Suurimmat syylliset Suomen velkaan

Lehtijutusta selviää:
SDP:n Lipponen pääsi 1995 alkaen nauttimaan edellisen, Esko Ahon, hallituksen korjaustoimista.
1995 mennessä markkinakorotkin olivat jo laskeneet 10 %:n kieppeille oltuaan pitkään n. 17 %:ssa. Se kertoo siitä, että Ahon korjaustoimenpiteiden johdosta vienti oli jo pääsemässä vauhtiin SAK/AY:n vastuuttomuudesta huolimatta..
Ahon hallitus onnistui pelastamaan Suomen.
Ahon hallitukselle 1991-1995 oli jäänyt karmea perintö. Aivan kuten Kokoomuksen ja SAK/SDP:n jäljiltä 2015 nyt Sipilä-Soinille.
Kokoomus ja SAK/SDP samassa hallituksessa on osoittautunut katastrofiksi. Ko. koalitiota pidettiin yllä tosiaankin hinnasta riippumatta. Julmettu velkaantuminen.

korjaajat-julki kirjoitti:

Lehtijutusta selviää:
SDP:n Lipponen pääsi 1995 alkaen nauttimaan edellisen, Esko Ahon, hallituksen korjaustoimista.
1995 mennessä markkinakorotkin olivat jo laskeneet 10 %:n kieppeille oltuaan pitkään n. 17 %:ssa. Se kertoo siitä, että Ahon korjaustoimenpiteiden johdosta vienti oli jo pääsemässä vauhtiin SAK/AY:n vastuuttomuudesta huolimatta..
Ahon hallitus onnistui pelastamaan Suomen.
Ahon hallitukselle 1991-1995 oli jäänyt karmea perintö. Aivan kuten Kokoomuksen ja SAK/SDP:n jäljiltä 2015 nyt Sipilä-Soinille.
Kokoomus ja SAK/SDP samassa hallituksessa on osoittautunut katastrofiksi. Ko. koalitiota pidettiin yllä tosiaankin hinnasta riippumatta. Julmettu velkaantuminen.

Esko Ahon hallitus onnistui tuhoamaan Suomen ja onneksi pesti ei kestänyt pidempään.

Esko Ahon hallituksen tie vuosina 1991-95 oli varsin kivikkoinen. Hallitus kamppaili koko nelivuotiskautensa taloudellisten vaikeuksien kanssa. Vastoin ennakko-odotuksia Ahon suurimmat saavutukset pääministerinä tulivat ulkopolitiikan saralta. Niistä tärkein oli Suomen johdattaminen EU:n jäseneksi. Suomen EU-jäsenyys oli kuitenkin Ahon kannalta varsin hankala asia, koska hänen johtamansa puolue vastusti sitä jyrkästi. Aho joutuikin julkisuudessa esittämään EU-jäsenyyttä koskevat mielipiteensä varovasti.

Vuonna 1990 valtionvelka oli 9miljardia euroa, Esko Ahon hallitus aloitti työnsä 26.4.1991 Vuonna 1995 valtionvelka oli 60miljardia euroa, Esko Ahon hallitus lopetti työnsä 13.4.1995.
Ja kyllä sitä yritettiin devalvoinnilla elvyyttää metsäteollisuutta, pankkeja ja kaikenmaailman ketkupörssihuijareita hallituksen avustuksella menestymään.

Esko Aho pani maamme talouden sekaisin, ensin rahaa kylvettiin ovista ja ikkunoista ja sitten vedettiin kansaa ja etenkin yrittäjiä höplästä mm. Iiro Viinasen valehdeltua, ettei 1992 tapahdu devalvaatiota. Siinä voi miettiä mikä mestari Aho oli ja on.

Kuinka moni yritys (perinteikäs perheyritys pk-sektorilta) sai aloittaa kuolinkamppailunsa ja millä vauhdilla Suomea ajettiin turmioon. Lipponen joutui siivoamaan kovalla kädellä Aho-Viinasen sotkuja ja yleisesti arvostetaan Lipposen saavutuksia saada maa kääntymään oikealle raiteille.

kaukana_totuudesta kirjoitti:

Esko Ahon hallitus onnistui tuhoamaan Suomen ja onneksi pesti ei kestänyt pidempään.

