Keskustalaiset pihtaavat tietojaan

että mitä huonoa Demarit on saaneet hallituksessa aikaan.

"..keskustan aikaansaannoksia on niin paljon, ettei niitä viitsi kirjoittaa ja paria esimerkkiä ei taas voi antaa, koska sellainen antaisi liian suppean käsityksen asiasta."

Selittelyjen mestarin tekstiä tosiaan!!
Selityksiä seltysten perään, mutta kysymyksiin ei vastauksia saa uhkailemallakaan.

Luulisi, että juuri täällä olisi oiva paikka levitellä ilouutisia.

Keskustalaisuuteen kuuluu olennaisena osana keskustelemattomuus. Keskusta on tottunut kunnissa hääräämään vain itsensä kanssa. Muualla huudetaan kovaa ja kauan, mutta keskustelu on keskustalaisille vierasta. Nämä ovat niitä suomalaisia, jotka eivät pussaa eivätkä pukahda.

Nyt esittämääsi kysymykseen vastaaminen on kyllä ongelmallistakin. Hallitusta muodostettaessahan sovittiin yhteisestä hallitusohjelmasta. Tosin ne ovat sen verran ympäripyöreitä usein, että varsinaiset toimenpiteet niiden sisällä jäävät myöhempiin aloitteisiin. Tuntuu, että koko hallitus on aloittanut varoen, varotaan tekemästä virheitä ja silloin ei tehdä juuri mitään.

Työttömyystilanteen parantaminen oli hallitusohjelman ykköstavoite. Nyt ministerit ovat selkeästi luopuneet tästä tavoitteesta ja puhuvat enää työttömyyden vähentämisuralle pääsystä. Urallekin pääsy on kyllä jätetty enemmän tai vähemmän herran huomaan.

1. Tulevaisuuden kunta on ihmistä varten

Keskusta haluaa rakentaa alueellisesti tasapainoista, sosiaalisesti oikeudenmukaista ja ekologisesti kestävää Suomea. Kotikunta luo puitteita hyvälle elämälle järjestämällä esimerkiksi päiväkoti-, koulutus-, terveydenhuolto- ja vanhuspalveluja. Hyvä kunta on avoin myös uusille asukkaille ja yrittäjille. Se tunnistaa yhteisöllisyyden merkityksen ihmisten hyvinvoinnille.

Elämme tiukan kuntatalouden aikaa. Haasteina ovat väestön ikääntyminen ja kasvava palvelutarve. Poppakonstien sijasta nyt tarvitaan vakaata ja ennakoitavaa kuntapolitiikkaa, joka vastaa tämän päivän ja tulevaisuuden haasteisiin kestävällä tavalla. Kuntien ja valtion on puhallettava yhteen hiileen peruspalveluiden puolesta. Tarvitsemme paikallista vastuunottoa ja hyvää yhteistyötä.

Kulttuurin muutos kunta-valtiosuhteessa on tapahtunut. Pääministeri Matti Vanhasen hallitus toteuttaa vakaata ja pitkäjänteistä kuntapolitiikkaa. Kuntien velvoitteet ja voimavarat saatetaan tasapainoon. Tavoitteena on taata kuntatalouden vakaus ja kunnallisten peruspalveluiden saatavuus ja laatu koko maassa kohtuullisella maksu- ja verorasituksella. Tämä periaate, kunta-valtiosopimus, on kauan ollut keskustalaisen kuntaväen tavoite. Hallitus hyväksyi ensimmäistä kertaa valtio-kunta ?suhdetta vakauttavan peruspalveluohjelman maaliskuussa. Sen pohjalta valmistellaan peruspalvelubudjetti. Molemmat hankkeet parantavat merkittävästi kuntien toiminnan ennustettavuutta. Toimet kuntatalouden vakauttamiseksi ja rahoituspohjan turvaamiseksi ovat siis käynnistyneet ja tulokset alkavat näkyä. Kuntatalouden suunta on saatu muuttumaan parempaan päin.

Kuntapolitiikan suunta on oikea, mutta tekemistä riittää. Uuden valtuustokauden keskeisiä kysymyksiä kunnissa ovat:

- Miten turvaamme toimivat ja laadukkaat peruspalvelut eri-ikäisille kunnan asukkaille?
- Kuinka kehitämme kuntien elinkeinopolitiikkaa, yrittäjyyttä, työllisyyttä ja kuntien välistä yhteistyötä?
- Miten vahvistamme kuntataloutta?
- Miten kehitämme kuntien henkilöstöpolitiikkaa ja johtamista sekä lisäämme kuntatyön vetovoimaisuutta?
- Miten vahvistamme ihmisten välistä yhteisöllisyyttä?

2. Arvot

Keskustalaista kuntapolitiikkaa ohjaavat ihanteet ja käsitykset yhteiskunnallisen kehittämisen suunnasta. Keskusta-aate on elinvoimainen ja tulevaisuuteen suuntautunut voima muuttuvassa yhteiskunnassa. Se uudistuu ja uudistaa suomalaista yhteiskuntaa ? suomalaista elämäntapaa arvostaen. Päätöksenteon ja vaikuttamisen lähtökohtiamme ovat:

Kasvu ihmisenä ja sivistys

Keskustalainen sivistysaate nojaa koulutusmahdollisuuksien tasa-arvoon ja ihmisen henkiseen kasvuun elämän kaikissa vaiheissa. Osaamisen, yrittäjyyden ja yhteisvastuun pohja syntyy lapsuudessa ja nuoruudessa. Vanhemmilla ja kodeilla on ensisijainen kasvatusvastuu lapsistaan. Sukupolvien välinen yhteys kasvatuksessa on tärkeää. Kaikilla aikuisilla on myös yhteinen vastuu lapsista ja nuorista.

Työnteko ja yritteliäisyys

Työteliäs ja yritteliäs elämänasenne on keskeinen hyvinvointia tuottava ja ylläpitävä tekijä yksilön, perheen ja koko yhteiskunnan kannalta. Työelämän ja yrittäjyyden kehittämisessä on otettava huomioon erityisesti työn ja perheen yhteensovittaminen, tasa-arvon ja työterveyden edistäminen sekä nuorten, ikääntyvän työvoiman ja vaikeasti työllistyvien erityistarpeet.

Yhteisvastuu ja kohtuullisuus

Keskustalaisuuteen kuuluu heikomman lähimmäisen puolustaminen. Vastuullisuus alkaa itsestä ja kasvaa kyvyksi huolehtia toisesta. Kohtuullisuus ja toisista huolehtiminen lisäävät sosiaalista pääomaa ja yhteisöllisyyttä. Kunnan toiminnassa on huomioitava erityisesti ne, jotka eivät itse kykene puolustamaan oikeuksiaan.

3. Turvallisuus on hyvän elämän edellytys

Ihmisen hyvinvointi perustuu arjen turvallisuuteen. Vaikka suurin osa suomalaisista voi hyvin, ovat lasten, nuorten ja perheiden pahoinvointi sekä vanhusten kokema turvattomuus ja yksinäisyys vakavia ongelmia yhteiskunnassamme.

