen jonkun mielestä hyvä, kuvaava ja tarkka? - Pomppukeppi
Jymppä kirjoitti:
"Olet jotenkin ihan hukassa koko vaihteiden ideassa. Vaihteiden idea ei ole saada aikaan sitä kaikkein suurinta välitystä vaan että niillä saadaan aikaan sellainen välitys joka on siinä tilanteessa se sopivin. On ihan sama miten välitys saadaan aikaan, eli mikä on eturattaan tai takarattaan koko. Välityssuhde muodostuu aina molempien yhteisvaikutuksesta ja siinä ei ole väliä, miten se muodostetaan. Toki ketju ei saa mennä ihan ristyiin mutta se onkin sitten se ainoa rajoitus." - Sinä olet asiassasi oikeassa, muttet ymmärrä, että moottorin puolella on etua isosta rattaasta, vaikka muunkinlaisilla konstruktioilla saataisiin aikaan sama välityssuhde. Kyse ei siis ole pelkästään mistään suurimmasta mahdollisesta välityssuhteesta, tai sen eduista, vaan se, että millainen konstruktio on aina muita konstruktioita parempi. Ja tällainen on nimenomaan se, että moottorin puolella on se iso ratastus. Tähän ei siis vaikuta se lopullinen haluttu välityssuhde mitenkään.
Ja tietysti vaihteistolla halutaan saada sellainen välityssuhde, joka mahdollisimman hyvin mahdollistaa/toteuttaa sen, että vetovoimakäyrää pystytään seuraamaan. Mutta on siis harhauttavaa puhua 21 vaihteisista yms. koska tällaisia ei ole oikeasti olemassa. Pitäisikö siis terminologiaa kehittää, vai onko tämä nykyinen jonkun mielestä hyvä, kuvaava ja tarkka?"Mutta on siis harhauttavaa puhua 21 vaihteisista yms. koska tällaisia ei ole oikeasti olemassa. Pitäisikö siis terminologiaa kehittää, vai onko tämä nykyinen jonkun mielestä hyvä, kuvaava ja tarkka?
En ymmärrä miten vaihteiden määrä voitaisiin oikeasti määrittää helposti jotenkin "oikeammin". Nykyinen käytäntö sanoo sen, miten paljon erilaisia taka- ja eturattaiden yhdistelmiä on (ainakin teoreettisesti) olemassa. Se, miten monta niistä on oikeasti käyttökelpoisia tai onko osa niistä käytännössä samoja, on minusta epäoleellista. Todelliset välityssuhteet riippuvat kuitenkin aina niin takapakasta, eturattaista kuin rengaskoostakin. Joten sen eksakti ilmaiseminen vaatii aina paljon enemmän selittelyä ja asiaan perehtymistä. Suurimmalle osalle maallikoista ne ovat ihan hepreaa joten 21-vaihdetta on antaa heille joka tapauksessa jonkinlaisen kuvan siitä minkälainen on pyörän vaihdesysteemi. - Jymppä
Pomppukeppi kirjoitti:
"Mutta on siis harhauttavaa puhua 21 vaihteisista yms. koska tällaisia ei ole oikeasti olemassa. Pitäisikö siis terminologiaa kehittää, vai onko tämä nykyinen jonkun mielestä hyvä, kuvaava ja tarkka?
En ymmärrä miten vaihteiden määrä voitaisiin oikeasti määrittää helposti jotenkin "oikeammin". Nykyinen käytäntö sanoo sen, miten paljon erilaisia taka- ja eturattaiden yhdistelmiä on (ainakin teoreettisesti) olemassa. Se, miten monta niistä on oikeasti käyttökelpoisia tai onko osa niistä käytännössä samoja, on minusta epäoleellista. Todelliset välityssuhteet riippuvat kuitenkin aina niin takapakasta, eturattaista kuin rengaskoostakin. Joten sen eksakti ilmaiseminen vaatii aina paljon enemmän selittelyä ja asiaan perehtymistä. Suurimmalle osalle maallikoista ne ovat ihan hepreaa joten 21-vaihdetta on antaa heille joka tapauksessa jonkinlaisen kuvan siitä minkälainen on pyörän vaihdesysteemi.Itse taas väitän, että puhekielen termi kolme_kertaa_seiska kertoisi perusihmiselle enemmän kuin 21 vaihteinen.. Moni luulee, että vaihteita on 21, vaikka tämä ei siis pidä paikkaansa. No toki tuosta kolme_kertaa_seiskastakin tulee 21, mutta se kertoo siitä konstruktiosta. Ja kertoopa vielä jopa enemmän kuin 21 (kertoo miten siihen on päädytty).
Esimerkiksi 3*7 vaihteita on oikeasti 1,2,3,4,5,6,7,8,9,10,12,14,15,18,21.. Siis yhteensä 15 välityssuhdetta. Voitaisiinko puhua 15 vaihteisesta? Mielestäni totuudenmukaisempaa se olisi. Toki kuulostaa hullulta korvaan, kun on totuttu jo 21 vaihteisiin yms.
Ja eikös se eksakti ilmaisu ole sellainen, joka säästää henkilön selittelyn vaivalta? Toki nuo minunkaan ilmaisut mitään eksakteja tai hyviä ole.. - Pomppukeppi
Jymppä kirjoitti:
Itse taas väitän, että puhekielen termi kolme_kertaa_seiska kertoisi perusihmiselle enemmän kuin 21 vaihteinen.. Moni luulee, että vaihteita on 21, vaikka tämä ei siis pidä paikkaansa. No toki tuosta kolme_kertaa_seiskastakin tulee 21, mutta se kertoo siitä konstruktiosta. Ja kertoopa vielä jopa enemmän kuin 21 (kertoo miten siihen on päädytty).
Esimerkiksi 3*7 vaihteita on oikeasti 1,2,3,4,5,6,7,8,9,10,12,14,15,18,21.. Siis yhteensä 15 välityssuhdetta. Voitaisiinko puhua 15 vaihteisesta? Mielestäni totuudenmukaisempaa se olisi. Toki kuulostaa hullulta korvaan, kun on totuttu jo 21 vaihteisiin yms.
Ja eikös se eksakti ilmaisu ole sellainen, joka säästää henkilön selittelyn vaivalta? Toki nuo minunkaan ilmaisut mitään eksakteja tai hyviä ole..Itsekin pidän tuota 3x7 parempana mutta en kyllä ole varma onko se sen parempi. Sekin kertoo vain teoreettisen vaihdemäärän, ei todellista.
Tai oikeastaan nyt meillä menee vähän termit sekaisin. 3x7 yhdistelmällä meillä on toki teoreettisesti nimenomaan 21 vaihdetta, mutta eri välityksiä ei niin paljon. Vaihteella kun voidaan ymmärtää ihan konkreettisesti ne fyysiset voimansiirron osat, ei vain niiden tarjoamia välityksiä.
Todellinen välitysmäärä ei sekään ole minusta asia jonka voisi lonkalta heittää. Todellisten eri välitysten määrä on aina riippuvainen niin etu- ja takarattaiden hammasmääristä (joillain yhdistelmillä voi tulla enemmän ihan samoja välityksiä kuin toisilla yhdistelmillä) ja siitä milloin ketju on jo liian vinossa (osittain tulkinnanvarainen kysymys) ja myös etuvaihtajan häkin säädöistä (milloin vinossa oleva ketju hankaa siihen). Se on siis aivan pyörä- ja jopa säätökohtainen asia jota ei siksi oikein voi käyttää yleisnimityksenä vaihdemäärälle.
- KN$
"Pyörällä pääsee tasaisella ehkä neljää kumppiä ja alamäissä kuutta kymppiä. Suomlaiset liikennesuunnittelijat ovat suureksi osaksi täydellisiä idiootteja, jotka eivät yksinkertiasesti ymmärrä polkupyörän nopeuksia, vaikka niitä heille yritetään kuinka rautalangasta vääntää."
Ohhoh! Mahtaako tuollaisia nopeuksia kulkevat pystypyörät olla koskaan turvallisia?
http://gamma.nic.fi/~tapioo/trike.html
"80 % onnettomuuksista tapahtuu ilman toista osapuolta."
Siis jalankulkijoiden syyttämisesi menee seinään. :)
Ehkä pikaliikenne pitäisi aloittaa tästä Aerorideristä.
http://www.aerorider.com/en/sunrider.html- Korjataan yhä
Vähän realismia noihin nopeuksiin!!! Hiljaisella pk-lenkillä 30 kymppiä tasaisella on ihan normaali ja alamäissä täällä pääkaupunkiseudulla on useita paikkoja, joissa rullaillen mennään melkein 60km/h. GPS:n mukaan Meikussakin on mäki, joissa rullaillen ollaan pitkälti päälle 50km/h. Olisi kiva, jos liikennesuunnittelijat edes kerran kävisivät pyörän päällä. Voisi elämän realliteetit valjeta.
