myyntivoittovero testamentista saadusta talosta

Jos nyt ylipäätään otetaan käsittelyyn termi voitto.
Voitto on summa joka jää jäljelle kun myyntihinnasta vähennetään hankintahinta (perukirja-arvo) ja mahdolliset myyntipalkkiot yms.

Luovutusvoitossa käytetään ihan samaa kaava.
Myös missä tahansa tavaran, omaisuuden, pääoman yms. myynnissä käytetään ihan samaa kaavaa.

Tämä sama kaava pätee aina yritystasolle saakka, eli myynnistä vähennetään ostohinta sekä kaikki hyväksyttävät kulut = voitto

Juuri sitä tarkoitan.

Ei se kaava ole ihan näin yksinkertainen. Voi tulla ikäviä yllätyksiä, jos tuo puolikas ei tullutkaan kokonaan perintönä ja arvo perukirjassa on ollut huomattavasti alempi.

Älähän sekoile! Se kaava on ihan noin yksinkertainen.

Luovutusvoittoa siten on myyntihinnan ja perintöverotusarvon ( mahdollisten myyntikulujen) erotus.

Itse sekoilet nyt ja pahasti.

Avio-oikeuden nojalla tulleella osuudella EI ole PERINTÖVEROTUSARVOA. Ai miksikö? No kun sitä ei veroteta. Ai miksi ei veroteta? Kun se ei ole perintöä!!

Luepa mitä ihan itse kirjoitit ylempänä. Nyt menee puurot ja vellit sekaisin sulla. Ja luovutusvoittoverotusta et näemmä tunne.

Perinnöt Suomessa verotetaan aina kokonaan. Jos leski saa jotain jota ei perintöveroteta, niin sitten se on muuta kuin perintöä.

Tässä taas yksi palstan yli-innokoas ite-tietäjä!

//Avio-oikeuden nojalla tulleella osuudella EI ole PERINTÖVEROTUSARVOA//

Eipä tietenkään ole. Mutta ap:n tapauksessa mitään (ainakaan annettujen tietojen perusteella) ei ole tullut avio-oikeuden nojalla. Kaikki on tullut testamentilla (= perintönä). Lapsettoman puolison tapauksessa olisi tullut ilman testamenttiakin - siis perintönä, ei avio-oikeuden nojalla.

PK 3 LUKU
"Puolison =>perintöoikeudesta<= ja oikeudesta hallita jäämistöä (25.2.1983/209)
1 § 1. mom.
Jos perittävä oli naimisissa eikä häneltä ole jäänyt rintaperillistä, =>menee jäämistö eloonjääneelle puolisolle<=."

Ositusta po. tapauksessa ei voida tehdä, joten kaikki se, mikä tulee, tulee perintönä.

Näin siviilioikeudellisesti. Vero-oikeudessa väliin toimitaan toisten, verovelvolliselle kohtuullisempien sääntöjen mukaan. Siten tässäkin voidaan tehdä ns. laskennallinen ositus, jos perillinen siinä olisi saamassa avio-oikeuden nojalla tasinkoa (joka on verotonta).

Joo, jäämistö menee leskelle, mutta jäämistöä on se, mikä tulee perintönä. Osa tulee avio-oikeuden nojalla. Ootpas varsin kovapäinen kun jankkaat ja jankkaat vain tuota, ettei ositusta voida tehdä, vaikka sillä ei ole asiassa mitään merkitystä.

Jos leski on köyhempi, hän saa ensin jotain avio-oikeuden nojalla. Se mitä jää jäljelle, on jäämistö, ja tulee joko leskelle tai perillisille tai testamentinsaajille. Nää on kyllä ihan perusasioita. Tajuan kyllä, ettet välttämättä osaa luovutusvoittoverotusta, mutta luulisi edes perusasioitten perintöoikeudesta olevan hallussa, jos yrittää esiintyä palstan asiantuntijana.

Kannattaa tutustua esim. Aalto-yliopiston perhe- ja perintöoikeuden peruskurssimateriaaliin. Esim. siellä tämä jaottelu tulee ilmi niin selvästi, ettei pitäisi jäädä änkyrällekään epäselvyyttä.

Peruskurssimateriaalin sivulla 6 lukee näin:

"Avioehdosta huolimatta voi leski kuitenkin edelleen periä puolisonsa. Puoliso on voinut tehdä testamentin lesken hyväksi tai kyseessä voi olla esimerkiksi lapseton pariskunta, jolloin aviopuoliso on lähin perillinen. Jos puolisoilla on avio-oikeuden poissulkeva avioehto, ei aviopuoliso saakaan osuuttakaan perittävän omaisuudesta avio-oikeuden nojalla, vaan koko ensiksi kuolleelta peritty omaisuus on perintöverotuksen alaista. Siinä tapauksessa, että leski on puolisoista varakkaampi, ei avioehdolla ole varsinaista vaikutusta perintöveron määrään. ==> Jos kuitenkin ensiksi kuollut oli enemmän omistava puoliso, leski olisi ilman avioehtoa saanut ensin avio-oikeuden nojalla osan perittävän omaisuudesta tasinkona ja vasta loppuosasta hän olisi maksanut perintöveron.<=="

Lue nixnax huolella tuo viimeinen virke!! Joko alkaa aueta?

Koko peruskurssimatsku löytyy tämän linkin takaa:

https://www.google.com/url?sa=t&source=web&rct=j&url=http://www.aaltoee.fi/sites/aaltoeefi/files/courses/perintooikeutta_2015.pdf&ved=0ahUKEwjoj7iPkITMAhULFSwKHbfwDAUQFggdMAI&usg=AFQjCNGFkbL8THD0MRJV0DMx5gCYTrWovA&sig2=DCGmL3U0kNbPXTLG5aCAsw

Ja mitä tarkoitat tuolla, että "voidaan tehdä laskennallinen ositus"? Kuka sen muka tekee ja miten? Osituksessa on aina kaksi sopijatahoa, eikä sellaista tilannetta ole silloin kun leski perii. Vai itsensäkö kanssa lesken pitäisi ositussopimus tehdä???

