Mikä anoppeja riivaa???

ei anoppeja riivaa muu kun miniöitten odotukset miten heidän pitäisi olla, että miniällä ei olisi mitään snomista. Jos käy sein kylässä niin häiritsee jos taas liian vähän niin ei välitä. Sanokaa nyt miniät miten anopin tulisi olla ettei paska puhe leviäisi miniöitten tapaamisissa jossa jokaisella on oma hurja tarinansa anopistaan. Hävetä eivät nämä miniämaikut osaa, kiukuttelevat miehelleen ja parjaavat miehen äitiä sen kun ehtivät, ja mies ressukka on pakotettu kuuntelemaan ja voimaan huonosti kun kumminkin äitiään rakastaa, ja juuri se äidin ja pojan välinen rakkaus on aina syynä näihin miniöitten juoruihin, onko niiltä jotain pois jos äiti rakastaa sitä ihmistä jonka on synnyttänyt ja haluaa joskus jutella oman poikansa kanssa.Juuri sitä eivät nämä ilkimykset käsitä. Mutta kun heillä on oma lapsi niin heillä on lupa rakastaa lastaan vai kuinka? Onkohan tässä maailmassa kypsää miniää olemassa kun vaikuttaa että niillä on pakko haukkua anoppejaan netissä paremman puutteessa. No ei voi mitään, tyhmyys loistaa kirkkaasti, ja omat ongelmat ovat anopin syytä, silti on anopin poika kelvannut mieheksi.

Höpsis löpsis tuolle yleistäjälle. Tällainen tyyli, jossa väännellään esim. miniöiden sanomisia "haluaa joskus jutella oman poikansa kanssa.Juuri sitä eivät nämä ilkimykset käsitä." Siis voi yhren kerran.

Onko nyt hyvä olla kun on sepustanut tuollaisen lörpötyksen? Tuliko oikein hiki päähän? Saat varmaan sädekehän nuppisi ympärille...

Kiitos kysymästä vaikka olenkin Anoppi minua ei riivaa mikään.
Aloitin aamun hyvillä mielin .Aurinko kurkisti silmiini kun nautin
aamukahvin .
Hyvä olo parempi mieli .)

Jaa sinulla taitaa olla myös itselläsi takana epäonnitunut suhde
ex-mieheesi oli hyvä huomata ettei poikasi ja sinun välit olleetkaan
anopin vika -pisteet sinulle siitä kerrankin näin päin" anoppi hyvä-
poika paha "

Asiallaisia avioeroja en ole tähän päivään mennessä vielä nähnyt
mutta kaiketi onnistuit avioliittosi purkamaan asialliseti muttet
säilyttämään missähän mahtaa olla vika ?

No nyt sitten jahtaat uutta anoppiasi joka ei ole klooni ex-miehesi
anopista mutta on sinulla uusi mieskin joka selittää asian

Käynnissä ajojahti kumpi nyt saa pakit miehesi vai anoppi
päätyykö tämä uusi suhteesi taasen asialliseen eroon ?

Kyllä vain vähän on kirpeää tekstiä sinnepäin.

Jaa ´a mitäkö tekisit anopin karkoittamiseksi auttaisiko täystuho
vai kaipaatko asiallista anopin karkoitusta.

Etkö tosiaankaan taida mitään asiallisuuden sijaan joustavia
tapoja estää anopin kulkeutumista kotiisi .

Olisiko paikallaan pitää sinun ja uuden miehesi perhepalaveri
ja nostaa anoppi pöydälle siitä se lähtee käyntiin teidän perheen
huomioiminen ei anopista koti on teidän vallassanne ei anopin.

Kiitos kysymästä minulla ei ole halua karkoittaa miniääni elämästäni
vaikka olenkin anoppi muttei minua mikään riivaa ei sekään jos
miniä tulee käskemättä käymään.

Miniäni tekee yövuoroja
poikani on päivittänyt kännykkään miniän yövuorot jolloin
hän tarvitsee unta sen mukaan mennään.

Jos jotain muutosta poikani tai miniä ilmoittaa ettei nyt passaisi
jos heillä on tarvetta olla kahdelleen
He soittavat tai useimmiten poikani ilmoittaa tule toisen kerran
emme me niin vieraskoreita olla etteikö tohita sanoa ääneen
jos omaa rauhaa kaipaamme muttei sitäkään tarvitse tylysti ilmoitella.

Yleensä meillä on tapana sanoa tulkaa käymään koska vaan
mottona "kyllä meille saa tulla ".