En pidä suomalaisia liikennesuunnittelijoita kovinkaan ammattaitoisina. Sen verran paljon tulee typeriä, vain suunnittelupöydän takaa johtuvia, virheitä sekä auto- että pyöräliikenteen väylille. Surkuhupaisaksi juttu muuttuu, kun Finnoon liikenneympyrän tapaiset suunnittelun kukkaset saavat palkintoja. Ikäväksi asian tekee se, että kevyenliikenteen osalta ympyrä ei pelkästään ole huono, vaan myös vaarallinen.
Mitä turvallisuuteen tulee, niin hyvälatuinen pyörä on turvallinen. Halpisrungoissa voi olla ongelmia hallitsemattoman resonanssin kanssa. Resonoiva pyörä lähtee lapasesta.
Jalankulkijoita voi syyttää ihan hyvästä syystä! Autoilijan ei tarvitse olettaa tiellä, että jjoku jalankulkija pomppaa holtittomasti keskelle tietä koska tahansa. Samat jalankulkijat poukkoilevat täysin ilman mitään tolkkua, käsitystä liikennesäännöistä tai edes itsesuojeluvaistoa pitkin ja poikin kevyenliikenteenväyliä.
Siinä olet ehkä oikeassa, että kelvottomat liikennesuunnittelijat ovat suurempi vaara kuin typerät jalankulkijat. Pääkaupunkiseutulaiset käykääpä ajamassa uusi Turun motarin suuntainen katuhässäkkä Joel Rundtin tie - Gallen-Kalelan tie. Ei ole paljoa päätä suunnittelijalla pakottanut, kun on tuon hengenvaarallisen virityksen tehnyt!!! Tyypillisesti paikka, joka on heti turvallinen, kun pyörätiemerkit otetaan pois. - inssi'
Korjataan yhä kirjoitti:
Vähän realismia noihin nopeuksiin!!! Hiljaisella pk-lenkillä 30 kymppiä tasaisella on ihan normaali ja alamäissä täällä pääkaupunkiseudulla on useita paikkoja, joissa rullaillen mennään melkein 60km/h. GPS:n mukaan Meikussakin on mäki, joissa rullaillen ollaan pitkälti päälle 50km/h. Olisi kiva, jos liikennesuunnittelijat edes kerran kävisivät pyörän päällä. Voisi elämän realliteetit valjeta.
En pidä suomalaisia liikennesuunnittelijoita kovinkaan ammattaitoisina. Sen verran paljon tulee typeriä, vain suunnittelupöydän takaa johtuvia, virheitä sekä auto- että pyöräliikenteen väylille. Surkuhupaisaksi juttu muuttuu, kun Finnoon liikenneympyrän tapaiset suunnittelun kukkaset saavat palkintoja. Ikäväksi asian tekee se, että kevyenliikenteen osalta ympyrä ei pelkästään ole huono, vaan myös vaarallinen.
Mitä turvallisuuteen tulee, niin hyvälatuinen pyörä on turvallinen. Halpisrungoissa voi olla ongelmia hallitsemattoman resonanssin kanssa. Resonoiva pyörä lähtee lapasesta.
Jalankulkijoita voi syyttää ihan hyvästä syystä! Autoilijan ei tarvitse olettaa tiellä, että jjoku jalankulkija pomppaa holtittomasti keskelle tietä koska tahansa. Samat jalankulkijat poukkoilevat täysin ilman mitään tolkkua, käsitystä liikennesäännöistä tai edes itsesuojeluvaistoa pitkin ja poikin kevyenliikenteenväyliä.
Siinä olet ehkä oikeassa, että kelvottomat liikennesuunnittelijat ovat suurempi vaara kuin typerät jalankulkijat. Pääkaupunkiseutulaiset käykääpä ajamassa uusi Turun motarin suuntainen katuhässäkkä Joel Rundtin tie - Gallen-Kalelan tie. Ei ole paljoa päätä suunnittelijalla pakottanut, kun on tuon hengenvaarallisen virityksen tehnyt!!! Tyypillisesti paikka, joka on heti turvallinen, kun pyörätiemerkit otetaan pois.Pistetään vaan realismia nopeuksiin. Jos reitillä on vähänkin mäkiä, niin todellinen keskinopeus työmatkapyöräilijällä on n. 24 km/h, alamäessä reilut 40 km/h. Ja noilla nopeuksilla voi ajaa kohtuullisen turvallisesti myös kevyen liikenteen väylillä.
Mitä tulee sitten vaiheisiin, niin 7 vaihdetta riittää mainiosti 80 %:lle pyöräilijöistä. Minullakin on 24-vaihteine, mutta eihän siinä oikeasti ole kuin ehkä 14-15 erilaista välitystä. Sehän menee niin, että esim. 1- tai 3-eturattaalla jää kaksi vastakkaisen puolen reunimmaista pois ja 2-vaihteella jää reunimmaiset, eli teoriassa 3x6 vaihdetta. En ole laskenut hampaiden lukumäärää, mutta varmaan noistakin vielä osa mennee päällekkäin. Ja 3-8 vaihdetta en reilun 6000 km:n ajamisen aikana ole käyttänyt kuin muutamalla kilometrillä. - Korjataan yhä
inssi' kirjoitti:
Pistetään vaan realismia nopeuksiin. Jos reitillä on vähänkin mäkiä, niin todellinen keskinopeus työmatkapyöräilijällä on n. 24 km/h, alamäessä reilut 40 km/h. Ja noilla nopeuksilla voi ajaa kohtuullisen turvallisesti myös kevyen liikenteen väylillä.
Mitä tulee sitten vaiheisiin, niin 7 vaihdetta riittää mainiosti 80 %:lle pyöräilijöistä. Minullakin on 24-vaihteine, mutta eihän siinä oikeasti ole kuin ehkä 14-15 erilaista välitystä. Sehän menee niin, että esim. 1- tai 3-eturattaalla jää kaksi vastakkaisen puolen reunimmaista pois ja 2-vaihteella jää reunimmaiset, eli teoriassa 3x6 vaihdetta. En ole laskenut hampaiden lukumäärää, mutta varmaan noistakin vielä osa mennee päällekkäin. Ja 3-8 vaihdetta en reilun 6000 km:n ajamisen aikana ole käyttänyt kuin muutamalla kilometrillä.Keskinopeuden suhteen olet oikeassa, mutta tuon alamäen suhteen väärässä. GPS:n mukaan fixilläkin viimeksi töissä käydessäni suurin hetkellinen nopeus Helsingin keskustassa oli yli 50km/h. Käytännössä keskinopeus jää lukuisten pysähdysten takia kaupungissa reippaasti alle 20km/h.
Oleellista onkin, ettei kevyenliikenteenväyliä voi suunnitella keskinopeuden mukaan. Ne tulee suunnitella tietysti kulloisessakin paikassa muodostuvan hetkellisen nopeuden mukaan. Tätä eivät suomalaiset, kelvottomat, puusilmäiset liikennesuunnittelijat ymmärrä. Uusillakin tieosuuksilla suunnittelutyö on täysin kelvotonta. Käykää ajamassa vaikka Turun motarin eteläpuolta Kehä I:ltä Helsinkiin päin!
Vaihteiden osalta olet oikeassa. Päätellen vaihteiden lukumäärästä, sinulla on joku vanha maasto-osasarja pyörässäsi? Sellainen on täysin sopimaton tielle, joten näennäisesti suuresta vaihteiden määrästä on käytössä vain muutama. Itselläni on 2*10 vaihdetta ja kaikki käytössä. - inssi'
Korjataan yhä kirjoitti:
Keskinopeuden suhteen olet oikeassa, mutta tuon alamäen suhteen väärässä. GPS:n mukaan fixilläkin viimeksi töissä käydessäni suurin hetkellinen nopeus Helsingin keskustassa oli yli 50km/h. Käytännössä keskinopeus jää lukuisten pysähdysten takia kaupungissa reippaasti alle 20km/h.
Oleellista onkin, ettei kevyenliikenteenväyliä voi suunnitella keskinopeuden mukaan. Ne tulee suunnitella tietysti kulloisessakin paikassa muodostuvan hetkellisen nopeuden mukaan. Tätä eivät suomalaiset, kelvottomat, puusilmäiset liikennesuunnittelijat ymmärrä. Uusillakin tieosuuksilla suunnittelutyö on täysin kelvotonta. Käykää ajamassa vaikka Turun motarin eteläpuolta Kehä I:ltä Helsinkiin päin!
Vaihteiden osalta olet oikeassa. Päätellen vaihteiden lukumäärästä, sinulla on joku vanha maasto-osasarja pyörässäsi? Sellainen on täysin sopimaton tielle, joten näennäisesti suuresta vaihteiden määrästä on käytössä vain muutama. Itselläni on 2*10 vaihdetta ja kaikki käytössä.En tiedä, mikä osasarja pyörässäni on enkä paljon välitäkään. Merkillä ei ole mitään merkitystä minulle. Pyörä on Bikeplanetista vajaa 4 vuotta sitten ostettu Crescentin hybridi. Silloin olisi saanut lukon kaupantekijäisiksi, mutta valitsin tarakan. Siinä on paljon miellyttävämpi kuljettaa mm. vaihtovaatteita kuin selkärepussa, jota monet näkyvät harrastavan. Hyvä peli ainakin minulle. Ei haittaa pysty ajoasento, vaikka työmatka on 16 km suuntaansa. Suurin osa ajoista (likemmäs 7000 km) on tullut tuosta. Kuten aiemmin totesin 3-8 vaihde on lähes käyttämätön eli seuraavassa (siis ensimmäisessä) isossa huollossa vaihdatan taakse isomman pakan.