Nyt nämä sinun juttusi menevät jo huonon huumorin puolelle. Vaikka kuulin kyllä kerran tapauksesta, jossa joku pilipalilakimies oli väittänyt kuolinpesän ainoalle osakkaalle ja ainoalle perilliselle, että pitää tehdä perinnönjakokirja. Pari tonnia oli jeppe varmaan siitä laskuttanut. Ehkä tyttöparka olikin asioinut sinun kanssasi? Etkös ole tehnyt ihan bisnestäkin tällä alalla?

No mutta takaiin asiaan. Usko nyt jo, ettei sitä ositusta tässä tapauksessa voida tehdä, mutta se ei ratkaise sitä, mikä saanto on kyseessä.

Perintöverotuksessa puolestaan lasketaan AINA, minkä osan leski saa avio-oikeuden nojalla ja minkä osan perintönä. Ja perintövero määrätään perintönä tulevasta osasta. On siis ihan pilipalia sanoa, että "voidaan tehdä laskennallinen ositus". Ositusta ei tehdä ja piste. Mutta silloinkin kun ositusta ei voida tehdä, voidaan laskea, mikä osa tuli milläkin perusteella.

Erityisen tärkeä tämä laskutoimitus on silloin, kun osa omaisuudesta on avio-oikeudesta vapaata ja osa on avio-oikeuden alaista omaisuutta. Se kun vaikuttaa lesken jälkeen tehtävään pesänjakoon. Mutta tämä menee jo laajentavan oppimäärän piiriin, joten ei kannattane käsitellä enempää tässä kohtaa. Joka tapauksessa jaolla perintönä tulleeseen ja avio-oikeuden nojalla tulleeseen omaisuuteen on merkitystä niin siviilioikeudellisesti kuin vero-oikeudellisestikin.

Näin_ kirjoitti:

Joo, jäämistö menee leskelle, mutta jäämistöä on se, mikä tulee perintönä. Osa tulee avio-oikeuden nojalla. Ootpas varsin kovapäinen kun jankkaat ja jankkaat vain tuota, ettei ositusta voida tehdä, vaikka sillä ei ole asiassa mitään merkitystä.

Jos leski on köyhempi, hän saa ensin jotain avio-oikeuden nojalla. Se mitä jää jäljelle, on jäämistö, ja tulee joko leskelle tai perillisille tai testamentinsaajille. Nää on kyllä ihan perusasioita. Tajuan kyllä, ettet välttämättä osaa luovutusvoittoverotusta, mutta luulisi edes perusasioitten perintöoikeudesta olevan hallussa, jos yrittää esiintyä palstan asiantuntijana.

Kannattaa tutustua esim. Aalto-yliopiston perhe- ja perintöoikeuden peruskurssimateriaaliin. Esim. siellä tämä jaottelu tulee ilmi niin selvästi, ettei pitäisi jäädä änkyrällekään epäselvyyttä.

Peruskurssimateriaalin sivulla 6 lukee näin:

"Avioehdosta huolimatta voi leski kuitenkin edelleen periä puolisonsa. Puoliso on voinut tehdä testamentin lesken hyväksi tai kyseessä voi olla esimerkiksi lapseton pariskunta, jolloin aviopuoliso on lähin perillinen. Jos puolisoilla on avio-oikeuden poissulkeva avioehto, ei aviopuoliso saakaan osuuttakaan perittävän omaisuudesta avio-oikeuden nojalla, vaan koko ensiksi kuolleelta peritty omaisuus on perintöverotuksen alaista. Siinä tapauksessa, että leski on puolisoista varakkaampi, ei avioehdolla ole varsinaista vaikutusta perintöveron määrään. ==> Jos kuitenkin ensiksi kuollut oli enemmän omistava puoliso, leski olisi ilman avioehtoa saanut ensin avio-oikeuden nojalla osan perittävän omaisuudesta tasinkona ja vasta loppuosasta hän olisi maksanut perintöveron.<=="

Lue nixnax huolella tuo viimeinen virke!! Joko alkaa aueta?

Koko peruskurssimatsku löytyy tämän linkin takaa:

https://www.google.com/url?sa=t&source=web&rct=j&url=http://www.aaltoee.fi/sites/aaltoeefi/files/courses/perintooikeutta_2015.pdf&ved=0ahUKEwjoj7iPkITMAhULFSwKHbfwDAUQFggdMAI&usg=AFQjCNGFkbL8THD0MRJV0DMx5gCYTrWovA&sig2=DCGmL3U0kNbPXTLG5aCAsw

Lue lisää

Ajattelussasi ei ole logiikan häivääkään. Se on tyypillistä diletantisimia.

//Osa tulee avio-oikeuden nojalla. Ootpas varsin kovapäinen kun jankkaat ja jankkaat vain tuota, ettei ositusta voida tehdä, vaikka sillä ei ole asiassa mitään merkitystä.//

Sillä, ettei ositusta (voida) tehdä, on - vastoin luuloasi - ratkaiseva merkitys. Se, mikä avio-oikeuden perusteella leskelle tulee, tulee nimittäin osituksessa määrittyvänä TASINKONA. Ei se liihottele itsestään jostain leskelle vain, koska leskellä on se avio-oikeus. Jos siis ositusta ei tehdä, myöskään (verovapaata) tasinkoa ei tule. Tuleminen siten edellyttää ositusta. Näin ollen leski PERII osittamattoman jäämistön. (Se, että leskellä oli avio-oikeus puolison omaisuuteen, otetaan sitten kyllä huomioon lesken pesän jaossa, joka tällaisessa tapauksessa lähtökohtaisesti puolitetaan.)

