Köyhille ei anneta rahaa, koska he eivät osaa käyt

Köyhyys passivoi, jos ulospääsytietä ei ole

Yksinelävällä on suurentunut riski huonoon taloudelliseen tilanteeseen. Eurostatin vuonna 2010 julkaiseman tilaston mukaan Suomen yksinelävät ovat Bulgarian jälkeen toiseksi huonoimmassa asemassa Euroopassa. Kuva: Paula Åström

Köyhyys on tullut pysyväksi osaksi suomalaista yhteiskuntaa, professori, köyhyystutkija Heikki Hiilamo Helsingin yliopistosta sanoo.

Kehitys on tapahtunut viimeisen 20 vuoden aikana.

Hiilamon mukaan hyvinvointivaltio saatiin tavallaan valmiiksi 1980-luvun loppuun mennessä. Sitten tilanne muuttui.

– Käsiin jäi ilkeä ongelma, joka ei ole poistunut.



HIILAMO määrittelee köyhäksi ihmisen, joka joutuu turvautumaan toimeentulotukeen.

Käytännössä köyhyys tarkoittaa sitä, ettei pysty osallistumaan yhteiskuntaan.

– Että jää esimerkiksi koulutuksen, työelämän ja terveydenhoidon ulkopuolelle.

Keskeinen osa yhteiskunnan osallisuutta liittyy Hiilamon mukaan myös siihen, pystyykö seuraamaan ajankohtaisia asioita lehdistä tai onko käytössä matkapuhelinliittymä ja internet-yhteys.

Tilastokeskuksen tuoreimman tilaston mukaan vuonna 2012 Suomessa oli 635 000 pienituloista, mikä tarkoittaa 11,9 prosenttia väestöstä.

Pienituloisen rajana oli alle 1 170 euron kuukausitulot.



SUOMESSA tuloerot ovat revenneet 1990-luvun laman jälkeen selvästi suuremmiksi kuin muissa pohjoismaissa.

Hiilamon mukaan syynä tähän ovat muita pohjoismaita alhaisempi työllisyysaste ja matalampi minimitoimeentuloturva.

Suomessa on toisaalta myös paljon heitä, jotka ovat pystyneet muuttamaan palkkatuloja pääomaksi.



LOPPUVUODESTA julkaistiin tutkimus, jonka mukaan tuloerot Suomessa olisivat kaventuneet. Sen taustalla on Hiilamon mukaan enemmän matalasuhdanne kuin onnistuneet toimenpiteet asian ratkaisemiseksi.

– Laman aikana omaisuustulot vähenevät. Se aiheuttaa tuloerojen tasaantumista. Noususuhdanteessa tapahtuu nopeaa kehitystä toiseen suuntaan.

Joskus kuulee väitettävän, että tuloeroista on myös hyötyä. Hiilamo ei löydä tällaiselle ajattelulle perusteita.

Tuloerojen kasvu saattaa johtaa yhteiskunnan kahtiajakautumiseen, mikä puolestaan viime kädessä heikentää hyvinvointivaltion kannatusta ja veronmaksuhalukkuutta.



VIIME viikolla julkaistun, Helsingin yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan pieni- ja suurituloisuus periytyvät.

Pienituloisen perheen lapsella on nelinkertainen riski päätyä pienituloiseksi verrattuna suurituloisesta perheen vesaan.

Vastaavasti hänellä on vain 16 prosentin mahdollisuus päätyä suurituloiseksi verrattuna suurituloisten jälkeläisiin.

– Ilmassa on useita merkkejä siitä, että köyhyydestä on tullut periytyvää. Se johtuu taloudellisten ja kulttuuristen välimatkojen suurenemisesta ihmisten välillä.



HIILAMO uskoo poliittisten päätöksentekijöiden olevan pitkälle yhtä mieltä siitä, että pohjoismaisen hyvinvointivaltion puolesta täytyy taistella. Isoja haasteita liittyy pitkäaikaistyöttömiin ja nuorison syrjäytymisuhkaan.

– Meille on muodostumassa pysyvä köyhien luokka. Se taas helposti ruokkii sellaisia asenteita, että sosiaaliturva passivoi, ja huono-osaisia itseään aletaan pitää syypäinä omaan tilanteeseensa.

Tutkijan mielestä tärkein tekijä taistelussa köyhyyttä ja tuloerojen kasvua vastaan on varmistaa yhdenvertaiset ja tasa-arvoiset mahdollisuudet koulutukseen vanhempien asemasta riippumatta. Tämän pitää lähteä jo varhaiskasvatuksesta.



TOINEN merkittävä keino olisi Hiilamon mukaan luoda välimaastoa toimettomuuden ja palkkatyön välille. Kysymyksessä olisi osallisuutta edistävä toiminta, kuten koulutus ja vapaaehtoistyö.

