Nimisanan komparatiivi

Työttömämpi

Jokin aika sitten tiedustelin tuossa "Murteet" aihealueella vastausta kysymykseen, mistä on peräisin kuulemani hyvä-sanan komparatiivimuoto sepempi. Joku tiesi mainita, että sanonta on "seppä"- sanasta johdettu.

Mutta kun "seppä" kuuluu nimisanoihin ja vertailuasteita kai pitäisi käyttää vain adjektiiveista. Kiinnostaisi tietää, onko ilmiölle jokin oma määritelmänsä suomen tai jonkin muun kielen kieliopissa?

Toisaalta tuli mieleen, että kyseistä malliahan voisi hyvinkin soveltaa kieltämme kehitettäessä. Varsinkin näiden lyhempien ammattinimikkeiden kohdalla jotakin tavallista parempaa taitajaa voisi sanonnan sepempi mukaisesti kutsua vaikkapa tapaan tohtorimpi, metsurimpi tai leipurimpi.

8

63

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • kompastellen

      En tunne mainittua komparatiivia.

      Komparatiivia muodostetaan suomessa ihan normaalisti myös substantiivista ja pronominista: rannemmaksi, sinnempänä, myös adverbista: tavallisemmin.

      • Varmaankin kaikkein yleisin substantiivin komparatiivi on aiempi, ja se onkin muuttunut adjektiiviksi.
        Rannemmaksi ja sinnempänä puolestaan ovat adverbeja.


      • kompastellen
        Hakro kirjoitti:

        Varmaankin kaikkein yleisin substantiivin komparatiivi on aiempi, ja se onkin muuttunut adjektiiviksi.
        Rannemmaksi ja sinnempänä puolestaan ovat adverbeja.

        Vähän niiku luokitellaan. Itse olen lukenut aikoinaan kielioppia, jonka mukaan rannemmaksi olisi substantiini.

        Se lienee vähän sama kuin, onko postitse prolatiivisija vai päätteelllä muodostettu uusi sana. Kielessä voi tehdä monia valintoja, jotka eivät ole itsestään selviä. Samahan on yleensä, kun joku sijamuoto jäykistyy adverbiksi. Milloin se on tapahtunut, missä on raja? Kouluopetuksessahan kaikki oli ehdotonta.


      • kompastellen kirjoitti:

        Vähän niiku luokitellaan. Itse olen lukenut aikoinaan kielioppia, jonka mukaan rannemmaksi olisi substantiini.

        Se lienee vähän sama kuin, onko postitse prolatiivisija vai päätteelllä muodostettu uusi sana. Kielessä voi tehdä monia valintoja, jotka eivät ole itsestään selviä. Samahan on yleensä, kun joku sijamuoto jäykistyy adverbiksi. Milloin se on tapahtunut, missä on raja? Kouluopetuksessahan kaikki oli ehdotonta.

        Mikähän kielioppi se mahtoi olla?
        Katsoin varmuuden vuoksi Nykysuomen sanakirjasta, ja sen mukaan rannemmaksi ja sinnempänä ovat adverbeja.


      • kompastellen

        Voi, voi, siitä on jo yli 50 vuotta. En taatusti muista, mutta koulukirja se ei ollut, kirjastosta lainattu. Siinä oli muutenkin nominit käsitelty yhtenä sanaluokkana. Varmaan se oli jonkin normin mukaan kerettiläinen. Ettei vaan sisältänyt "pahoja kielivirheitä", kuten tunnettu auktoriteetti sanoi.

        Muutenkin kuulun siihen koulukuntaan, joka pitää kieltä pääasiassa itsekehittyvänä systeeminä. Kyllä normittaminenkin on välttämätöntä, mutta onneksi ollaan pitkällä vapaampaan suuntaan kuin kouluaikoina.

        Suomihan on syntynyt kahdesta kielestä itämerensuomen läntisestä ja itäisestä muodosta. Vanha kirjasuomi oli länsivaikutteinen ja uusi kirjasuomi vahvasti myös itävaikutteinen. Nämähän eivät ole vieläkään täysin sulautuneet. Kiinnitin huomiota jo kouluaikoina, että auktoriteettien pettämätön "kielikorva" sanoi juuri sen mukaan, kummalta alueelta oli kotoisin.

        Sain kyllä ihan hyvän arvosanan ylioppilaskirjoituksessa. Kirjoittelin silloisten kaavojen mukaan, mutta jo koulussa opin pitämään auktoriteetteja helppoheikkeinä, jotka olivat vain päässeet valtaan aikana, jona auktoriteetteja arvostettiin.


    • Anno_dazumal

      Luokallani koulussa oli tyttö, jonka ensimmäinen etunimi oli Impi (kutsumanimenä hän käytti toista etunimeään).

      Tietäähän sen, millaista koulukiusaamista tyttöparka sai nimensä johdosta sietää! Pojat veistelivät etenkin kielioppituntien jälkeen tuosta etunimestä vertailuastemuotoja malliin "Impi – Impimpi – Impinpimpi...

      Onneksi tytöllä oli huumorintajua ja itsetuntoa niin paljon, ettei tuo kiusaaminen näyttänyt häntä ainakaan päällisin puolin pahemmin satuttavan.

      • kompastellen

        En ole suinkaan neitsyyden ihailija, mutta Impi on kovin kaunis nimi.


      • kompastellen kirjoitti:

        En ole suinkaan neitsyyden ihailija, mutta Impi on kovin kaunis nimi.

        Tästä olemme samaa mieltä, toisin kuin edellisestä keskustelunaiheesta.
        Mielestäni vielä kauniimpi muoto on runollinen immyt, mutta sen taivutusmuotojen suhteen on oltava tarkkana.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Haluaisitko nähdä

      Hänet alastomana?
      Ikävä
      74
      3350
    2. Hilirimpsistä

      Hyvää huomenta ja kivaa päivää. Ilmat viilenee. Niin myös tunteet. 🧊☕✨🍁❤️
      Ikävä
      201
      2882
    3. Nainen lopeta pakoon luikkiminen?

      Elämä ei oo peli 😔😟
      Ikävä
      25
      2740
    4. Älä elättele

      Toiveita enää. Ihan turhaa. Sotku mikä sotku.
      Ikävä
      49
      2658
    5. Olet täällä. Mutta ei minulle.

      Nyt olen tästä 100% varma. Satuttaa. T: V
      Ikävä
      22
      2544
    6. Kuule rakas...

      Kerrohan minulle lempivärisi niin osaan jatkaa yhtä projektia? Arvaan jo melkein kyllä toki. Olethan sinä aina niin tyyl
      Ikävä
      41
      2365
    7. Miten hitsissä ulosoton asiakas?

      On tää maailma kumma, tässä haisee suuri kusetus ja ennennäkemättömän törkeä *huijaus*! Miten to.monen kieroilu on edez
      Kotimaiset julkkisjuorut
      210
      1853
    8. Törmättiin tänään

      enkä taaskaan osannut reagoida fiksusti. Menen aina lukkoon. Yksi asia on varma: tunteeni sinua kohtaan ovat edelleen v
      Ikävä
      24
      1777
    9. Vieläkö sä

      Rakastat mua?❤️😔
      Ikävä
      38
      1654
    10. Kela valvoo lasten tilejä.

      Tämä isoveli Kela kyttää jopa lasten yli 200,- euron rahat jotka on melko varmasti lahjaksi saatu. Se vaikuttaa perheen
      Yhteiskunta
      149
      1501
    Aihe