kommunistit yhteen

Sisäpiirin tietoa.
Yhteydenottoja on ollut jo vuosia sitten SKP:n ja KTP:n välillä. Neuvottelut on katkaistu molemmin puolin jyrkkiin ota tai jätä kantoihin. On oltu kuin kakarat hiekkalaatikolla.
Nyt on olemassa jo vaalipiireissä vaaliliittoja. Ehdokkaat tarvitsevat ohjelman yleisiksi teeseiksi. Niissä ei varmastikaan ole eroja. Ei ainakaan periaatteellisia. Eikö niissä samalla ole aineksia vallitsevan ajankohdan yleiseksi arvioinniksi ja jolla tutkimustyöllä on merkitystä lähitulevaisuuteen.
Jospa toverit astuisivat kahvikupposen ääreen ja katsoisivat ajankohdan ilmettä asettamatta ehtoja. Katsotaan ja tutkitaan. Mietitään ja pähkäillään. Kerrataan marxilaista yhteiskuntateoriaa ja kirjataan asioita paperille.

Ehdotusnäkemys. Luontevinta olisi liittyä SKP:hen ja säilyttää SKP:n nimi. SKP:n puolelta ei siten saa esiintyä minkäänlaista "ota tai jätä" meininkiä. KTP:ssä ja STP:ssä on marxilaisuuden, teorian ja käytännön tuntemusta. Ei sellaista saa alistaa. Tietoiset toverit kasataan yhteen yhdenvertaisina ja tulokset näkyvät hyvin nopealla aikataululla.

Ilmiö lienee sama kuin missä tahansa puolueessa. Kun erimielisyyttä syntyy, syntyy blokkeja ja pitkittyessään ne alkavat elää omaa elämäänsä. Mukaan tulee henkilökohtaiset mieltymykset toisista sekä oikeassa olemisen päteminen.
Porvaripuolueiden riidat menevät ehkä helpommin. Ne tukeutuvat vallitsevaan olotilaan ja muutostarve ei ole kovinkaan suuri. Yleensä niistä on helpompi päästä hyllylle johonkin virkaan tai yrityspomoiksi.

Muodollisesti puoluero alkoi 1980 luvun lopulla, sisällöllisesti SKP:n ongelmat ilmestyivät 60 luvulla. 25 vuotta erottaa ja tiettyyn järjestömuotoon on totuttu - tässä inhimillinen puoli.
Kuitenkin niin KTP kuin SKP lähtevät ohjelmassaan marxilaisuudesta, marxilaisesta yhteiskuntateoriasta, joten se ei ole este yhdistymiselle. Este on enemmänkin siinä miten saada aloite ja puhkaista sumuverho ennakkoluulojen ympäriltä.
Molemmissa puolueissa on tiedollisesti korkean tason marxilaisia ja hukkaan menee enemmän kuin puolet kahden leirin näpertelyssä.

En osaa kaikkea yksityiskohtaisesti eritellä. Kaikissa puolueissa ristiriitojen takana on ihmiset. Kyllä se kulminoituu sillä tavalla henkilösuhteisiinkin mutta se ei välttämättä ole olennaista. Muistan hyvin demareiden puolueriidat 60 luvulla. Henkilöiden takana esiintyivät selvät linjariidat ts ohjelmariidat.
SKP:n ja KTP:n kohdalla ei niinkään ollut kyse aatteen perustasta. Ehkä enemmän miten ratkaista vastainen toiminta siinä vaiheessa kun puolueessa alkoi aalto/aitomurtolainen avoin järjestöhajoitustyö.

Nyt ei kysymys ole enää noista. Yhteistyö on pienissä puitteissa alkanut. Sitä tulee vahvistaa ja kiihdyttää. Se mitä alatasolla tapahtuu, sen tulisi saada ilmaus ylätasolla.
Jotta loppuisi vaalitenteissä kysymykset "miksi olette kahdessa...mikä teitä erottaa... jne" kun mikään ei oikeastaan erota.

