Perustakaa uusi IKL-liike, isänmaan puolesta 2016!

Vanha isänmaallinen kansanliike perustettiin 1932 kansan edun mukaisella tavalla Lapuan liikkeen hengessä mutta ehkä nyt ilman Kokoomusta!
IKL oli vuoden 1933 vaaleissa vaaliliitossa Kokoomuksen kanssa ja se sai 14 kansanedustajaa.
Nyt Kokoomuksen alamäessä jne. on IKL:n perintö herätettävä uudella tavalla henkiin, ja voimme uskoa nyky-kokoomuslaiset kuten P. Orpo ja Alexander Stubb ym. olisivat kuitenkin täydestä sydämestään mukana uusitettavassa IKL-liikkeessä jos vaan saisivat kannatuksensa tästä alamäestä nousemaan?!

§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§

Isänmaallinen kansanliike (IKL) oli suomalainen oikeistoradikaali puolue.
Se perustettiin 5. kesäkuuta 1932 Hämeenlinnassa jatkamaan Lapuan liikkeen toimintaa.
IKL pyrki kuitenkin pitäytymään laillisissa ja parlamentaarisissa menettelytavoissa.

Liike julkaisi Ajan Suunta-nimistä lehteä.
Sen nuorisojärjestö oli Sinimustat lakkauttamiseensa vuoteen 1936 asti ja sen jälkeen Mustapaidat. Puolue oli kommunismi- ja demokratiavastainen ja sen päämääränä oli Akateemisen Karjala-Seuran tavoin toteuttaa unelma yksikielisestä Suur-Suomesta.
Talouspoliittisesti IKL oli voimakkaasti korporatiivinen.
¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨
IKL oli vuoden 1933 vaaleissa vaaliliitossa Kokoomuksen kanssa ja se sai 14 kansanedustajaa. ¨
Kokoomus koki murskatappion ja sai vain 18 paikkaa edellisvaalien 42 paikan sijaan. Tämän jälkeen Kokoomuksen johtoon valittu Paasikivi poisti IKL:n sympatisoijat puolueesta.

Puolueen kannattajat olivat varakkaita maanviljelijöitä, opiskelijoita, keskiluokkaisia akateemisen koulutuksen saaneita ja pappeja. Toimittaja Sakari Virkkusen luonnehdinnan mukaan IKL:n kansanedustajat olivat eduskunnassa "alituisessa käsirysyssä muiden puolueiden kanssa", kunnes IKL alajärjestöineen lakkautettiin Moskovan välirauhansopimuksen nojalla syksyllä 1944

Liikkeen alku:
Isänmaallisen kansanliikkeen perustamista edelsivät monivaiheiset ja usein riitaiset neuvottelut.
Erimielisyyksiä syntyi muiden muassa kielikysymyksestä ja siitä, pitäisikö perustaa porvarikenttää yhdistävä liike vai erillinen yhdistys, jota ei kuitenkaan saisi sanoa puolueeksi. Voimakkaasti mukaan tullut Akateeminen Karjala-Seura ajoi liikkeeseen Suur-Suomi-aatteen ja aitosuomalaisuuden, mikä vieraannutti siitä ruotsin- ja kaksikieliset, muiden muassa kenraali Gustaf Mannerheimin.

IKL:n tuomio vapaamuurareille karkotti sen piiristä tiukasti oikeistolaisen teollisuusmiehen Rafael Haarlan. IKL:n avainhahmoja olivat Akateemisen Karjala-Seuran johtaja Vilho Helanen, puoluesihteeri Reino Ala-Kulju, Ajan Suunnan päätoimittaja Rauno Kallia sekä Helsingin yliopiston taloushistorian professori Vilho Annala ja rikosoikeuden professori Bruno Salmiala.

Salmiala vakuutti presidentti P. E. Svinhufvudille valvovansa liikkeen toiminnan pysymistä lain puitteissa.

Tämä aiheutti närää Pohjanmaalla, mutta Lapuan liikkeen aikaiset kyyditykset jäivät historiaan. IKL:n perustaminen merkitsi äärioikeiston johdon siirtymistä Pohjanmaan talonpoikaistaloista Helsingin kabinetteihin, vaikkakin jo Lapuan liikettä oli ohjailtu myös Helsingistä käsin.../... '
JNE.