Esko Ahon hallituksen tie vuosina 1991-95 oli varsin kivikkoinen. Hallitus kamppaili koko nelivuotiskautensa taloudellisten vaikeuksien kanssa. Vastoin ennakko-odotuksia Ahon suurimmat saavutukset pääministerinä tulivat ulkopolitiikan saralta. Niistä tärkein oli Suomen johdattaminen EU:n jäseneksi. Suomen EU-jäsenyys oli kuitenkin Ahon kannalta varsin hankala asia, koska hänen johtamansa puolue vastusti sitä jyrkästi. Aho joutuikin julkisuudessa esittämään EU-jäsenyyttä koskevat mielipiteensä varovasti.

Vuonna 1990 valtionvelka oli 9miljardia euroa, Esko Ahon hallitus aloitti työnsä 26.4.1991 Vuonna 1995 valtionvelka oli 60miljardia euroa, Esko Ahon hallitus lopetti työnsä 13.4.1995.
Ja kyllä sitä yritettiin devalvoinnilla elvyyttää metsäteollisuutta, pankkeja ja kaikenmaailman ketkupörssihuijareita hallituksen avustuksella menestymään.

Esko Aho pani maamme talouden sekaisin, ensin rahaa kylvettiin ovista ja ikkunoista ja sitten vedettiin kansaa ja etenkin yrittäjiä höplästä mm. Iiro Viinasen valehdeltua, ettei 1992 tapahdu devalvaatiota. Siinä voi miettiä mikä mestari Aho oli ja on.

Kuinka moni yritys (perinteikäs perheyritys pk-sektorilta) sai aloittaa kuolinkamppailunsa ja millä vauhdilla Suomea ajettiin turmioon. Lipponen joutui siivoamaan kovalla kädellä Aho-Viinasen sotkuja ja yleisesti arvostetaan Lipposen saavutuksia saada maa kääntymään oikealle raiteille.

Rahan kylvämiseen erikoistui nimenomaan Harri Holkerin hallitus, joka piti presidentti Koiviston vaatimuksesta kiinni markan arvosta. Holkerin rakentama pommi räjähti sitten Esko Ahon silmille.

Ahon virhe oli pitää kiinni edeltäjänsä politiikasta alkukesästä 1991. Syksyllä 1991 markan ulkoisesta arvosta ei voitu enää pitää kiinni, ja maa ajautui pakkodevalvaatioon. Ahoa voidaan siis syyttää väärästä politiikasta noin puolen vuoden ajalta. Holkerin synti oli pitää kiinni väärästä politiikasta noin neljän vuoden ajan. Mauno Koiviston synti on vielä huomattavampi: hänen itsenäinen rahapolitiikkansa on ilmeisesti aina ollut tyhjän päällä.

Juhannuspommi kirjoitti:

Rahan kylvämiseen erikoistui nimenomaan Harri Holkerin hallitus, joka piti presidentti Koiviston vaatimuksesta kiinni markan arvosta. Holkerin rakentama pommi räjähti sitten Esko Ahon silmille.

Ahon virhe oli pitää kiinni edeltäjänsä politiikasta alkukesästä 1991. Syksyllä 1991 markan ulkoisesta arvosta ei voitu enää pitää kiinni, ja maa ajautui pakkodevalvaatioon. Ahoa voidaan siis syyttää väärästä politiikasta noin puolen vuoden ajalta. Holkerin synti oli pitää kiinni väärästä politiikasta noin neljän vuoden ajan. Mauno Koiviston synti on vielä huomattavampi: hänen itsenäinen rahapolitiikkansa on ilmeisesti aina ollut tyhjän päällä.

Mauno Koivisto hallitsi presidentin vanhoin valtaoikeuksin, ja kun hänen kantansa vakaan markan politiikan ehdottomana kannattajana tiedettiin, kevään 1991 eduskuntavaalien alla ei päästy keskustelemaan talouspolitiikasta riittävän laajasti ja kriittisesti. Puoluejohtaja joka olisi silloin uskaltanut ottaa puheeksi devalvaation, olisi saanut saman tien unohtaa puolueensa mahdollisuudet nousta hallitukseen. Sama juttu käytännössä kuin että jokin puolue olisi ryhtynyt 1970-luvulla kyseenalaistamaan Suomen virallista ulkopolitiikkaa. Siksi mikään puolue Perustuslaillista Kansanpuoluetta lukuun ottamatta ei niin julkisesti tehnytkään.