Minulla on aika hyvin kalibroitu matkamittari pyörässäni. Ainakin matkan se mittaa alle 1 %:n tarkkuudella oikein. Kyllä minulla loppuu uskallus taajamassa ennen kuin nopeus ylittää 50 km/h. Joskus maantiellä on mennyt lujempaa hyvässä alamäessä. Mutta erittäin harvoin. - Kuten huomaat
inssi' kirjoitti:
En tiedä, mikä osasarja pyörässäni on enkä paljon välitäkään. Merkillä ei ole mitään merkitystä minulle. Pyörä on Bikeplanetista vajaa 4 vuotta sitten ostettu Crescentin hybridi. Silloin olisi saanut lukon kaupantekijäisiksi, mutta valitsin tarakan. Siinä on paljon miellyttävämpi kuljettaa mm. vaihtovaatteita kuin selkärepussa, jota monet näkyvät harrastavan. Hyvä peli ainakin minulle. Ei haittaa pysty ajoasento, vaikka työmatka on 16 km suuntaansa. Suurin osa ajoista (likemmäs 7000 km) on tullut tuosta. Kuten aiemmin totesin 3-8 vaihde on lähes käyttämätön eli seuraavassa (siis ensimmäisessä) isossa huollossa vaihdatan taakse isomman pakan.
Minulla on aika hyvin kalibroitu matkamittari pyörässäni. Ainakin matkan se mittaa alle 1 %:n tarkkuudella oikein. Kyllä minulla loppuu uskallus taajamassa ennen kuin nopeus ylittää 50 km/h. Joskus maantiellä on mennyt lujempaa hyvässä alamäessä. Mutta erittäin harvoin.Eli sinulle on myyty käyttöösi täysin sopimattomalla osasarjalla oleva pyörä! Hyvin tyypillistä valitettavasti. Työmatkakäyttöön kannattaa ottaa lähes aina maantiesarja (Tiagra, Mirage, 105, Veloce, jne), ei maastosarjaa (Deore tms.). Ihan niinkuin tuossa annat ymmärtää.
- Kusetettu on!
inssi' kirjoitti:
En tiedä, mikä osasarja pyörässäni on enkä paljon välitäkään. Merkillä ei ole mitään merkitystä minulle. Pyörä on Bikeplanetista vajaa 4 vuotta sitten ostettu Crescentin hybridi. Silloin olisi saanut lukon kaupantekijäisiksi, mutta valitsin tarakan. Siinä on paljon miellyttävämpi kuljettaa mm. vaihtovaatteita kuin selkärepussa, jota monet näkyvät harrastavan. Hyvä peli ainakin minulle. Ei haittaa pysty ajoasento, vaikka työmatka on 16 km suuntaansa. Suurin osa ajoista (likemmäs 7000 km) on tullut tuosta. Kuten aiemmin totesin 3-8 vaihde on lähes käyttämätön eli seuraavassa (siis ensimmäisessä) isossa huollossa vaihdatan taakse isomman pakan.
Minulla on aika hyvin kalibroitu matkamittari pyörässäni. Ainakin matkan se mittaa alle 1 %:n tarkkuudella oikein. Kyllä minulla loppuu uskallus taajamassa ennen kuin nopeus ylittää 50 km/h. Joskus maantiellä on mennyt lujempaa hyvässä alamäessä. Mutta erittäin harvoin.Myyjä on ns. pissinyt silmään. ;) Sulle on myyty hybridi. :D
- inssi'
Kuten huomaat kirjoitti:
Eli sinulle on myyty käyttöösi täysin sopimattomalla osasarjalla oleva pyörä! Hyvin tyypillistä valitettavasti. Työmatkakäyttöön kannattaa ottaa lähes aina maantiesarja (Tiagra, Mirage, 105, Veloce, jne), ei maastosarjaa (Deore tms.). Ihan niinkuin tuossa annat ymmärtää.
Mitä tarkoitat: "täysin sopimattomalla osasarjalla". Kuten kirjoitin, minulla on ollut käytössä kaikki muut vaihteet, paitsi 3-8 vaihde. Mikä siitä siis tekee täysin sopimattoman.
Hybridi on minun tarkoituksiini oikeastaan ainut sopiva, koska joudun työmatkoilla ja muulloinkin ajamaan myös soratiellä. Onnistuuko tuo maantiepyörällä. Lisäksi suuri osa pyöräteistä/kevyen liikenteen väylästä on ajoittain huonompipintaista kuin sora. En ole koskaan nähnyt maantiepyörässä tarakkaa, saako niihin sellaisia. Minulle se on ehdoton. Ajoasento ei ainakaan minun pyörässäni käy minkään päälle. Minulle ei myyty hybridiä, ostin sen ihan itse.
Tarkoitukseni ei ole joka kerta yrittää uutta reittiennätystä. Tarkoitukseni on ainoastaan säästää rahaa, luontoa ja itseäni. Siksi ajan työmatkat (16 km suuntaansa) touko-syyskuussa hyvillä keleillä polkupyörällä. Jos aamulla sataa vettä, niin lähden autolla. Tänä vuonna ei ole vielä vapun jälkeen aamuisin meillä vettä monesti satanut. Kilometrejä on tullut siis ihan mukavasti. - Kuten huomaat
inssi' kirjoitti:
Mitä tarkoitat: "täysin sopimattomalla osasarjalla". Kuten kirjoitin, minulla on ollut käytössä kaikki muut vaihteet, paitsi 3-8 vaihde. Mikä siitä siis tekee täysin sopimattoman.
Hybridi on minun tarkoituksiini oikeastaan ainut sopiva, koska joudun työmatkoilla ja muulloinkin ajamaan myös soratiellä. Onnistuuko tuo maantiepyörällä. Lisäksi suuri osa pyöräteistä/kevyen liikenteen väylästä on ajoittain huonompipintaista kuin sora. En ole koskaan nähnyt maantiepyörässä tarakkaa, saako niihin sellaisia. Minulle se on ehdoton. Ajoasento ei ainakaan minun pyörässäni käy minkään päälle. Minulle ei myyty hybridiä, ostin sen ihan itse.
Tarkoitukseni ei ole joka kerta yrittää uutta reittiennätystä. Tarkoitukseni on ainoastaan säästää rahaa, luontoa ja itseäni. Siksi ajan työmatkat (16 km suuntaansa) touko-syyskuussa hyvillä keleillä polkupyörällä. Jos aamulla sataa vettä, niin lähden autolla. Tänä vuonna ei ole vielä vapun jälkeen aamuisin meillä vettä monesti satanut. Kilometrejä on tullut siis ihan mukavasti.- Tielle maantiesarja, välitykset osuvat kohdalleen, eikä jää käyttämättömiä vaihteita.
- Tiellä maantiepyörä on mukavampi ajettava. Jos ajat ympäri vuoden, niin crossari, johon saa sekä lokarit että nastat yhtaikaa.
Säästät itseäsi, kun pyörä on mukavampi ajettava. - inssi'
Kuten huomaat kirjoitti:
- Tielle maantiesarja, välitykset osuvat kohdalleen, eikä jää käyttämättömiä vaihteita.
- Tiellä maantiepyörä on mukavampi ajettava. Jos ajat ympäri vuoden, niin crossari, johon saa sekä lokarit että nastat yhtaikaa.
Säästät itseäsi, kun pyörä on mukavampi ajettava.Mitä tarkoitat: "tielle maantiesarja". Jos 24:stä teoreettisesta yksi ei osu kohdalleen, niin voitko taata, että jostain löytyy sarja, jossa tuo viimeinenkin on oikein. Sitäpaitsi tuo yhden vaihteen käyttämättömyys johtuu siitä, että reisissä ei riitä jerkku. Jos minulla olisi maantiesarja, niin lisääntyisikö jerkku reisissä samalla.
Luitko, millaisia teitä pitkin ajan. Onko maantiepyörä mielestäsi oikea ratkaisu noille teille. En aja ympäri vuoden, ajan touko-syyskuussa. Hiihdän talvella. Rospuuttoaikana lojun sohvalla tai puuhailen pihamaalla. - Tarkennetaan vielä
inssi' kirjoitti:
Mitä tarkoitat: "tielle maantiesarja". Jos 24:stä teoreettisesta yksi ei osu kohdalleen, niin voitko taata, että jostain löytyy sarja, jossa tuo viimeinenkin on oikein. Sitäpaitsi tuo yhden vaihteen käyttämättömyys johtuu siitä, että reisissä ei riitä jerkku. Jos minulla olisi maantiesarja, niin lisääntyisikö jerkku reisissä samalla.