Perusturvallisuus luodaan ennen kaikkea kodeissa. Se on terveyttä, työtä ja toimeentuloa, läheisiä ihmissuhteita ja mielen tasapainoa. Hyvässä kotikunnassa lapset voivat leikkiä turvallisesti pihalla, koulutie ei sisällä vaaroja, ihmiset uskaltavat liikkua turvallisesti iltapimeälläkin ja vanhukset voivat asua omassa kodissaan niin pitkään kuin mahdollista.

Tärkein turvallisuuden tekijä on kuntalainen, joka ottaa vastuuta omasta ja läheistensä hyvinvoinnista. Esimerkiksi yksinäisistä, lapsista ja vanhuksista huolehtiminen on jokaisen kuntalaisen vastuuntuntoa.

Turvallisuus on yksi kunnan strateginen menestystekijä. Turvallisuustyöllä kunnan asukkaita, henkilöstöä, yrityksiä, laitoksia ja ympäristöä suojataan onnettomuuksilta, vahingoilta ja rikolliselta toiminnalta. Päämääränä on turvallinen elinympäristö, jossa toimii ennakoiva turvallisuustyö. Siinä tarvitaan kuntien, seurakuntien, poliisin, tieviranomaisten, alueellisen pelastustoimen ja kansalaisjärjestöjen yhteistyötä. Turvallisuus rakennetaan yhdessä.

4. Kaikenikäisten kunta

Pienen maailma alkaa kodista

Tasapainoisen aikuisuuden pohjana ovat lapsuuden turvalliset ja pysyvät ihmissuhteet ja arjen ennakoitavuus. Tätä tukee kestävä arvopohja, johon lapsi saa kasvaa omana ainutlaatuisena ja arvostettavana yksilönään.

Ensisijainen vastuu lasten kasvatuksesta kuuluu vanhemmille, joiden kasvatustehtävää ovat tarpeen mukaan tukemassa neuvolat, päivähoito ja koulut sekä kunnan sosiaalitoimi. Niiden toiminnalle on taattava riittävät resurssit. Koko lähiyhteisön on tuettava vastuulliseen vanhemmuuteen kasvamista. Yhteiskuntaa on kehitettävä suuntaan, jossa perheille jää enemmän yhteistä aikaa.

Perheille on turvattava aito valinnanvapaus lastenhoidon järjestämisessä. Erityisesti on vahvistettava pienten lasten kotihoidon edellytyksiä kehittämällä lasten kotihoidon tukea ja yksityisen hoidon tukea todellisiksi vaihtoehdoksi perheille. Kunnallisessa päivähoidossa tarvitaan toimivaa perhepäivähoitoa ja myös yksityisiä päiväkoteja. Päivähoidon ryhmäkoot on saatava lapsen tarpeet huomioiden inhimillisiksi.

Erityistä tukea tarvitsevat vammaiset lapset sekä oppimis- ja keskittymisvaikeuksista, masennuksesta tai muista ongelmista kärsivät lapset. Lapsen etu on, että erityisen tuen tarve tunnistetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Heidän kehityksensä asianmukaisesta tukemisesta on huolehdittava.

Lapsiperheiden palveluiden vahvistamiseksi kuntiin voidaan perustaa perhekeskuksia. Niihin kootaan yhteen lapsia, nuoria ja perheitä tukevia kuntatason palveluja. Perhekeskusten tehtävänä on kehittää lasten ja nuorten tärkeimpien kasvuyhteisöjen yhteistyötä ja vahvistaa perheiden välistä vertaistukea. Sosiaalipalveluissa on tarpeen vahvistaa perheiden palveluita. Lapsuuden suojeleminen on tulevaisuutemme turvaamista. Lapsen etu saattaa käytännössä tarkoittaa esimerkiksi nykyistä aikaisempaa puuttumista lapsen kasvuedellytysten turvaamiseen.

Liikunta ja kulttuuri ovat tärkeitä lapsen ja nuoren kehitykselle. Kaikille lapsille on tarjottava mahdollisuus liikunnan perustaitojen omaksumiseen sekä kulttuurin kokemiseen ja tekemiseen. Lähiliikuntapaikat ja koulujen monipuolinen kerhotoiminta ovat käytännön liikunta- ja kulttuuritoimintaa parhaimmillaan. Kotien, koulujen ja esimerkiksi urheiluseurojen tiivis yhteistyö on vahvuus koko kunnalle. Laki koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnasta tulee voimaan elokuussa 2004 ja kunnille on myönnetty lisää valtionosuutta näiden palveluiden järjestämiseen. Keskusta kannustaa kuntia tekemään yhteistyötä järjestöjen ja seurakuntien kanssa koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämisessä.

Koulusta mallia työntekoon ja yrittämiseen
7

Suomen menestyksen avain on ollut tasa-arvoinen ja hyvä koulutus kaikille halukkaille perheen varallisuudesta ja asuinpaikasta riippumatta. Näin on oltava tulevaisuudessakin. Valtion ja kuntien on yhdessä turvattava yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen toiminta- ja kehittymisedellytykset.

Kunnan tehtävänä on huolehtia perusopetuksen työolojen kehittämisestä. Vastuuta oppimisen ja opetuksen laadusta on siirtynyt yhä enemmän paikalliselle tasolle. Jokaisessa kunnassa tulisi olla oppilaiden kannalta tarkoituksenmukaiset kouluverkon ja ryhmäkokojen järjestelyt sekä toimiva koulukyyditys. Varsinkin nuorimpien oppilaiden kohdalla tulisi suosia lähikouluja. Koulun oppimisympäristöjä sekä opetusmenetelmiä ja ?materiaaleja tulee kehittää siten, että ne ottaisivat paremmin huomioon poikien ja tyttöjen erilaiset oppimistavat. Keskusta pitää tärkeänä, että kouluterveydenhuolto, oppilaiden psykososiaaliset ja muut oppilashuollon palvelut ovat jokaisessa kunnassa tarvetta vastaavalla tasolla, ja että niiden kehittäminen on suunnitelmallista.

Lukioiden, ammatillisten oppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen mahdollisuuksien tulee olla tasa-arvoisia ja opetuksen laadun korkeatasoista oppilaitoksen kokoon ja sijaintiin katsomatta. Oppilaitosten verkottuminen alueen ja maakunnan yritysten kanssa on tärkeää. Kunnallisten lukioiden asemaa on vahvistettava alueen ominaispiirteiden mukaisesti. Erityistä huomiota tarvitaan toisen asteen ammatillisen koulutuksen vetovoimaisuuden ja kilpailukyvyn parantamiseen. Koulutuksen monimuotoiset mahdollisuudet kannattaa hyödyntää: etäopetus, verkko-opetus ja oppisopimus ovat toimivia välineitä koulutuksen kehittämisessä sekä sen saavutettavuuden ja laadun turvaamisessa.

Keskusta haluaa lisätä opinto-ohjausta, yrittäjyys- ja ympäristökasvatusta sekä työelämäyhteyksiä kaikilla kouluasteilla. Nuorilla on oikeus saada ajan tasalla olevaa tietoa koulutuksesta ja työelämästä. Jo lapsena opittu vastuullisuus omista tehtävistä ja omien tekojen vaikutusten ymmärtäminen luovat pohjaa elämälle. Keskustan arvot tukevat yrittäjyyttä, yrittäjämäistä työntekoa ja taitoteknologian painottamista tietoteknologian rinnalla.