Olet näköjään opiskellut peruskurssitasolla avioliitto-oikeutta. Kun et ole pitemmälle edennyt, tiedon puutteesi on (muille kuin itsellesi) ymmärrettävä. Jos jatkaisit vaikkapa Aarnion-Kankaan tai Aarnion-Helinin opuksiin tutustumalla, oppisit ehkäpä senkin, että kun puoliso on perinyt lapsettoman puolisonsa (PK 3 luku), omaisuuden ositusta ei voida toimittaa.

Itsevarmuutesi on vähän huvittavaa, kun sen peruste on kovin hutera. Tyypillistä vähän osaavalle, mutta paljon luulevalle.

Soitin verotoimistoon ja sieltä sanottiin, että tämä nix_naxin vastaus oli väärin ja että tuo mitä Näin_ sanoi oli juuri oikein. On sitten tainnut oikeustieteiden peruskurssi jäädä nix_naxilta itseltään käymättä, jos tämä jo siellä kerrotaan. Ja on kyllä aika huonoa käytöstä herjata tuolla tavalla muita varsinkin jos on itse väärässä. Kukahan olikaan se joka luuli itsestään paljon ja osasi vähän?

Kirjoitin vähän tarkemmin tuonne ketjun loppuun, vaikka en todellakaan nyt itse ymmärrä tätä asiaa ja miten nuo verot lopulta lasketaan.

//Et ole antanut kaikkia tietoja, jotka tarvitaan kysymykseesi vastaamiseen, eivätkä vastaajatkaan ole osanneet niitä sinulta pyytää.//

Höpsis! Ap:n antama tieto on, että hän on saanut puolet talosta testamentilla. Tämän osuuden luovutusvoittoverosta on siis kysymys. Ei siinä mitään "kaikkia tietoja" annetun lisäksi ole ollut tarpeen pyydellä.
Ap:
"Mieheni kuoltua perin hänet testamentilla. Nyt ole taloa myymässä joudunko maksamaan miehen puolikkaasta ( jonka siis testamentilla perin) myyntivoittoveroa"

Arvon LW-nimimerkki täydellisyyteen pyrkiessään antaa kuitenkin väärää infoa!

//Avio-oikeuden perusteella tulleella osuudella asunnosta ei ole hankintamenoa lainkaan. Sen osalta saat käyttää kuitenkin hankintameno-olettamaa, joka on 20 %.//

Jos - vastoin ap:n antamaa tietoa - osa asunnosta olisi tulossa leskelle, ei testamentilla, vaan avio-oikeuden perusteella tasinkona, menettely olisi seuraava:

Jos ositusta ei ole toimitettu, myyjänä ei ole yksin leski, vaan leski sekä ensin kuolleen puolison kuolinpesä yhdessä. (Avio-oikeuden perusteella omistusoikeus nimittäin siirtyy leskelle vasta osituksessa!)

Lesken kannattaa joka tapauksessa toimittaa ositus ennen asunnon myymistä. Tällöin leski luovuttaa omaisuutta, josta hän on saanut osan avio-oikeuden nojalla tasinkona ja osan testamentilla. Tasinkona saadun osan osuudelta omistusaika lasketaan ositusta edeltäneestä omistajanvaihdoksesta ja asumisaika siitä, kun leski on edellä mainitulla tavalla määräytyvänä omistusaikana alkanut käyttää asuntoa omana vakituisena asuntonaan. Jos leski siis sen jälkeen, kun puolisovainaja asunnon osti (tai peri), on asunut siinä kaksi vuotta, luovutusvoitto on verosta vapaata.

Jos edellä kerrotuin tavoin laskettu omistusaika olisi yli 10 vuotta, mutta lesken asumisaika jäisi alle kahden vuoden, luovutusvoitto tulisi verotettavaksi. Hankintameno-olettama olisi tällöin 40 % luovutushinnasta (alle 10 vuotta omistetussa vastaavasti 20 %).

"Ositussaanto
Jos verovelvollinen luovuttaa osituksessa saamaansa omaisuutta, oman asunnon myyntivoiton verovapauden edellyttämä omistusaika lasketaan ositussaantoa edeltäneestä saannosta ja asumisaika siitä, kun hän on alkanut käyttää luovutettavaa asuntoa omana vakituisena asuntonaan (TVL 48.3 §, 1465/1994). Omistusaika lasketaan näin ollen ositusta edeltäneestä omistajanvaihdoksesta. Asumisaika lasketaan siitä, kun asunnon osituksessa saanut henkilö on edellä mainitulla tavalla määräytyvänä omistusaikana, alkanut käyttää asuntoa omana vakituisena asuntonaan. Sanamuotonsa mukaan säännös koskee tapauksia, joissa ositus on tosiasiallisesti toimitettu ennen omaisuuden myyyntiä. KHO:n päätöksestä 1994/1616 ilmenevä periaate ei lainmuutoksen vuoksi tule käytännössä sovellettavaksi."
http://www.vero.fi/fi-FI/Yritys_ja_yhteisoasiakkaat

Ap ei kertonut, että ositus olisi toimitettu tai että kuolinpesässä olisi muitakin osakkaita kuin hän. Näin ollen lähdin siitä olettamasta, että mies oli lapseton, eikä muita testamentinsaajia ollut. Tähän viittaa myös ensimmäinen lause: "Mieheni kuoltua perin hänet testamentilla."

Jos leski oli kuolinpesän ainoa osakas, ei kuolinpesää muodostunut lainkaan, vaan kaikki omaisuus siirtyi leskelle perittävän kuolinhetkellä. Ositusta ei siis voitu eikä voida toimittaa. Tässä tilanteessa verotus menee juuri niin kuin ylempänä kerroin.