No nyt kun "ruodot esiin" vastasi niin ei nyt sitten yleistetä.. Joitain anoppeja- kuten omaani- riivaa tuo ihan sama kuin aloittajan anoppia, mikään ei ole hyvin eikä tule olemaan. Veikkaisin nyt kumminkin pitkäaikaista masennusta, anoppisi on pettynyt itseensä ja elämäänsä. Mihinpäs muuhun.

Oma anoppini ei ikinä ole toipunut erostaan eikä mennyt uuteen parisuhteeseen, vaan muuttui katkeraksi elämää kohtaan, eron syitä ei kumminkaan kukaan ulkopuolinen voi käsittää eikä kannata koittaa sisäistää sillä vain appesi ja anoppisi tietävät siitä totuuden.. (Aloittaja, älä odota että kaikki käsittäisivät että sanalla anoppi ei tarkoiteta juuri heitä itseään tässä ketjussa! )

On se sääli että näin käy, mutta eivät kaikki elä onnellisena meidän hyvinvointivaltiossamme. ehkä anoppisi kaipaisi jonkinsorttista apua mielialaansa päästäkseen omilleen ja saadakseen elämänsä siedettäväksi. Otappa asia puheeksi miehesi kanssa ja auttakaa anoppi tolpilleen tai hankkikaa hänelle asiantuntija apua!

Vai asiantuntijan apua ).
Normaaliltahan tämän anopin tilanne kuulostaa on niin
pirtsakka anoppi kun jaksaa valitella sairauksiaan (niin useimmiten käy kun
vaivat vie voiton terveydestä).
Pirteyyttä riittää anoppi jaksaa mennä omin avuin poikansa perheen tykö.
Mitä hullua masentunut ihminen ei jaksa usein ponnistella
noin toimekkaasti mitä tämä anoppi.

Erotilanteissa masentunut mieli korjaantuu aikanaan.
Ei kaikkea tarvitse hoitaa vaan antaa ajan tehdä tehtävänsä

MIelestäni anoppi on tolpilla vaan miniä ei tykkää anopista
joka käyttäytyy omalla tavallaan kuin olisi omassa kodissaan
heidän kodissa vieraillessa.

Miniä voi hyvin varoittaa anoppia etukäteen omasta yövuoron
jälkeisestä unen tarpeesta ja voi huoletta sanoa anopille nätisti
ethän loukkaannu mutta minun täytyy saada nukkua jos hän ilmaantuu
ovelle .

Normaalissa elämässä ei tarvitse polttaa käämejä ratkaisut
ovat nokan edessä kunhan viitsii käyttää niitä varsinkin oman
katon alla on kahden lupa keitä kotiin päästetään miniän ja miehen.
Jos nämä eivät käy yksiin syntyy tyytymättömyyttä.

Hyviin tapoihin kuuluu huomioida kummankin puolison isovanhempia
kertoa isovanhemmille ajoissa mikäli eivät halua vieraita kotiinsa
Tämänkin voi ilmoitaa kohteliaasti.



Kännykät toimivat mainiosti viestinviejinä.

Hmm..

Aloittajan mukaan erosta on aikaa jo vuosia, etkö sisäistänyt lukemaasi? Eli "anoppi tuli petetyksi ja jätetyksi mieheni ollessa vielä nuori", aloittajan mukaan kävi suunnilleen näin:

" Anoppi odottaa saavansa kaiken kultatarjottimella eteensä ja valmiina, ilman että itse tekisi asioidensa tai oman elämänsä eteen yhtään mitään, syyttelee ja haukkuu muita oman elämänsä kurjuudesta ja odottaa poikansa ostavan ja hankkivan hänelle kaikenlaista, lisäksi pojan sekä minun pitäisi olla koko ajan hänen käytettävissä kaikenlaisten remonttien ym. tekemistä varten, vaikka meillä itsellämme on vanhan omakotitalon perusremontti menossa. "

Minusta kuulostaa nyt sille että anoppi on masentunut kun elämän sisältö on tässä. Nykyään terapialla pääsee vaikeuksista ja hankaluuksista niinpaljon mukavammin eroon kunnon terapiassa että suosittelisin kaikille eroprosessin läpikäyneille. Mikäli sitten kuitenkin haluaa roikkua lapsensa ja tämän perheen rasitteena ja valitella heille kurjaa elämäänsä terapian sijaan niin ikävä seuraus on sitten tässä .. hmm, kumpaahan ihan oikeasti kannattaa harrastaa?

Mitenkään en ole sitämieltä että sukulaisille ei tule avautua, mutta eivät hekään loputtomiin jaksa..