Nuorille parempi tulevaisuus

Hyvin hoidetut koulutus-, nuorisotyö-, kulttuuri- ja liikuntapalvelut lisäävät myönteistä kiinnittymistä kotikuntaan. Myönteinen nuoruus ja kunta, joka suvaitsee erilaisuutta voivat olla avain opiskelun jälkeiseen paluumuuttopäätökseen kotiseudulle.

Keskusta haluaa vahvistaa erityisesti nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia. Nuoret kiinnostuvat kunnan asioista, kun heidän mielipiteensä otetaan ajoissa huomioon. Tämä ei vaadi kunnalta taloudellisia satsauksia. Myös niiden nuorten mielipiteen, jotka eivät vielä ole äänestysiässä, on kanavoiduttava poliittiseen päätöksentekoon. Tämä edesauttaa nuorten valmiuksia ja intoa vaikuttaa tulevaisuudessakin. Myös nuorten mahdollisuuksia kunnalliseen ja maakunnalliseen vaikuttamiseen tulee kehittää ja tukea.

Nuorille on turvattava kesätöitä ja harjoittelupaikkoja sekä mielekästä vapaa-ajan toimintaa. Kuntien yhteistyö toisen asteen oppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen kanssa esimerkiksi työssäoppimis- ja harjoittelujaksojen tarjoamiseksi on myös hyvä keino lisätä kuntatyön vetovoimaisuutta. Nuoret tarvitsevat yrittäjyyden tukemisen muotoja, kuten työpajoja ja yrityshautomoja. Nuorten yrittäjien tukemisessa koulutus ja asiantuntija-avun saaminen on yhtä tärkeää kuin suora taloudellinen tuki. Nuorisopajoista on saatu hyviä kokemuksia. Niiden toiminta on vakinaistettava.

Nuorisotyön ja nuorten harrastustoiminnan resurssit ovat monessa kunnassa vielä laman jälkeisessä tilassa. Niitä kannattaa kehittää määrätietoisesti. Mitä paremmin kunta toteuttaa nuorisopolitiikkaansa, sitä vähemmän on korjattavaa. Hyvät nuorisotilat ovat nuorille viihtyisiä, päihteettömiä ja kehittäviä paikkoja. Esimerkiksi niissä toimivat nettikahvilat voivat olla nuorille perjantai-illan päihteetön vaihtoehto.

Kunnissa on myös kiinnitettävä huomiota maahanmuuttajanuorten kotouttamiseen suomalaiseen yhteiskuntaan. Sitä voidaan edesauttaa huolehtimalla vanhempien riittävästä kielikoulutuksesta.

Työikäiset pyörittävät kuntaa

Työikäisyys on vuosikymmenten mittainen vaihe ihmisen elämänkaarella. Aktiivisin työelämäjakso sijoittuu keski-iän molemmille puolille. Tähän elämänvaiheeseen ajoittuu yleensä myös huolenpidon aika lapsista ja omista ikääntyneistä vanhemmista. Ajankäytöllisesti yhteisten asioiden hoitaminen saattaa juuri tässä elämänvaiheessa olla hankalaa.

Kaikkien kuntalaisten mielipiteet ovat arvokkaita. Niiden huomioiminen kunnan päätöksenteossa vahvistaa yhteisöllisyyttä. Yhteisvastuu ja kohtuullisuus ovat erilaisia kuntalaisia yhdistäviä arvoja. Aikuisilla, työelämään osallistuvilla henkilöillä on veronmaksajina merkittävä kuntataloudellinen rooli. Osa heistä voi kokea tarvitsevansa hyvin vähän kunnan palveluja. Silti heillekin tärkeitä ovat esimerkiksi toimiva perusterveydenhuolto, kirjasto- ja kulttuuripalvelut, hoidetut kadut, tiet ja puistot sekä toimiva joukkoliikenne.

Työikäiset ihmiset ovat kunnan elinehto. Osaavan työvoiman saatavuus, työssä jaksaminen ja työllisyyden paraneminen ovat koko yhteiskunnan keskeisiä tavoitteita Työnteon ja yrittämisen mahdollisuuksia on parannettava sekä kunta- että valtiotasolla kestävällä tavalla koko Suomessa. Jokaisen suomalaisen, myös pitkäaikaistyöttömien ja vajaakuntoisten työtä ja taitoja tarvitaan. Työllisyyden parantaminen ja pitkäaikaistyöttömyyden tehokkaampi hoitaminen ovat valtion ja kuntien yhteinen asia.

Ammatillisen aikuiskoulutukseen laatua ja vaikuttavuutta on kehitettävä. Myös työikäiset kuntalaiset ovat innokkaita kansalais- ja työväenopistojen sekä kirjastojen palveluiden käyttäjiä. Kokonaiseen elämään kuuluu muutakin kuin työtä. Aikana, jolloin tavoitteena on myöhentää eläkkeelle siirtymistä, vapaa-ajan palveluiden merkitys korostuu. Harrastukset, kuten kulttuuri ja liikunta, vaikuttavat myönteisesti hyvinvointiin ja viihtyvyyteen kunnassa.

Seniorit voimavarana

Keskustassa seniori-iän saavuttaneet kuntalaiset nähdään voimavarana. Yhä useampi heistä on toimintakykyinen, itsenäinen ja verkostoitunut kuntalainen. He harrastavat aktiivisesti liikuntaa, kulttuuria ja kerhotoimintaa. Seniorit ansaitsevat arvokkaan, aktiivisen ja osallistuvan otteen palveluissaan. Itsenäisen selviytymisen tukeminen elinympäristöjä sekä palveluita kehittämällä on ensiarvoisen tärkeää. Ennakoivista kotikäynneistä ja ikäihmisten neuvolatoiminnasta on hyviä kokemuksia. Ne auttavat kartoittamaan palveluiden tarvetta riittävän varhain ja kohtuullisessa ajassa.

Koti- ja omaishoito ovat yksilön näkökulmasta inhimillisiä sekä yhteiskunnan kannalta taloudellisesti kannattavia palveluja. Omaishoito on nostettava merkittäväksi osaksi sosiaali- ja terveyspalveluja. Tavoitteena on, että omaishoitajien asema on tasavertainen koko maassa kotikunnasta riippumatta. Omaishoitajia on tuettava nykyistä paremmin lomajärjestelmällä, palkkioilla ja tukiryhmätoiminnalla.

Ikäihmisille, jotka eivät enää selviydy kotonaan, on tarjottava kodinomainen, turvallinen ja henkilökunnaltaan oikein mitoitettu asumismuoto esimerkiksi palvelutalossa tai hoivakodissa. Väestön ikääntymisen myötä palvelutarve kasvaa. Se on haaste ja mahdollisuus palveluiden kehittämiselle. Hyvä hoito, asiakaspalvelu ja vaikutusmahdollisuudet ovat Keskustalle tärkeitä tavoitteita. Vanhustyön henkilöstömitoituksissa on tarpeen huomioida, että myös ikäihminen tarvitsee aikaa esimerkiksi ulkoiluun raittiissa ilmassa ja lukemiseen yhdessä.