LW- kirjoitti:

Ap ei kertonut, että ositus olisi toimitettu tai että kuolinpesässä olisi muitakin osakkaita kuin hän. Näin ollen lähdin siitä olettamasta, että mies oli lapseton, eikä muita testamentinsaajia ollut. Tähän viittaa myös ensimmäinen lause: "Mieheni kuoltua perin hänet testamentilla."

Jos leski oli kuolinpesän ainoa osakas, ei kuolinpesää muodostunut lainkaan, vaan kaikki omaisuus siirtyi leskelle perittävän kuolinhetkellä. Ositusta ei siis voitu eikä voida toimittaa. Tässä tilanteessa verotus menee juuri niin kuin ylempänä kerroin.

Lue lisää

LW-
"Mutta oletko saanut kaiken puolisosi omaisuuden perintönä vai onko osa siitä tullutkin sinulle avio-oikeuden perusteella?"

Jos ap:n puoliso kuoli lapsettomana - kuten LW- sanoo olettaneensa -, tämän kaikki omaisuus on langennut leskelle perintönä (testamentilla). Edelle lainattu virke on siten virheellinen ja harhaanjohtava, koska, kuten itse toteat, ositusta ei tässä tilanteessa voida tehdä. Eri asia on, että perintöverotus toimitetaan siten kuin ositus olisikin toimitettu.

Kun ap kertoo saaneensa miehensä puoliskon asunnosta testamentilla ja kysyy, meneekö tämän puolikkaan myymisestä luovutusvoittoveroa, vastauksen laajentaminen kysymyksen ulkopuolelle ei ole osoitus vastaajan osaamista. Voi se silti palvella laajempaa lukijakuntaa ja sellaisena olla suositeltavakin.

Ei se, ettei ositusta voida toimittaa, muuta saantoa kokonaan perintösaannoksi. Saanto jaetaan niin perintöverotuksessa kuin luovutusvoiton verotuksessakin avio-oikeuden nojalla saatuun ja perintönä saatuun osaan. Niiden verotus menee eri tavalla, myös luovutusvoittoverotus.

//Ei se, ettei ositusta voida toimittaa, muuta saantoa kokonaan perintösaannoksi.//

Siviilioikeudellisesti saanto on silloin kokonaan perintösaanto. Mutta - kuten totesin - verotuksessa menetellään siten kuin ositus olisi toimitettu.

Puolison omaisuudesta osakaan ei tällöin ole tullut avio-oikeuden nojalla, vaan kaikki on tullut perintönä. "Jos perittävä oli naimisissa eikä häneltä ole jäänyt rintaperillistä, menee jäämistö eloonjääneelle puolisolle." (PK 3:1.1) Tässä jäämistö käsittää kaiken puolisovainajalta jäävän omaisuuden osittamattomana.

Ei saanto minusta ole siviilioikeudellisestikaan kokonaan perintösaanto. Sama tilannehan on silloin kun leski perii lapsettoman puolisonsa lain (eikä siis testamentin) nojalla. Syy siihen, miksi lesken pesä aikanaan jaetaan lesken perillisten ja ensin kuolleen puolison toissijaisten perillisten kesken, on juuri tuo, että osa omaisuudesta tuli leskelle avio-oikeuden perusteella. Kun omaisuus tulee kokonaan perintönä, se tulee saajalleen pysyvästi. Oma lukunsa ovat tietysti testamenttisaannot, joissa voi olla toissijaismääräyksiä.

Sinulla nix_nax ei taida olla mitään perusteita tuolle luovutusvoittoverotusta koskevalle väitteellesi? Eli et ole tutustunut asiaa koskevaan kirjallisuuteen etkä oikeuskäytäntöön?

Ihmettelen vain että miten se voitto muuttuu jos omistussuhde on jokin muu.
Ihan sama kelle sitä voittoa tulee niin se maksaa siitä veron jos ei ole huojennusta (2 vuoden sääntö).
Myydähän voi vain omaa, toisen omaisuutta ei voi myydä.

Ratkaisevaa on se, millä perusteella omaisuus on saatu, mikä jo on ylempää oikein hyvin kerrottu. Luovutusvoittoverotus on aika vaikea laji, jonka kovin harva taitaa.

Jos omistajia on useampia, voi luovutusvoittoverotus mennä kunkin kohdalla eri tavalla. Luovutusvoittovero on siis henkilökohtainen vero. Tosin kuolinpesä on itsenäinen verovelvollinen eli vero ei aina tule yksittäiselle henkilölle.

Ja mihinkähän tuo liittyi, ettei toisen omaisuutta voi myydä? Juu ei voi, mutta miten se liittyy tähän kysymykseen?

LW- kirjoitti:

Ei saanto minusta ole siviilioikeudellisestikaan kokonaan perintösaanto. Sama tilannehan on silloin kun leski perii lapsettoman puolisonsa lain (eikä siis testamentin) nojalla. Syy siihen, miksi lesken pesä aikanaan jaetaan lesken perillisten ja ensin kuolleen puolison toissijaisten perillisten kesken, on juuri tuo, että osa omaisuudesta tuli leskelle avio-oikeuden perusteella. Kun omaisuus tulee kokonaan perintönä, se tulee saajalleen pysyvästi. Oma lukunsa ovat tietysti testamenttisaannot, joissa voi olla toissijaismääräyksiä.

Sinulla nix_nax ei taida olla mitään perusteita tuolle luovutusvoittoverotusta koskevalle väitteellesi? Eli et ole tutustunut asiaa koskevaan kirjallisuuteen etkä oikeuskäytäntöön?

Lue lisää

KHO 2013:106

Ihan Oikeusneuvosten suulla oikeuskäytäntöä, ei se nyt niin vaikea laji ole.

Unohda nimimerkkien Nix_nax ja voiton_laskenta puheet, koska ne olivat puutteellisia & virheellisiä. Eli kun luet nimimerkkien Näin_ ja LW vastaukset, niin pääset aika hyvin kartalle.