– Sellaisessa mukana oleminen ei johtaisi etujen menettämiseen, vaan päinvastoin siihen liittyisi pieni palkinto.

Toisaalta esimerkiksi kunnilla olisi Hiilamon mielestä tarjottavanaan myös palkkatöitä esimerkiksi vahtimestareina tai avustavissa vanhustenhoidon tehtävissä.

Kunnillekin olisi edullista työllistää pitkäaikaistyöttömiä.

Hiilamon mielestä on väärin sanoa, että sosiaaliturva passivoi. Se passivoi, ettei ihmisellä ole ulospääsyreittejä vaikeasta tilanteestaan, köyhyystutkija huomauttaa..

Kangasharju kerää palkkansa köyhien pennosista. Joutava filunkiukko saisi tukkia turpansa asioista, mistä hänenlaisillaan ei ole harmainta aavistusta. Ei taida hänenkään omatuntonsa antaa myöten vaihtamista rehellisiin töihin konttorinsa siivoojaksi.

Kangasharjun teorialla rikkaiden bisnekset kukoistaisivat, jos köyhille annettaisiin säännöllisesti rahaa vähän reilummin. Talousjärjestelmä olisi muutettavissa tähän suuntaan, mutta vallanpitäjien luonteelle sopii parhaiten nykyinen malli, missä he saavat alistaa köyhiä palvelijoikseen. Kyse on nimenomaan psykopaattisesta vallanhimosta.

Aika monet "köyhät" käyttävät rahansa alkoholiin, tupakkaan, ravintoloihin ja taksilla ajeluun. Sitten kun rahat on loppu menevät sossuun rahaa ruikuttamaan ja leipäjonoon julistamaan miten mätä yhteiskunta on.

Ovat miinuksella, mutta elpyisivät, jos saisivat vähän enemmän!

Tämä tyyppi on samaa sarjaa kuin Wahroosin Nalle; vain hyvätuloiset saavat tehdä lapsia. Taidan siirtää palkkatilin Nordeasta johonkin toiseeen pankkiin.

Kummallista on köyhyys Suomessa, kun köyhimmätkin kuuluvat koko maailmassa rikkaimman 1 % : n joukkoon ja koko kansastakin 3/4 osaa saa sosiaalisia tulonsiirtoja.

Kangasharju on täysin väärässä sanoessaan että köyhät eivät osaa käyttää rahaa! Päinvastoin köyhät ovat liiankin hyviä käyttämään rahaa kun heti ovat perseauki! Rikkaat ovat huonompia rahankäyttäjiä kun jemmaavat rahojaan eivätkä kuluta. Tämän olisi pystynyt sanomaan kuka tahansa järkevä ihminen. Syy miksi köyhät ovat köyhiä johtuu kolmesta asiasta: 1 Köyhät ovat yleensä hyväntahtoisia ja jakavat vähästään. 2 Köyhiksi päätyvät eivät oikein hallitse tuota talous politiikkaansa. 3 Sattuma sanelee paljon miten elämässä käy.

Viinaan menevä kanta"sosiaalinen" henkilö ehkä tuhlaisi. Itse fiksuna kaverina olen oppinut Suomistolassa tarrautumaan jokaiseen senttiin kuin hukkuva pelastusrenkaaseen.

Syöminen ei olekaan järkevää. Vuokraakaan ei kannata maksaa. Mitähän niillä rahoilla sitten tekisi? Voisihan sitä keittää setelit ja syödä, kun ruoan osto kerran ei ole oikeanlaista käyttöä..

Sitä saa mitä tilaa...

Tämä on vain meidän valmisteluamme siihen, kun Hallitsijamme päättävät, että työttömyysturvaa ei enää ole, on vain työleirejä, jonne saa mennä asumaan ja syömään, kun ei muuta voi.

Sanokaa minun sanoneen. Ja äänestäkää nyt IPU:a, kun vielä voitte. Tai edes vasemmistoliittoa.

Täyttä puppua. On se joillekin vaikea tajuttava tuo oikeiden työpaikkojen puute.

Autoveoa ei voida poistaa, koska se olisi tulonsiirto köyhiltä rikkaile bemarimiehille.
Siksi SDP: n ideologia mukaan onkin vaadittava autoveron nostoa. Mitä korkeampi autovero on sen vähemmän rikkaat hyötyvät Bemarin ostosta köyhän kustannuksella. Oikein köyhä alkoholisti ei osta autoa vaan käyttää liikenevät rahat viinaan, mieluummin verottomasn pontikkaan.
Siksi SDP näkee hyväksi korottaa auto- ja viinaveroa. Äänestä sosdemeja niin varmistat että rikkaat eivät saa Bemaria eikä kunnon konjakkia.
Köyhille riittää joukkokulkuneuvo ka pontikka.
Siinä lepää Suomen tulevaisuus.