Myös vapaaehtoisin voimin voidaan järjestää ikäihmisille mielekästä tekemistä sekä mahdollisuus tavata ikätovereita ja muita kuntalaisia. Sukupolvien välisen yhteyden vahvistaminen on voimavara koko kunnalle. Koska ikäihmisen lapset saattavat asua kaukana, kunnissa voi syntyä tarvetta esimerkiksi kehittää vapaaehtoistyöhön perustuvia sijaisomaisjärjestelyjä.

5. Kohti toimivia peruspalveluja

Palveluiden järjestämisen lähtökohtana on asiakaslähtöisyys ja haasteena ovat kuntalaisten muuttuvat tarpeet. Toimivien palveluiden kehittämisessä tarvitaan kunnan perinteiset, hallinnolliset sektorijaot ylittävää yhteistyötä. Palvelujen laatuun ja ihmisläheisyyteen on kiinnitettävä yhä enemmän huomiota.

Toimivat peruspalvelut ovat hyvinvointiyhteiskunnan perusta. Niiden lisäksi asuinkunnan viihtyvyyttä lisääviä, tärkeitä palveluja ovat esimerkiksi liikunta- ja kulttuuripalvelut, kirjastot sekä kansalais- ja työväenopistot.

Peruspalveluohjelma ja -budjetti edistävät peruspalveluiden saatavuutta, turvaavat niiden rahoitusta sekä kehittävät valtion ja kuntien yhteistyötä. Julkisten palveluiden saatavuus ja laatu voidaan turvata palvelujärjestelmiä ja palveluiden tuotantotapoja uudistamalla. Peruspalvelut rahoitetaan jatkossakin pääosin verovaroin, ja niiden järjestämisvastuu on kunnilla.

Tulevaisuuden palvelut tuotetaan yhä useamman toimijan voimin. Kilpailuttamisosaamisen, tuotteistuksen ja ostopalveluiden laadun varmistaminen ovatkin nyt ajankohtaisia haasteita kuntayhteisöille. Kunnat, yritykset, yhdistykset ja muut yhteisöt voivat tuottaa palveluja yhdessä. Myös omaisilla ja läheisillä on merkittävä rooli palvelutuotannossa. Vastuu palveluiden saatavuudesta ja laadusta on kuitenkin kunnilla. Lähtökohtana on edelleen se, että lähipalvelut tuotetaan lähellä kuntalaisia ja erityspalveluiden saatavuus turvataan suuremmalla väestöpohjalla.

Tärkeintä on turvata kuntalaisille toimivat ja laadukkaat palvelut. Parhaiten tässä onnistutaan, kun tieto- ja viestintätekniikan mahdollisuudet hyödynnetään tehokkaasti koko yhteiskunnassa. Uusin tekniikka ja osaaminen tehostavat osaltaan palvelutuotantoa ja turvaavat siten ihmisten hyvinvointia ja alueellista tasa-arvoa. Keskusta on valmis määrätietoisiin toimiin tietoyhteiskunnan kehittämiseksi hallinnon kaikilla tasoilla.

Terveyden edistäminen kannattaa

Terveyttä ja hyvinvointia edistävää sekä ongelmia ehkäisevää toimintaa kannattaa vahvistaa kunnissa. Kaikki toimenpiteet terveyden, itsenäisen toimintakyvyn ja omatoimisuuden sekä varhaisen kuntoutuksen edistämiseksi ovat tätä päivää. Kuntalaiset ovat itse tärkeimpiä toimijoita oman terveytensä edistämisessä. Liikunnallisen ja päihteettömän elämäntavan sekä terveiden ruokailutottumusten omaksumista tulee tukea jo lapsuudesta alkaen.

Erityistä huomiota on kiinnitettävä mielenterveyden häiriöiden ehkäisyyn, niiden varhaiseen tunnistamiseen niin lasten, nuorten kuin ikääntyvien ja työikäisten kohdalla sekä päihteiden käytön ehkäisyyn ja elämänhallinnan kehittämiseen. Eri toimijoiden osaaminen ja tieto on yhdistettävä terveyttä edistäväksi kokonaisuudeksi, yhteiseksi hyvinvointistrategiaksi. Ehkäisevä työ ja terveyden edistäminen on nostettava vahvaksi painopisteeksi koko kunnassa käyttäen hyväksi myös uuden teknologian mahdollisuuksia.

Terveyspalvelut kaikkien saataville

Ihmisille on turvattava terveyspalveluiden saatavuus ja laatu. Terveyspalveluiden kulmakivi on hyvin toimiva perusterveydenhuolto. Sitä on vahvistettava. Erikoissairaanhoidon on tuettava perusterveydenhuollon toimivuutta. Yhteistyötä terveydenhuollossa on kehitettävä saumattomien hoito- ja palveluketjujen, yhtenäisten hoitosuositusten ja hyvien käytäntöjen levittämisellä valtakunnallisesti. Työnjakoa perusterveydenhuollossa on tarkistettava. Painopistettä on siirrettävä erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon, laitoshoidosta avohoitoon, korjaavasta hoidosta ennaltaehkäisyyn ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyötä on lisättävä.

Julkisen ja yksityisen terveydenhuollon yhteistoimintaa on lisättävä esimerkiksi tilojen käytössä. Yhteistyömalleja toteutettaessa on huolehdittava siitä, että uudet toimintatavat ovat kilpailuolosuhteiden kannalta neutraaleja.

Uusi teknologia muuttaa perinteisiä toimintatapoja ja palveluiden tuottamistapoja. Se mahdollistaa paremmat palvelut ja vähentää asiakkaan juoksuttamista luukulta toiselle. Tervey­denhuollossa on jo hyviä kokemuksia esimerkiksi nopeamman tiedonvälityksen mahdollistavasta tiedonsiirtoteknologiasta. Terveydenhuollon tietoteknologian kehittäminen on jatkossakin erittäin tärkeää. Uuden teknologiankin aikana tarvitaan erityisesti hoito- ja hoivatyössä ihmisiä, käsipareja ja työntekijöitä.

Teemme yhdessä ihmisläheisempiä sosiaalipalveluja

Kuntalaisen eli asiakkaan etu on sosiaalipalveluidenkin järjestämisen lähtökohta. Lastensuojelu, vanhustenhuolto, sosiaalityö ja vammaispalvelut ovat tukevat osaltaan kuntalaisten arjen sujuvuutta. Yksittäisen ihmisen kannalta olennaisin asia on, että palvelun saa joustavasti ja kitkattomasti, olipa sitten kyseessä hetkellinen kriisitilanne tai pitkäkestoisen avun ja hoivan tarve.

Sosiaalipalveluiden on tuettava ihmisen omatoimista suoriutumista ja aktiivisuutta. Yksilön oman vastuun ja yhteiskunnan tuen on oltava tasapainossa. Toimeentulon ongelmia ei voida ratkaista vain rahalla. Ne linkittyvät usein muihin elämänhallinnan vaikeuksiin.

