Lappoventtiilistä vielä

Niin, tämä on kyllä luotettavampi kuin se mekaaninen venttiili.

Epäilysi on väärä.
Laponestoventtiilejä on kahta tyyppiä. On sellaisia, jossa on pieni kumitutti venttiilinä ja sellaisia, joissa ei kuulu ollakaan minkäänlaista venttiiliä. Jälkimmäisiin liitetään ylivuotoletku (ns. juoruletku).
Yleensä ylivuotoletku johdetaan rungon ulkopuolelle. Voihan sen tietysti asentaa tiskialtaaseen, jos pitää sitä jollain tavalla fiksuna ratkaisuna.

kaksierilaistamallia kirjoitti:

Epäilysi on väärä.
Laponestoventtiilejä on kahta tyyppiä. On sellaisia, jossa on pieni kumitutti venttiilinä ja sellaisia, joissa ei kuulu ollakaan minkäänlaista venttiiliä. Jälkimmäisiin liitetään ylivuotoletku (ns. juoruletku).
Yleensä ylivuotoletku johdetaan rungon ulkopuolelle. Voihan sen tietysti asentaa tiskialtaaseen, jos pitää sitä jollain tavalla fiksuna ratkaisuna.

Lue lisää

Lisään tähän vielä sen, että esim. vessan huuhtelujärjestelmässä käytetään yleensä laponestoa, jossa on pieni silikoniventtiili (tai kumiventtiili) eikä lainkaan ylivuotoputkea. Moottorin jäähdytysjärjestelmässä taas on aika tavallista, että laponestossa on ylivuotoputki runkon ulkopuolelle ilman venttiiliä. Venttiilit eivät ole kovin pitkäikäisiä.

Tarvikeliikkeissä on molempia malleja sekä muovisina että metallisina. Jos valitsee metallisen, kannattaa ehkä satsata pronssiseen eikä halvempaan messinkiseen (ainakin, jos purjehtii suolaisilla vesillä).
Linkin kuvassa on pronssinen laponesto, josta venttiilin voi poistaa.
http://www.deepblueyachtsupply.com/images/productimages/bronzeventedloop.jpg

Omassa veneessäni oli jostain syystä laponestoventtiili ennen merivesipumppua. Se alkoi vuotaa ilmaa järjestelmään, jolloin kone ylikuumeni. Laitoin sen tuollaiseen ylivuotomalliin ja laitoin sen pumpun jälkeen. Tekstisi mukaan sinullakin on se ennen pumppua. Kyllä kai niistä voi vettä lorista, mutta vissiin yleensä tipottain.

Sen letkun tarkoitus on voidella ja viilentää laakeria.

Mistä lappoventtiilisi saa ilmaa? Tuolla syseemillähän konee imee vettä vannasputken kautta kun kone pysäytetään eikä lappoamista estä edes merivesipumppu joka tässä systeeissä jää kierron ulkopuolelle.

Imupuolela lappoventtiili estäisi merivesipumpun toiminnan varmasti. Niiden imukyky on todella vaatimaton. Iso joutsenkaula tai impellerin kuluttama Jabscon messinkinen kansilevy riittää estämään, ettei ime ilmaa riittävästi vaikka merivettä pumppaisikin.

Nimimerkki "lapporörelse" on erehtynyt. Jos moottorin käydessä lirisee vettä "juoruputkesta", laponesto ei ole imupuolella!

Vessan huuhteluveden letkussa voi olla laponesto imupuolella, mutta silloin siinä tulee olla venttiili (tai hyvin pieni ilmaukko) eikä venttiilitön "juoruputki". Pienet ilmakuplat eivät haittaa vessan huuhteluvedessä.

Minulla on ollut laponesto imupuolella 25 vuotta ja täysin moitteetta on toiminut. Salaisuus on että reiän pitää olla hyvin pieni, suuruusluokkaa 0,5mm. Laponeston ja pumpun välissä on läpinäkyvä letku jossa moottorin käydessä näkyy helminauhana pieniä ilmakuplia jotka ei jäähytystä haittaa. Tämän systeemin suuri etu on että pienen reiän läpi kulkee aina vain puhdata ilmaa, ei koskaan vettä jonka epäpuhtaudet tukkisivat sen niin kun volvon surullisen kuuluisassa venttlissä usein käy vaikkakin siinä ilmareikä on paljon suurempi.

cs41 kirjoitti:

Minulla on ollut laponesto imupuolella 25 vuotta ja täysin moitteetta on toiminut. Salaisuus on että reiän pitää olla hyvin pieni, suuruusluokkaa 0,5mm. Laponeston ja pumpun välissä on läpinäkyvä letku jossa moottorin käydessä näkyy helminauhana pieniä ilmakuplia jotka ei jäähytystä haittaa. Tämän systeemin suuri etu on että pienen reiän läpi kulkee aina vain puhdata ilmaa, ei koskaan vettä jonka epäpuhtaudet tukkisivat sen niin kun volvon surullisen kuuluisassa venttlissä usein käy vaikkakin siinä ilmareikä on paljon suurempi.

Lue lisää

Mielenkiintoinen tieto. Onko vesipumppusi tavanomainen neopreenisiipipyörällä varustettu Jabsco?. Ko pumppu ei veneessäni imenyt jos tuloletku oli ilmaa täynnä ja joutsekaula vajaa metrin vesiraja yläpuolela.

cs41 kirjoitti:

Minulla on ollut laponesto imupuolella 25 vuotta ja täysin moitteetta on toiminut. Salaisuus on että reiän pitää olla hyvin pieni, suuruusluokkaa 0,5mm. Laponeston ja pumpun välissä on läpinäkyvä letku jossa moottorin käydessä näkyy helminauhana pieniä ilmakuplia jotka ei jäähytystä haittaa. Tämän systeemin suuri etu on että pienen reiän läpi kulkee aina vain puhdata ilmaa, ei koskaan vettä jonka epäpuhtaudet tukkisivat sen niin kun volvon surullisen kuuluisassa venttlissä usein käy vaikkakin siinä ilmareikä on paljon suurempi.

Lue lisää

Miksi imupuolella yleensäkään pitäisi olls laponesto? Mitä sillä tekee?

öööh kirjoitti:

Miksi imupuolella yleensäkään pitäisi olls laponesto? Mitä sillä tekee?

