Päivittäisillä pyörämatkoillani Suomenlahden rantaa myötäilevällä ulkoilureitillä olen seurannut luonnon tapahtumia, muunmuassa kyhmyjoutsenpariskunnan pesimistouhuja.
Nyt loppukevään ja alkukesän aikana jo kolme vuodenaikaan nähden epätavanomaisen voimakasta matalapainetta on aiheuttanut yli puolen metrin merivedenpinnan kohoamisia. Lähtötilanne lintujen pesänrakennustilanteessa on ollut luokkaa miinus 40-50 senttiä.
Kylmä vesi on noussut jo haudottavina olleiden munien päälle ja voimakas aallokko on viimeistellyt tuhon hajottamalla koko pesän.
Kolme pesää ja kolmet munat jo tuhoutuneet (noo- luonnon kierrossa variksilla ja lokeilla on ollut epätavallisen juhlavia aterioita). Pesiminen on jo yli kuukauden myöhässä ja onnistumismahdollisuudet heikkenevät.
Arvioin samaa tapahtuneen 80-90 prosentille Suomenlahden, Saaristomeren ja Pohjanlahden joutsenille ja huomattavalle osalle silkkiuikkuja.
Tietenkin joku voisi olla sitä mieltä, että kyhmyjoutsenkanta on jo häiritsevän suuri ja AGWluonnon vastaisku rajoittaa kasvua ihan sopivasti.
Nyt loppukevään ja alkukesän aikana jo kolme vuodenaikaan nähden epätavanomaisen voimakasta matalapainetta on aiheuttanut yli puolen metrin merivedenpinnan kohoamisia. Lähtötilanne lintujen pesänrakennustilanteessa on ollut luokkaa miinus 40-50 senttiä.
Kylmä vesi on noussut jo haudottavina olleiden munien päälle ja voimakas aallokko on viimeistellyt tuhon hajottamalla koko pesän.
Kolme pesää ja kolmet munat jo tuhoutuneet (noo- luonnon kierrossa variksilla ja lokeilla on ollut epätavallisen juhlavia aterioita). Pesiminen on jo yli kuukauden myöhässä ja onnistumismahdollisuudet heikkenevät.
Arvioin samaa tapahtuneen 80-90 prosentille Suomenlahden, Saaristomeren ja Pohjanlahden joutsenille ja huomattavalle osalle silkkiuikkuja.
Tietenkin joku voisi olla sitä mieltä, että kyhmyjoutsenkanta on jo häiritsevän suuri ja AGWluonnon vastaisku rajoittaa kasvua ihan sopivasti.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Vedenpinnan vaihtelu on tänä keväänä ollut harvinaisen vähäistä kuten tästäkin kuvasta näkee:
http://cdn.fmi.fi/legacy-fmi-fi-content/products/sea-level-observation-graphs/data/vplot12_480.gif?t=2012-06-04-10
Ihan samanlaista näyttää myös muilla paikoilla Suomenlahden rannikolla
Noin 20 cm suuntaansa joten tuo aloittajan väite ei siis pidä paikkaansa.
Ei tuosta oikein millään saa ääri-ilmiötä aikaiseksi.
Tuota käyrästöä päivitetään vuorokausien keskiarvokorkeuksilla, mikä ei kuvaa paljonkaan huippuja kummassakaan suunnassa.
Aikaisemmin oli käytössä todelliset lukemat, mutta se alkoi näyttää ilmeisesti liian hurjalta, niin leikkasivat huiput pois keskiarvottamalla.
Esimerkkinä tuossa käyrässä talven huiput jäävät 80 sentin alle ja muistan oikein hyvin, miltä tuntui porskutella polkupyörällä rantaraitilla 110 sentissä jäälauttojen seassa.
Sähköteuraalle
Silkkiuikun pesä on kelluva, joka on rakennettu kiinni talven jäiden katkomiin ruokojen tynkiin. Nouseva vesi nostaa sen kiinnikkeistään pois ja se lähtee ajelehtimaan tuulen mukana. Avovesiallokossa sellainenkin rakennelma joko hajoaa tai menee ympäri. Rantaan ajelehtineessa pesässä turvallisuus kärsii.
Joutsenen pesän vieressä oli silkkiuikun pesä ja sekin hävisi sääilmiöissä.
Saimaan pinnankorkeus on todella ääri-ilmiö. Jostain kumman syystä pinta se vaan pysyttelee metrin vaihteluvälin sisällä. Oli arktisia jäitä tai ei.
No jotakuinkin omien havaintojeni mukaan 40 vuoden ajalta.
Mutta se on ollut joskus niin korkealla ja matalalla että vaihteluväli näiden tapahtumien välillä on noin 3 metriä.
Kuulemma sillä on 7 vuoden rytmi, kerrottiin ollessani tutustumassa Imatrankoskeen, ja esittelijä näytti grafinkin todisteeksi, mutta sillä ei ollut selitystä moiseen kysyessäni miksi?
http://www.lappeenranta.fi/Suomeksi/Palvelut/Kirjasto/Etela-Karjala-aineisto/Joutsenolaisia_tarinoita/Suuri_adressi_-_Valarikon_viiva.iw3