Kun sitten Aho nousi pääministeriksi, hänen oli Koiviston takia ensi alkuun kannatettava vakaan markan politiikkaa, vaikka olisikin tiennyt sen olevan väärää. Kun lisäksi Suomen Pankin pääjohtaja Rolf Kullberg oli Koiviston kanssa samalla linjalla, nuorelta Aholta olisi vaadittu melkoisesti kanttia lyödä tuoreeltaan pöytään devalvaatiokortti.

volmari kirjoitti:

Mauno Koivisto hallitsi presidentin vanhoin valtaoikeuksin, ja kun hänen kantansa vakaan markan politiikan ehdottomana kannattajana tiedettiin, kevään 1991 eduskuntavaalien alla ei päästy keskustelemaan talouspolitiikasta riittävän laajasti ja kriittisesti. Puoluejohtaja joka olisi silloin uskaltanut ottaa puheeksi devalvaation, olisi saanut saman tien unohtaa puolueensa mahdollisuudet nousta hallitukseen. Sama juttu käytännössä kuin että jokin puolue olisi ryhtynyt 1970-luvulla kyseenalaistamaan Suomen virallista ulkopolitiikkaa. Siksi mikään puolue Perustuslaillista Kansanpuoluetta lukuun ottamatta ei niin julkisesti tehnytkään.

Kun sitten Aho nousi pääministeriksi, hänen oli Koiviston takia ensi alkuun kannatettava vakaan markan politiikkaa, vaikka olisikin tiennyt sen olevan väärää. Kun lisäksi Suomen Pankin pääjohtaja Rolf Kullberg oli Koiviston kanssa samalla linjalla, nuorelta Aholta olisi vaadittu melkoisesti kanttia lyödä tuoreeltaan pöytään devalvaatiokortti.

Kasinotalous johti pankkien suuriin tappioihin sekä oli osaltaan vaikuttamassa Suomen talouden ajautumisessa lamaan 1990-luvun alussa. Kasinotaloudelle tyypillistä oli äkkirikastumiseen pyrkivät nuoret nousukkaat, lainojen tyrkyttäminen heikkoja vakuuksia vastaan, helposti saatujen lainojen käyttäminen kalliisiin hyödykkeisiin, kuten muskeliveneisiin, luksuskesämökkeihin ja autoihin sekä sijoituskuplat.
Kukaan ei kuunnellut varoituksen sanojia, eikä kyllä kuuntele nytkään.

Kasinotalous oli talousrikollisten kulta-aikaa. Usein lainoja otettiin talousrikollisten pöytälaatikkofirmojen nimiin. Lainojen vakuuksien arvot yliarvioitettiin väärentämällä asiakirjoja tai sitten arviot teetettiin toisten talousrikollisten yrityksillä. Perusteettomien lainojen myöntämisessä helpotti myös pankin johtohenkilökunta, joka saattoi saada palkkiona takaisin tietyn osuuden myönnetystä lainasta. (oli siis Keiteleet ja Uotilan veljekset ym.)

Esko Ahon johtama hallitus kytki markan yhteisvaluutta Ecuun, julistaen siten yhä kiinteämpää sitoutumista vahvan markan politiikkaan. Laman syitä oli silloin monia, mutta yksi oli yli muiden. Suomessa oli vietetty kulutusjuhlia, kun ostovoimaa oli korotettu enemmän kuin tuottavuutta oli kohennettu.

Nuori ja kokematon pääministeri, sellaista Suomi ei olisi tarvinnut 1990 luvun alussa, mutta tokihan Aholla oli taustajoukkoja, jotka ohjasivat todellisuudessa toimintaa.