Syrjäytymisen ehkäisyssä tarvitaan uusia ja tehokkaampia keinoja. Pahimmillaan työttömyys, köyhyys ja huono-osaisuus siirtyvät sukupolvelta toiselle. Nämä syrjäytymisen kierteet kannattaa pysäyttää alkutekijöihinsä. Lähisuhdeväkivallan ehkäisyä ja tunnistamista tulee parantaa sosiaali- ja terveysviranomaisten sekä poliisin yhteistyötä tiivistämällä.

Sosiaalialalla painopistettä on siirrettävä lyhytjännitteisistä projekteista pitkäjännitteiseen pe­rustyöhön. Sosiaalipalvelujen järjestäminen 2000-luvulla edellyttää uusien toimintatapojen käyt­töönottoa. Hyviä yhteistyön muotoja on jo löydetty eri puolilla. Esimerkiksi eriasteiset kuntien yhteiset hankintarenkaat ovat käyttökelpoinen muoto myös monia sosiaalipalveluja, kuten lastensuojelun perhekotipalveluja, ensi- ja turvakotipalveluja sekä lasten ja nuorten kriisihoitoa järjestettäessä.

6. Yrittäjyys on kunnan menestymisen kivijalka

Keskustalaisessa elinkeinopolitiikassa pk-yritykset ovat avainasemassa. Tarvitsemme lisää varsinkin palvelualan yrityksiä. Niiden toimintaedellytysten vahvistaminen on sekä kansallinen välttämättömyys että kuntien menestymisen edellytys. Monet pk-yritykset toimivat tiiviissä yhteistyössä suurempien yritysten kanssa. Tässä kokonaisuudessa kuntien hyvällä elinkeinopolitiikalla ja yrittäjäystävällisyydellä päästään parhaaseen lopputulokseen.

Kunta voi edistää omilla toimenpiteillään yritystoiminnan syntymistä ja kehittymistä. Yrittäjäystävällinen kunta karsii yrittämisen kunnallisen byrokratian minimiin. On tärkeää, että kunnan tulevaisuutta suunniteltaessa otetaan huomioon yrittäjien ja yritysten odotukset ja käytännön tarpeet. Alueelliset innovaatiot ovat yrittäjyyden tulevaisuutta. Niiden kehittämisessä tarvitaan yhteistyötä yritysten, teknologiakeskusten, tutkimusyksikköjen, oppilaitosten sekä viranomaisten välillä. Nuorten yrittäjyysmyönteisyyttä kehitetään yrittäjyyskasvatuksella kouluissa sekä lisäämällä oppilaitosten ja yritysten yhteistyötä.

Yrittäjyyden edellytykset vaihtelevat voimakkaasti maan eri alueilla. Paikallisista lähtökohdista tehtävä yrittäjyyden suosiminen luo kasvumahdollisuuksia kuntaan ja lähiseudulle. Kuntien palvelutuotannon uudistaminen voi parantaa yrittämisen edellytyksiä ja synnyttää kuntaan uusia yrityksiä.

Aluekehityksen kannalta esimerkiksi maaseutu- ja matkailuyrittäjyys ovat avainasemassa. Maaseudun kehittymisen pohjana on vakaa ja vahva maatalous, jonka tulevaisuuden turvaaminen koko Suomessa on myös kuntien tulevaisuuden kannalta elintärkeä asia. Maaseudun yrittäjyyden ja toimeentulon erityismahdollisuuksia ovat luontaiselinkeinot ja niihin perustuva jalostustoiminta. Suomalainen kuluttaja haluaa syödä puhdasta, kotimaista ruokaa. Kuntien tulisi suosia lähiruokaa eri toimipisteissään.

Energiantuotannossa on otettava suunta kohti uusiutuvien luonnonvarojen käyttöä uusiutumattomien sijaan. Ekologisuuden lisäksi Suomessa tämä vaihtoehto on myös hyvin työllistävä. Esimerkiksi puu- ja turve-energia voisivat tuottaa työtä ja hyvinvointia vielä huomattavasti nykyistä enemmän alueellisesti ja ekologisesti tasapainoisella tavalla. Monessa kunnassa on jo hyviä kokemuksia esimerkiksi pienimuotoisista hakevoimaloista.

7. Seutuyhteistyössä on tekojen aika

Kuntien välisen yhteistyön kehittäminen ja seutuyhteistyön vahvistaminen ovat uuden valtuustokauden tärkeimpiä haasteita. Hallinnollisen yhteistyön sijasta painotamme toiminnallista yhteistyötä: kuntalaisille tärkeintä on saada laadukkaita palveluja. Seutuhallinnon organisaatioiden tulee olla joustavia ja kevyitä. Seutuyhteistyön lisääminen voi osaltaan varmistaa palveluiden saatavuutta ja laatua tilanteessa, jossa monet kunnat kärsivät talousvaikeuksista. Seutuyhteistyön lähtökohtia ovat vapaaehtoisuus ja se, että kaikkien yhteistyökuntien asukkaat hyötyvät siitä tasapuolisesti. Uusien yhteistyörakenteiden ja mallien kehittämistyössä kunnat tarvitsevat valtiolta myös taloudellista tukea.

Pidemmällä tähtäimellä on päästävä kuntalaisten tarpeiden ja odotusten mukaisesti kuntarajat ylittäviin palveluihin. Kuntalaiset liikkuvat yhä enemmän päivittäisillä työ- ja asiointimatkoillaan kuntarajojen yli. Tällöin on järkevää mahdollistaa esimerkiksi lasten päivähoidon, koulupalvelujen, terveyspalvelujen tai vanhusten laitospaikan saaminen myös muusta kuin kotikunnasta. Lisäksi on tilanteita, joissa hoivaa tarvitseva vanhus on inhimillistä hoitaa lähellä omaisiaan vanhuksen kotikunnasta riippumatta.
Pääosa yritystoiminnasta tapahtuu yli kuntarajojen. Globaalissa markkinataloudessa kunnat tarvitsevat elinkeinopolitiikassaan seutuyhteistyötä, jotta käytettävissä olevia voimavaroja voidaan kohdentaa tehokkaasti. Vireästä yritystoiminnasta työssäkäyntialueella hyötyvät kaikki. Seudullisesta elinkeinopolitiikasta, kuten seudullisista elinkeinoyhtiöistä, on jo olemassa hyviä kokemuksia. Työvoima- ja elinkeinokeskusten palvelut on tuotava lähemmäksi yrittäjiä perustamalla seudullisia yrityspalvelukeskuksia.

Oma kunta, sen identiteetti ja päätöksenteon läheisyys ovat kuntalaisille tärkeitä asioita. Toimiva kunta voi olla asukasluvultaan suuri tai pieni. Optimikuntakokoa ei ole olemassa. Keskustan linja on, että kunnat voivat vapaaehtoisesti päättää esimerkiksi kuntarakenteen muutoksista omista lähtökohdistaan käsin. Keskusta on valmis myös kuntaliitoksiin, kun niillä turvataan kaikkien kunnan asukkaiden vaikutusmahdollisuudet ja palveluiden saatavuus. Päämääränä on elinvoimainen kuntakenttä, joka saavutetaan lisäämällä merkittävästi kuntien välistä seutuyhteistyötä ja vapaaehtoisin kuntaliitoksin.