Vakiintunut nimi taitaa olla harhaan johtava. Jäähtyvä moottori imee vettä itseensä. Jos alipaine ilmataan pois niin ei ime. Siinä mielessä ilmeisesti olisi sama ilmataanko merivesipumpun imu- vai painepuolelta mutta painepuoli on parempi. Oletin aikaisemman kokemukseni perusteella, että imupuolen ilmaamisen jälkeen pumppaus käynnistuu huonosti.
Laposta eli sifonista ei ole siinä mielessä kyse, että ylemmästä astiasta (meri) painovoimalla valuisi vesi alempaan ( moottori). Yleensä purren moottori on ylempänä kuin vesilinja.

Niin, laponestoa ei tarvita, jos moottori on vesilinjan yläpuolella. Itselläni ainakin moottori on vesilinjan alapuolella, joten laponesto on välttämätön, muuten voi tulla sylinterit vettä täyteen.

seppomartti kirjoitti:

Mielenkiintoinen tieto. Onko vesipumppusi tavanomainen neopreenisiipipyörällä varustettu Jabsco?. Ko pumppu ei veneessäni imenyt jos tuloletku oli ilmaa täynnä ja joutsekaula vajaa metrin vesiraja yläpuolela.

Lue lisää

Ihan normaali alkuperäinen Perkinsin impelleripumppu. Laponesto on luonnollisesti vesilinjan yläpuolella ja pumppu alapuolella. Pumpussa on normaalisti aina siemenvettä joka helpottaa virtauksen alkuun mutta aina on toiminut myös kevätvesillelaskun jälkeen kun pumppu on täysin kuiva.

öööh kirjoitti:

Miksi imupuolella yleensäkään pitäisi olls laponesto? Mitä sillä tekee?

Ihan samasta syystä kun painepuolella. Kun pakoputki yleensä on vesilinjan yläpuolella ei sitä vettä voi tulla sisään mistään muualta kun sisääntulon pohjaventtilistä. Se on sitten sama missä se lapponesto on kunhan se on sisääntulon ja lämmönvaihtimen välissä

cs41 kirjoitti:

Ihan samasta syystä kun painepuolella. Kun pakoputki yleensä on vesilinjan yläpuolella ei sitä vettä voi tulla sisään mistään muualta kun sisääntulon pohjaventtilistä. Se on sitten sama missä se lapponesto on kunhan se on sisääntulon ja lämmönvaihtimen välissä

Lue lisää

Laitan tähän vielä kaavakuvan linkin, ettei kellekään jää epäselväksi mihin kohtaan laponesto on tapana sijoittaa:
http://www.yanmarhelp.com/images/boatexh.jpg

cs41 kirjoitti:

Minulla on ollut laponesto imupuolella 25 vuotta ja täysin moitteetta on toiminut. Salaisuus on että reiän pitää olla hyvin pieni, suuruusluokkaa 0,5mm. Laponeston ja pumpun välissä on läpinäkyvä letku jossa moottorin käydessä näkyy helminauhana pieniä ilmakuplia jotka ei jäähytystä haittaa. Tämän systeemin suuri etu on että pienen reiän läpi kulkee aina vain puhdata ilmaa, ei koskaan vettä jonka epäpuhtaudet tukkisivat sen niin kun volvon surullisen kuuluisassa venttlissä usein käy vaikkakin siinä ilmareikä on paljon suurempi.

Lue lisää

Minunkin veneessäni imupuolen laponesto toimi moitteetta 25 vuotta, kunnes eräänä elokuun päivänä alkoi tulla liikaa ilmaa merivesipumppuun. Vaihtamalla lapon paikkaa ongelma ratkesi. Toivottavasti virtaus ei alun perin heikentynyt jostain piiloviasta toisaalla. Samalla vaihtui kumituttiventtiili sellaiseen tiputtavaan malliin. Ne kumituttiventtiilit kannattaa tarkistaa illoin tällöin. Niistä ei ole paljon iloa tukkinaisina. Lappoilmiöllä olen yhden veneen upottanut, ja tuttava sai troolariinsa lapon avulla muutaman kuution vettä, joten otan ilmiön vakavissani.

seppomartti kirjoitti:

Vakiintunut nimi taitaa olla harhaan johtava. Jäähtyvä moottori imee vettä itseensä. Jos alipaine ilmataan pois niin ei ime. Siinä mielessä ilmeisesti olisi sama ilmataanko merivesipumpun imu- vai painepuolelta mutta painepuoli on parempi. Oletin aikaisemman kokemukseni perusteella, että imupuolen ilmaamisen jälkeen pumppaus käynnistuu huonosti.
Laposta eli sifonista ei ole siinä mielessä kyse, että ylemmästä astiasta (meri) painovoimalla valuisi vesi alempaan ( moottori). Yleensä purren moottori on ylempänä kuin vesilinja.

Lue lisää

Moottorin korkein kohta saattaa yleensä olla vesilinjaa ylempänä, mutta krittinen kohta lienee pakoventtiili. Omassa veneessäni veneen syväys moottorin kohdalla on n. 43 cm tyhjälle veneelle (ei purjeita, nesteitä, varusteita). Moottorin korkeus S-vetolaitteen laipasta mitattuna on 55 cm. Korkein kohta on lämmönvaihdin. Pakomutkan yläreuna on reilut 10 cm alempana. Toisaalta vetolaitteen laippa on pedin päällä ehkä 5-10 cm ulkopohjaa ylempänä.

Tuohon tonni varusteita, nesteitä ja miehistöä niin vene ui 5 cm syvemmällä, ehkää takaa enemmän. Silloin pakomutkan yläreuna on siis hyvin lähellä vesilinjaa.

Raskaammassa tai isommassa veneessä syväys voi olla paljon enemmän. Onko sitten moottori tai peti vastaavasti korkeampi?

cs41 kirjoitti:

Ihan samasta syystä kun painepuolella. Kun pakoputki yleensä on vesilinjan yläpuolella ei sitä vettä voi tulla sisään mistään muualta kun sisääntulon pohjaventtilistä. Se on sitten sama missä se lapponesto on kunhan se on sisääntulon ja lämmönvaihtimen välissä

Lue lisää

Mitenköhän tuo lämmönvaihdin liittyy tähän laponestoasiaan?

cs41 kirjoitti:

Minulla on ollut laponesto imupuolella 25 vuotta ja täysin moitteetta on toiminut. Salaisuus on että reiän pitää olla hyvin pieni, suuruusluokkaa 0,5mm. Laponeston ja pumpun välissä on läpinäkyvä letku jossa moottorin käydessä näkyy helminauhana pieniä ilmakuplia jotka ei jäähytystä haittaa. Tämän systeemin suuri etu on että pienen reiän läpi kulkee aina vain puhdata ilmaa, ei koskaan vettä jonka epäpuhtaudet tukkisivat sen niin kun volvon surullisen kuuluisassa venttlissä usein käy vaikkakin siinä ilmareikä on paljon suurempi.

