Urho Kekkonen taisteli veteraanien

Oliko Kekkosen poika homo ja vielä venäläinen mies. Huhut kertoo, että Urkkikin halusi osingoille ja poika sen jälkeen lopetti päivänsä. Kekkonen oli tosiaan miesten mies.

JKK:n mainio teksti:

"Vai Kekkonen olisi halunnut sotasyyllisille pienemmät tuomiot! Kyllä Kekkosella oli aivan muut halut. Siitä kerroin tutkiemassani näin:

Kekkonen ei ollut halukas ryhtymään pääministeriksi, vaan suositti tehtävään Paasikiveä. Sinitsynin kerrottua asian Zdanoville, tämä suhtautui ajatukseen pitkin hampain ja kysyi: ”Entä jos Paasikivi pääministeriksi tultuaan esittää ohjelman, joka on kannaltamme Kekkosen ohjelmaa heikompi; mitä sitten tehdään?” Sinitsyn kertoo vakuuttaneensa, että Paasikivi on paras ehdokas siksi, että hänellä on kansan kannatus toisin kuin Kekkosella. Niinpä Zdanov hyväksyi ajatuksen ja totesi: ”No niin, Paasikiven hallitus on selvä tapaus. Täytyy informoida Stalinia. Haluan kuitenkin lisätä, että Paasikivi ei johda kansaansa sosialismiin”. Näin siis ”muodostettiin” Paasikiven hallitus, takapiruinaan Neuvostoliitto ja sen luottopojaksi päässyt Urho Kekkonen.

Oikeusministerin salkku ei olisi Kekkosta varmaankaan tyydyttänyt, ellei hän olisi jo tuolloin tiennyt sen antamasta vallasta vastustajiensa eliminoimiseksi. Pian nimittäin alkoivat sotasyyllisyysoikeudenkäynnit ja niissä Kekkosella oli avainrooli, kuten jo edellisessä osassa jotakin mainitsin. Myös tästä kertoo Sinitsyn kirjassaan ja se on ”korutonta kertomaa”.

Viimeistään sotasyyllisyysoikeudenkäynnit nostivat Kekkosen suuren yleisön tietoisuuteen, mutta ei suosioon muualla kuin äärivasemmalla. Omassa puolueessaankin, Maalaisliitossa, hänellä oli paljon kiivasta vastustusta. Mutta Paasikiven luottamuksen hän onnistui saamaan, mitä täytyy hieman ihmetellä, sillä niin erilaisia miehet olivat. Toki Paasikivikin näki Neuvostoliiton luottamuksen saavuttamisen välttämättömäksi ja yhteistyön neukkujen kanssa tarpeelliseksi, mutta periaatteensa hän ilmaisi näin: ”meidän on annettava venäläisille periksi, mutta vain niin vähän kuin mahdollista, eikä koskaan omasta aloitteestamme”. Kekkonen oli näkemyksissään ”joustavampi”.

Sitten Kekkosen vaikutuksesta sotasyyllisyysoikeudenkäynteihin ja tuomioihin

Pian puoluekokouksen jälkeen hän oli ministeritoverinsa Kaarlo Hillilän kanssa keskustellut kommunistiministeri Yrjö Leinon kanssa välirauhansopimuksen toteuttamisen jouduttamisesta. Miesten mielestä oli viisainta, että Ryti ja Tanner pantaisiin sotasyyllisinä oikeuden eteen. Muutamaa päivää myöhemmin Kekkonen tapasi valvontakomissiossa työskennelleen lähetystöneuvos Jelisejevin, jolta tietenkin sai tuen esityksilleen. Ymmärrettävästi Väinö Tanner oli elämänsä loppuun saakka siinä käsityksessä, että juuri Urho Kekkonen oli suurin syyllinen siihen, että hänet tuomittiin sotasyyllisenä. Kekkonen huolehti myös siitä, että häntä omassa puolueessaan vastustaneet Tyko Reinikka ja Antti Kukkonen joutuivat sotasyyllisiksi. Kekkosen tukija K-linjalainen Reino Kuuskoski oli vakuuttunut asiasta, todeten että ”Kekkonen heidät hankki syytteeseen. Kukaan ei olisi huomannutkaan heidän olemassaoloaan”. "

---

Ja eräs kommentti sen loppuun:

"Kekkonen huolehti myös siitä, että häntä omassa puolueessaan vastustaneet Tyko Reinikka ja Antti Kukkonen joutuivat sotasyyllisiksi"

Heidän nimensä ilmestyivät sotasyyllisten listaan vasta sen käytyä Kekkosen työhuoneessa. Zdanov ja Hertta Kuusinen eivät heitä siihen sijoittaneet.