Vasemmistoliitossa on paljon marxilaisia linjanvetoja. Siellä on myös marxilaisvastaisuutta. Vasemmistolitto edustaa joka tapauksessa edistyksellistä liikettä vaikka menikin Kataisen ansaan legalisoimaan leikkauspolitiikkaa.
Vasemmistoliitossa haetaan linjaa aivan samoin kuin porvaripuolueet ovat tällä hetkellä yleisesti tienhaarassa käytännön teesien kanssa. Yhteiskunnallinen käymistila kuohuu kuin hiiva taikinassa.
Kreikan palkkatyöläiset ovat tietyssä mielessä ratkaisun palkeissa. Syrizan suuri vaalivoitto avaisi myönteisiä näkymiä monella tapaa.
Joka tapauksessa Syriza on jo syrjäyttänyt täysin persujen katteettoman eu-kritiikin.

Kommunistit tarvitsevat välttämättä järjestöllistä yhtenäisyyttä.

Työkkäri tunkee suojeluskuntalaista joukkoterroria kommunistien sisälle. sellainen ei käy eikä sitä enää hyväksytä muutoinkaan.

Oikeistolaisten suojeluskunta-aatteen uudelleennousun estäminen on rehellisen kansan tehtävä. Suojeluskunta-aate: Suur-Suomi ja russofobia johti kansan suuriin kärsimyksiin. Kun niistä on päästy eroon, sitä ei haluta takaisin.
Stubbin hallitus johtaa ulkopolitiikkaa seikkailun tielle, vaarallisille vesille. Tässä on yksi peruste kommunistien voimien yhdistämiselle. Suomen saattamiselle takaisin rauhanomaisen ulkopolitiikan tielle.
Kapitalistinen maailma tulee kulkemaan kriiseistä toisiin. USA aloittaa Lähi-idässä uutta kriisin kierrettä. Se on sotivinaan ISIKSEN terrorismia vastaan mutta kouluttaa syyrialaisia sotilaita ISIKSEN rinnalle sotimaan Syyrian hallitusta vastaan.
Jos kyse olisi leikistä, se olisi hupaisa mutta kyse on sodan kierteen jatkamisesta Lähi-idässä ja jossa terrorismi on tyhjä klise.
Stubb suunnittelee suomalaisten sotilaiden viemistä koalitioon. Se täytyy estää. Samoin suomalaisten hävittäjien vieminen Viroon naton sotaharjoitukseen.

Kommunistien tulee tuntea vastuunsa. Oikeistoporvarit leikkivät tulella ja jossa panoksena on maan vetäminen lännen suurvaltojen pelinappulaksi.
Yhteisen puolueen rakentamisen tieltä on katkottava olemattomat erimielisyydet.

Kreikan työväen vaalivoitto velvoittaa kommunisteja lopettamaan eriseuraisuuden.
Porvarien talouselämän romuttamispolitiikka voidaan lopettaa.
Yhtynein voimin ja demokraattista puolueblokkia rakentamalla stubbsoineille voi antaa kyytiä.
Natokiima vie kansalta leivän suusta. Kuripolitiikan lakkauttaminen edistää taloutta ja sosiaaliturvaa.

Rauno Lintunen toi esille otteita KTP:n ohjelmista: http://raunolintunen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/190094-jotakin-taysin-erilaista

Huomionarvoista on kansallistamistamispolitiikka, se on avainasemassa uuden 2000-luvun sosialismin saavuttamiseksi.

Olisi korkea aika liittää hajanaiset kommunistien puolueet ja liittoumat yhteen jälleen toimivaksi kokonaisuudeksi, sillä ilman tuota kokonaisuutta emme voi käytännössä saada suurempaa kannatusta! Kansalaiset tarvitsevat aidosti kommunistisen vaihtoehdon ja sen voimme voimamme yhdistäneinä heille tarjota!

Suomen kansa ei halua enää fasismia eikä sen kaltaista liittoutumista. Maassa on vuoden verran vallinnut historian suurin natokiima niin että siitä on tullut porvariuskonto. Silti väestön mielalat naton suuntaan eivät ole oleellisesti lisääntyneet.