Lue lisää

Voitko vielä selventää onko kysymyksessä merivesijäähdytteinen vai lämmönvaihtajalla varustettu moottori? Estääkö imupuolen laponesto meriveden pääsyn pakoputkesta sylintereihin, kun moottori pysäytetään? Onko veneessäsi myös toinen laponesto lämmönvaihtajan ja pakoputken välissä?
Laitan kuvaliitteet selventämään kysymystä
http://www.westsailparts.com/ServiceManual/assets/photos/F08_1.jpg
http://www.catalina-capri-25s.org/manbro/pictures/4-4-8.gif

Toisessa kuvassa merivesisuodatin on pantu vesilinjan alapuolelle. Parempi tapa on sijoittaa se vesilinjan yläpuolelle.

Joakim1 kirjoitti:

Moottorin korkein kohta saattaa yleensä olla vesilinjaa ylempänä, mutta krittinen kohta lienee pakoventtiili. Omassa veneessäni veneen syväys moottorin kohdalla on n. 43 cm tyhjälle veneelle (ei purjeita, nesteitä, varusteita). Moottorin korkeus S-vetolaitteen laipasta mitattuna on 55 cm. Korkein kohta on lämmönvaihdin. Pakomutkan yläreuna on reilut 10 cm alempana. Toisaalta vetolaitteen laippa on pedin päällä ehkä 5-10 cm ulkopohjaa ylempänä.

Tuohon tonni varusteita, nesteitä ja miehistöä niin vene ui 5 cm syvemmällä, ehkää takaa enemmän. Silloin pakomutkan yläreuna on siis hyvin lähellä vesilinjaa.

Raskaammassa tai isommassa veneessä syväys voi olla paljon enemmän. Onko sitten moottori tai peti vastaavasti korkeampi?

Lue lisää

Kriittinen kohta joka määrää laponestoventtiilin tarpeellisuuden on meriveden syöttö pakoputkeen.
Jos ei ole vaaraa että ko. kohta ei koskaan joudu vesirajan alapuolelle moottorin ollessa pysähtyneenä, ei ole riskiä veden pääsystä sylintereihin.
Jos veden syöttö pakoputkeen sijaitsee vesirajan alapuolella tai lähellä vesirajaa, purjeveneen kallistuessa purjehdittaessa vedensyöttö pakoputkeen voi joutua vesirajan alapuolelle mahdollistaen veden pääsyn sylintereihin.

Vedellä ei ole muuta reittiä pakosarjaan kuin ko. jäähdytysvedensyöttö pakoputkistoon.

pekkali kirjoitti:

Kriittinen kohta joka määrää laponestoventtiilin tarpeellisuuden on meriveden syöttö pakoputkeen.
Jos ei ole vaaraa että ko. kohta ei koskaan joudu vesirajan alapuolelle moottorin ollessa pysähtyneenä, ei ole riskiä veden pääsystä sylintereihin.
Jos veden syöttö pakoputkeen sijaitsee vesirajan alapuolella tai lähellä vesirajaa, purjeveneen kallistuessa purjehdittaessa vedensyöttö pakoputkeen voi joutua vesirajan alapuolelle mahdollistaen veden pääsyn sylintereihin.

Vedellä ei ole muuta reittiä pakosarjaan kuin ko. jäähdytysvedensyöttö pakoputkistoon.

Lue lisää

Mainittakoon, että vesi pääsee kyllä pakosarjaan myös pakoputken kautta, jos pakoputki on väärin asennettu.

pekkali kirjoitti:

Mitenköhän tuo lämmönvaihdin liittyy tähän laponestoasiaan?

Ilmaisin itseni epätarkasti. Pitää tietenkn olla sisäntulon ja pakoputken välissä.

pekkali kirjoitti:

Kriittinen kohta joka määrää laponestoventtiilin tarpeellisuuden on meriveden syöttö pakoputkeen.
Jos ei ole vaaraa että ko. kohta ei koskaan joudu vesirajan alapuolelle moottorin ollessa pysähtyneenä, ei ole riskiä veden pääsystä sylintereihin.
Jos veden syöttö pakoputkeen sijaitsee vesirajan alapuolella tai lähellä vesirajaa, purjeveneen kallistuessa purjehdittaessa vedensyöttö pakoputkeen voi joutua vesirajan alapuolelle mahdollistaen veden pääsyn sylintereihin.

Vedellä ei ole muuta reittiä pakosarjaan kuin ko. jäähdytysvedensyöttö pakoputkistoon.

Lue lisää

Aiheesta tuli mieleeni, että ekassa veneessäni oli raakavesijäähdytetty Wickstöm (“Wiki”). Sen pakosarjan takapäässä oli hana, josta säädettiin pakoputkeen menevävän veden määrä. Hana pidettiin käynnistysvaiheessa kiinni, ettei vettä pääsisi pakosarjan kautta sylinteriin. Kun kone kävi, hanaa avattiin sen verran, ettei pakoputki tullut käryävän kuumaksi. Laponestoa jäähdytysveden johtamisessa pakoputkeen ei tarvittu.

Ehkä jollain on yhä veneessään joku vanha raakavesijäähdytteinen moottori, jossa on samanlainen järjestelmä?
Kuivan pakoputken järjestelmää ei näe muuta kuin talvikäyttöön tarkoitetuissa metallirunkoisissa paateissa ja puurunkoisissa troolareissa.


Myös modernissa lämmönvaihtajalla varustetussa koneessa on pieni riski saada vettä pakoventiilien kautta sylintereihin, jos kone ei starttimoottoria pyörittämällä käynnistykään. Silloin ei ole pakokaasua, joka työntäisi vettä eteenpäin. Kuitenkin siipipyörä syöttää sitä lisää pakoputkeen. Vinkkini on, että pohjahana on hyvä varmuuden vuoksi sulkea, mikäli tulee perättäisiä käynnistysyrityksiä. Vesihana uudelleen auki vasta käynnistymisen jälkeen!

PakoputkestaMyös kirjoitti:

Mainittakoon, että vesi pääsee kyllä pakosarjaan myös pakoputken kautta, jos pakoputki on väärin asennettu.