Luitko, millaisia teitä pitkin ajan. Onko maantiepyörä mielestäsi oikea ratkaisu noille teille. En aja ympäri vuoden, ajan touko-syyskuussa. Hiihdän talvella. Rospuuttoaikana lojun sohvalla tai puuhailen pihamaalla.Omasta kokemuksesta voin vakuuttaa, että maantiepyörä on sinulle oikea vaihtoehto. Vähän ihmetyttää, miksi sinulle on myyty jotain muuta. Ei oikein vaikuta asiantuntevalta myyjältä, tai sittenn ostajana et ole kertonut tarvettasi selkeästi. Jälkimmäiseen en oikein usko (vrt. nimimerkkisi).
Itselläni on ollut yhtä aikaa sekä maantiepyörä että hybridi. Parin vuoden jälkeen myin hybridin pois, koska sille ei tullut lenkkejä kuin silloin kun maantiepyöräni oli huollossa. Varastosta otti automaattisesti työmatkalle ja lenkille sen paremman, mukavamman pyörän.
Kilpapyörä on väärä valinta käyttöösi, tarvitset rennomman ajoasennon. Bikeplanetillakin on ollut edustuksia, joista olisi löytynyt edullisia, paljon fiksumpia pyöriä sinulle. Esimerkiksi Bianchin Via Nirone saattaisi sopia hyvin. Se ei ole kilpapyörä, vaan rento lenkkipyörä.
Jos innostut ostamaan uutta maantiepyörää, niin muutama neuvo:
- mene liikkeeseen, jossa ymmärretään polkupyöriä
- älä osta tuohon käyttöön mitään kisatykkiä vaan
- sellainen, jossa emäputki on vähän normaalia pidempi
- antaen kilpapyörää rennomman asennon
- kuitua ainakin etuhaarukka, todella mukavat teräsrunkopyörät ovat kalliita
- välityksistä kannattaa keskustella osaavan myyjän kanssa
- kompaktikammet ehkä
- jos tarvitset lokarit, niin pikakiinitteiset saa lähes kaikkiin maantiepyöriin
- itselläni on pikakiinitteinen tavarateline työmatkoja varten (Topeak)
- sellaisiin saa niihin suunniteltuja laukkuja
Ps. Hiihto ja pyöräily kuntoilun peruslajeina on oiva yhdistelmä! - inssi'
Tarkennetaan vielä kirjoitti:
Omasta kokemuksesta voin vakuuttaa, että maantiepyörä on sinulle oikea vaihtoehto. Vähän ihmetyttää, miksi sinulle on myyty jotain muuta. Ei oikein vaikuta asiantuntevalta myyjältä, tai sittenn ostajana et ole kertonut tarvettasi selkeästi. Jälkimmäiseen en oikein usko (vrt. nimimerkkisi).
Itselläni on ollut yhtä aikaa sekä maantiepyörä että hybridi. Parin vuoden jälkeen myin hybridin pois, koska sille ei tullut lenkkejä kuin silloin kun maantiepyöräni oli huollossa. Varastosta otti automaattisesti työmatkalle ja lenkille sen paremman, mukavamman pyörän.
Kilpapyörä on väärä valinta käyttöösi, tarvitset rennomman ajoasennon. Bikeplanetillakin on ollut edustuksia, joista olisi löytynyt edullisia, paljon fiksumpia pyöriä sinulle. Esimerkiksi Bianchin Via Nirone saattaisi sopia hyvin. Se ei ole kilpapyörä, vaan rento lenkkipyörä.
Jos innostut ostamaan uutta maantiepyörää, niin muutama neuvo:
- mene liikkeeseen, jossa ymmärretään polkupyöriä
- älä osta tuohon käyttöön mitään kisatykkiä vaan
- sellainen, jossa emäputki on vähän normaalia pidempi
- antaen kilpapyörää rennomman asennon
- kuitua ainakin etuhaarukka, todella mukavat teräsrunkopyörät ovat kalliita
- välityksistä kannattaa keskustella osaavan myyjän kanssa
- kompaktikammet ehkä
- jos tarvitset lokarit, niin pikakiinitteiset saa lähes kaikkiin maantiepyöriin
- itselläni on pikakiinitteinen tavarateline työmatkoja varten (Topeak)
- sellaisiin saa niihin suunniteltuja laukkuja
Ps. Hiihto ja pyöräily kuntoilun peruslajeina on oiva yhdistelmä!Mitä etua saavuttaisin vaihtamalla hybridin maantiepyörään. Miksi nykyisessä pyörässäni on mielestäsi väärät välitykset. Missä alkaenhinnoissa kelvolliset maantiepyörät liikkuvat. Mitä tarkoittaa kompaktikampi, mikä kammen merkitys on. Mitä tarkoittaa pyörän mukavuus. Tarkoittaako se samaa kuin autoissa, toiset ovat mukavampia ajaa kuin toiset. Kuinka suhteellista on mukavuus. Kuten totesin, rapakaaret ja tarakka ovat must.
Alunperin tarkoitukseni oli 4 vuotta sitten, että ostin viimeisen pyöräni. Nykyromppeitten kestosta en ole kyllä ihan varma. Edellinen (siis nykyinen varapyörä) on vajaat 30 vuotta vanha 3-vaihteinen Helkama Kulkuri. - Muutama ajatus:
inssi' kirjoitti:
Mitä etua saavuttaisin vaihtamalla hybridin maantiepyörään. Miksi nykyisessä pyörässäni on mielestäsi väärät välitykset. Missä alkaenhinnoissa kelvolliset maantiepyörät liikkuvat. Mitä tarkoittaa kompaktikampi, mikä kammen merkitys on. Mitä tarkoittaa pyörän mukavuus. Tarkoittaako se samaa kuin autoissa, toiset ovat mukavampia ajaa kuin toiset. Kuinka suhteellista on mukavuus. Kuten totesin, rapakaaret ja tarakka ovat must.
Alunperin tarkoitukseni oli 4 vuotta sitten, että ostin viimeisen pyöräni. Nykyromppeitten kestosta en ole kyllä ihan varma. Edellinen (siis nykyinen varapyörä) on vajaat 30 vuotta vanha 3-vaihteinen Helkama Kulkuri.Oma näkemykseni noihin kysymyksiin on:
- tielle mukavampi, tasapainoisempi ajoasento
- alempi vaihtoehto vastatuuliosuuksille (nykyään ajetaan paljon kahvoilta)
- suoraan tankon verrattuna kolminkertainen määrä otevaihtoehtoja
- maastovahteissa tielle tarpeettomia välityksiä
- maantievaihteissa vaihteiden välit tasaisemmat ja pienemmät
- helpompi löytää oikea kampikierrosnopeus 90-100rpm
- hinta kevääällä on eri asia kuin hinta syksyllä
- jos mukaan täytyy ostaa kaikki tarvikkeet, niin uutena 1200€ on aika lähellä
- pyörän osuus tuosta on vajaa tonni
- käytettynä ostettu kakkospyöräni on kaiikine korjauksineen maksanut 250€
- > pari kolme vuotta ja alat todennäköisesti miettiä parempaa pyörää
--> iso riski homman lähtemisestä lapasesta!
- kammen pituus vaikuttaa kokonaisvälitykseen (osaat insinöörinä varmasti selittää asian paremmin)
- monet aloittelijat suosivat lyhyempiä kampia
- mikä taas vaikuttaa valittaviin rattaisiin
- minusta tärkein mukavuustekijä on, ettei pyörä lyö läpi käsille ja selälle huonolla pinnalla
- toiseksi ajettavuus tulee olla riittävän tarkka
- hyvin rullaava pyörä on kiva ajaa
- Suomen hiekkatiet ja mukulakivet ovat jotain muuta kuin Etelä-Euroopan asfaltti
- kuitu- ja teräsrungot ovat yleensä mukavampia kuin alumiini
- äärimmilleen vietyä mukavuutta on esimerkiksi Spessun Roubaix
http://www.specialized.com/us/en/bc/SBCProduct.jsp?spid=52870&scid=1001&scname=Road
- rapakaaria en ole koskaan käyttänyt, vaikka ne maantiepyöräänkin saa
- pikakiinitteinen tavarateline on kätevä, kun joskus on enemmän tavaraa työmatkalla
- hyvällä tuurilla tuo Helkama Kulkuri on varapyöränä sinulla viel seuraavan ja sitäkin seuraavan pyörän kanssa - inssi'
Muutama ajatus: kirjoitti:
Oma näkemykseni noihin kysymyksiin on:
- tielle mukavampi, tasapainoisempi ajoasento
- alempi vaihtoehto vastatuuliosuuksille (nykyään ajetaan paljon kahvoilta)
- suoraan tankon verrattuna kolminkertainen määrä otevaihtoehtoja
- maastovahteissa tielle tarpeettomia välityksiä
- maantievaihteissa vaihteiden välit tasaisemmat ja pienemmät
- helpompi löytää oikea kampikierrosnopeus 90-100rpm
- hinta kevääällä on eri asia kuin hinta syksyllä
- jos mukaan täytyy ostaa kaikki tarvikkeet, niin uutena 1200€ on aika lähellä
- pyörän osuus tuosta on vajaa tonni
- käytettynä ostettu kakkospyöräni on kaiikine korjauksineen maksanut 250€
- > pari kolme vuotta ja alat todennäköisesti miettiä parempaa pyörää
--> iso riski homman lähtemisestä lapasesta!