Rauno Lintusen blogi on täyttä rautaa. Marxilainen näkemys ajankohdan tärkeimmistä tehtävistä. Mielestäni näkemykset sopivat yksi yhteen SKP:n vaaliohjelman kanssa.
Suuret kysymykset kuten kansallistamiset eivät toteudu hetkessä mutta niitä on hyvä pitää esillä. Lintunen hahmottaa kansallistamisia niille aloille, jotka ovat kansalliselle edulle elintärkeitä olematta muiden maiden työläisiä vastaan. Ja lähinnä niille aloille, joiden valtionyhtiöt Kokoomuksen johdolla on yksityistetty ja annettu yksityiselle pääomalle alehintaan. Suomessa valtionyhtiöt, Neste, Kemira, Outokumpu ym toimivat palkkatyöläisten johtamana hyvin ja toivat valtion kassaan muhkeat summat. Nykyiset omistajat makuuttavat voittojaan veroikeitaisssa.

Kommunistien yhtenäistymiskehitykselle ei pitäisi olla esteitä. Se ja talouskuripolitiikan murtaminen ovat työväenluokan ensisijaisia tehtäviä.

Aloituksen otsikko on jäänyt kesken kuten komuilta kaikki muukin vallankumousta myöten;)
Sitä pitää täydentää.

kommunistit yhteen monttuun

http://4.bp.blogspot.com/_zWkDNlnJLiI/SRc4bJyip3I/AAAAAAAAAFE/lqMW2SCzxBQ/s400/Seppo Lehto ja Vasemmistoliiton Heil Suomi tervehdys.jpg

"Me todella emme halua sen enempää fasismia..."

Tästä tulee pitää kiinni. Fasismilitto Saksan kanssa tuotti valtavat kärsimykset kansallemme. Sen ei pidä antaa uusiutua. Natoliitto on fasismin puuttuessa ääioikeiston uusi turvasatama. Nato on tuottanut tuhoa enemmän kuin toinen maailmansota yhteensä. Eikä maksa missään aiheuttamiaan tuhoja.
Vietnamissa syntyy kemiallisten aseiden joukkokäytön seurauksena tuhansia vammautuneita lapsua vuosittain. Kemialliset myrkyt tuhoavat taudeilla aikuista väestöä. natokoalition sotarikos on vailla vertaa.
Viimeinen natosota on alkamassa Jemenissä. Naton sai aseistamansa sunnilaiset arabimaat hyökkäämään Jemeniin. Satojen siviilien kerrotaan kuolleen. Kysymyksessä ei ole rauhanturvaoperaatio vaan osallistuminen sisällissodan toisen osapuolen puolesta.

SKP:n esitys on palata normaaliin siviilikriisihallintaan sodan sijasta. Jokainen selkkaus, johon nato on mennyt, on tuottanut suunnattomia kärsimyksiä väestölle. Siksi natolle ei. Emme mene sotaliittoon ja ampumaan vieraiden maiden kansalaisia.

SKP ja KTP ovat vaaliliitossa ainakin Turussa. Siitä on hyvä jatkaa. Molempien vaaliohjelman perusta lähtee samalta viivalta.

Ote KTP:n vaaliohjelmasta:
"2. IRTI NATON RAUHANKUMPPANUUDESTA JA EU-ARMEIJASTA
Vain rauhan oloissa voi rakentaa. Suomen tulee olla edistämässä rauhaa ristiriitojen rauhanomaisilla ratkaisuilla ja tarttumalla ongelmien syihin ja torjumalla väkivallan käyttö kansainvälisissä suhteissa. On oltava puolueeton suurvaltojen eturistiriidoissa, muttei sodan ja rauhan kysymyksissä, vaan rauhan puolesta sotaa vastaan.
.........................
Sotilasliitto NATO on ulottanut rauhankumppanuussopimusten kautta toimintansa Pohjois-Eurooppaan, Itämeren alueelle, Suomen aluevesille, maamme ilmatilaan ja maa-alueille. Suomen tulee irtaantua sotilasliitto NATO:sta ja EU:n sotilaallisista organisaatioista, ja kriisinhallinnan nimisenä toimivasta EU-armeijasta."