Kyllä, pakoputki on ainoa reitti pakosarjaan. Toimimaton laponesto aiheuttaa saman asian, täyttää pakoputken.
Kommentissa viittasin laponestoventtiilin tarpeellisuuteen ja sen sijoitukseen.

vettäpakoputkeen kirjoitti:

Aiheesta tuli mieleeni, että ekassa veneessäni oli raakavesijäähdytetty Wickstöm (“Wiki”). Sen pakosarjan takapäässä oli hana, josta säädettiin pakoputkeen menevävän veden määrä. Hana pidettiin käynnistysvaiheessa kiinni, ettei vettä pääsisi pakosarjan kautta sylinteriin. Kun kone kävi, hanaa avattiin sen verran, ettei pakoputki tullut käryävän kuumaksi. Laponestoa jäähdytysveden johtamisessa pakoputkeen ei tarvittu.

Ehkä jollain on yhä veneessään joku vanha raakavesijäähdytteinen moottori, jossa on samanlainen järjestelmä?
Kuivan pakoputken järjestelmää ei näe muuta kuin talvikäyttöön tarkoitetuissa metallirunkoisissa paateissa ja puurunkoisissa troolareissa.


Myös modernissa lämmönvaihtajalla varustetussa koneessa on pieni riski saada vettä pakoventiilien kautta sylintereihin, jos kone ei starttimoottoria pyörittämällä käynnistykään. Silloin ei ole pakokaasua, joka työntäisi vettä eteenpäin. Kuitenkin siipipyörä syöttää sitä lisää pakoputkeen. Vinkkini on, että pohjahana on hyvä varmuuden vuoksi sulkea, mikäli tulee perättäisiä käynnistysyrityksiä. Vesihana uudelleen auki vasta käynnistymisen jälkeen!

Lue lisää

Jos moottori ei starttaa, eikö se kuitenkin pumppaa ilmaa ihan samassa suhteessa veteen nähden pakoputkeen kuin käydessäänkin? No tietysti palaessa syntyy hiukan lisää kaasua, mutta toisaalta kylmää ilmaa menee enemmän massana sylinteriin.

Diesel vielä käy tyhjäkäynnillä ja pienellä kuormalla varsin laihalla, jolloin palaminen ei juuri vaikuta kaasumäärään samassa lämpötilassa (jäähtyy vesilukossa).

Bensakoneella sen sijaan käynnistettäessä kaasuläppä on lähes kiinni ja koneen läpi menee vain vähän ilmaa koska imukanavassa ja sylinterissä on täytön aikana voimakas alipaine. Toisaalta sama juttu on käydessäkin eli ilmamäärä on pieni kuormituksen (=polttoaineen kulutuksen) ollessa pieni.

En ymmärrä, mitä tekemistä starttatessa moottorityyppien ilmamäärän pienillä eroilla on lappoventtiilin toimintaan. Samoin pohdinta pakoventtiilin tai lämmönvaihtimen korkeudesta on turhaa. Jos moottori ja pakoputkisto on lähellä vedenpinnan tasoa tulee niissä olla joutsenkaulat kuten edellä yanmarkuvassa:http://www.yanmarhelp.com/images/boatexh.jpg. Vesi ei voi tulla korkeuserojen peusteella pakoputkesta moottoriin, tai sitten on rakennetty päin p:tä. Lappoventtiili minun veneissä on aina ollut paljon moottoria korkeammalla. Lappoventtiilin (väärä nimi) tehtävänä ilmata jäähtyvän moottorin kehittämä alipaine pakojärjestelmässä siten, ettei voi syntyä imua. Avonaisen pakoputken kautta ei voi syntyä paine-eroa. Ilmeisesti märän pakoputkiston astian on oltava täynnä, tai jotkin muut joutsenkaulan mutkat ovat täynnö vettä, jotta veden imeytyminen moottoriin olisi mahdollista.

seppomartti kirjoitti:

En ymmärrä, mitä tekemistä starttatessa moottorityyppien ilmamäärän pienillä eroilla on lappoventtiilin toimintaan. Samoin pohdinta pakoventtiilin tai lämmönvaihtimen korkeudesta on turhaa. Jos moottori ja pakoputkisto on lähellä vedenpinnan tasoa tulee niissä olla joutsenkaulat kuten edellä yanmarkuvassa:http://www.yanmarhelp.com/images/boatexh.jpg. Vesi ei voi tulla korkeuserojen peusteella pakoputkesta moottoriin, tai sitten on rakennetty päin p:tä. Lappoventtiili minun veneissä on aina ollut paljon moottoria korkeammalla. Lappoventtiilin (väärä nimi) tehtävänä ilmata jäähtyvän moottorin kehittämä alipaine pakojärjestelmässä siten, ettei voi syntyä imua. Avonaisen pakoputken kautta ei voi syntyä paine-eroa. Ilmeisesti märän pakoputkiston astian on oltava täynnä, tai jotkin muut joutsenkaulan mutkat ovat täynnö vettä, jotta veden imeytyminen moottoriin olisi mahdollista.

Lue lisää

Seppomartti, en tiedä ymmärsinkö kaikki ajatuksesi.
Katsopa uudelleen sitä yanmarhelpin kaaviota, jonka aikaisempaan viestiini olin liittänyt. Jos vesipumppu vie vettä pakoputkeen ilman, että moottori käynnistyy, pakoputki voi vähitellen täyttyä. Kun moottori ei käy, vettä poistyöntävää pakokaasun painettakaan ei synny. Siksi on riski, että vettä joutuu pakoventtiilin kautta sylinteriin (kun moottori on vesilinjan alapuolella).
Sama riski syntyy kovassa peräaallokossa purjehtiessa, kun aallot lyövät vettä paineella pakoputkesta sisään ja vene kallistelee. Pakoputki voi täyttyä joutsekaulansa yli ja vettä voi päästä sylintereihin asti, jolloin kone ei käynnisty.
Dieselasentajan mukaan tällaisia vesivahinkoja sattuu eivätkä ne ole kovin harvinaisia. Mm. kovatuulisen Suursaarikisan jälkeen oli tällainen tapaus, vaikka veneessä oli joutsenkaula pakoputkessa ja laponesto lämmönvaihtajan ja pakosarjan välissä.
Vesiriskit ovat tietenkin pienemmät, jos pakosarja ja pakoputki ovat reilusti vesilinjan yläpuolella kaikissa olosuhteissa.
Eräissä valtameriveneissä on sulkuventtiili pakoputkessa.
Itse en ymmärrä, mitä hyötyä on asentaa laponestoventtiili meriveden sisäänoton ja vesipumpun väliin. Se ei estä pakosarjan täyttymistä vedellä.