Jos teillä olisi vain tuo asunto, niin saisit avio-oikeuden perusteella siitä neljäsosan ja loput perintönä. Jos myisit asunnon perukirjahintaan, ei puolikkaasta tulisi luovutusvoittoveroa kun ei tulisi voittoakaan. Oman osuutesi saisit tietysti myydä verotta kun kerran olet sen yli kaksi vuotta omistanut. Mutta tuosta yhdestä neljäsosasta, joka myös tulee puolisoltasi, menisi sitten veroa. Jos oikein ymmärsin, niin saisit käyttää 20 % hankintameno-olettamaa eli voitoksi katsottaisiin 80 % tuon neljäsosan myyntihinnasta.

<>

Kannattaa kuitenkin tutustua miten jatkuvuusperiaate vaikuttaa osituksessa saadun omaisuuden verotukseen. Vihje TVL 46.2

Olen edellä kertonut, että vaikka lapsettoman varakkaaman puolison kuollessa lesken saanto on s i v i i l i o i k e u d e l l i s e s t i perintöä, perintöverotuksessa kuitenkin toimitetaan viran puolesta ns. laskennallinen ositus, missä avio-oikeuden nojalla määrittyvä TASINKO on verosta vapaata ja loppuosa verotettavaa perintöä. Siis aivan samoin kuin normaalissa osituksessa tehtäisiin. (Oikea ositus vain ei ole mahdollinen silloin kun leski on lain nojalla perinyt puolisonsa.) Joten huolesi on turha.

Näinsekaimenee kirjoitti:

Unohda nimimerkkien Nix_nax ja voiton_laskenta puheet, koska ne olivat puutteellisia & virheellisiä. Eli kun luet nimimerkkien Näin_ ja LW vastaukset, niin pääset aika hyvin kartalle.

Jos teillä olisi vain tuo asunto, niin saisit avio-oikeuden perusteella siitä neljäsosan ja loput perintönä. Jos myisit asunnon perukirjahintaan, ei puolikkaasta tulisi luovutusvoittoveroa kun ei tulisi voittoakaan. Oman osuutesi saisit tietysti myydä verotta kun kerran olet sen yli kaksi vuotta omistanut. Mutta tuosta yhdestä neljäsosasta, joka myös tulee puolisoltasi, menisi sitten veroa. Jos oikein ymmärsin, niin saisit käyttää 20 % hankintameno-olettamaa eli voitoksi katsottaisiin 80 % tuon neljäsosan myyntihinnasta.

Lue lisää

"Näinsemenee" on tyypillinen palstalle silloin tällöin tupsahtava diletantti, jonka "tiedot" eivät pärjää edes hevosmiesten tietotoimistolle. Edellä olevasta kommentista käy selville, ettei nimimerkillä ole minkäänlaista käsitystä edes sellaisesta avioliitto-oikeuden peruskäsitteestä kuin AVIO-OIKEUS. Lainaus:

//Jos teillä olisi vain tuo asunto, niin saisit avio-oikeuden perusteella siitä neljäsosan ja loput perintönä.//

AlmaP:
"Meillä on yhteisesti hankittu asunto"

Kun puolisot olisivat yhtä varakkaita (eikä heidän välillään ole yksipuolista avioehtoa), mitään tasinkoa osituksessa ei suoritettaisi, vaan siinä kumpainenkin pitäisi oman omaisuutensa. Alma siten pitäisi omistamansa talon puolikkaan ja saisi perintönä/testamentilla miesvainajansa puolikkaan.

Näinsekaimenee kirjoitti:

Unohda nimimerkkien Nix_nax ja voiton_laskenta puheet, koska ne olivat puutteellisia & virheellisiä. Eli kun luet nimimerkkien Näin_ ja LW vastaukset, niin pääset aika hyvin kartalle.

Jos teillä olisi vain tuo asunto, niin saisit avio-oikeuden perusteella siitä neljäsosan ja loput perintönä. Jos myisit asunnon perukirjahintaan, ei puolikkaasta tulisi luovutusvoittoveroa kun ei tulisi voittoakaan. Oman osuutesi saisit tietysti myydä verotta kun kerran olet sen yli kaksi vuotta omistanut. Mutta tuosta yhdestä neljäsosasta, joka myös tulee puolisoltasi, menisi sitten veroa. Jos oikein ymmärsin, niin saisit käyttää 20 % hankintameno-olettamaa eli voitoksi katsottaisiin 80 % tuon neljäsosan myyntihinnasta.

Lue lisää

Hankintameno-olettama.
Annanpa esimerkin asuntokaupasta:
Myin hankkimani asunnon ja tietyistä syistä ilmoitus jäi tekemättä joten verottaja teki harkinnanvaraisen päätöksen.
Kaupasta verottaja sai voittoa lähes 7000€ kun käytti hankintameno-olettamaa.

Kun sitten hoksasin tuon virheeni niin tein oikaisupyynnön ja pyysin käyttämään todellista hankintahintaa (perinnössä se on perukirja-arvo) jolloin voittoni kutistui reiluun 1000€.

Kumpi oli edullisempi minun kannalta, todellinen kustannus vai hankintameno-olettama?

Kun miettii hankintameno-olettaman käyttöä niin pitää tarkoin laskea onko se järkevää.
Eli kaava tuohnkin on myyntihinta - hankintahinta muut kulut tai (hankintameno-olettama) = voitto.

Hupsista kaava ei muuttunutkaan mitenkään.

Ihan sama miten asunnon on hankkinut niin voiton laskennassa käytetään samaa kaavaa.
Se miten vero määräytyy tuosta voitosta on sitten ihan eri asia, oma asunto yli 2v vero 0% jne.