Rakentaa voi vain rauhan oloissa. Kommunistit haluavat rakentaa leikkausten sijaan. Leikkaukset ovat talouden tuhoamista. Natosopimukset saattoivat maamme seikkailupolitiikan tielle. Arvovaltamme rauhanomaisen kriisinhallin tukijana on menetetty. Irti natoseikkailusta ja katse rakentamiseen ....siinä kommunistien ehdottama tie.

Vaaleja tulee ja menee. Kommunistien on välttämätöntä ratkaista järjestöhajanaisuus. Hajanaisuuden ratkaiseminen olisi iso askel myönteiseen suuntaan. Jatkamalla hajanaisuutta annamme vasten tahtoamme poliittista voimaa leikkuri- ja natopuolueille.
Siispä. Yhteisneuvottelut käyntiin viimeistään välittömästi vaalien jälkeen. Lähtökohta ei saa olla syyttely tai erojen etsiminen. Näkemysten yhteisyyden kartoittaminen ja ajankohtaiset poliittiset tehtävät esiin ja solmut alkavat aueta.

KTP:n ohjelmasta 2014:
"Kapitalistinen talousjärjestelmä ja tuotantovälineiden yksityinen omistus eivät tule ratkaisemaan aikamme perusongelmia. Kapitalismin voimistunut ote maailmassa on johtamassa yhä syvempiin kansallisiin ja kansainvälisiin ristiriitoihin johtaen elintason laskuun suurimmalle osalle ihmisiä. Samalla kansainvälinen suurpääoma yhdessä sitä tukevan poliittisen vallan kanssa on syöksemässä maailman sotaan taistelussa luonnonvaroista, markkina-alueista ja vallasta. Ainoan kestävän ratkaisun kansakuntien oikeudenmukaiselle elämälle ja riittävälle toimeentulolle voi luoda vain poliittinen suunta kohti sosialismia"
http://www.ktpkom.fi/yleinen/ktpn-tavoitteet-talouspolitiikan-suunnan-muuttamiseksi-2014/

KTP:n arvio aikautemme tilanteesta osuu nappiin. Lännen kapitalismi tuntee yhden sanan "leikkuri" ja se tarkoittaa tuotannon alasajamista muilta osin paitsi aseteollisuudessa. Tulonmuodostuksessa lisätuotetta ts lisärvoa ei ole määrällisesti kasvatettu lainkaan tai vain hyvin vähän. Kapitalisti saadakseen entisen lisäarvon, käyttää rahvasta kohtaan leikkurisaksia ja vie mukanaan muuta kehittyvää maailmaa alas. Toinen keino säilyttää lisäarvon määrä entisellään, ovat natosodat ja niiden kiihtyminen.
Imperialistisen suursodan uhka leijuu taivaanrannassa. Viron silmäätekevät on laitettu natoarmeijan voimistajiksi. Siellä esitetään väite "jos Venäjä tekee sitä tai tätä, naton on hyökättävä Venäjälle". Joko natossa on hyökkäyspäivä lyöty lukkoon ja Virosta käsin levitetään oikeutusta sodalle tai väittämän tarkoitus on lisätä asevarustelua. Naton toimet Ukrainassa ovat menneet pommiin ja imagoa yritetään vahvistaa muilla toimilla.

Pres. Niinistön puheet pidättäytyä natoliittymisestä puhumisesta mutta katseiden suuntaamisesta talousleikkuriin palvevat natosotahaukkoja.

Kyllä. Muuta vaihtoehtoa ei ole.