Miksi muuten tässä keskustelussa käytetään termiä "laponestoventtiili"? Olen samaa mieltä kanssasi, että termi ei ole hyvä. Eikö "laponesto" riitä? Engl. termejä ovat "siphon break"ja "vented loop". Jos tarkoitetaan laponestoventtiiliä, sitä jossa laponestossa on kumi- tai muoviventtiili, termi näkyy olevan esim. "siphone valve" tai "anti-siphone valve". Jos veneessä on noita kumiventtiilillä varustettuja laponestoja, ne kannattaa aika ajoin puhdistaa tukkeutumisen estämiseksi.

Jos pakoputken kautta täyttyy niin pakosysteemi on väärin rakennettu. Tätä täyttymistä ei lappoventtiili estä. Ei lappoventtiili myöskään estä sitä tilannetta, että starttaa niin kauan, että astia ja pakosysteemi täyttyvät vedestä. Tällaista en ole tavannut itse kertaakaan, vaikka joskus olen starttaillut akun tuhjäksi. Jäähdytysveden tulo pakoputkesta alkaa vasta hetki käynnistymisen jälkeen eikä lirise mitään pitkään startatessa. Sitä en osaa arvata, ovako yanmarin kuvion minimi mitat juuri oikeat.

seppomartti kirjoitti:

En ymmärrä, mitä tekemistä starttatessa moottorityyppien ilmamäärän pienillä eroilla on lappoventtiilin toimintaan. Samoin pohdinta pakoventtiilin tai lämmönvaihtimen korkeudesta on turhaa. Jos moottori ja pakoputkisto on lähellä vedenpinnan tasoa tulee niissä olla joutsenkaulat kuten edellä yanmarkuvassa:http://www.yanmarhelp.com/images/boatexh.jpg. Vesi ei voi tulla korkeuserojen peusteella pakoputkesta moottoriin, tai sitten on rakennetty päin p:tä. Lappoventtiili minun veneissä on aina ollut paljon moottoria korkeammalla. Lappoventtiilin (väärä nimi) tehtävänä ilmata jäähtyvän moottorin kehittämä alipaine pakojärjestelmässä siten, ettei voi syntyä imua. Avonaisen pakoputken kautta ei voi syntyä paine-eroa. Ilmeisesti märän pakoputkiston astian on oltava täynnä, tai jotkin muut joutsenkaulan mutkat ovat täynnö vettä, jotta veden imeytyminen moottoriin olisi mahdollista.

Lue lisää

Kyllä tuo jäähtymisestä johtuva alipaine on aika teoreettinen osuus todellisesta ongelmasta.
Laponestoventtiilin todellinen tarve muodostuu jos vedensyöttö pakoputkeen on vesirajan alapuolella tai vesirajassa. Tuolloin pohjaventtiilistä virtaa vettä merivesipumpun ja koko merivesijäähdytyspiirin läpi pakoputkeen, joka täyttyy merivedestä ja lopulta saavuttaa pakosarjan tason jolloinka avoimista pakoventtiileistä on pääsy sylintereihin.

Pelkkä joutsenkaula vesiletkussa ei korvaa laponestoa. Tällöin vesi menee joutsenkaulasta lapolla eteenpäin pakoputkeen.
Olen nähnyt ja korjannut lukuisia moottorivaurioita kun lappoventtiili on jätetty huoltamatta ja se on alkanut tiputtamaan, -parhaimmissa tapauksissa punkan patjalle. Kätevä tee se itse mies korjaa vuodon tilkalla silikonia, ei tiputa enää, mutta ei toimi laponestokaan.

seppomartti kirjoitti:

Jos pakoputken kautta täyttyy niin pakosysteemi on väärin rakennettu. Tätä täyttymistä ei lappoventtiili estä. Ei lappoventtiili myöskään estä sitä tilannetta, että starttaa niin kauan, että astia ja pakosysteemi täyttyvät vedestä. Tällaista en ole tavannut itse kertaakaan, vaikka joskus olen starttaillut akun tuhjäksi. Jäähdytysveden tulo pakoputkesta alkaa vasta hetki käynnistymisen jälkeen eikä lirise mitään pitkään startatessa. Sitä en osaa arvata, ovako yanmarin kuvion minimi mitat juuri oikeat.

Lue lisää

Kyllä pakoputken saa starttaamalla täyteen jos putkisto on huonosti suunniteltu.
Karkea nyrkkisääntö tämän starttausongelman välttämiseksi on se että pakoputkistossa nousevien putkistojen tilavuus on pienempi kuin vaakasuorien osuus. Tällöin starttauksen loppuessa putkeen pumpattu vesi mahtuu valahtamaan takaisin vaakasuorille osuuksille. Tilavuutta vaakasuoralla osuudella lisätään yleisesti asentamalla äänenvaimentaja tai vesilukko pakolinjaan.

pekkali kirjoitti:

Kyllä tuo jäähtymisestä johtuva alipaine on aika teoreettinen osuus todellisesta ongelmasta.
Laponestoventtiilin todellinen tarve muodostuu jos vedensyöttö pakoputkeen on vesirajan alapuolella tai vesirajassa. Tuolloin pohjaventtiilistä virtaa vettä merivesipumpun ja koko merivesijäähdytyspiirin läpi pakoputkeen, joka täyttyy merivedestä ja lopulta saavuttaa pakosarjan tason jolloinka avoimista pakoventtiileistä on pääsy sylintereihin.

Pelkkä joutsenkaula vesiletkussa ei korvaa laponestoa. Tällöin vesi menee joutsenkaulasta lapolla eteenpäin pakoputkeen.
Olen nähnyt ja korjannut lukuisia moottorivaurioita kun lappoventtiili on jätetty huoltamatta ja se on alkanut tiputtamaan, -parhaimmissa tapauksissa punkan patjalle. Kätevä tee se itse mies korjaa vuodon tilkalla silikonia, ei tiputa enää, mutta ei toimi laponestokaan.