- kammen pituus vaikuttaa kokonaisvälitykseen (osaat insinöörinä varmasti selittää asian paremmin)
- monet aloittelijat suosivat lyhyempiä kampia
- mikä taas vaikuttaa valittaviin rattaisiin
- minusta tärkein mukavuustekijä on, ettei pyörä lyö läpi käsille ja selälle huonolla pinnalla
- toiseksi ajettavuus tulee olla riittävän tarkka
- hyvin rullaava pyörä on kiva ajaa
- Suomen hiekkatiet ja mukulakivet ovat jotain muuta kuin Etelä-Euroopan asfaltti
- kuitu- ja teräsrungot ovat yleensä mukavampia kuin alumiini
- äärimmilleen vietyä mukavuutta on esimerkiksi Spessun Roubaix
http://www.specialized.com/us/en/bc/SBCProduct.jsp?spid=52870&scid=1001&scname=Road
- rapakaaria en ole koskaan käyttänyt, vaikka ne maantiepyöräänkin saa
- pikakiinitteinen tavarateline on kätevä, kun joskus on enemmän tavaraa työmatkalla
- hyvällä tuurilla tuo Helkama Kulkuri on varapyöränä sinulla viel seuraavan ja sitäkin seuraavan pyörän kanssaKuten totesin, aiempi pyöräni on vajaa 30 vuotta vanha, joten epäilen homman lapasesta karkaamista.
Totesin myös aiemmin, että nykyisessä 3x8 vaihteessa on yksi, jota en ole käyttänyt kuin muutamia kertoja. Mm. 1-1 vaihdetta joudun käyttämään, kun teen lintureissun läheisen laskettelurinteen päälle, muhkurapintainen hiekkatie. Sieltä on myös hyvät näköalat.
Outo tuo kolminkertainen otemäärä. Nykyisessä tangossa on siis nousukahvojen kanssa, joita muuten käytän, kaksi eri otetta. Maantiepyörässä on siis kuusi. Aika paljon. Nousukahvat antavat ranteille lepuutusta tarvittaessa. Ja ovat hyvät, kun haluaa vedättää ylämäessä.
Minun kohdalleni ei ole vielä sellaista vastatuulta sattunut, että olisin jäänyt matkalle. Mm. tänään töistä tullessa oli melkoisia ukkospuuskia. Siitä huolimatta tuohon reilun 16 km:n matkaan meni vain vajaa 5 minuuttia enemmän kuin aamulla kohtalaisessa myötätuulessa. Ja minullahan ei ole tarkoituksena polkea joka kerta uutta reittiennätystä. Riittää, että pääsen perille. Muutaman minuutin "säästöllä" en tee mitään.
Noista välityksistä en todellakaan ymmärrä. En ole niin viisas insinööri. Kun nykyisestä pyörästäni löytyy mielestäni vaihteita ihan riittävästi, niin miten jostain toisesta voi löytyä enemmän ja parempia.
Minä taas pidän rapakaarista, koska joskus polkaisen fillarilla myös märällä kelillä. En pidä siitä, että terassilla selkääni koristaa vauhtiraita. - Kannattaa kokeilla
inssi' kirjoitti:
Kuten totesin, aiempi pyöräni on vajaa 30 vuotta vanha, joten epäilen homman lapasesta karkaamista.
Totesin myös aiemmin, että nykyisessä 3x8 vaihteessa on yksi, jota en ole käyttänyt kuin muutamia kertoja. Mm. 1-1 vaihdetta joudun käyttämään, kun teen lintureissun läheisen laskettelurinteen päälle, muhkurapintainen hiekkatie. Sieltä on myös hyvät näköalat.
Outo tuo kolminkertainen otemäärä. Nykyisessä tangossa on siis nousukahvojen kanssa, joita muuten käytän, kaksi eri otetta. Maantiepyörässä on siis kuusi. Aika paljon. Nousukahvat antavat ranteille lepuutusta tarvittaessa. Ja ovat hyvät, kun haluaa vedättää ylämäessä.
Minun kohdalleni ei ole vielä sellaista vastatuulta sattunut, että olisin jäänyt matkalle. Mm. tänään töistä tullessa oli melkoisia ukkospuuskia. Siitä huolimatta tuohon reilun 16 km:n matkaan meni vain vajaa 5 minuuttia enemmän kuin aamulla kohtalaisessa myötätuulessa. Ja minullahan ei ole tarkoituksena polkea joka kerta uutta reittiennätystä. Riittää, että pääsen perille. Muutaman minuutin "säästöllä" en tee mitään.
Noista välityksistä en todellakaan ymmärrä. En ole niin viisas insinööri. Kun nykyisestä pyörästäni löytyy mielestäni vaihteita ihan riittävästi, niin miten jostain toisesta voi löytyä enemmän ja parempia.
Minä taas pidän rapakaarista, koska joskus polkaisen fillarilla myös märällä kelillä. En pidä siitä, että terassilla selkääni koristaa vauhtiraita.Jos pääset kokeilemaan jossain kunnollista maantiepyörää, niin suosittelen!
- inssi'
Kannattaa kokeilla kirjoitti:
Jos pääset kokeilemaan jossain kunnollista maantiepyörää, niin suosittelen!
Joo, en epäile yhtään, etteikö maantiepyörä ole parempi. Mutta tässä on kyse varmaan samasta asiasta kuin hiihtämisessä.
Ilmeisesti nuoremmat ja parempikuntoiset pitävät luisteluhiihtoa helppona ja parhaana tapana hiihtää. Mutta minäpä olen vakaasti sitä mieltä, että pertsalla pääsee paremmin. Minulle tulee normitalvena kilometrejä noin 1000, joten pidän itseäni asiantuntijana. Viime talvena tosin jäin puoleen, luonnonolosuhteiden takia. Mutta pertsalla voi mennä ihan hiljaakin, jopa ikäänkuin kävelemällä, jos siltä tuntuu. Luistelemalla ei voi, kun pitää olla vauhtia. En väitä, että maantiepyörällä pitää olla jatkuvasi kieli vyön alla, mutta periaatteessa kyse on samasta asiasta. - Tarkennetaan
inssi' kirjoitti:
Joo, en epäile yhtään, etteikö maantiepyörä ole parempi. Mutta tässä on kyse varmaan samasta asiasta kuin hiihtämisessä.
Ilmeisesti nuoremmat ja parempikuntoiset pitävät luisteluhiihtoa helppona ja parhaana tapana hiihtää. Mutta minäpä olen vakaasti sitä mieltä, että pertsalla pääsee paremmin. Minulle tulee normitalvena kilometrejä noin 1000, joten pidän itseäni asiantuntijana. Viime talvena tosin jäin puoleen, luonnonolosuhteiden takia. Mutta pertsalla voi mennä ihan hiljaakin, jopa ikäänkuin kävelemällä, jos siltä tuntuu. Luistelemalla ei voi, kun pitää olla vauhtia. En väitä, että maantiepyörällä pitää olla jatkuvasi kieli vyön alla, mutta periaatteessa kyse on samasta asiasta.Nyt olen kyllä eri mieltä tuosta vertauksesta. Kyse on samasta erosta, kuin hyvien ja todella huonosti toimivien pertsan suksien välillä. Eli vähän niinkuin lähtisi lenkille suksilla, joissa ei ole pitoa, mutta jotka eivät myöskään luista. :D
Jos hakee yhtäläisyyttä luisteluhiihtoon, niin se voisi olla maastopyöräily. Pyöräilyä ja hieno laji sekin, mutta kalusto pitää olla erilainen ja suomalaisessa maastossa minusta aika kovilla syketasoilla koko ajan. Tosin vähän vieras laji minulle, ei kovin paljoa maastopyöräkilometreja ole takana.
Nopeutta maantiepyörä tuo hybridiin verrattu lisää 2-3km/h joidenkin vertailujen mukaan. Ne tulevat järkevämmästä ajoasennosta.
Jos haluaa kunnon kohenevan työmatkapyöräilyssä, niin ei kannata yrittää ennätylsiä. Kyllä pääosa matkoista tulee ajettua sykemittaria vastaan. Sykemittari on ihan hyvä keksintö, se rauhoittaa kummasti menoa! - Jymppä
Tarkennetaan kirjoitti:
Nyt olen kyllä eri mieltä tuosta vertauksesta. Kyse on samasta erosta, kuin hyvien ja todella huonosti toimivien pertsan suksien välillä. Eli vähän niinkuin lähtisi lenkille suksilla, joissa ei ole pitoa, mutta jotka eivät myöskään luista. :D
Jos hakee yhtäläisyyttä luisteluhiihtoon, niin se voisi olla maastopyöräily. Pyöräilyä ja hieno laji sekin, mutta kalusto pitää olla erilainen ja suomalaisessa maastossa minusta aika kovilla syketasoilla koko ajan. Tosin vähän vieras laji minulle, ei kovin paljoa maastopyöräkilometreja ole takana.