8. Tasapainoinen aluekehitys on koko Suomen etu

Alueellisten erojen kasvu, nopea muuttoliike tai voimakas alueellinen keskittyminen eivät ole vääjäämättömiä luonnonlakeja. Niihin voidaan vaikuttaa yhteisillä päätöksillä. Jotta tässä onnistutaan, on aluepolitiikka ymmärrettävä yksittäisiä hankkeita tai ohjelmia laajemmin.

Keskustan tavoitteena on alueiden kehittymisedellytyksissä olevien erojen kaventaminen, muuttoliikkeen ja väestörakenteen tasapainottaminen sekä palvelurakenteen turvaaminen koko maassa. Alueiden menestys ja kilpailukyky rakentuvat yhä enemmän osaamisen, yrittäjyyden, omien vahvuuksien ja omaehtoisen kehittämisen varaan.

Kiristyvässä eurooppalaisessa metropolikilpailussa Suomi tarvitsee kasvun vetureita. Helsingin seudulle ja muihin kasvukeskuksiin tarvitaan nykyistä tiiviimpää ja tehokkaampaa, perinteiset hallinnolliset rajat ylittävää yhteistyötä. Esimerkiksi asunto- ja yhdyskuntarakentamisessa yhteistyön tehostamista tarvitaan riittävän ja kohtuuhintaisen asuntotuotannon turvaamiseksi.

Jokaiseen maakuntaan tarvitaan vähintään yksi kaupunkiseutu, joka tarjoaa kilpailukykyisen sijaintipaikan yrityksille ja monipuoliset paikalliset työmarkkinat. Lisäksi maakunnissa on oltava pienempiä kaupunkiseutuja, vahvoja kuntakeskuksia ja elinvoimainen maaseutu, jossa alkutuotanto on yksi peruselinkeino.

Aluehallintoa on kansanvaltaistettava. Samalla kun voimavaroja muun muassa maakuntien kehittämisrahaan lisätään tuntuvasti, on tärkeää huolehtia niiden käytöstä mahdollisimman tehokkaalla tavalla. Tässä tulee luottaa alueiden omien ihmisten, yritysten ja muiden toimijoiden viisauteen. Siksi maakuntien liittojen asemaa alueellisen tahdon muodostajana ja voimavarojen suuntaajana on vahvistettava.

Maakuntia on kehitettävä ja voimistettava alueellisten kehittämissuunnitelmien ja voimavarojen koordinoijana ja alueellisena päätöksentekoviranomaisena. Maakuntasuunnitelmien ja maakuntatason strategialinjauksien tulee nykyistä enemmän ohjata valtion viranomaisten aluekehitystä koskevaa päätöksentekoa. Maakunnallisten tavoitteiden vaikutuksia valtion aluehallinnon tulosohjauksessa tulee vahvistaa.

Kainuun hallintomallin keskeinen tavoite on luoda edellytyksiä aluetalouden vahventamiselle sekä palvelujen turvaamiselle. Kokeiluja lukuunottamatta tehtäviä ei tule siirtää kunnista maakunnille lailla, mutta valtion eri toimintoja sekä muun muassa lupa- ja tarkastustehtäviä, on koottava ja siirrettävä maakuntiin. Tämä vahvistaa osaltaan aluetalouksia.
Nopeat ja toimivat tietoliikenneyhteydet ovat mitä suurin aluepoliittinen ja tasa-arvokysymys. Tieto- ja viestintäteknologian kehitys antaa osaltaan mahdollisuuden arvioida uudelleen sekä julkisella että yksityisellä sektorilla sitä, missä paikassa mitäkin työtä tehdään. Valtion toimintojen alueellistamistoimenpiteitä pitää jatkaa ja tehostaa henkilöstön asema turvaten. Jo pelkästään valtion työntekijöiden nopea eläköityminen mahdollistaa tuhansien työpaikkojen alueellistamisen. Näin voidaan vahvistaa sekä maakuntien että Helsingin seudun tasapainoista kehitystä.

9. Elinympäristöä rakennetaan kunnassa

Keskustan mielestä asuntopolitiikan on vastattava nykyistä paremmin ihmisten asumistoiveisiin. Suurin osa suomalaisista haluaa asua pientaloissa. Tämä toive tulisi ottaa huomioon niin kaavoituksessa kuin asuntojen rakentamisessakin. Samoin asuntopolitiikan on mahdollistettava joustavien valintojen tekeminen erilaisissa elämäntilanteissa. Nuorille ja nuorille lapsiperheille on tarjottava kohtuuhintaisia vuokra- ja omistusasuntoja. Asuinympäristöjen on oltava esteettömiä, turvallisia ja monisukupolvisia. Rakentamisessa on kiinnitettävä enemmän huomiota home- ja kosteusvaurioiden ehkäisemiseen.

Keskusta haluaa edistää vapaa-ajan asuntojen rakentamista myös rannoilla niin, että samalla ympäristöä suojellaan ja jätetään riittävästi vapaata rantaviivaa virkistyskäyttöön. Vapaa-ajan asuntojen ympärivuotinen käyttö voi houkutella uusia asukkaita kuntaan.

Keskustassa ihmisen suhde ympäristöön nähdään kumppanuussuhteena. Ihminen on vastuullinen säilyttämään luonnon elinvoimaisena. Samalla hän turvaa oman menestymisensä edellytykset. Luontoympäristön ohella on pidettävä huolta rakennetun ympäristön siisteydestä ja terveellisyydestä. Viihtyisä elinympäristö on tärkeä jokaiselle ihmiselle. Esimerkiksi yhtenäiset ulkoilu- ja liikunta-alueet sekä kevyen liikenteen reitit on turvattava. Puistoja ei saa nakertaa pienemmiksi.
Liikenneväylät kannattaa pitää kunnossa koko maassa. Tieverkoston kunnosta on pidettävä huolta. Se on välttämätön edellytys turvalliselle asumiselle ja liikkumiselle myös pääyhteyksien ulkopuolella. Kymmenessä vuodessa on hyväkuntoisten yksityisteiden osuus laskenut 72 prosentista 23 prosenttiin. Alemman tieverkon kunto on turvattava. Yksityistieavustuksia on korotettava.

Pääkaupunkiseudun liikennettä on ajateltava kokonaisuutena. Joukkoliikennettä on kehitettävä ja sen vetovoimaa on lisättävä. Julkisen liikenteen lippujen hintojen pitää olla kohtuullisella tasolla. Liikenne on pyrittävä ohjaamaan siten, ettei melusaaste muodostu millään asuinalueella kohtuuttomaksi.

10. Vaikuttaminen ? asukaslähtöisyyttä ja edustuksellisuutta

Osallisuus on voimavara

Vaikuttaminen edellyttää asukas- ja asiakaslähtöisyyttä. Haasteena on vahvistaa kunnallisen itsehallinnon toteutumista näistä lähtökohdista. Jokainen kuntalainen on voimavara ajatuksineen, tarpeineen ja näkemyksineen. Hän on samaan aikaan palveluiden käyttäjä ja vaikuttaja, jolla on sekä valtaa että vastuuta.