Lue lisää

Laponestoventtiili on suuntaisventtiili paine-eron tasaamiseksi. Se ei mitenkään estä pakoputkiston kautta tulvimista, jos se on niin väärin rakennettu. Se sitäpaisi ei toimisi vaan sulkeutuisi tuossa tilanteessa. Venting valve olisi parempi nimi eli ilmastusventtiili. Lappo ei noissa oloissa toimisi. Jos nestepilari ei täytä letkua niin lappo loppuu, kuten kaikki hyvin tiedämme. Pakoputen n 10cm paksulla putkella olisi lapon järjestäminen liki mahdotonta ja ainakin vaatisi koko tilavuuden täyttämisen nesteellä. Epäuskoiset voisivat kokeilla saavatko tuolla letkupaksuudella lapon säilymään.

seppomartti kirjoitti:

Jos pakoputken kautta täyttyy niin pakosysteemi on väärin rakennettu. Tätä täyttymistä ei lappoventtiili estä. Ei lappoventtiili myöskään estä sitä tilannetta, että starttaa niin kauan, että astia ja pakosysteemi täyttyvät vedestä. Tällaista en ole tavannut itse kertaakaan, vaikka joskus olen starttaillut akun tuhjäksi. Jäähdytysveden tulo pakoputkesta alkaa vasta hetki käynnistymisen jälkeen eikä lirise mitään pitkään startatessa. Sitä en osaa arvata, ovako yanmarin kuvion minimi mitat juuri oikeat.

Lue lisää

Tarkoitukseni ei ollut sekoittaa lappoilmiötä pakoputken täyttymiseen erikoistilanteissa.
Ei starttailuyrityksissä välttämättä tule ollenkaan vettä pakoputkesta ulos, koska vesilukossa ja pakoputkessa on vesitilaa. Kone ei ehkä käynnisty ollenkaan, jos ne ehtivät täyttyä ja vettä alkaa päästä sylintereihin. Vettä alkaa kyllä roiskia pakoputkesta heti, kun kone käynnistyy ja pakokaasu alkaa työntää sitä edellään. Juuri siksi vanhassa wikissä oli hana pakoputken alkupäässä. Vesi päästettiin putkeen vasta, kun moottori oli startannut.

Jos/kun pakoputki täyttyy merenkäynnissä, kysymys ei ole lappoilmiöstä. Täyttyyhän joskus koko istuinlaatikkokin, kun iso aalto murtuu perän takaa ylitse - "pooping". En usko, että pakoputken täyttyminen siinä tilanteessa johtuisi "väärästä suunnittelusta".

seppomartti kirjoitti:

Laponestoventtiili on suuntaisventtiili paine-eron tasaamiseksi. Se ei mitenkään estä pakoputkiston kautta tulvimista, jos se on niin väärin rakennettu. Se sitäpaisi ei toimisi vaan sulkeutuisi tuossa tilanteessa. Venting valve olisi parempi nimi eli ilmastusventtiili. Lappo ei noissa oloissa toimisi. Jos nestepilari ei täytä letkua niin lappo loppuu, kuten kaikki hyvin tiedämme. Pakoputen n 10cm paksulla putkella olisi lapon järjestäminen liki mahdotonta ja ainakin vaatisi koko tilavuuden täyttämisen nesteellä. Epäuskoiset voisivat kokeilla saavatko tuolla letkupaksuudella lapon säilymään.

Lue lisää

En tiedä miksi keskustelua käännetään pakoputken väärään suunnitteluun kun aihe oli laponestoventtiilin asennus ja toiminta.
Seuraavaksi sitten keskustellaan kai estääkö laponestoventtiili meriveden pääsyn moottoriin jos lämmönvaihdin on halki.

vettäpakoputkeen kirjoitti:

Tarkoitukseni ei ollut sekoittaa lappoilmiötä pakoputken täyttymiseen erikoistilanteissa.
Ei starttailuyrityksissä välttämättä tule ollenkaan vettä pakoputkesta ulos, koska vesilukossa ja pakoputkessa on vesitilaa. Kone ei ehkä käynnisty ollenkaan, jos ne ehtivät täyttyä ja vettä alkaa päästä sylintereihin. Vettä alkaa kyllä roiskia pakoputkesta heti, kun kone käynnistyy ja pakokaasu alkaa työntää sitä edellään. Juuri siksi vanhassa wikissä oli hana pakoputken alkupäässä. Vesi päästettiin putkeen vasta, kun moottori oli startannut.

Jos/kun pakoputki täyttyy merenkäynnissä, kysymys ei ole lappoilmiöstä. Täyttyyhän joskus koko istuinlaatikkokin, kun iso aalto murtuu perän takaa ylitse - "pooping". En usko, että pakoputken täyttyminen siinä tilanteessa johtuisi "väärästä suunnittelusta".

Lue lisää

Mitä sitten tapahtuisi jos vesihanalla tukkisi poistuvan jäähdytysveden pääsyn pakosarjaan ja siipipyörä vaan pumppaisi lisää vettä sisään systeemiin?

umpisuoli kirjoitti:

Mitä sitten tapahtuisi jos vesihanalla tukkisi poistuvan jäähdytysveden pääsyn pakosarjaan ja siipipyörä vaan pumppaisi lisää vettä sisään systeemiin?

Pakosarjaan asti koneen merivesipuoli on suljettu systeemi, joten eipä juuri muuta kuin pakoputken kuumeneminen ja lopulta sulaminen/syttyminen ja mahdollisesti laponestoventtiilin rikkoutuminen. Ainoastaan pakosarjasta merivesi voi päästä sylintereihin. Pakosarjaan merivesi taas voi tulla joko lämmönvaihtimesta (tai ylipäätään jostain merivesikierron poistopuolelta) tai suoraan pakoputkesta.

vettäpakoputkeen kirjoitti:

Tarkoitukseni ei ollut sekoittaa lappoilmiötä pakoputken täyttymiseen erikoistilanteissa.
Ei starttailuyrityksissä välttämättä tule ollenkaan vettä pakoputkesta ulos, koska vesilukossa ja pakoputkessa on vesitilaa. Kone ei ehkä käynnisty ollenkaan, jos ne ehtivät täyttyä ja vettä alkaa päästä sylintereihin. Vettä alkaa kyllä roiskia pakoputkesta heti, kun kone käynnistyy ja pakokaasu alkaa työntää sitä edellään. Juuri siksi vanhassa wikissä oli hana pakoputken alkupäässä. Vesi päästettiin putkeen vasta, kun moottori oli startannut.

Jos/kun pakoputki täyttyy merenkäynnissä, kysymys ei ole lappoilmiöstä. Täyttyyhän joskus koko istuinlaatikkokin, kun iso aalto murtuu perän takaa ylitse - "pooping". En usko, että pakoputken täyttyminen siinä tilanteessa johtuisi "väärästä suunnittelusta".

Lue lisää

Ei hana pakoputkessakaan mikään huono idea olisi. Ongelma on vain siinä, että kun sen unohtaa kiinni ja starttaa koneen, voi mennä paikkoja rikki.