Mm. Reinikka ja Kukkonen pitivät Kekkosen jatkosodan aikaista maanpetoksellista toimintaa nk. rauhanoppositiossa vaarallisena ja toivat sen esille puolueessaan. Tätä Kekkonen ei myöskään unohtanut.

Kekkosen ja r y s s i e n vehkeilystä lisää Jukka Nevakiven mainiossa Kekkos -kirjassa Miten Kekkonen pääsi valtaan. Kirja on järkyttävää luettavaa ja kertoo millaista peliä Kekkonen lähipiireineen harrasti. Kirjoittipa oikein suoraan Stalinillekin ja kiitteli 1. matkaistaan. Eipä siis ihme, että Kekkonnen niin haikeasti suri Stalinin kuolemaa. Sekin puhe on kuultavissa YLEn Elävästä arkistosta ja luettavissa.

Miten Kekkonen pääsi valtaan ja Suomi suomettui. Otava, 1996. ISBN 951-1-13984-3.

Se on suoraa jatkoa tälle kirjalle:

Ždanov Suomessa − Miksi meitä ei neuvostoliittolaistettu?. Otava, 1995. ISBN 951-1-13274-1.

Niin on jos siltä näyttää sanoi "pyhä isämme" eli Kekkonen.

R y s s i ä molemmat!!!

http://ukk.evvk.com/

Kuten tunnettua on, Suomessa on aina ihailtu suunnattomasti Neuvostoliittoa. Tästä on esimerkkinä ministeri Urho Kaleva Kekkosen puhe vuonna 1953 diktaattori Stalinin kuoltua.

Urho Kekkosen radiopuhe 6.3.1953

http://antifasistit.blogspot.com/2009/01/suomen-pministerin-urho-kekkosen.html

Luettuna vieläkin kaamottavampaa ja höpsis.

Tässä vielä linkki Kekkosen irvokkaaseen puheeseen:

http://www.yle.fi/player/player.jsp?name=El%E4v%E4 arkisto%2F01068_3

Ei siis ole ollenkaan ihme, että KGB rahoitti Kekkosen kampanjointia.

Onko totta väite, että Suomessa ehdotettiin pidettäväksi koko maata kattava SuRuliputus isä aurinkoisen poismenon johdosta. Aikeesta luovuttiin, koska sen pelättiin jäävän torsosksi ja siten aiheuttavan nolon tilanteen tyhjine lipputankoineen.

Suomen Radiossa kyllä soitettiin tavallista vakavampaa musiikkia tuona päivänä ja maassa vallitsi oikea "maanSuRu" sillä olihan suuri Suomen ystävä juuri kuollut. Ainakin näin, mikäli Kekkosta on uskominen!

Tässä lisää löylyä aikalaismuisteloista ja edelleenkin isä aurinkoisen merkeissä:

http://www.yle.fi/player/player.jsp?id=10214&locale=

Urho Kekkosen politiikan ainoa sisältö on Urho Kekkonen sanoi kuulemma Viljami Kalliokoski.

Olavi Honka ja Jori C Eenrooth teki suomen itsenäisyyden hyväksi?

Linkki Kekkosen irvokkaaseen puheeseen:

Urho Kekkosen radiopuhe 6.3.1953

http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/suomalaiset_muistelevat_j_v_stalinia_9137.html#media=9143

Neukut lupasi ostaa tuotteita vielä sotakorvausten jälkeenkin. Totta. Kekkone matkusti 1. matkalleen NL:oon ja solmi 5 -vuotiskauppasopimuksen.

Hinnat lyötiin sopimuksessa lukkoon ja kohtapa Suomessa sopimusta kirottiin juuri tästä syystä. Korean sota kun nosti hinnat moninkertaiseksi hetkessä!

ovat näitä Suomen laittomalla vallankaappauksella 1918 haltuun ottamien sosiaalidemokraattien jälkeläisiä suoraan alenevassa polvessa. Samalla tavalla he ovat häväisseet myös Mannerheimin ja muut heidän koumouksellisia esi-isiään kurittaneet miehet.

Kekkosen isänmaan rakkautta ei kukaan itsenäisen Suomen puolustaja aseta kyseenalaiseksi.