Lisäystä:

merkille ruodot esiin: on ahdistavaa kuunnella toisen murheita ja suruja vuosikausia, olla ymmärtämässä ja lohduttamassa surevaa ja elämän murskaamaa anoppia. Se ei ole mikään ilo kenellekään miniälle että anoppi on todella surullinen ja katkera, ja hermostunut.. haluaisitko itse sellaisen miniän????

Miniä ei voi anopin olotilaa parantaa, ei voi oma poika.. Onko läheisten sitten ihan pakkopakko muokata omaa elämäänsä sen mukaan mitä tämä kuoleva joutsen tahtoo? Toiset on rakennettu niin etteivät he kestä elää ilman miestään ja poikaansa, mutta nämä henkilöt ovat läheisriippuvaisia (=sairaalloisen). Heille on olemassa tehokasta hoitoa. miksei sitä hyödyntäisi? Anopin elämä siinä helpottuu ja samalla kaikkien muittenkin..

Ennenkuin "kuljetatte anopin terapiaan" tulisi kuulla myös anopin mielipidettä
ei ketään nuin vain kiskota hihasta ja retuuteta eteenpäin )).

Olisi paikallaan saada anopin mielipide palstalle nämä kertomukset
saattaisivat hyvinkin poiketa toisistaan miniän /anopin versiot.
Suutuksissa kuka tahansa liioittelee asioitaan värittää tilanteet
anoppi vastaiseksi .Mitään positiivistahan anopista ei sitten sanota
vain negatiiviset puolet ruoditaan suurennuslasin kautta.

Omassa kodissaan ei tarvitse sietää kenenkään huonoa käytöstä
jos asia vaivaa talon isäntää /emäntää teidän tulee laittaa oman
elämän säännöt sellaisiksi joita vieraat noudattavat.

Yksinkertaisesti tämän pariskunnan kuuluu sopia anopin tavoista mitä
he sallivat kodissaan mitä käytöstä eivät salli ja myös toimia sen mukaan

"Jos vieraat saavat hyppiä pöydällä niin johan ne hyppelevät"

Kun anoppi kääntää puheet narinaan ei muuta kuin yhä uudelleen
vaihdatte puheeaihetta ette salli jatkuvaa natinaa .
Ei kukaan voi täysin tietää mitkä puheenaiheet ovat sallittuja kunkin
kodissa .
Olen tavannut perheen jossa appiukko natisi jatkuvasti omiaan
muttei miniä tästä traumatisoitunut oli muutakin puuhaa ja tekemistä

Ihmiset sietokyky on niin erilainen ja kukapa osaa toisten ajatuksia
lukea jos niitä ei tuoda julki .

Kaikki ihmissuhteet eivät ole toimivia johan miniäkin on saanut
entisessä elämässään pakit tässä suhteessa kun oma liitto
ajautui karille tässä kyydissä anoppi pelastui rannalle ilman
sen suurempia naarmuja tai kolhuja.

Kuulostaa vähän samalta kuin minun ex-anoppi. Hänellä oli myös ero tullut ex-mieheni isästä eikä hän ollut siitä päässyt yli vaikka hänellä itselläänki jo uusi mies. Erona tuohon on kyllä se, että tää ex-mieskin oli riippuvainen äidistään. Siinäpä olikin vasta kuvio huhhuh... Jos asiat eivät menneet tasan anopin pillin mukaan voi sitä draamaa ja showta minkä hän järjesti...minä tietysti katselin tuota näytelmää tavallaan sivullisena ja näin tuon shown taakse. Itselleni tuli siitä sopasta ero ja hyvä niin. Sulla onkin eri tilanne jos miehesi katkaissut naparuona ja yrittää elää omaa elämää. Kuinka lähellä anoppi asuu teitä? Jos hän asuu kovin lähellä niin sitä omaa elämää voi olla vaikea rakentaa jos hän on tottunut siihen, että voi tulla teille kuin omaan kotiinsa ja olla osa jokapäiväistä elämäänne. Teidän pitäisi kai miehesi kanssa yhdessä asettaa hänelle rajat joista pidätte kiinni. Jos toinen lipsuu näistä rajoista niin anoppi voi aina "unohtaa" ne. Vähän sama asia on lasten kasvatuksessa, määrätietoinen ja johdonmukainen täytyy olla. Surullista, että anoppisi on noin katkeroitunut ja unohtanut täysin oman elämänsä elämisen. Ehkä hän on menettänyt toivonsa ja siksi takertunut mieheesi, elämänsä ainoaan valopilkkuun.