Minulle ei nyt vieläkään ihan täysin selvinnyt tämä verotus. Kysyin siis veroja jos perin puolisoltani hänen osuutensa asunnostamme ja hänen sijoituksensa, jotka ovat pääosin pörssiosakkeita ja rahastoja. Jos siis myyn nämä, niin onko myynti verollista? Jos oikein ymmärsin, niin osa on ja osa ei. Ainakin rahastot ovat kuulemma kivasti voitolla, mutta se kai sitten tietää niitä veroja.

Olette siis lapseton pari, jolla on puolin ja toisin avio-oikeus kaikkeen omaisuuteen.

Jos ensiksi kuoleva on varattomapi osapuoli, leski perii hänet, ja maksaa perintöveron koko perinnöstä (kun se on vähintään 20.000 €)

Jos varakkaampi osapuoli kuolee ensin, verottaja tekee laskennallisen osituksen. Esimerkki:

Vainajan nettovarat 1.000.000
Lesken nettovarat 400.000
Yhteenlaskettu netto 1.400.000
Avio-osa 1.400.000 : 2 = 700.000
Tasinko leskelle 700.000 - 400.000 = 300.000
SIIS:
- leski pitää omat varansa 400.000
- leski saa avio-oikeuden nojalla tasinkona verotta 300.000
- leski maksaa perintöveron 700.000 euron perinnöstä

//Ainakin rahastot ovat kuulemma kivasti voitolla, mutta se kai sitten tietää niitä veroja.//

Rahastot, kuten muukin omaisuus, otetaan huomioon perintöverotuksessa perittävän kuolinpäivän arvon mukaisena. Jos sitten myydessäsi saat niistä enemmän kuin tuon perintöverotusarvon, erotus on luovutusvoittoa, josta maksat luovutusvoittoveron.

Rahasto-osuuksia ei kannata myydä miehen eläessä, koska tällöin arvonnoususta koituva voitto tulee verotettavaksi - ja loppuosa verotetaan perintöverotuksessa. Perintövero tapauksessasi on oleellisesti luovutusvoittoveroa alhaisempi.

Lisätään nyt vielä että puolisovähennyksen takia se mittari alkaa vasta 80000€, eikä 20000€ mutta se ei nyt tuossa laskelmassa paljoa vaikuta

Eli en siis saakaan kaikkea perintönä kuten aiemmin väitettiin vaan osa tulee sittenkin avio-oikeuden nojalla??

Perintöverotuksen luulisin ymmärtäväni, mutta onko siis niin, ettei sitä myyntivoittoveroa tule jos myydään perukirjan arvoilla? Kun siis muutakin tietoa tuolla aiemmin oli. Vai onko siis tämä kaava tosiaan niin yksinkertainen kuin alussa sanottiin?

<>

No tarkemmin sanottuna perintöverotuksessa hyväksytyillä arvoilla mutta, kyllä.

Oman asunnon kohdalla tulee sitten verovapaus mahdollisuus, josta edellä käytiin keskustelua ja josta Nix selosti oikein. Jos haluat tapauksen jossa asiaa käydään läpi niin KHO 2013:106 http://www.finlex.fi/fi/oikeus/kho/vuosikirjat/2013/201301916

Kirjaan nyt itseäni.

Koska tilanteessanne ei tehdä ositusta vaan vain laskennallinen ositus verotusta vartrn, ette voi kohdista tasinkona siirtyvää omaisuutta. Siksi rahastojen kohdalla hankinta lasketaan tasinkona ja perintönä saatujen suhteessa, eli Nix esimerkin 3 tasinkona 7 perintönä. Näiden luovutus sitten hankintamenona 7 PeVe arvolla ja 3 puolison alkuperäinen hankintameno tai hankintomeno-olettama, kumpi edullisempi. Kyllä siinä jo paljon veroa poistuu.

Tässä jälleen yksinkertainen narri, joka ei ymmärrä asiasta hönkäsen poläystä. Minä nimenomaan olen alusta pitäen kertonut, että VEROTUKSESSA toimitaan siten, että toimitetaan laskennallinen OSITUS, missä mahdollinen tasinko on verosta vapaata, ja vain loppuosa on verotettavaa perintöä. Mutta kun perustiedot ovat nolla, niin näin väärin voidaan asia käsittää, vaikka sitä on rautalankaa vääntämällä opetettu.

Tämä muun ohella on täyttä totta:

"Rahastot, kuten muukin omaisuus, otetaan huomioon perintöverotuksessa perittävän kuolinpäivän arvon mukaisena. Jos sitten myydessäsi saat niistä enemmän kuin tuon perintöverotusarvon, erotus on luovutusvoittoa, josta maksat luovutusvoittoveron."

Mutta noin yksinkertaiselle jäejen jättiläiselle en enempää koeta asiaa selventää. Uskokoon mitä uskoo.

Tarkoitatko nix_nax nyt, että myönnät itsekkin, että olit aluksi väärässä kun väitit, että kaikki tulee AINA leskelle perintönä?

Ja mitä siis tarkoitat tuolla 10.4. kirjoittamallasi kommentilla: "Joten huolesi on turha." Eli oletko sitä mieltä, että en joudu maksamaan myyntivoiton veroa mieheltäni tulevasta omaisuudesta, jos myyn sen samalla hinnalla mitä perukirjaan kirjataan?