Kunnon joutsenlaula pakoputkessa mahdollisimman ylhäällä auttaa kyllä paljon, ja jos pakoputken runkoläpivienti vielä on selvästi vedenpinnan yläpuolella, riski meriveden pääsystä sylintereihin pakoputken kautta on aika pieni.

EiPaljonkaan kirjoitti:

Pakosarjaan asti koneen merivesipuoli on suljettu systeemi, joten eipä juuri muuta kuin pakoputken kuumeneminen ja lopulta sulaminen/syttyminen ja mahdollisesti laponestoventtiilin rikkoutuminen. Ainoastaan pakosarjasta merivesi voi päästä sylintereihin. Pakosarjaan merivesi taas voi tulla joko lämmönvaihtimesta (tai ylipäätään jostain merivesikierron poistopuolelta) tai suoraan pakoputkesta.

Lue lisää

Suljettu systeeemi niinpä, lämmönvaihdin varmaankin heikoimpana ratkeaa ensimmäisenä kun siipipyörä pumppaa suljetulla vesihanalla tukittuun systeemiin lisää vettä.

systeemistä kirjoitti:

Suljettu systeeemi niinpä, lämmönvaihdin varmaankin heikoimpana ratkeaa ensimmäisenä kun siipipyörä pumppaa suljetulla vesihanalla tukittuun systeemiin lisää vettä.

Huomaan, etteivät perinteiset venemoottorit ole tuttuja. Wickströmin ja muiden jäähdytys oli aivan sama kuin niissä, jossa oli kuiva pakoputki. Kun sitä hanaa avaattiin, osa moottorin jäähdytyskanavista tulevasta vedestä päästettiin pakoputkea jäähdyttämään. Ettekö ole huomanneet vanhojen fiskarien kyljessä olevaa vesiputkea, jos jäähdytysvesi ruikkii? Kyllä niitä vieläkin näkee.

Joissakin veneissä kuparinen pakoputki oli varustettu vaipalla. Silloin ei tarvittu hanaa. Jäähdytysvesi johdettiin vaippaan eikä pakokaasun sekaan. Mulla oli 40-luvulla valmistuneessa purkkarissa sellainen. Moottori oli 5 hv Albin. Pakoputkessa ei ollut kumiosia kuten ei ollut kuivassa pakoputkessakaan. Jos oli kuiva pakoputki, siinä oli palovammoja estävä suoja ympärillä (h-autoissa ei tarvii, kun putki on korin alla).
Kuminen pakoputki taitaa olla paljon uudempi uudempi keksintö kuin peltiputki.
Kuminen putki tuli tarpeelliseksi, kun moottoreita ruvettiin asentamaan joustavien kumitassujen päälle.

vanhamerenkulkija kirjoitti:

Huomaan, etteivät perinteiset venemoottorit ole tuttuja. Wickströmin ja muiden jäähdytys oli aivan sama kuin niissä, jossa oli kuiva pakoputki. Kun sitä hanaa avaattiin, osa moottorin jäähdytyskanavista tulevasta vedestä päästettiin pakoputkea jäähdyttämään. Ettekö ole huomanneet vanhojen fiskarien kyljessä olevaa vesiputkea, jos jäähdytysvesi ruikkii? Kyllä niitä vieläkin näkee.

Joissakin veneissä kuparinen pakoputki oli varustettu vaipalla. Silloin ei tarvittu hanaa. Jäähdytysvesi johdettiin vaippaan eikä pakokaasun sekaan. Mulla oli 40-luvulla valmistuneessa purkkarissa sellainen. Moottori oli 5 hv Albin. Pakoputkessa ei ollut kumiosia kuten ei ollut kuivassa pakoputkessakaan. Jos oli kuiva pakoputki, siinä oli palovammoja estävä suoja ympärillä (h-autoissa ei tarvii, kun putki on korin alla).
Kuminen pakoputki taitaa olla paljon uudempi uudempi keksintö kuin peltiputki.
Kuminen putki tuli tarpeelliseksi, kun moottoreita ruvettiin asentamaan joustavien kumitassujen päälle.

Lue lisää

Laitan vielä selvennykseksi puuvene-keskustelun linkin, jossa on valokuva 1-syl. Olympiasta. Siinä tuo pakosarjaan yhdistetty vesihana näkyy. Samoin näkyy se kupariputki, josta kaikki jäähdytysvesi poistuu ennenkuin hana pakoputkeen avataan. Pakoputken rosterinen alkuosa ei ole alkuperäinen.
Ei siinä mikään haljennut, vaikka hanaa ei avannut. Pakoputki vain kuumeni ja usein alkoi käryttää.
http://www.puuvene.net/keskustelu/viewtopic.php?t=9733

3hvOlympia kirjoitti:

Laitan vielä selvennykseksi puuvene-keskustelun linkin, jossa on valokuva 1-syl. Olympiasta. Siinä tuo pakosarjaan yhdistetty vesihana näkyy. Samoin näkyy se kupariputki, josta kaikki jäähdytysvesi poistuu ennenkuin hana pakoputkeen avataan. Pakoputken rosterinen alkuosa ei ole alkuperäinen.
Ei siinä mikään haljennut, vaikka hanaa ei avannut. Pakoputki vain kuumeni ja usein alkoi käryttää.
http://www.puuvene.net/keskustelu/viewtopic.php?t=9733

Lue lisää

Suomen moottoritehdas valmisti Olympia venemoottoreita ja Vaasan moottoritehdas Wickströmeitä. Kumpikin tehdas ioli Vaasassa.
Tässä kuvassa on Wikin jäähdytyksen vesihana, joka avaamalla pakoputki jäähtyi.
http://image.nettix.fi/extra/boatimg/553501_553600/moottori-wickstrom-553527_b_0f6905dc4155e959.jpg

vanhamerenkulkija kirjoitti:

Huomaan, etteivät perinteiset venemoottorit ole tuttuja. Wickströmin ja muiden jäähdytys oli aivan sama kuin niissä, jossa oli kuiva pakoputki. Kun sitä hanaa avaattiin, osa moottorin jäähdytyskanavista tulevasta vedestä päästettiin pakoputkea jäähdyttämään. Ettekö ole huomanneet vanhojen fiskarien kyljessä olevaa vesiputkea, jos jäähdytysvesi ruikkii? Kyllä niitä vieläkin näkee.