Nopeutta maantiepyörä tuo hybridiin verrattu lisää 2-3km/h joidenkin vertailujen mukaan. Ne tulevat järkevämmästä ajoasennosta.
Jos haluaa kunnon kohenevan työmatkapyöräilyssä, niin ei kannata yrittää ennätylsiä. Kyllä pääosa matkoista tulee ajettua sykemittaria vastaan. Sykemittari on ihan hyvä keksintö, se rauhoittaa kummasti menoa!Itse taas en lähtisi suosittelemään mitään runkoa mihinkään, koska se pyörähän on osien summa.
Itse olen ajanut maastopyörällä aina. En ole omistanut mitään hybridiä (seksikäs termi) enkä maantiepyörää. Olen toki niillä ajanut useastikin, mutten koskaan ole sellaiselle lämmennyt.
Mikä tekee maastopyörästä lenkkipyöräksi sopimattoman, on ainakin minulle täysi mysteeri. Hyviä ja huonoja puolia toki kummastakin löytyy.
Se kuitenkin ihmetyttää, että jostain syystä nyt keskustellaan asioista, niin kuin maastopyörä olisi tietynlainen ja piste. Vertauskuvana voisi sanoa, että te keskustelette asiasta ikäänkuin matkapuhelin olisi huono, mikäli siinä on Soneran liittymä.
Maastopyörän pystyy muuttamaan minkänlaiseksi retkipyöräksi tahansa. Siihen voi vaihtaa kiinteän etuhaarukan, levyjarrut vannejarruiksi, vaihteiston maantiesarjaksi, asentaa kiinteät lokasuojat (vaatii kyllä vähän vaivannäköä), asentaa kuljetustelineen, jalan, kapeat renkaat... Ainoa mikä maastopyörän tällöin erottaa maantiepyörästä on runkogeometria sekä usein tukevammin tehty runko. Ja pelkkä runkohan ei juuri mitään paina, joten se painokin on tällöin kutakuinkin sama. Myös runkogeometriaa löytyy jos jonkinnäköistä maastopyörää.
Runkogeometriaa pystyy myös aika paljon kompensoimaan satulan säädöillä, vaihtamalla tangon sekä tangon kannattimen (stemmin). Näin ollen samasta aihiostakin saa melko yksinkertaisesti aika erillaisen kuin mitä se alunperin saattoi olla.
Enkä edes tiedä miksi pitäisi olla kevyemmin kulkeva pyörä lenkille? Hyötymatkat ymmärrän, ellei kyseeseen liity harrastusnäkökulma ollenkaan. Eli siis mikäli tarkoitus on pärjätä vaikka ilman autoa mahdollisimman mukavasti, niin silloin tietty mahdollisimman keveästi pitäisi päästä paikasta toiseen. Itse olen tosiaan n. 10 vuoden erittäin aktiivisen pyöräilyajan ajanut maastopyörällä, ja leveillä renkailla (takarengas 2.3" ja edessä vähän kapeampi). Ja kivasti menee ihan asfaltilla, jolla ajan noin 95% ajoista. Ellen enemmänkin. Aina sitä voi vaikka ajatella, isompi vastus, enemmän hyötyä. Eikä tuollaisellakaan kokoonpanolla pyöräily ole todellakaan mitään extreme tuskailua, vaan ihan normaalia polkemista.
Maantielenkillä nojapyörä on kaiketi turvallisempi. Mutta miten keskusta-ajossa? Epäilen, että pyöräilijä kiilautuisi nojapyörällä todennäköisemmin auton alle, kun pystypyörällä jää konepellin/tuulilasin päälle.
- alkup.tuna
Nyt tuli sitten kolmas nimimerkki "mollaamaan" harrastajia. ja vielä samoilla argumenteillä, sattumaa varmaankin...
1-, 3- tai 7 vaihteinen (jalkajarrullinen) riittää mainiosti arkipyöräilyyn, joillekin lenkkeilyynkin, sehän on vaan asenteesta ja omista vaatimuksista kiinni. Mutta sitten kun aletaan ottamaan ajajasta kunnon tehoja irti ja harjoitellaan tavoitteellisesti, kannattaa seurailla niitä pyöritysnopeuksia ja sykkeitä. Silloin ruvetaan tarvitsemaan näitä täällä parjattuja mittareita ja vaihteita :-)
Jos, kuten täällä nyt muutamassa ketjussa on aloittaja todennut, lukkopolkimet, trikoot, mittarit, vaihteet, pyöritysnopeus ym. olisi aivan "tuubaa", miksi ammattilaiset (tallit) näitä käyttävät? Siellä kun nuokin asiat on suurella rahalla ja tuulitunneleilla testattu ja käyttöön otettu. Tuskin käyttävät kelvotonta ratkaisua, heidän tilipussi nimittäin on kytköksissä tuloksiin :-)
Kuntoilla voi ilmankin em. juttuja, mutta jos harrastaja niitä haluaa käyttää, turhaan siitä täällä kateellisena kitistään ja nillitetään miten tyhmää on hankkia "turhaa" tavaraa, vain kauppiaiden riemuksi.- Alkup. Maantiepyöräi
Itse ajan fixillä lenkkejä, mutta en suosittele sitä aloittelijoille. Kun haetaan ensimmäistä pyörää kuntoiluun, on perus maantiepyörä oikea vaihtoehto. Niitä saa alta tonnilla ja sitten vuoden parin päästä voi miettiä, paljonko on valmis satsaamaan mukavuuteen yms.
http://www.velosport.fi/index.php/pyorat/maantiepyorat/olmo/pyorat/impact-xenon-mix-9v.html
Jos on varma, että aikoo ajaa myös huonolla kelillä, liukkaalla, niin sitten crossari, johon saa nastat. Maantiepyöriin ei yleensä saa nastoja mahtumaan. Crosari maantiepyörää loivempine kulmineen on muutenkin hyvä yleispyörä, jos pyörällä on tarkoitus kuljettaa lapsia, kauppatavaroita, retkeillä jne. - KN$
Alkup. Maantiepyöräi kirjoitti:
Itse ajan fixillä lenkkejä, mutta en suosittele sitä aloittelijoille. Kun haetaan ensimmäistä pyörää kuntoiluun, on perus maantiepyörä oikea vaihtoehto. Niitä saa alta tonnilla ja sitten vuoden parin päästä voi miettiä, paljonko on valmis satsaamaan mukavuuteen yms.
http://www.velosport.fi/index.php/pyorat/maantiepyorat/olmo/pyorat/impact-xenon-mix-9v.html
Jos on varma, että aikoo ajaa myös huonolla kelillä, liukkaalla, niin sitten crossari, johon saa nastat. Maantiepyöriin ei yleensä saa nastoja mahtumaan. Crosari maantiepyörää loivempine kulmineen on muutenkin hyvä yleispyörä, jos pyörällä on tarkoitus kuljettaa lapsia, kauppatavaroita, retkeillä jne."Itse ajan fixillä lenkkejä, mutta en suosittele sitä aloittelijoille."
Kuinka paljon ajat fixillä kilometreinä laskettuna?
Itse olen ajanut kauan 1-vaihteisella, lyhyitä lenkkejä, ja myönnän toki, että ajotekniikan kanssa on ollut opettelemista. Poljen eniten niissä kohdissa joissa nopeus on optimaalinen, tai polkeminen johtaa optimaaliseen nopeuteen.
Mutta sama ongelma on vaihdepyöräilijöillä, jotka eivät osaa käyttää vaihdetta. Ajavat kuulemma liian raskaalla vaihteella, tai sitten ei vaihdeta lainkaan. Loogisesti voisi odottaa että automaattivaihteet olisivat yleistyneet.
Mutta entä jos laittaisin 1-3 vaihteiseen pyörään pyöritysnopeuden mittarin? Eikö se korvaisi huonon ajotaidon? 1-vaihteiselle riittäisi pelkkä nopeusmittari, koska välitys on aina sama. Senkun vain laskee nopeuden ja pyörimisnopeuden suhteen, ja selvittää missä optimaalinen nopeus voisi olla. - Alkup. Maantiepyöräi
KN$ kirjoitti:
"Itse ajan fixillä lenkkejä, mutta en suosittele sitä aloittelijoille."
Kuinka paljon ajat fixillä kilometreinä laskettuna?
Itse olen ajanut kauan 1-vaihteisella, lyhyitä lenkkejä, ja myönnän toki, että ajotekniikan kanssa on ollut opettelemista. Poljen eniten niissä kohdissa joissa nopeus on optimaalinen, tai polkeminen johtaa optimaaliseen nopeuteen.
