Onko muilla vastaavia kokemuksia?
Olemme olleet avoliitossa n. 14 vuotta ja lähestulkoon tämän koko ajan mies ei ole juurikaan halunnut lähteä kotoa mihinkään. Alkuvaiheessa ehkä jonkun verran reissattiin.
Hän ei halua käydä edes omien sukulaistensa tai lapsiensa luona eikä muutoinkaan pidä heihin mitään yhteyttä.
Kysymykseen voisi tulla kyllä se, että he tulisivat meille, siis meidän kotiin, mutta muualla ei juurikaan voi tavata ketään.
Hän ei voi siis tehdä mitään kodin ulkopuolella! Kaupassakäynnitkin hermostuttavat lähinnä nyt ihmispaljouden vuoksi.
Hän käyttää paljon alkoholia ja mielellään katsoo vain tv:tä tai istuu tietokoneen ääressä.
Minua ärsyttää nämä jatkuvat kielteiset vastaukset, jos kysyn häneltä johonkin lähtemistä. Yleensähän vastaus on "ei", tai "katsotaan nyt" tai "en osaa sanoa."
Muutoin meillä on ihan kohtalaisen mukava parisuhde, vaikka taloudellisia vaikeuksiakin on.
Itse epäilen, että hänellä on jotakin psyykkisiä ongelmia, joista ei voi kertoa minulle.
Itsetunto hänellä on ainakin aivan nollassa.
Onko vastaavia kokemuksia muilla??
Mies ei halua lähteä koskaan minnekään :=(
7
4210
Vastaukset
- Ongelmaton.
Eihän tuo ole mikään ylivoimainen ongelma.
Meillä mieheni joutui uransa alkuvuosina olemaan paljon pois kotoa.
Asui viikkokusia hotelleissa ja kurssikeskuksissa joten ymmärsin hyvin ettei häntä kiinnostanut sen tyyppinen vapaa-ajan vietto.
Niinä vuosina liikuimme paljon luonnossa ja telttaislimme, kun oli aikaa.
Mitenkään sukulaisrakkaita emme ole.
Minä menin mieheni kannustamana ay-toimintaan ja myöhemmin myös kunnallispolitiikkaan.
Noihin harrastuksiin liittyi jonkin verran kurssitusta ja kokouksia, milloin missäkin.
Minusta meillä oli varsin tyydyttävät, omat menot.
Lomat olimme yhdessä matkoilla.
Nyt eläkevuosinakin meillä kummallakin on omia harrastuksia sekä päivittäin että pitemmilläkin jaksoilla.
Vuosittain olemme yhteisillä matkoilla yhteen laskettuna muutaman kuukauden.
Siinä suhteessa mieheni on laiskempi ettei hän viitsi minun tyttöporukassa tekemieni matkojenkaan aikana mennä mihinkään.
Ei laiska mies välttämättä ole ongelma, ainakaan kaikille! - Ei ongelmaa
Toivottavasti se asia ei estä sinua menemästä. Vauhti päälle ja menoksi, kaverin, ystävättären kanssa tai sitten ihan yksin. Mikä onkin paras tapa reissata, ei tarvitse kysellä lupaa ja mielipidettä keneltäkään muulta, vain itseltään.
- oppeliini
Tuo että hän ei halua lähteä minnekään, on OK. Mutta jos hänestä on tulossa mokkihopero, se ei ole OK. Niiin kauan kun hän on kiinnostunut TVn ja netin välityksellä ulkomailmasta, anna hänen olla rauhassa. Varsinkin kun tiedät ettei hänestä kaikkien näiden vuosienkaan jälkeen ole mihinkään lähtijäksi.
Sen sijaan sinä voit kutsua ihmisiä teille kotiin kahville ja vain muuten juttelemaan ettei miehesi täysin erakoidu.
Mikä on sellainen harrastus joka häntä kiinnostaa. Onko se tekniikka? Sen varjolla voisit salaa ujuttaa hänet tunneille josta hän oppisi lisää saaden itsevarmuutta!
Mitä taas tulee sinun omiin menoihisi, älä lopeta niitä, Käy lenkillä, tunneilla, konserteissa, taidetapahtumissa jne yksin. Siellä tavallisesti taa kuitenkin muita ihmisiä ja saat heistä rupattelukavereita. - Alan ammattilainen
Kovasti kuulostaa paniikkihäiriöltä johon liittyy julkisten paikkojen pelkoa, mahdollisesti myös sosiaalisten tilanteiden pelkoa. Ota asia esille, muista kuitenkin, että miehelläsi luultavasti suojamuurit päällä. Ota se siis huomioon.
- Ihmettelevä avovaimo
Voi tietysti olla, että hän kärsii paniikkihäiriöstä tms., mutta kun häntä ei saa oikein silloinkaan "kylille", kun hän on juonut jotain. Silloinhan luulisi, että jännitys on lauennut ja "uskaltaa" liikkua muuallakin kuin kotona sisätiloissa.
Muita näihin itsetuntokysymyksiin liittyen on mm. se, että hän ei ole pystynyt minulle, omalle avovaimolleenkaan, edes tunnustamaan esim. uimataidottomuuttaan.
Ulkomaille hän ei halua todennäköisesti siksi lähteä, kun hän ei osaa puhua esim. englantia ja minä osaan ja hän jotenkin katsoo sen häpeäksi itselleen.