Kaksi miniää, kaksi eri persoonaa.

Miniöitäkään ei voi niputtaa, vaan hekin ovat yksilöitä. Minulla oli todella hyvät ja rakkaat välit vanhimman poikani vaimoon, Kreettaan, kunnes nuorempi poikani toi minulle uuden miniän. Nythän on niin, että hänkin on erittäin suloinen tyttö ja huomioi minua kaikessa, on hyvä vaimo ja hyvä äiti.

Mutta tämä vanhempi miniäni, kahden suloisen tyttären äiti itsekkin, on nyt tullut kaikessa hyvin kateelliseksi ja mustasukkaiseksi tälle nuoremmalle miniälle, eikä voi sietää sitä, että minä kerron joskus jotakin hyvää myöskin nuoremmasta pojastani, hänen vaimostaan Mari-Anesta ja heidän pikkuisesta Emiliastaan.

Tuntuu todella pahalle, koska rakastan molempia miniöitäni kuin omia tyttäriäni, enkä missään tapauksessa haluaisi pahoittaa kummankaan mieltä. Nyt sitten on tultu siihen, että minä en tohdi puhua mitään nuoremman poikani perheestä, ettei tulisi riitaa, koska pahaa puhuttavaa ei ole ja hyvää ei saa heistä kertoa.

>>>Vävyt on helpompia, eivät takerru joka asiaan.

Niin on sekin kun haluaa antaa jotain että ne menee laskuun. Itse olen saanut kysymyksen josko pidän suvun pienimmäisestä eniten, kaikki ovat olleet pieniä aikansa ja nyt on pojan lapsi ihan pienin ja voi että sille on kiva aina joskus tuikata jotain, ja aina toivoo ettei ne niin sanoisi toisilleen mitä ovat saaneet, samalla ei viitsi edes sanoa että "älkää sitten puhuko näistä" sillä he eivät käsittäisi että pikku juttuja lasketaan. Nyt kun pikkutyttö lähti lomalle vanhempiensa kanssa niin tuikkasin kirje kuoren sille käteen. Ja kaikki mummot tietävät mitä sana kirjekuori tarkoittaa. Voi kun ne ymärtäisivät sen että niitä vahempia lapsia on myös kohdeltu ihan samallalailla kun ne oli pieniä. Ei ole helppo olla anoppi jos kaikki tekemiset ja antamiset lasketaan, ja niiden mukaan lasten tykkääminen. Kyllä sinun miniäsi pitäisi ymmärtää että kaikki ne ovat saman arvoisia, vaikka ne ihan pienimmät ovat jotenkin niin hellyyttäviä. Samoin kun minunkin jälkikasvu, olisi mukava jos hekin ajattelisivat joskus muita kun itseään. Nyt on alettu laskemaan kuinka monta kertaa on kyläilty missäkin, mutta olin askeleen edellä ja näytin almanakasta että ihan yhtä monta kertaa. Hahhaa. Yritetään taklata tämän jälkikasvun kanssa. Ja hyvää käsityöintoa sinulle kaikesta huolimata.

Sinulla on hyvin kun miehesi tukee sinua. Minun anoppini söi minut ulos talosta 2,5-vuodessa .Niin päättyi 42-vuotta kestänyt avioliitto. Mieheni mukaan mamma ei tehnyt mitään väärää,se mitä hän oikeesti teki ,en jaksa nyt edes ajatella.Minulla oli vain yksi toivomus että anoppi olis edes osan päivästä ollut olohuomeessa,olisin saanut edes vähän olla rauhassa.Miehestäni tämä oli käsittämätöntä. Minä ahdistuin niin että ajattelin itsaria tai murhaa päädyin kuitenkin vain kiljumaan tuskaani. Lensin ulos niska otteella ja täällä olen.raikako

Asoilla on puolensa.. juu ei varmaan ole mukavaa kahden miniän anoppina, muttamutta, eipä ole mukavaa sellaisenkaan anopin miniänä joka selvästi suosii toista poikaansa perheineen enemmän. Sillä heillä on yhteisiä lapsia ja meillä ei. On minun lapseni.. yhteistä emme ole saaneet. Tällä varjolla anoppi sitten lellii myös toista miniäänsä, minä en ole hänelle kuin kivenä kengässä. Vaikka sen lapsen olisin niin kovasti halunnutkin mutta keskenhän se meni..

Minun syytä sekin (mitäs otit puoli pulloa keskiolutta tekemättä raskaustestiä...olisit pitänyt parempaa huolta.. kyttäystä nenänvartta pitkin jne...) Herttaista, eikö?