Miten niin kommunistit yhteen, Tennilä-Taanilat loisivat vasemmistoliitossa saadakseen hyväpalkkaisia eduskuntaduuneja

Ei Ykä Hakanen pysty eskoseppäsille mitään maksamaan, millä eskoseppäset saisivat nyt sadantonnin vuosieläkkeensä jos olisivat YHDISTYNEET YKÄ HAKASEN SKP:HEN

ELI HOMMA MENEE NÄIN

SDP EI OTA KETÄÄN KOULUJAKÄYMÄTÖNTÄ HEIKOSTIARTIKULOIVAA VÄRITÖNTÄ ALASNOLLALINJA TASAARVOKUNNIAAN LUOKKATAISTELUELÄÄ vasliittolaista kommaria EHDOKKAAKSEEN (jäseneksi voivat tulla) eli ainoa poikkeus olisi ollut Suvi Anne Siimes joka olisi kelvannut ei joku hihaanpuhuva entinen ministeri kansakoululainen Martti Korhonen puhumattkaan jaakkolaakson vantaalaisista seuraajista SDP ei ota vasliittolaisia ehdokkaikseen

NÄINOLLEN VASLIITTO ELÄÄ VIELÄ JONKIN AIKAA hylkyporukalla jota äänestää työtäpelkäävät nuoret anarkistit ja vanhat leninistit VASLIITOLLA ON SITEN puoluetuki
Vasliitto ei on SKP-läisiä riveihinsä

Ykä Hakasella SKP:ssä ei ole tarjota mitään puoluetukea eikä kansanedustajan palkkaa
joten hän julkaisee piilossa sukanvarressa olevilla rahoillan Tiedonantajaa ja kivasti menee loppuun asti vanhoja teemoja viritellen. Ykä ei ota KTP:tä ja STP:tä jakamaan sukanvarsirahojaan

KTP ja STP seilaavat omaa seilaustaan niillä ei ole mitään sukanvarressa ja kannattajat noin eläkkeellä kuten ehdokkaatkin

Tässä se analyysi yhdistymisestä viime kädessä on, raha puhuu

Persujen oikeisto on hajulla. Se haistaa kommunistien yhdistymisen vaarat. Mekaanisesti se koskisi eniten persuja. Halla-aho ei aivan tolkuton ole. Tietty logiikkaa suurten kapitalistien etujen puolustamisessa löytyy. Kuvion rikkoutumiseksi kommunistien yhdistymisellä on suuri merkitys, paljon merkittävämpi kuin välittömät vaalitulokset.

Persut nousivat pinnalle kolmella näennäisellä teesillä.
1. Saksan fasistien kanssa liittoumisen mukana sotiin osallistuneiden sotilaiden maineen palautus - maine joka sotilailta ei koskaan ollut mennytkään. Sotilaiden muiston kautta Persupuolue legaalisti liiton fasismin kanssa. Mukana agendassa normaali sosialismin ja marxilaisuuden vastainen agenda persuille tyypillisessä vääristellyssä muodossa.
2. Sotaveteraaneja seurasi ääretön rasismi. Se sai käyttövoimaa tämän vuosituhannen puolella alkaneesta suuremmasta pakolaisten vastaanotosta. Samaan aikaa porvarillinen politiikka syöksi väestöä suurtyöttömyyteen ja persupuolue yhdisti seikat. Väestö katkeroitui työttömyydestä. Persut syöttivät muukalaisia syypääksi hallituksen talouspolitiikan sijasta. Pitkäaikaisen nuorisotyöttömyyden seurauksena politiikasta tietämättömät nuoret olivat helposti kalastettavia.
3. Näennäinen Kreikka-kritiikki. Persujen propaganda tässä asiassa upposi oivasti huoliteltuna maaliinsa. Persut saivat syötettyä mielikuvan Kreikan kansan, työväenluokan, eläneen yli varojensa ja että maksakoon itse viulunsa. Rehti työmies ymmärtää henkilökohtaisen vastuun kautta asian ja meni persujen valheelliseen ansaan. Kun vielä 2011 Vasemmistolitto, jota persut pitävät kommunistisena, meni leikkavaan hallitukseen, persut saivat oivan aseen työväenliikettä vastaan.