Hän on kokenut kovan lapsuuden ja varmaankin sen myötä kokee huonommuutta ja katkeruutta. Joskus tuntuu, että hän on minullekin kateellinen ja katkera.
Mielestäni itse olen avoin, ymmärtäväinen, myönnän helposti virheeni, en häpeä joutavanpäiväisiä asioita ja kannustan häntäkin kaikenlaisissa asioissa.
Mutta näinhän se menee, että hänen elämänsä ovat muut pilanneet....
- 9iwsld c
kuulostaa siltä, että miehelläsi on masennusta. Se aiheuttaa usein passivoitumista. Alkoholin juominen vain pahentaa masentuneisuutta. Silloin on helppo vain olla kotona ja syytää muita siitä, mitä on tapahtunut/jäänyt tapahtumatta.
Jos myös hänen lapsuudenkodissaan on ollut sellainen kulttuuri, että ollaan vaan kotona, niin ei kai ihme, että häntäkään ei kiinnosta lähteä minnekään. Ylipäätään me suomalaiset olemme laiskoja lähtemään minnekään. Eräs tuttu klassisen musiikin muusikko sanoi minulle, että suomalaista kulttuurielämää pitää pystyssä keski-ikäiset naiset. He käyvät yksinään tai kaverinsa kanssa museoissa, kesäteattereissa, tanssi- ja musiikkiesityksissä jne. Miehiä on vaikea saada lähtemään mukaan.
Jos miehesi itsetunto on nollissa, hän häpeää sitä ja hänelle kasvojen menetys on viimeinen asia, jota hän haluaa. Sinulla itsetunto on OK eikä pikkumokat tunnu missään.
Mieti itse, että haluatko tällaista loppuikäsi ajan. Voisitko keskustella miehen kanssa ja viedä hänet lääkärille tai psykiatrille juttelemaan? Jos on masennusta, ns. "onnellisuuspillerit" voisivat saada hänen toimintakykyään takaisin.- Ihmettelevä avovaimo
Kiitos hyvästä kommentistasi. =D
Olen kyllä paljon miettinyt mm. tulevaisuutta, tätäkö tämä loppuelämä on...
Olen hänelle puhunut tuosta mahdollisesta masennuksestakin, mutta hän vain toteaa, että ei mitään sellaista ole. Häntä vain ei nyt "huvita" mikään ja "katsotaan sitten joku toinen kerta."
Itse kärsin syysmasennuksesta ja tiedän mitä se pahimmillaan on: sänky kutsuu, ei jaksaisi edes hampaita pestä, mikään ei kiinnosta, muisti pätkii jne.
Joudunkin aina syksyisin syömään "onnellisuuspillereitä" ja hoitamaan itseäni kirkasvalolla, että pääsen pahimman vaiheen ohi.
Mutta hänellä se ei ole sellaista.
Hän selviytyy työstään hyvin (silloin kun sitä on tarjolla), nukkuu hyvin, ruoka maistuu, jaksaa tehdä kotitöitä, huolehtii siisteydestä jne.
Tuo "kasvojen menetys" oli sinulta hyvin sanottu.
Hänelle on hirveää esim. se, että hän vaikka kompastuu kaupan rappusissa tms. ja haluaisi heti paeta paikalta ja on minulle siitäkin kiukkuinen ja hermostuu.
Miksei sitäkin voi lyödä vaan leikiksi, että "ohhoh, sattuipas nyt!"...
Erilainen materia on hänelle "kaikki kaikessa..."
Jos jokin tavara esim. kotona rikkoutuu, pitäisi heti saada uusi ja mielellään ei mikään halvimmasta päästä oleva... Ei siis lähdetä korjauttamaan, vaan uusi olisi saatava.
Muutoinkin vuosien varrella kaikkea on pitänyt "saada" ja siksi olemme korviamme myöten veloissa, myös ulosotossa..
Tässä tätä taas, hyvä kun pääsee purkamaan mietteitänsä, mutta olisi hyvä saada avopuolisonikin sielunelämä kuntoon, mutta miten menetellä, kun hän ei itse katso siinä olevan mitään outoa... :(
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Ruotsissa uusi vakava ongelma: Vanhusten seksuaalinen hyväksikäyttö
palvelutaloissa ja kotihoidossa. Tämäkin on ihan puhtaasti väärän maahanmuuton vaikutusta, sillä tekijät ovat kaikki keh932225Työeläkkeiden maksaminen lopetettava ASAP.
"Vanhimmat sukupolvet ovat saaneet vastinetta eläkemaksuilleen moninkertaisesti nykyisiin ja tuleviin sukupolviin verr1561828- 1751370
- 233836
- 65764
- 62759
Järkytys uutisten ystäville - Huomenta Suomen kesään iso muutos
Huomenta Suomi on monen suomalaisen vakio-ohjelma. Suorana nähtävä Huomenta Suomi seuraa päivän tärkeimpiä uutisia, pol10751Trumpille jälleen voitto
Trump ensin tuhosi Iranin ydinohjusprojektin, jotta ko. terroristivaltio ei voisi aiheuttaa ydinsotaa. Ja nyt Trump pako212623- 49607
Haluan teidät molemmat elämääni
Toista rakastan todella syvästi, ja toinen on kuin paras ystävä minulle. En voi luopua kummastakaan... </349591