Kekkonen tuomittaisiin nykyään Haagissa sellaisesta siviilien teloituttamisesta, johon hän 1918 syyllistyi.

(Kysyttäessäkään Kekkonen ei kuulema ole suostunut vastaamaan, ampuiko hän itse koskaan siviilejä, vai jakoiko pelkästään teloituskäskyjä?)

Kekkonen palkittaisiin nykyään kansan sankarina. Oli täysin oikein tuomita raiskaavat ja murhaavat maanpetturit. Yhtään syytöntä ei kuollut, vaan kaikki olivat rikollisia ja vain ainoastaan rikollisia.

Kajaanin petolauma murhasi säälittä mm. tielleen osuvat venäläiset.

Viipurin vallien putsinki oli vertaansa vaikka oleva hurmejuhla. Siellä oli mukana mm. Urho Kekkonen ja Hannes Korhonen, Kekkosen erään ulkoministerin, Keijo Korhosen, isä. Molemmat olivat mukana Helsingin paraatissa, jonne kepasi mukaan kaikkein verisimmät lahtarit.

Nuo paikat ei hevin unohdu:

Iisalmi, Kuopio, Varkaus, Huruslahden arpajaiset, Kinni, Mouhu, Mäntyharju, Viipuri, Hamina ja lopulta Helsinkiin paraatiin. Sillä oli Korhosen Hanneskin kuulemma.

https://oa.doria.fi/bitstream/handle/10024/8432/TMP.objres.1483.html?sequence=1

https://oa.doria.fi/bitstream/handle/10024/11209/TMP.objres.1753.html?sequence=1

http://fi.wikipedia.org/wiki/Huruslahden_arpajaiset

ME ODOTIMME TEITÄ VAPAUTTAJINA JA TE TOITTE KUOLEMAA'

Viipurin valloituksen yhteydessä teloitetut venäläiset

http://www.vnk.fi/julkaisukansio/2004/j03-venalaissurmat-suomessa-1914-22-osa-2.2_/pdf/134314.pdf

Lars Westerlund sivulta 97 alkaen

Etupäässä jääkäripataljoonista koostuva Itäarmeija valloitti kenraalimajuri Ernst
Löfströmin johdolla Viipurin 28.–29.4.1918. Kaupunkia valloitettaessa teloittivat
jääkärijoukot arviolta vähintään 360–420 Viipurissa asuvaa tai oleskelevaa venäläistä.

Taannoinen kokoomusjohtaja Juho Rihtniemi oli kovaa lahtarisukua. Isänsä Elja oli Kajaanin Opettajaseminaarin johtaja ja vuoden 1918 lahtarikomentaja.

http://www.valt.helsinki.fi/staff/sedergre/silma.htm

http://sedis.blogspot.com/2004/12/milloin-urho-kekkonen-sai-silmlasit.html


Haminan tapauksesta kerrotaan jo hieman enemmän: "Haminassa hän [= Kekkonen] oli joutunut itsekin todistamaan vastapuolella toimineiden teloitusta, jopa antamaan ampumiskäskyn! Tästä tapahtumasta on Kekkosen muistiinpanoissa päivien 25.-26.5.1918 kohdalla lyhyt, pikapikaa raapustettu maininta: 'Yöllä ammuttiin 9 pääpunaista. Olin johtamassa ryhmää, joka sen toimitti"".

Kajaanin Sissit ehtivät riehua Viipurissa VAIN yhden päivän, mutta erittäin tuhoisin seurauksin. Viipurissa teloitettiin sadoittain ihmisiä ja syyksi riitti kun oli ryssä. Vain puhuttu kieli ratkaisi tuomion ja väliin riiti kun sattui olemaan väärässä paikassa. Tuossa etniseen puhdistukseen verrattavissa olevassa putsingissa murhattiin niin miehiä, naisia kuin lapsiakin. Venäläissurmat Suomessa 1914–22 -raportti antaa erittäin tarkan kuvauksen tapahtumien kulusta s.133-174