Valtuusto, hallitus ja lautakunnat edustuksellisen demokratian toimieliminä muodostavat kuntademokratian perustan. Sen vahventamiseksi on kiinnitettävä huomiota luottamushenkilöiden työn sisältöihin, työmuotoihin ja työn edellytyksiin, kuten tiedonsaantiin ja yhteistyön toimivuuteen. Kunnan päätöksenteon ilmapiirillä on keskeinen vaikutus poliittisen johtajuuden toimivuuteen ja tuloksiin. Parhaimmillaan ilmapiiri on kannustava, aktivoiva ja energiaa vapauttava. Vaikuttavan luottamushenkilön työ perustuu koko vaalikauden ajan tiiviiseen vuorovaikutukseen kunnan asukkaiden ja palvelun käyttäjien kanssa.

Hyvä tiedottaminen kunnan toiminnasta, kyselyt ja avoin asioiden valmistelu vahvistavat kuntalaisten osallisuutta päätöksenteossa. Internet on tässä uusi väline vanhojen tuttujen keinojen rinnalla, mutta se ei poista perinteisten vaikuttamisväylien merkitystä. Se helpottaa yhteydenpitoa kunnan luottamushenkilöihin ja virkamiehiin ja on hyvä väline kunnan tiedottamisessa sekä lisättäessä asioiden valmistelun avoimuutta. Tarvitsemme perinteisiä ja uusia kansanvallan kanavia. Myös kuntalaisten aloiteoikeudesta on tiedotettava enemmän ja aloitteiden tekeminen on tehtävä kuntalaisille mahdollisimman helpoksi. Aloitteiden käsittelyaikoja on nopeutettava.

Uudenlainen verkottuminen on tarpeen yhteiskunnan muuttuessa. Kansalaisjärjestöt ja kirkollinen toiminta elävöittävät paikallista demokratiaa ja vahvistavat kotikunnan sosiaalista pääomaa. Monessa kunnassa on hyviä kokemuksia esimerkiksi nuoriso-, vanhus- ja vammaisneuvostojen toiminnasta. Lapsiperheiden yhteiskunnallista osallistumista tulee vahvistaa perustamalla kuntiin perhepoliittisia neuvottelukuntia. Kylä- ja kaupunginosayhdistykset tuovat arvokkaan panoksensa kunnan toimintaan ja vahvistavat yhteisöllisyyttä. Esimerkiksi asukasillat ovat hyviä foorumeita kuntalaisten ja virkamiesten vuoropuhelulle.

Keskusta näkee, että kaksoiskuntalaisuus on tulevaisuuden kuntalaisuutta. Esimerkiksi etätyön mahdollisuudet ja väestön ikääntyminen johtavat siihen, että yhä useampi suomalainen asuu suuren osan vuodesta vapaa-ajan asunnossaan. Kaksoiskuntalaisuuden vaikutuksia mm. verotukseen, palveluiden järjestämiseen ja rahoittamiseen sekä paikallisiin vaikuttamismahdollisuuksiin on selvitettävä.

Tasa-arvoa kuntaan

Kunnan asukkaiden etu on, että päätöksenteossa on monipuolista näkemystä. Sitä tuovat eri ammateissa toimivat ja eri elämänvaihetta elävät ihmiset. On erittäin tärkeää, että kaikki ikäryhmät ovat edustettuina kunnan päätöksenteossa. Keskustan päättäjiksi ovat aina olleet tervetulleita myös maahanmuuttajat ja maassamuuttajat. Naisten osuutta kunnan johtavissa luottamustoimissa on lisättävä.

Päätöksenteon kokeminen oikeudenmukaiseksi rohkaisee vaikuttamaan niin valtuustoryhmän sisällä kuin ryhmien välilläkin. Tarvitaan avointa keskustelua ryhmän eettisistä pelisäännöistä ja sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin ja reiluihin menettelytapoihin. Tavoitteena on yhteistyön poliittinen kulttuuri, jossa jokainen kuntalainen saa kokea osallisuutta ja vaikuttamisen kokemuksia. Keskustan ryhmä voi ottaa veturin roolin yhteistyön rakentamisessa. Myös kunnan virkamiesjohdon ja luottamushenkilöiden toimiva yhteistyö on tärkeää.

11.Keskusta investoi ihmiseen

Vakinaista henkilöstöä kuntiin

Sujuvat palvelut syntyvät osaavaan, hyvinvoivan ja motivoituneen henkilöstön työllä. Kuntatyön houkuttelevuutta on parannettava järjestelmällisesti ja pitkäjänteisesti. Se on yksi lähivuosien suurimmista haasteista. Yksi keino on lisätä kokoaikaisia ja pysyviä työsuhteita kunnissa.

Jokaisen työntekijän työpanosta tulee arvostaa ja työrytmi on voitava sovittaa joustavasti omaan elämäntilanteeseen sopivaksi. Pienten lasten vanhemmat tarvitsevat enemmän aikaa perheilleen. Sama tilanne voi olla myös silloin, kun työntekijä haluaa hoitaa ikääntyviä vanhempiaan kotioloissa tai tarvitsee aikaa läheisensä saattohoitoon.

Työhyvinvointi on suuri haaste 2000-luvun työelämälle. Lisääntyvä kiire, työstressi ja väsyminen on pystyttävä tunnistamaan ja katkaisemaan varhain, jotta henkilöstö jaksaisi työssään. Oikea henkilöstömitoitus, työkykyä ylläpitävät toimet, jatkuva täydennys- jatko- ja muuntokoulutus sekä kannustava johtaminen ovat avaimia henkilöstön hyvinvointiin. Työn hallinta ja vaikutusmahdollisuudet, yhteistyön toimivuus ja päätöksenteon oikeudenmukaisuus ovat tärkeitä työntekijöiden terveyteen ja jaksamiseen vaikuttavia tekijöitä. Työturvallisuuteen kannattaa kiinnittää enemmän huomiota myös kunnissa. Henkinen ja fyysinen turvattomuus ovat lisääntyneet esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon työtehtävissä ja kouluissa.

Etenkin terveydenhuollon eri ammattiryhmien välistä työnjakoa on kehitettävä muuttuvia olosuhteita ja vaatimuksia vastaaviksi. On tehtävä oikeita asioita, oikeassa paikassa, oikeaan aikaan ja oikealla henkilöstöllä. Yhteistyötä ja työnjakoa kehittämällä voidaan parantaa palveluiden saatavuutta ja luoda uusia toimintatapoja, joilla vastataan nykyiseen palveluvajeeseen ja hyödynnetään paremmin henkilöstön osaamista. On palautettava usko siihen, että työ kunnassa voi olla kivaa ja motivoivaa.

Johtamista kehitettävä

Kunnan työnantaja- ja henkilöstöpolitiikka ovat tärkeitä työelämän laatuun vaikuttavia tekijöitä. Henkilöstö voi hyvin, jos kaikkien osaamista työpaikalla arvostetaan ja työn tekemisen edellytykset ovat kunnossa. Tämä on suuri haaste hyvälle johtamiselle. Kunnan ylimmältä johdolta ja lähiesimiehiltä ei odoteta karismaattisuutta vaan vastuullisuutta ja rehellisyyttä sekä ammattitaitoisuutta ja asiantuntemusta. Lähiesimiesten tuki vaikuttaa suoraan henkilöstön työhyvinvointiin.