Joissakin veneissä kuparinen pakoputki oli varustettu vaipalla. Silloin ei tarvittu hanaa. Jäähdytysvesi johdettiin vaippaan eikä pakokaasun sekaan. Mulla oli 40-luvulla valmistuneessa purkkarissa sellainen. Moottori oli 5 hv Albin. Pakoputkessa ei ollut kumiosia kuten ei ollut kuivassa pakoputkessakaan. Jos oli kuiva pakoputki, siinä oli palovammoja estävä suoja ympärillä (h-autoissa ei tarvii, kun putki on korin alla).
Kuminen pakoputki taitaa olla paljon uudempi uudempi keksintö kuin peltiputki.
Kuminen putki tuli tarpeelliseksi, kun moottoreita ruvettiin asentamaan joustavien kumitassujen päälle.

Lue lisää

Joo, systeemihän on eri kuin nykymoottoreissa, ja ei pidä kenenkään ainakaan alkaa asentamaan nykymoottoriin vesihanaa tukkimaan ulos tulevan veden tietä pakosarjaan, koska vedellä ei ole mitään muuta kanavaa ulos.

vanhamerenkulkija kirjoitti:

Huomaan, etteivät perinteiset venemoottorit ole tuttuja. Wickströmin ja muiden jäähdytys oli aivan sama kuin niissä, jossa oli kuiva pakoputki. Kun sitä hanaa avaattiin, osa moottorin jäähdytyskanavista tulevasta vedestä päästettiin pakoputkea jäähdyttämään. Ettekö ole huomanneet vanhojen fiskarien kyljessä olevaa vesiputkea, jos jäähdytysvesi ruikkii? Kyllä niitä vieläkin näkee.

Joissakin veneissä kuparinen pakoputki oli varustettu vaipalla. Silloin ei tarvittu hanaa. Jäähdytysvesi johdettiin vaippaan eikä pakokaasun sekaan. Mulla oli 40-luvulla valmistuneessa purkkarissa sellainen. Moottori oli 5 hv Albin. Pakoputkessa ei ollut kumiosia kuten ei ollut kuivassa pakoputkessakaan. Jos oli kuiva pakoputki, siinä oli palovammoja estävä suoja ympärillä (h-autoissa ei tarvii, kun putki on korin alla).
Kuminen pakoputki taitaa olla paljon uudempi uudempi keksintö kuin peltiputki.
Kuminen putki tuli tarpeelliseksi, kun moottoreita ruvettiin asentamaan joustavien kumitassujen päälle.

Lue lisää

Mistä huomaat, että perinteiset venemoottorit eivät ole tuttuja?

Ehkä, mutta kummankinsuuntaisia virityksiä kuuluu olevan. Koneen ja röörien ollessa vesilinjan alapuolella kuten perinteisessä syväpilssisessä veneissä yleensä on laponestojärjestelmä tarpeen. Olkoon lämmönvaihdin tai "raakavesi". Tarvittavan jäähdytysveden putkenmutka reilusti yli vesirajan, jossa on joko venttiili tai ilmavuotoputki estämään veden tulvimisen koneeseen. Tavallisesti läppä venttiili, joka on pumpun painepuolella ja koneen käydessä kiinni ja kun pumpun paine hellittää päästää ilmaa putkeen eikä vettä koneeseen. Perinteisempi tapa ja yleisempi varsinkin isommissa koneissa on ohut vuotoputki joutsenkaulan yläosasta aluksen kyljelle. Kun kone käy ja jäähdytysvesi kiertää niin kyljestä lentää vesi.

Käänteisesti voisi venttiili olla vesipumpun imupuolella tai ilmavuoto niin pieni ettei se häiritse jäähdytysveden kiertoa, mutta poikkeavampi systeemi.

Koneen hukkuminen pakoputken kautta käy kyllä sekä pitkällisessä käynnistyksessä että merenkäynnissä jos putkiston tilavuus suhteessa äänenvaimentajaan/vesilukkoon on liian pieni ja/tai vaimentaja tai lukko ei ole selvästi muun putkiston alapuolella. Käyvän koneen pakokaasupaine ajaa vesijäädytetyn pakoputken veden pois - ei käynnistysyritysten ilmakompressio...

Nimellisesti kirjoitti:

Ehkä, mutta kummankinsuuntaisia virityksiä kuuluu olevan. Koneen ja röörien ollessa vesilinjan alapuolella kuten perinteisessä syväpilssisessä veneissä yleensä on laponestojärjestelmä tarpeen. Olkoon lämmönvaihdin tai "raakavesi". Tarvittavan jäähdytysveden putkenmutka reilusti yli vesirajan, jossa on joko venttiili tai ilmavuotoputki estämään veden tulvimisen koneeseen. Tavallisesti läppä venttiili, joka on pumpun painepuolella ja koneen käydessä kiinni ja kun pumpun paine hellittää päästää ilmaa putkeen eikä vettä koneeseen. Perinteisempi tapa ja yleisempi varsinkin isommissa koneissa on ohut vuotoputki joutsenkaulan yläosasta aluksen kyljelle. Kun kone käy ja jäähdytysvesi kiertää niin kyljestä lentää vesi.

Käänteisesti voisi venttiili olla vesipumpun imupuolella tai ilmavuoto niin pieni ettei se häiritse jäähdytysveden kiertoa, mutta poikkeavampi systeemi.

Koneen hukkuminen pakoputken kautta käy kyllä sekä pitkällisessä käynnistyksessä että merenkäynnissä jos putkiston tilavuus suhteessa äänenvaimentajaan/vesilukkoon on liian pieni ja/tai vaimentaja tai lukko ei ole selvästi muun putkiston alapuolella. Käyvän koneen pakokaasupaine ajaa vesijäädytetyn pakoputken veden pois - ei käynnistysyritysten ilmakompressio...

Lue lisää

Saman asian toistoksi kirjoittelu näkyy jo menneen.
"Koneen hukkumisesta" pakoputken kautta kerroit putkiston tilavuuden suhteesta vesilukkoon jne. Harva meistä kai tietää, onko oman veneen suunnittelia/valmistaja/tehdas rakentanut sellaisen pakokaasujärjestelmän tilavuuksien suhteen, ettei vedenpääsy pakoputken kautta sylintereihin asti ole missään tilanteessa mahdollista. Siksi nämä kaksi tilannetta on syytä pitää mielessä:

Yachts running before big following seas are particularly susceptible to water re-entering the exhaust line
Another common cause of a hydrolock is the boat owner who keeps cranking an engine that won't start, probably because of air in the fuel line.

http://www.stuff.co.nz/sport/boating/65495389/make-your-engine-hydrolock-proof