http://fi.wikipedia.org/wiki/Kajaanin_sissirykmentti

Koska Kekkonen sai silmälasit? osa 1

Kajaanin sissirykmentiksi itseään kutsuva joukko, jonka vahvuus ei ollut lähelläkään pataljoonaa, liitettiin Pohjois-Savon rykmentin ensimmäiseen pataljoonaan 21.4.1918 ja se saapui Viipuriin Papulan sillan kautta aamuyöllä 29.4.1918. Viipuriin saavuttaessa sen vahvuus oli arviolta noin 300 luokkaa ja liikkeellä oli oltu 5-6 päivää puhdisten aluetta punaisista. Vankeja tuskin otettiin riesoiksi noissa puhdistuksissa. Taisteluja oli käyty jo Kuopion sekä Varkauden lisäksi ainakin Mouhussa, Kinnissä ja Hillosensalmella.
Tuohon Kajaanin Sisseiksi itseään kutsuvaan osastoon kuului myöskin innokas ja aktiivinen Kekkonen 17-vuoden ikäisenä. Hän oli syntynyt 3.9.1900 ja toimi Kajaanin suojeluskunnan vs. päällikkönä. Kajaanin sissirykmentin sotilaana hän oli koko sodan keston ajan 27. tammikuuta –15. toukokuuta 1918 päätyen lopulta Viipurin ja Haminan kautta Helsingissä 16.5 pidettyyn loppuparaatiin. Pohjois-Savon rykmentin I komppanian ryhmänjohtajana, saaden rykmentin historiassa hyvän arvosanan kenttäkelpoisuudestaan.
Paraatissa Kajaanin Sissit saivat hurjasta maineestaan johtuen kovan suosion. Heidäthän erotti erikoisesta käsivarsinauhastaan.Tuota hurjaa mainetta Kajaanin sissit olivat hankkineet erikoisesti Viipurin puhdistusten yhteydessä. Mallia putsinkiin oli saatu mm. Varkauden edustalla Huruslahden jäällä, jossa oli teloitettu yli 100 punikkia ja Kekkonen porukoineen oli käynyt katsomassa jälkeä! Jo Iisalmessa oli saatu esimakua Kajaanilaisten teloitusvimmasta, josta kerrotaan kuinka "Kajaanista oli tullut eräs ylitarmokas nuori mies teloitusryhmänsä kanssa..." Muistelmissa ei Iisalmen veritöistä ole mainintoja. Kirjailija Eino Säisä kertoo esseekokoelmassaan "Kevättä kohti" juuri näistä Iisalmen tapahtumista, että Haminan vallien tapahtumat tunnetaan kyllä. "Mutta kun se ei ollut ainoa kerta..." Ari Uinon kirjassa Iisalmen tapahtumat kuitataan rivin mittaisella maininnalla siitä, että Kuopion valtauksen jälkeen paluumatkalla Kajaaniin olleet voittoisat valkosotilaat vangitsivat 9.2. 1918 Iisalmen punapäälliköt. Haminan tapauksesta kerrotaan jo hieman enemmän: "Haminassa hän [= Kekkonen] oli joutunut itsekin todistamaan vastapuolella toimineiden teloitusta, jopa antamaan ampumiskäskyn! Tästä tapahtumasta on Kekkosen muistiinpanoissa päivien 25.-26.5.1918 kohdalla lyhyt, pikapikaa raapustettu maininta: 'Yöllä ammuttiin 9 pääpunaista. Olin johtamassa ryhmää, joka sen toimitti"".

Kajaanin Sissit ehtivät riehua Viipurissa VAIN yhden päivän, mutta erittäin tuhoisin seurauksin. Viipurissa teloitettiin sadoittain ihmisiä ja syyksi riitti kun oli ryssä. Vain puhuttu kieli ratkaisi tuomion ja väliin riiti kun sattui olemaan väärässä paikassa. Tuossa etniseen puhdistukseen verrattavissa olevassa putsingissa murhattiin niin miehiä, naisia kuin lapsiakin. Venäläissurmat Suomessa 1914–22 -raportti antaa erittäin tarkan kuvauksen tapahtumien kulusta s.133-174

Käytäntönä oli, että teloitus ja tuhoamisporukat tuotiin kauempaa, koska kukaan ei ollut profeetta omalla maallaan tappamisessakaan.Tuttua punikkia oli ilkeämpi ampua kuin tuntematonta! Hirvittävävien Viipurin lahtauksien jälkeen heidät komennettiin Haminaan. Siellä Kekkonen oli itse johtamassa punaisiksi epäiltyjen teloituksia. Tämän hän on itse kertonut joskus 1970-luvulla, ja asia on ollut julkisesti tiedossa. Samaten asiasta on mainintaa monessakin kirjassa, mm. Vuosisatani I. ja Kekkosen omissa päiväkirjamerkinnöissä.