Vahvan markan politiikkaa kannattivat niin oikeisto kuin vasemmisto ja sellainen vahvan valuutan toimintamalli oli samanaikaisesti vallalla useassa Euroopan maassa.

korjaajat-julki kirjoitti:

Lehtijutusta selviää:
SDP:n Lipponen pääsi 1995 alkaen nauttimaan edellisen, Esko Ahon, hallituksen korjaustoimista.
1995 mennessä markkinakorotkin olivat jo laskeneet 10 %:n kieppeille oltuaan pitkään n. 17 %:ssa. Se kertoo siitä, että Ahon korjaustoimenpiteiden johdosta vienti oli jo pääsemässä vauhtiin SAK/AY:n vastuuttomuudesta huolimatta..
Ahon hallitus onnistui pelastamaan Suomen.
Ahon hallitukselle 1991-1995 oli jäänyt karmea perintö. Aivan kuten Kokoomuksen ja SAK/SDP:n jäljiltä 2015 nyt Sipilä-Soinille.
Kokoomus ja SAK/SDP samassa hallituksessa on osoittautunut katastrofiksi. Ko. koalitiota pidettiin yllä tosiaankin hinnasta riippumatta. Julmettu velkaantuminen.

Pankkitukiasiassa olisi voitu toimia toisin.
Ahon suurin synti lienee se, että "kentällä" yrittäjät ja tavalliset asuntovelalliset jätettiin samojen pankinjohtajien armoille, jotka olivat näille lapioineet rahaa 1980-luvun jälkipuoliskolta alkaen ja jopa pakottaneet yrittäjät valuuttaluottoihin.
Vakuutena oli usein oma asunto. Pankinjohtajat johtivat realisointijuhlia. Vieläkään ei ole selvillä, mitä kaikkea tuolloin tapahtui. Se tiedetään, että suoritettiin omaisuuden uusjako, ja realisoinneista huolimatta velkaa ihmispoloille jäi edelleen, monelle ilman omaa syytään.
Lipponen sai perintönä nousuun kääntyneen talouden, mitä nousua siivitti uudestisyntynyt NOKIA. Konkurssien takia talous oli edelleen kapeilla harteilla eikä se itseasiassa ole siitä vieläkään toipunut. Nokia ja Nokia-klusteri oli oma stoorinsa, joka sokaisi päättäjien silmät.

Yhtä suomalaista maatilaa tuetaan vuosittain keskimäärin n. 50 000 eurolla.
Maataloustuet ovat tulonsiirtoa varsinaisessa mielessä köyhiltä rikkaille.

Kotitalouden ja henkilöiden saamat tulonsiirrot muodostuvat ansio- ja kansaneläkkeistä ja muista sosiaaliturvaetuuksista, sosiaaliavustuksista sekä muista saaduista tulonsiirroista.

Sosiaaliavustuksia ovat mm. lapsilisät, pienten lasten hoidon tuki, sotilasavustus, toimeentulotuki, yleinen asumistuki, opinto- ja tutkimusavustukset sekä työttömyysturvan peruspäiväraha ja työmarkkinatuki.

Nämä siis kaikki ovat suurimpia syyllisiä Suomen velkaantumiseen?

Olet osittain oikeassa. Toinen syypää on talouselämän heikko johto, joka on laiminlyönyt tuotekehityksen, markkina-analyysin ja markkinoinnin. Johdon tumpelointiin meillä kaatui maan johtava yrityskin eli Nokia. Nokian menetys on jo yksin suurempi kuin tarpeettomat tulonsiirrot yhteensä.

Tarpeettomien tulonsiirtojen kärjessä ovat maataloustuet ja eräät muut haitalliset yritystuet sekä aluetuet. Harjoitettu aluetukipolitiikka on yksin niellyt miljardeja toisensa perään joka ikinen vuosi. Taloudellisessa mielessä näin pienen väestön pitäisi keskittyä lähes kokonaisuudessaan Helsingin, Tampereen ja Turun muodostaamaan kolmioon ja siinä rantaviivoja suosien. Loppusosa Suomea olisi materiaaliavarastona (metsät, kaivostuotteet), osin erämaamatkailukohteina ja luonnonpuistoina. Jos meillä on visio asuttaa tulevaisuudessa merkittävät määrät (esim. 5 - 10 miljoonaa) siirtolaista, asuttua aluetta voisi ehkä jonkin verran laajentaa rannikkoja myöten.