Olen 18-vuotias, usein alkuun vähän ujo, mutta kuitenkin melko sosiaalinen poika. En pidä itseäni minään Cristiano Ronaldona tai muutenkaan mitenkään erityisen komeana ja lihaksikkaana, mutta olen kuitenkin jonkinverran käynyt salilla ja olen melko liikunnallinen. Sellainen söpö lukiolaispoika, joka soittelee kitaraa, pelailee sählyä ja koittaa sopivan hillitysti katsoa vähän mitä laittaa päälleen ja että tukka on siististi.
Olen ollut jo pitkään ollut kiinnostunut eräästä tytöstä, jonka kanssa katseet ovat kohtailleet (joskus useammin, joskus harvemmin) koulussa jo toissa keväästä lähtien. Oikeastaan oma kiinnostukseni heräsi enempi vasta viime syksynä, kun entinen "tyttöystäväni" muutti muualle. Hän halusi edetä hitaasti ja hommasta ei lopulta tullut mitään. Silloin minua ei ahdistanut, koska en tainnut olla oikein oma itseni tuona aikana ja muutenkin silloin elämäni oli todella sekavaa. Mutta niin, takaisin asiaan. Minusta tuntuu että kävisimme tämän toisen tytön kanssa hyvin yhteen ja tässä voisi olla ainesta johonkin.
Sitten se ongelma. En ymmärrä miksi tai miten, mutta viimeisen lukuvuoden aikana aina, kun olisi ollut tilaisuus jutella tai luoda tuttavuutta, olin kuin en olisi huomannutkaan tyttöä tai vastasin töykeästi/epäkohteliiasti. Esimerkiksi kun olimme molemmat järkkäämässä erästä koulun tapahtumaa talvella, hän tuli istumaan viereeni, sillein että varmasti huomaisin. Olin kuin en huomaisikaan ja aloin juttelemaan kaverilleni. Tällaisia helppoja tutustumistilanteita on ollut useampiakin mutten lähde tässä niitä nyt enempää erittelemään.
Aiemmin olin siis oikeastaan vasta ollut tuollainen välinpitämättömän oloinen/töykeä, kunnes tytöllä oli nyt viime lauantaina 18v-synttärit paikallisessa discobaarissa. Tytöllä ei ole vielä paljoa sen ikäisiä kavereita, jotka pääsisivät baareihin sisään, joten hän oli pyytänyt kavereitani ja minua tulemaan sinne hänen ja erään toisen tytön seuraksi. Tulin paikalle ennen muita kavereitani ja otettuani suht. tuhdisti pohjia, juttu lensi tyttöjen kanssa ihan luonnollisen oloisesti. Kaverini tullessa paikalle hän alkoi luomaan tuttavuutta enempi tähän tyttöön, josta olen kiinnostunut ja ajattelin että kelpaahan minulle tuo toinenkin. Hän oli vanha tuttuni ala-asteelta, joten tunsimmekin jo jonkinverran ennestään. Tästä etenimme pikku hiljaa tanssilattialle ja jossain vaiheessa huomasin, ettei tuo tyttö tuosta nyt taida oikein lämmetä ja iskemisyritykset on ehkä parempi jättää sikseen, koska ei oikeastaan itseänikään kiinnostanut. Jossain vaiheessa huomasin olevani sen kiinnostavan tytön kanssa porukastamme kaksistaan, kun muut olivat menneet jonnekkin ja hän alkoi tulemaan minua lähemmäs. Taustalla soi jokin hyvä biisi, mutta olin jo sen verran kännissä etten varmaan tajunnut edes mikä se oli. Tanssi lähtikin sitten etenemään melko mukavasti ja se kesti biisin loppuun asti. Muistan vain kun tyttö nojasi selkä minuun päin ja liikutti käsiäni vartalollaan. Ja kun itse hiljaa suutelin hänen poskeaan tai korvaansa , jossa kohtaa homma kyllä taisi mennä yli. Aamulla minulla taisi olla siitä vähän morkkiskin. Toinen asia, jonka muistan oli kun aloitimme ja en tajunnut, kun koitin pitää häntä "kädestä" ja pidin jostain kohdin hauista :DD Olin siis ehkä vähän liian kännissä siihen touhuun. Pyörimme vielä loppuillan klo 5 tai 6 asti samoissa porukoissa, muttemme juurikaan kahdestaan jutelleet. Jossain vaiheessa taisin sanoa hänelle että "sä tanssit hyvin:)" ja vastaus oli jotain samantyylistä, mitä itse yleensä hänelle olen selvinpäin keskustelua avatessa vastannut -.-. En tiedä johtuiko tämä siitä, että menin tanssissa ehkä vähän liian pitkälle vai siitä kun olin niin päissäni vai molemmista, mutta tuli vähän sellainen tyrmätty olo. Loppuillan aikana katseet kohtailivat paljon, muttemme enää jutelleet oikein jutelleet.