SKP ja kommunistit olivat heikkoja eivätkä ehkä muutenkaan seuranneet poliittista ilmapiiriä tarpeeksi tarkasti.
Tänään sitä ongelmaa ei ole. Persujen tie näennäisestä "työväenpuolueesta" avautuu kansalle. Se on leikkaus- ja natokiimapuolue siinä missä muutkin porvarilliset puolueet.
STP on perua demarien hajoamisesta 1960 luvulla ja TPSL puolueen jatkoa. KTP on kommunisteista muodostunut puolue 1980 luvun lopulla.
Kaksi viimemainittua puhuvat samaa kieltä ja näkevät maailman ja Suomen tilanteen samalla tavalla. Niiden yhdistyminen on ensisijainen.
Vasemmistoliito on ja pysyy omana puolueena. Liittolaispoltiikka tulee kuvaan poliittisissa asioissa ja yhteistä löytyy. Vasemmistoliitto on kuin uudestisyntynyt Jeesus hallituksesta lähdön jälkeen. Lehdistö ja nuoret jäsenet ovat heränneet eloon ja uskaltavat mainita Marxia ja sosialismia. Lehdistössä on hallituksen tekojen puolustelun sijasta laajoja artikkeleita kaikilta elämän alueilta ja maailmalta. Marxia myös opiskellaan. Ero persujen äänenkannattajaan on selvä ja on kuin yön ja päivän ero. Persulehdistö jatkaa perustelemattomien lyhyiden teesien linjaa eikä kykene kulkemaan ajan tahdissa.

Kommunistien yhdistyminen on päiväselvä välttämättömyys. Historia ei anna anteeksi ellei siihen tartuta. Rasismi ja oikeistolaiset opit on mahdollista lyödä. Vaalien ei saa antaa hämätä vastaisten linjausten välttämättömyyttä. Porvarillisen yleisläntisen leikkauspolitiikan vararikko on meneillään. Stubbin hallituksen kykenemättömyys päätöksiin on selvä esimerkki. Sen ainoa suuri päätös on natosopimus, Isäntämaasopimus ja sekin oli epäisänmaallinen teko.

Luettuani KTP:n pää-äänenkannattajan Työkansan sanomien uusimman numeron, joita pieni vanhahko kapitalismin vastaisuutta julistanut nainen jakoi eilen Hakaniemen markkinoilla, niin muodostui kuva todellisista änkyröistä, jotka todennäköisesti yhä vain odottavat aseiden jakamisen aloittamista ja vallankumouksen käynnistymistä.

SKP ja Tiedonantaja ovat maltillisempia yhteiskunnan muutos vaatimuksissaan ja muutenkin se porukka tuntuu helpommin lähestyttäviltä. Vaikea on nähdä näiden yhdistymistä. Nyky SKP kuin saarislaiset aikaisemmin ja KTP enemmän taistolaisvaikutteinen.

Asioita voi lähestyä monelta kantilta. Ideologisesti molemmat ovat marxilaisia puolueita. Se miten asioita tuodaan esille on toisarvoista. Se että asioita tuodaan esille ymmärrettävästi, sillä on suuri merkitys.
Sen takia, että talouskuripoltiikka menestyi alunperin, se vaikutti näennäisesti järkevältä. "Tulee syödä sen mukaisesti miten rahamerkkejä kunkin taskuun tulee". Väite on abstraktinen tosiasia eikä käy vastaanväittäminen. Väite sulkee pois varakkaiden veronkierron (valtiolta varastaminen), lisätuotteen jaon ja uudelleenajon valtion budjetin kautta. Näin väite reaalielämässä tukee leikkauspolitiikkaa. Kun leikataan valtion tuloja, osoitetaan uusia leikkaustarpeita ja yhteiskunta päätyy leikkauksista huutajien temmellyskentäksi. Järkevä lauseväittämä muuttuu metafysiikan välineeksi.