Mutta sama ongelma on vaihdepyöräilijöillä, jotka eivät osaa käyttää vaihdetta. Ajavat kuulemma liian raskaalla vaihteella, tai sitten ei vaihdeta lainkaan. Loogisesti voisi odottaa että automaattivaihteet olisivat yleistyneet.
Mutta entä jos laittaisin 1-3 vaihteiseen pyörään pyöritysnopeuden mittarin? Eikö se korvaisi huonon ajotaidon? 1-vaihteiselle riittäisi pelkkä nopeusmittari, koska välitys on aina sama. Senkun vain laskee nopeuden ja pyörimisnopeuden suhteen, ja selvittää missä optimaalinen nopeus voisi olla.En paljoakaan. Hyvänä viikkona tule ehkä 70km fixillä, harvemmin yli 100km. Talvisin tuossa on vapaavaihde, eli vähät talviajot ovat sinkulana. Voisi olla kiinostavaa seurata eri pyörillä ajettuja kilometrejä, mutta ei ole sellaista softaa käytössä, johon saisi eriteltyä pyörät.
Automaattivaihteita on kokeiltu käsittääkseni vain DH-pyörissä. Oliko Yamaha, jonka tehdastalli ajoi kilpaa sellaisilla.
Jos hakee vain yhtä mittaria fixiin/sinkulaan, niin joko kadenssi tai sykemittari. En vielä ole keksinyt, mitä tuolla nopeusmittarilla tekee, kun en kilpaile. Sykemittaria vastaan ajan itse yleensä fixilenkkini. Sykemittari rauhoittaa menoa. :) Pyörästä puuttuu kadenssianturi, mitä välillä kaipaan. Sen huomaa, kun ajaa paljon keväisin fixilenkkejä, että tekniikka ei ole ihan kunnossa. Nyt osaa jo varoa, eikä riko paikkoja niin kuin aikaisemmin. Silloin oli enemmän intoa kuin järkeä touhussa. :D
Mutta kuten itsekkin tuossa tavallaan totesit, niin perus maantiepyörä ja kadenssimittari ovat hyvä tapa aloittaa kuntoilu polkupyörällä. Kadenssimittarilla oppii käyttämään vaihteita oikein. Siihen vielä sykemittari, niin ei riuhdo liikaa. - KN$
Alkup. Maantiepyöräi kirjoitti:
En paljoakaan. Hyvänä viikkona tule ehkä 70km fixillä, harvemmin yli 100km. Talvisin tuossa on vapaavaihde, eli vähät talviajot ovat sinkulana. Voisi olla kiinostavaa seurata eri pyörillä ajettuja kilometrejä, mutta ei ole sellaista softaa käytössä, johon saisi eriteltyä pyörät.
Automaattivaihteita on kokeiltu käsittääkseni vain DH-pyörissä. Oliko Yamaha, jonka tehdastalli ajoi kilpaa sellaisilla.
Jos hakee vain yhtä mittaria fixiin/sinkulaan, niin joko kadenssi tai sykemittari. En vielä ole keksinyt, mitä tuolla nopeusmittarilla tekee, kun en kilpaile. Sykemittaria vastaan ajan itse yleensä fixilenkkini. Sykemittari rauhoittaa menoa. :) Pyörästä puuttuu kadenssianturi, mitä välillä kaipaan. Sen huomaa, kun ajaa paljon keväisin fixilenkkejä, että tekniikka ei ole ihan kunnossa. Nyt osaa jo varoa, eikä riko paikkoja niin kuin aikaisemmin. Silloin oli enemmän intoa kuin järkeä touhussa. :D
Mutta kuten itsekkin tuossa tavallaan totesit, niin perus maantiepyörä ja kadenssimittari ovat hyvä tapa aloittaa kuntoilu polkupyörällä. Kadenssimittarilla oppii käyttämään vaihteita oikein. Siihen vielä sykemittari, niin ei riuhdo liikaa.70 km on jo paljon liikuntaa. Ihmisen liikunnan tarve taitaa olla siinä 150-250 minuuttia viikossa riippuen siitä kuinka paljon haluaa polttaa rasvaa.
Tehokkainta olisi varmaan tehdä pyöräilylaskut ja päiväkirjat Prolog-ohjelmointikielellä. Valmisohjelmat ovat aina rajoitettuja, jopa taulukkolaskenta.
Sykemittari kuulostaa tosi hyvältä idealta. Sen pitäisi olla pakollinen varuste, koska on varmasti laite aliarvostettu! :D Pitää hankkia nuo mittarit ja alkaa pyöräilemään tietyn pulssin ja pyöritysnopeuden rajoissa.
- Jatkan vielä
Teoriassa olet oikeassa tuosta nopeusmittarista, mutta käytännössä se vaatisi jonkinlaisen taulukon teippaamista tankoon. Aikaisemmin, kun mittarit olivat analogisia, olisi riittänyt pari tussiviivaa tauluun. Kun käytössä on vielä useampia takarattaita eri vuodenajoille, niin tuntuu hankalalta. Helpompi on aloittelijan hankkia ensimmäiseksi mittariksi joku Polarin CS200cad tms, jossa on periaatteessa kaikki tarvittava ja vähän enemmänkin.
- kylk
Musta normi liikkumiseen tarkotetussa pyörässä vaihteet on loistojuttu niinkauan kuin ne on ehjät.
- Tarkennetaan vielä
Ehjät ja säädöissä. Vaihteiden säätäminen ei ole vaikeaa, mutta jos haluaa päästä vähällä niin hankkii vähintään keskihintaluokan osasarjan (Veloce/105). Eikä saa tulla huijatuksi pelkällä takavaihtajalla! Koko sarjan on oltava vaijereita myöten yhtä laadukas.
Oma neuvoni on arvottaa pyörän osasarja sen halvimman osan mukaan. Se on aloittelijalle varma tapa, kun ei tunne mitkä nimettömistä halpaosista ovat käyttökelpoisia.
- 3-7 vaihdetta
riittäis kyllä mainiosti mutta kun ne pakkaa olemaan niitä napavaihteita jotka ei kestä mitään.
Ennen oli ketjuvaihteita joissa oli 5 vaihdetta ja se riitti mainiosti.- Tarkennetaan vielä
Kaksi eturatasta ja kymppipakka taakse on normi kuntoilijalle riittävä. Kasipakallakin tulee toimeen. Oleellista on, että pakkana on tiellä ajettaessa maantiepakka, ei maastopakka. Silloin välitysten välit jäävät riittävän pieniksi.
Yhdellä eturattaalla pärjää kaupunkipyörässä. Lenkkipyörään se ei sovi. On myös toimivia kappavaihteita. Niitä valmistaa saksalainen Rohloff. Hinnat alkavat tonnista, joten ne ovat enemmän harrastajien välineitä.
- 15+15
itehän läskinä pyöräilijänä olen vaihteista iloinen, etenkin alavaihteista. tuntuu terveellisemmältä jaloille ja tehokkaammalta etenemiseltä kun pitää polkemisen kierrokset nopeina ja vaihteen sopivan pienellä.
varsinkin etuvaihteet on hieno juttu. takana 9 on ajoittain mullekin turhaa. jos pyöräilykunto paranee, koitan saada taakse vähemmän vaihteita. mitenkähän sekin onnistuu, meneekö kaikki osat takana uusiksi.- Tarkennetaan vielä
Älä sekota kahta asiaa:
- pienimmän ja suurimman rattaan suhde vs.
- vaihteiden väliset suhteet.
Useampilehtisen pakan idea on pienentää vaihteiden välisiä suhde-eroja. Eli on helpompi löytää se oikea kadenssi tilanteessa kuin tilanteessa. - duunifillarista
Tarkennetaan vielä kirjoitti:
Älä sekota kahta asiaa:
- pienimmän ja suurimman rattaan suhde vs.
- vaihteiden väliset suhteet.
Useampilehtisen pakan idea on pienentää vaihteiden välisiä suhde-eroja. Eli on helpompi löytää se oikea kadenssi tilanteessa kuin tilanteessa.Silmä osui tuolla aiemmin tekstin kohtaan jossa puhuttiin jopa 40-60 km/h nopeuksista.
Miksi helvetissä kaupungilla pitää ajaa niin lujaa kun autoilijakaan ei saa ajaa kuin neljää kymppiä keskustassa.
Noissa nopeuksissa varmasti ajaa jonkun päälle,sillä ihmissilmä ei kertakaikkiaan ehdi reagoida asioihin jotka tapahtuvat kovin nopeasti.
Keskimäärin ihminen reagoi näkemäänsä noin 1,5 sekunnissa,useimmat hitaammin. Ja jos ajatukset ovat hetkeäkään muualla kuin itse liikenteessä ja juuri sen hetkisessä tekemisessä niin varmasti paukkuu.
Jos on noin kiire niin mene bussilla,se on turvallisempaa ainakin muille.
Nuohan ovat suunnilleen samoja nopeuksia,joita Iltalian Gírossakin ajetaan.
Sellaiset nopudet ei todellakaan kuulu keskustaan.