Mutta nyt kun näen tytön facebookissa ja voisin kokoajan ryhtyä puhumaan hänelle, niin minulle iskee kauhea ahdistus. Ongelma ei ole se ettenkö keksisi mitään juteltavaa, mutta en vaan uskalla.
Samanlainen ongelma oli vanhojen tanssi-parini kohdalla. En uskaltanut ryhtyä puhumaan hänelle enää sen jälkeen, kun olimme sopineet homman noin vuotta ennen tansseja. Ennen toisia vai kolmansia treenejä jopa oksensin. Kun lopulta uskalsin jutella fb:ssäkin jännitys juttelun aikana katosi, mutta palasi aina takaisin.
Edellisen kerroin siksi, koska tunne on nyt tismalleen sama kuin silloin. Onko tässä nyt kyse siitä, etten ole vielä henkisesti valmis, vai onko tässä kyse jostain psykologisesta ongelmasta vai mikä tässä mättää? Minulla on paljon tyttöpuolisia kavereita, joista yksi on lähes läheisimpiä ystäviäni. Aiemmissa säädöissäni olen ehkä edennyt vähän turhan aikaisin olematta oikeastaan valmis. Seksiä en ole vielä harrastanut ja nyt iski masennus, kun tajusin etten ole edes suudellut. Ottaa päähän, kun en tiedä mistä tässä on nyt kyse. Kaipaisinkinkin vastauksia tähän ahdistusongelmaan.
Kova ahdistus
poika 18 v
1
158
Vastaukset
- Vanaha eukko
Sen ongelman nimi on ujous, kärsin samasta ja olen kuitenkin jo päälle 30v. Eihän siinä auta mikään muu kuin ottaa härkää sarvista. Pitää aina mieltää itselleen, mikä olisi pahinta mikä voisi sattua ja toimia sen mukaan. Tsemppaan aina itseäni näin :) Eli jos juttelet hänelle mikä olisi pahinta mikä voisi sattua ja sitten mikä olisi parasta mikä voisi sattua. Ja muista tää on vain elämää ja jää harmittamaan jos ei ota riskejä, sitten jää voivottelemaan mitä jos...pitää vain kohdata ja ajatella että kopsuista vahvistuu :) Tsemppiä!
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 911097
- 125876
Sinkkumiehet hukkaavat tärkeän ässän hihastaan kun
...eivät suostu kavereiksi naisten kanssa. Mikä voi olla heillä syynä? Hyväksyvät vain naisen, joka suorastaan anelee sa103845"Kaikkien miesten asia" - kampanja on alkanut
Miehillä on naisiin kohdistuvan väkivallan lopettamisessa merkittävä rooli. Ei riitä, ettei itse tee väkivaltaa. Miesten276657- 70605
Tiedät, että en voi enää laittaa viestiä
Aikaa kulunut. Eikä se näyttäisi enää luontevalta vastata näin pitkän ajan jälkeen. Tiedän myös, että sinä et enää lait73583Lienee aika luopua siitä kaikesta
mitä meillä ikinä olikaan. Hassua, koska juuri mitään ei ole edes ollutkaan. En vaan jaksa tätä mahdotonta juttua enää j64562Lautakunta käsittelee Iisalmen kulttuuri- ja vapaa-aikajohtajan virkasuhteen purkua koeajalla:
Lautakunta käsittelee Iisalmen kulttuuri- ja vapaa-aikajohtajan virkasuhteen purkua koeajalla: "Aina valinta ei mene nap54526- 72483
Kun kohtaatte rakkauden, tarttukaa siihen
Toimisinko jälkiviisaana toisin? Varmasti. Vaikka silloin kuvittelin tekeväni, niin kuin on oikein. Mahdollisimman siist33483