Kunnallisissa työyhteisöissä tarvitaankin entistä enemmän avointa tiedon välittymistä ja välittämistä sekä yhteisen perustehtävän kirkastamista. Osaava, jämäkkä, ihmislähtöinen, yhteistoiminnallinen ja välittävä johtaminen luo hyvät edellytykset laadun parantamiselle ja toiminnan tehostamiselle. Hyvämaineinen kunta arvostaa työntekijöitään, kohtelee heitä tasa-arvoisesti ja panostaa työntekijöidensä koulutukseen sekä antaa työntekijöilleen mahdollisuuksia vaikuttaa työympäristöönsä ja työhönsä.

Luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden hyvä yhteistyö heijastuu koko kunnan toimintaan. Luottamushenkilöiden on tunnistettava oma roolinsa kunnan strategisessa johtamisessa ja vastuullisessa henkilöstöpolitiikassa. Siihen kuuluu myös tuen antaminen kunnan viranhaltijoiden esimiestehtäville.

12. Kuntien talous vakaalle pohjalle
? Siitä on lähdettävä, että tähän on tultu

Kuntien taloudellinen tilanne on pidemmän aikavälin ja aikaisempien toimenpiteiden tulos. Osana julkista taloutta kuntatalous on joutunut sopeutumaan valtiontalouden kehitykseen. Kuntataloutta heikennettiin valtion toimin varsinkin 1990-luvun loppupuolella yhteensä lähes 4,5 miljardilla eurolla. Kunnille on myös annettu uusia tehtäviä ilman, että olisi varmistettu, onko kunnilla ollut tosiasiallisia voimavaroja niiden hoitamiseen. Valtiovallan menneiden vuosien päätöksiä voidaan pitää merkittävimpänä syynä kuntatalouden nykyiseen vaikeaan tilanteeseen. Tärkeä tekijä kuntien talouden heikkenemiseen on ollut myös kustannustason nousu kuntien tulokehitystä nopeammin.

Tämän kaltaisessa kuntatalouden tilanteessa kunta-valtiosuhteen on oltava vakaa ja toimiva, jotta käänne parempaan saadaan aikaan. Kuntia ei voida rasittaa uusilla ja laajenevilla tehtävillä ja velvoitteilla ilman, että taloudelliset resurssit niiden hoitamiseen turvataan. Kuntapäättäjillä tulee olla tieto siitä, että tehdyt päätökset pitävät eivätkä ratkaisut ole tempoilevia ja jatkuvasti muuttuvia.

Pääministeri Matti Vanhasen hallitusohjelma lähtee vakaan ja pitkäjänteisen kuntapolitiikan periaatteesta. Hallitus on osoittanut jo nyt selvän suunnanmuutoksen suhteessa kuntiin. Tämän vaalikauden mittaisessa budjettikehyksessä kuntien valtionosuuksia on varauduttu nostamaan 550 miljoonalla eurolla. Indeksitarkistukset tehdään aiempaa suurempina. Vanhasen hallitus on laatinut myös ensimmäisen kuntien peruspalveluohjelman vuosille 2005 - 2008. Sitä täydennetään budjetin laatimisen yhteydessä peruspalvelubudjetilla. Näin varmistetaan, että kunnilla on varaa sovittujen päätösten toimeenpanemiseen. Valtion ja kuntien välisen lakisääteisen kustannustenjaon tasotarkistus tuo kunnille lisää valtionosuuksia neljälle vuodelle jaksotettuna yhteensä 295 miljoonaa euroa. Kaiken kaikkiaan peruspalveluohjelmatarkastelun piirissä olevien valtionosuuksien määrä tulee kehyskaudella 2005-2008 nousemaan 655 miljoonalla eurolla. On selvää, että tällä vaalikaudella käynnistyneiden ja käynnistyvien kuntatalouden elvytystoimenpiteiden tulokset näkyvät vasta pidemmällä aikajänteellä.

Hallituksen toimenpiteiden ja ennustetun talouskehityksen seurauksena kuntatalous vahvistuu selvästi vuodesta 2005 lähtien. Kuntien vuosikatteen arvioidaan nousevan kuluvan vuoden 1,2 miljardista eurosta 2,1 miljardiin euroon vuonna 2008. Kuntien keskimääräinen velkaantuminen pysähtyy vuonna 2007.

Valtionosuusjärjestelmää ollaan uudistamassa. Nykyisessä järjestelmässä olevat epäkohdat tulee korjata. Valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon lakisääteisyys tulee turvata jatkossakin. Esimerkiksi muuttoliike ja väestörakenteen muutokset on tarpeen ottaa huomioon aikaisempaa paremmin. Perustamishankkeiden valtionosuus tulee säilyttää ainakin peruskoulun ja kirjaston osalta. Tärkeää on, että taloutensa kanssa vaikeuksiin joutuneille kunnille on saatavissa riittävästi harkinnanvaraista rahoitusavustusta.

Kuntien tilanne ei korjaannu pelkästään valtion tekemin päätöksin. Kunnissa tarvitaan myös omia toimia, harkintaa investointipolitiikassa, toimintojen tehostamista ja tuottavuuden lisäämistä, kuntien välisen yhteistyön tiivistämistä ja ennakkoluulotonta tapaa tuottaa palveluja.

Vakaan talouden, yrittäjyyden ja hyvän työllisyyden politiikka on kuntienkin etu. Mahdollisilla laskusuhdanteilla on luonnollisesti vaikutusta myös kuntatalouteen. Myönteinen talouskehitys vahvistaa kuntataloutta ja turvaa peruspalvelumme.

-On noususuhdanne
-Työttömyys lisääntyy
-Työllisten määrä vähenee
-Valtion velka lisääntyy
-Verot nousevat
-Ruuan alvi pystytty pitämään ennallaan
-Polttoaineveroa ei ole alennettu alentamaan
-Eläkkeitä ei ole alennettu nostamaan sitä 300€ kk
-142 tukia alennettiin pohjoisesta vaikka ei olisi tarvinnut.
-Liikaselle löydettiin hyväpalkkainen virka
-Ylellekkin saattaa löytyä linjakas toimitusjohtaja.
-Jalasjärvellä saatiin vaaliliitto Vasemmistoliiton kanssa.
-Jäätteenmäki saatiin Brysseliin.
-Pienten osakeyhtiöyrittäjien veroja onnistuttiin nostamaan.
-Kesken on vielä Mannisen pakkolunastukset,mutta eiköhän ne kunnat usko jo vaalien jälkeen.

Kokoomukselta jäi demarien kanssa niin huono talous kuin vain voi olla.

Lipponen ja Niinistö osoittivat tehtaille tietä ulkomaille.

Keskusta on saanut talouden nousemaan. Venäjän kauppa on elvytetty.

Keskustassa on voimaa ja viisautta.

Näin on.