No,Siperia opettaa toivottavasti sinuakin...
Toivon vain ettei siinä opissa mene jonkun muun henki tai terveys samalla...
Itse olen ajellut hyvinkin erimittaisia työmatkoja,mutten todellakaan noilla nopeuksilla.
Pisimmät työmatkat olivat 48 kilometriä/per työpäivä, joten kaikenlaista ehti nähdä niitä kilsoja jauhaessa. - Tarkennetaan vielä
duunifillarista kirjoitti:
Silmä osui tuolla aiemmin tekstin kohtaan jossa puhuttiin jopa 40-60 km/h nopeuksista.
Miksi helvetissä kaupungilla pitää ajaa niin lujaa kun autoilijakaan ei saa ajaa kuin neljää kymppiä keskustassa.
Noissa nopeuksissa varmasti ajaa jonkun päälle,sillä ihmissilmä ei kertakaikkiaan ehdi reagoida asioihin jotka tapahtuvat kovin nopeasti.
Keskimäärin ihminen reagoi näkemäänsä noin 1,5 sekunnissa,useimmat hitaammin. Ja jos ajatukset ovat hetkeäkään muualla kuin itse liikenteessä ja juuri sen hetkisessä tekemisessä niin varmasti paukkuu.
Jos on noin kiire niin mene bussilla,se on turvallisempaa ainakin muille.
Nuohan ovat suunnilleen samoja nopeuksia,joita Iltalian Gírossakin ajetaan.
Sellaiset nopudet ei todellakaan kuulu keskustaan.
No,Siperia opettaa toivottavasti sinuakin...
Toivon vain ettei siinä opissa mene jonkun muun henki tai terveys samalla...
Itse olen ajellut hyvinkin erimittaisia työmatkoja,mutten todellakaan noilla nopeuksilla.
Pisimmät työmatkat olivat 48 kilometriä/per työpäivä, joten kaikenlaista ehti nähdä niitä kilsoja jauhaessa.Otapa joskus itseltäsi duunimatkalla GPS-data. Saatat itsekkin yllättyä hetkellisistä nopeuksista. Ainakin minulle ne olivat yllätys, kun sain GPS:n käyttöön!
Oleellista on, että kevyenliikenteenväylien suunnittelijat eivät ymmärrä Suomessa polkupyörien oikeita nopeuksia. Suurelle osalle pyörä- ja mopo-onnettomuuksista voidaan löytää syylinen suunnittelupöydän takaa.
Muistatteko parin vuoden takaisen kuolemaan johtaneen mopo-onnettomuuden jostain Porin suunnasta? Kyse oli täysin pimeästä s-mutkasta alituksessa. Alikulun suunnittelija pitäisi tuomita kuolemantuottamuksesta! Vastaavia käsittämättömiä suunnitteluvirheitä vilisee pääkaupunkiseudullakin.
- yksipyöräinen
http://www.hs.fi/urheilu/artikkeli/1135247290049
Yli 300 km viikossa pyöräileviltä miehiltä menee isyys. :)
Mun mielestä kahdenkympin kieppeille osuva keskinopeus rupee oleen kaupunki/taajama-alueella turvallisuuden kannalta ylärajoilla. Ite hiukka yli kahtakymppiä keskimäärin vetelevänä hyvin harvoin tulen ohitetuksi.- niin joo
tuskin sentään isyys lähtee jos kerran niitä lapsia jo on, ja muutenhan mies ei isä olisikaan.
tuota ja muita samanlaisia tutkimuksia korruptoi se, että siinä tutkitaan lähinnä urheilijoita ja ettei siinä kunnolla huomioida muita lisääntymiskykyyn vaikuttavia tekijöitä noilla pyöräilevillä urheilijoilla.
onhan noita tutkimuksia. - Kyllä tuossa
niin joo kirjoitti:
tuskin sentään isyys lähtee jos kerran niitä lapsia jo on, ja muutenhan mies ei isä olisikaan.
tuota ja muita samanlaisia tutkimuksia korruptoi se, että siinä tutkitaan lähinnä urheilijoita ja ettei siinä kunnolla huomioida muita lisääntymiskykyyn vaikuttavia tekijöitä noilla pyöräilevillä urheilijoilla.
onhan noita tutkimuksia.perää voi olla.Itse olen ainakin huomannut jalkojen ja muidenkin strategisten paikkojen puutumista pidemmillä matkoilla,välillä on tarpeen tulla pois pyörän selästä ja ottaa vähän juoksuaskelia että tunto taas palaa.
Vois ajatella että jos pyöräilee paljon niin sillä voi olla jotain vaikutuksia. - niin joo
Kyllä tuossa kirjoitti:
perää voi olla.Itse olen ainakin huomannut jalkojen ja muidenkin strategisten paikkojen puutumista pidemmillä matkoilla,välillä on tarpeen tulla pois pyörän selästä ja ottaa vähän juoksuaskelia että tunto taas palaa.
Vois ajatella että jos pyöräilee paljon niin sillä voi olla jotain vaikutuksia.niin siittokykyyn varmasti vaikuttaa jotenkin, mutta tuskin isyyteen.. :D
- 25
Kyllä tuossa kirjoitti:
perää voi olla.Itse olen ainakin huomannut jalkojen ja muidenkin strategisten paikkojen puutumista pidemmillä matkoilla,välillä on tarpeen tulla pois pyörän selästä ja ottaa vähän juoksuaskelia että tunto taas palaa.
Vois ajatella että jos pyöräilee paljon niin sillä voi olla jotain vaikutuksia.Puutumista ! Johtunee vääristä säädöistä ja sinulle sopimattomasta satulasta. Jos pyörän säädöt kohdallaan, ei puutumista esiinny. Millaisia vaikutuksia jos pyöräilee paljon ? No, pysyy hyvässä kunnossa ainakin, muista vaikutuksista ei tietoa nimimerkki n. 350 000 km pyöräillyt.
- duunifillarista
Duunifillarista on katsellut nopeuksiaan mittarista joka pyörässä on.
Hyvien jarrujen ansiosta pidän maksiminopeutena 35 km tunnissa,jonka ajoin koska ketään ei ollut missään. Eli 5-6 kellon aikaan aamulla.
Iltapäivällä kotimatkalla ei pysty moisia nopeuksia ajamaan sillä itselleni tärkeintä on sekä itseni,että muiden turvallisuus.
Ajan kovaa vain jos siihen on oikeasti tilaisuus.
Liikenteessä ja yleisillä kulkuväylillä tulee toimia niin että kaikkien liikkuminen on turvallista ja se liikkuminen on mitoitettava aina heikompien liikkujien mukaan.On kumma,ettei tämä mene ihmisten kaaliin.
En ikinä mieti matkaennätystä paikoissa joissa muutkin liikkuvat.
Mutta taitaa olla ex-ammatin mukanaan tuoma tauti; Olinhan vuosikaudet vartijana!
Turvallisuus on edelleenkin prioriteetien alkupäässä.Ja kas kummaa:
Paljon olen liikkunut,mutten koskaan loukkaantunut liikenteessä.
-------------------------------------------------------------------------------------------------
Joskus aikanaan tutkittiin kilpapyöräilijöiden siittiöiden tuotantoa ja todettiin sen olevan paljon alempi kuin monilla muilla.
Mutta lisääntyyhän nuo,jotenkin...
Itse tunnen yhden joka on ollut aktiivi kilpapyöräilijä.
Sai yhden tyttären,mutta myöhemmällä iällä yritetty iltatähti koki keskenmenon kohtalon varsin varhaisessa vaiheessa. Mutta syynä ei siis ole silloin isä...
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 911097
- 125866
Sinkkumiehet hukkaavat tärkeän ässän hihastaan kun
...eivät suostu kavereiksi naisten kanssa. Mikä voi olla heillä syynä? Hyväksyvät vain naisen, joka suorastaan anelee sa103835"Kaikkien miesten asia" - kampanja on alkanut
Miehillä on naisiin kohdistuvan väkivallan lopettamisessa merkittävä rooli. Ei riitä, ettei itse tee väkivaltaa. Miesten275652- 69572
Tiedät, että en voi enää laittaa viestiä
Aikaa kulunut. Eikä se näyttäisi enää luontevalta vastata näin pitkän ajan jälkeen. Tiedän myös, että sinä et enää lait72553Lienee aika luopua siitä kaikesta
mitä meillä ikinä olikaan. Hassua, koska juuri mitään ei ole edes ollutkaan. En vaan jaksa tätä mahdotonta juttua enää j64552Lautakunta käsittelee Iisalmen kulttuuri- ja vapaa-aikajohtajan virkasuhteen purkua koeajalla:
Lautakunta käsittelee Iisalmen kulttuuri- ja vapaa-aikajohtajan virkasuhteen purkua koeajalla: "Aina valinta ei mene nap54526- 72483
Kun kohtaatte rakkauden, tarttukaa siihen
Toimisinko jälkiviisaana toisin? Varmasti. Vaikka silloin kuvittelin tekeväni, niin kuin on oikein. Mahdollisimman siist32473