talo on ostettu molempien nimiin 50/50, kun tuolloin ei avoliitossa olleet voineet muuten yhdessä ostaa. Myöhemmin menimme naimisiin ja verottaja on siitä alkaen 50/50 meitä omistukseltamme pitänyt, kiinteistöverokin tulee 50/50 molemmille erikseen.Rahaa pankissa on hitu alle 100 000e ja pikku sijoitus rahastoon 5000e molemmilla erikseen, kun sitä ei voinut yhteiomistukseen laittaa, vaikka muut tilit onkin.
Olen aina ollut sitä mieltä jotta mahdollisimman oikea myyntihinta on asunnolle laitettava, sillä se verotetaan juuri niinkuin nix-nax sanoi.Moni kuvittelee sillä pienellä arviolla saavansa veroetua.
Eli esimerkkinä, jos talon arvotus perukirjassa tulisi olemaan 150 000e, ja se myytäisiin samaan 150 000e hintaan, niin leskelle ei syntyisi tästä verotettavaa myyntivoittoa, koska omasta 50/osasta ei menisi veroa, kun sen jo omistaa muutenkin ja puolisolta perityn/50 osuuden myyntihinta ei ylitä sitä 80 000e rajaa, vaan jää 75 000e, niin siitä ei tarvi maksaa myyntivoiton veroa.
Ja sitten rahapuoleen...olen jostakin joskus saanut käsityksen jottei rahasta tarvi maksaa perintöveroa puolisoitten kesken.
Normaali koti-irtainhan kuitataan maininnalla 'vähäinen normaali irtain'...josta ei mene erikseen veroa, kun ei mitään miljoona luokan taidetta esim. ole.
Eli käsittääkseni tavallinen lapseton pari normi omistuksin ei juurikaan joudu perintöveroa makselemaan....vai olenko jotenkin hakoteillä...
Ja siinä 'perityssä talon puolikkaassa' pitää asua vielä 2 vuotta, vaikka olisi jo elämänsä suurimman osan asunutkin.Miten se nyt meni tämä asuminen, vaikuttaako se sen myyntivoiton veroon vai perintöveroon jos myykin sen talon ennenkuin on se 2v. kulunut.

AlmaP kirjoitti:

Tarkoitatko nix_nax nyt, että myönnät itsekkin, että olit aluksi väärässä kun väitit, että kaikki tulee AINA leskelle perintönä?

Ja mitä siis tarkoitat tuolla 10.4. kirjoittamallasi kommentilla: "Joten huolesi on turha." Eli oletko sitä mieltä, että en joudu maksamaan myyntivoiton veroa mieheltäni tulevasta omaisuudesta, jos myyn sen samalla hinnalla mitä perukirjaan kirjataan?

Lue lisää

Et näköjään ymmärrä lukemaasi ja olet kinaajaluonne. Sinun kanssasi en enempää jatka.

556699 kirjoitti:

talo on ostettu molempien nimiin 50/50, kun tuolloin ei avoliitossa olleet voineet muuten yhdessä ostaa. Myöhemmin menimme naimisiin ja verottaja on siitä alkaen 50/50 meitä omistukseltamme pitänyt, kiinteistöverokin tulee 50/50 molemmille erikseen.Rahaa pankissa on hitu alle 100 000e ja pikku sijoitus rahastoon 5000e molemmilla erikseen, kun sitä ei voinut yhteiomistukseen laittaa, vaikka muut tilit onkin.
Olen aina ollut sitä mieltä jotta mahdollisimman oikea myyntihinta on asunnolle laitettava, sillä se verotetaan juuri niinkuin nix-nax sanoi.Moni kuvittelee sillä pienellä arviolla saavansa veroetua.
Eli esimerkkinä, jos talon arvotus perukirjassa tulisi olemaan 150 000e, ja se myytäisiin samaan 150 000e hintaan, niin leskelle ei syntyisi tästä verotettavaa myyntivoittoa, koska omasta 50/osasta ei menisi veroa, kun sen jo omistaa muutenkin ja puolisolta perityn/50 osuuden myyntihinta ei ylitä sitä 80 000e rajaa, vaan jää 75 000e, niin siitä ei tarvi maksaa myyntivoiton veroa.
Ja sitten rahapuoleen...olen jostakin joskus saanut käsityksen jottei rahasta tarvi maksaa perintöveroa puolisoitten kesken.
Normaali koti-irtainhan kuitataan maininnalla 'vähäinen normaali irtain'...josta ei mene erikseen veroa, kun ei mitään miljoona luokan taidetta esim. ole.
Eli käsittääkseni tavallinen lapseton pari normi omistuksin ei juurikaan joudu perintöveroa makselemaan....vai olenko jotenkin hakoteillä...
Ja siinä 'perityssä talon puolikkaassa' pitää asua vielä 2 vuotta, vaikka olisi jo elämänsä suurimman osan asunutkin.Miten se nyt meni tämä asuminen, vaikuttaako se sen myyntivoiton veroon vai perintöveroon jos myykin sen talon ennenkuin on se 2v. kulunut.

Lue lisää

//talo on ostettu molempien nimiin 50/50, kun tuolloin ei avoliitossa olleet voineet muuten yhdessä ostaa.//

Kyllä niin avoliitossa olleet kuin ketkä tahansa ovat aina voineet ostaa talon tai vaikkapa asunto-osakket yhteisesti muussakin suhteessa kuin 50/50. Mutta jos suhdetta ei ole kauppakirjassa kerrottu, lähtöasetelma on, että se on 50/50.

//ja puolisolta perityn/50 osuuden myyntihinta ei ylitä sitä 80 000e rajaa, vaan jää 75 000e, niin siitä ei tarvi maksaa myyntivoiton veroa.//

Nyt olet käsittänyt väärin luovutusvoiton verotuksen. Tuo 80.000 koskee vain perintöverotusta. Luovutusvoitossa ei ole mitään 80.000 euron rajaa, vaan jos luovutushinta ylittää perintöverotusarvon (joka voi olla muu kuin perukirjaan merkitty) vaikkapa vain 1.000 eurolla, niin heti siitä erotuksesta eli voitosta (1.000 €) verolle joudut.

//Ja sitten rahapuoleen...olen jostakin joskus saanut käsityksen jottei rahasta tarvi maksaa perintöveroa puolisoitten kesken.//

Tuo käsitys on väärä.