Vaaleihin on pari viikkoa. On totta, että kommunistit ovat menneet alamäkeä vähäisessäkin kannatuksessa. On syytä katsoa omaan napaan.
Sosialismi on tulevaisuuden ratkaisu, joka odottaa tuloaan. Sen välivaiheena on valtiomonopolistisen kapitalismin puolustaminen, jota porvaristo särkee suuren lekan avulla. Kamppailu sosiaalisten uudistusten ja ammattiliittojen puolesta on kamppailua sosialismin puolesta. Kapitalistiluokka tajuaa tämän yhtä hyvin kuin kommunistitkin. Heille se on miinusmerkkinen mutta työväenluokalle plusmerkkinen.
Vaalien jälkeen SKP ja KTP käyvät todellisiin neuvotteluihin. Elleivät tee niin, työväenluokka ei katso kumpaankaan suopein mielin. Ei suljeta pois STP. Yhdistyminen tai yhteisen toiminnan järjestäminen on paljon enemmän kuin mekaaninen yhdistyminen. Proletaarit odottavat järjestöllistä yhdistymistä ja se "5 5" on vähintään 11 mutta paljon enemmän.

"Proletaarit odottavat järjestöllistä yhdistymistä ja se "5 5" on vähintään 11 mutta paljon enemmän."

Noin se menee. Yhdistymisen jälkeen poistuu monta turhanpäivästä riippakiveä. Määrä ei alkuun siitä muutu. Harppaus vahvistaa enemmän laadullista puolta ja sen seurauksena määrä kasvaa.
Perusta päivän politiikalle on marxilaisuus. Siitä ei voi eikä saa tinkiä. Marxilainen yhteiskuntateoria kertoo parhaiten aineellisen tuotannon kehityksen synnyttämät laadulliset muutokset, niiden välttämättömyyden. Uusi poliittinen päällysrakenne syntyy aineellista kehitystä vastaavaksi ja antaa uutta potkua hiipuville tuotantovoimille. Kommunistisen puolueen tehtävä on kyetä analysoimaan yhteiskuntaelämän muutoksien luonne ja asettamaan sitä vastaavat tehtävät.
Kansalaispalkka ja tulokatot tuloihin ovat eräs tärkeä kulmakivi yhdessä sosiaalisen sektorin kehittämisen kanssa. Osuuskuntayritysmuoto on noussut keskustelun alimmille pykälille ja laajenee lähitulevaisuudessa. Nämä ovat nousseet esiin työtätekevän kansan keskuudesta. Porvaristo vastoin tahtoaan tuo esiin sosiaalisen sektorin välttämättömyyttä puhumalla sen leikkaamisesta sen säilyttämisen ehtona - paradoksi on ilmeinen mutta yleinen koulutus, terveydenhoito yms ovat juurtuneet työkansan mentalitettiin niin syvälle, ettei sen kokonaisromuttamista uskalla muut sanoa ääneen kuin harvat (persu)oikeistolaiset.

Kommunistien historia kuten koko työväenliikkeen historia on samalla ideologisen taistelun historiaa. Sitä käydään taantuksellisia, metafyysisiä ja porvarillisia oppeja vastaan. Kommunistien keskuudessa on ja tulee olemaan, koska ihmiset muodostavat senkin liikkeen, erilaisia painotuksia erilaisissa asioissa. Monenlaista sävyä vallitsevan tilanteen analyysissä ja siitä aiheutuvista tehtävistä. Se on luonnollista. Siksi avoin keskustelu puolueessa on välttämätön aatteellisesta perustasta tinkimättä. Puolueen jäsenistö koostu kokeneista, pitkkän mukana olleista ja aina tulee uutta verta mukaan. Ilman pulmia ei voi pärjätä Tulee vasemmistolaista ja oikealle poikkeamaa. Ideologisesti vahvojen tulisi olla kiinni ajan hermossa ja osata luotsata työväen asiaa eteenpäin.
Länsimainen sosialidemokratia on malliesimerkki sen tai tämän marxilaisen teesin hylkäämisestä ja joka on johtanut heidät kapitalismin puolustelijoiksi.

Tulevaisuus kuuluu sosialismille. Sellaiselle yhyeiskuntamuodolle, joka aloittaa toimet luokkavastakohdan hävittämiseksi. Suomessa sen edellytys on kommunistien järjestöllinen yhtenäisyys.