//Normaali koti-irtainhan kuitataan maininnalla 'vähäinen normaali irtain'...josta ei mene erikseen veroa, kun ei mitään miljoona luokan taidetta esim. ole.//

Verotuksessa lukuun otetaan vain 4.000 euroa ylittävä osuus.

//Miten se nyt meni tämä asuminen, vaikuttaako se sen myyntivoiton veroon vai perintöveroon jos myykin sen talon ennenkuin on se 2v. kulunut.//

Se vaikuttaa vain luovutusvoiton veroon.

tarkotin sen niin, että kun olen perinyt siitä 150 000arvoisesta talosta puolet eli 75 000, sitten kun sen myyn, niin eihän siitä synny sitä 80 000e ylittävää osuutta, koska myyn sen alle 80 000e, omasta 75 000e osuudestahan en käsittääkseni maksa veroa.
Kun perukirja arvolla sen myyn niin ei synny luovutusvoittoa/myyntivoittoa.
Menikö taas pieleen.

Mistäpä tuon tietää, kun ei palstan nero ole kommentoinut. On vain käyttänyt kysymyksen antamaa vastausta myöhemmässä kommentissaan.

Eikos se nyt ollut ihan sama mitä omaisuutta leski perii eli mökit ja rahat ja asunnot ja sijoitukset verotetaan tasan samalla tavalla!

Joo, ihan sama MITÄ omaisuutta tulee, mutta oleellista onkin se, MILLÄ PERUSTEELLA se kama leskelle tulee periikö leski ne vai ei. Avio-oikeuden perusteella tullut omaisuus tulee nimittäin luovutusvoittoverotettavaksi ja se voi tulla leskelle kalliiksikin. Jos leski saa kaiken perintönä, niin silloin nää jepet peruskaavoineen on oikeasssa, mutta os vainaa oli varakkaampi, niin tilanne on täysin toinen.

Näinhän se on. Tasinkona (avio-oikeuden nojalla) saatu omaisuus on verovapaata. Verottaja tuon laskennallisen osituksen tekee, vaikka reaalista ositusta puolison perittyä lapsettoman puolisonsa ei voidakaan tehdä.

Mutta kun luovutusvoittovero on noin kaksinkertainen 1. veroluokan perintöveroon nähden, saattaisi olla edullisempaa - jos omaisuus perittävän kuoltua on tarkoitus kohdakkoin myydä - tehdä puolison eläessä avioehtosopimus. Tällöin avio-oikeudesta vapaa omaisuus tulee perintönä ja perintöverotetaan kokonaan, jolloin omaisuutta myytäessä hankinta-arvo sille on tuo perintöverotusarvo. Jos omaisuus sitten perintöverotuksessa käytettyyn hintaan myydään, luovutusvoittoa ei ole syntynyt - eikä luovutusvoittoveroa määrätä.

No näinhän se tosiaan on, nixnax!

Olisit nyt uskonut kun asia sinulle kerrottiin ja perusteltiin. Sen sijaan sinun oli pakko vängätä omaan tyyliisi, vaikka et asiaa osannut. Mutta mitä muutakaan voi odottaa kaltaiseltasi tämän palstan yli-innokkaalta ite-tietäjältä.

Ajattelussasi ei ollut logiikan häivääkään. Se on tyypillistä diletantisimia.

Olet ehkä opiskellut peruskurssitasolla perhe- ja perintöoikeutta. Kun et ole laajemmalle (esimerkiksi vero-oikeuteen) edennyt, tiedon puutteesi on (muille kuin itsellesi) ymmärrettävä. Jos jatkaisit vaikkapa vero-oikeuden perusopuksiin tutustumalla, oppisit ehkäpä perusasiat esimerkiksi juuri luovutusvoittoverotuksesta. Sehän on tällä palstalla tullut jo aiemminkin todistettua, että verotusta koskevat "tietosi" eivät pärjää edes hevosmiesten tietotoimistolle.

Itsevarmuutesi oli vähän huvittavaa, kun sen peruste oli kovin hutera. Tyypillistä vähän osaavalle, mutta paljon luulevalle.

Olet yksinkertainen narri, joka ei ymmärtänyt asiasta hönkäsen poläystä. Tämä siitäkin huolimatta, että muut vastaajat nimenomaan alusta pitäen kertoivat oikean laskutavan. Mutta kun perustiedot ovat nolla, niin noinkin väärin voidaan asia käsittää, vaikka sitä on rautalankaa vääntämällä opetettu. Et kuitenkaan ymmärtänyt lukemaasi ja olet kinaajaluonne. Noin yksinkertaiselle järjen jättiläiselle ei asiaa ehkä olisi kannattanut enempää koettaa selventää. Itse olisin todennut, että uskokoon mitä uskoo.

Jostain syystä sitten lopuksi kuitenkin myönsit olleesi väärässä. Ja hyvä niin. Ehkä soitit verotoimistoon tai luit lopulta ajatuksella keskustelun asiantuntijoiden vastaukset. Sait kuitenkin tästäkin ketjusta vänkäämisesi kukkasen, josta on keskivertolukijan lähes mahdotonta saada mitään selvää.

Ehkä huomasit, että tämän kommenttini sisältö oli pääosin lainausta sinun omista kommenteistasi ja muille keskustelijoille heittämistäsi solvauksista. Miltä sinusta tuntuu lukea tällaista kieltä, kun herjaukset kohdistuvatkin itseesi? Ja millainen ihminen käyttää tuollaisia ilmauksia? Kannattaisiko katsoa peiliin ja miettiä omaa käytöstään?

Jos aloittaja on kerran saamassa hieman perintöä niin olisiko ihan kauhean huono vaihtoehto hoitaa asia oman juristin (asiantuntijan) kanssa. Suomi 24 ei liene luotettavin paikka, heh. Ihme kun ei ole vielä ehtinyt POIS PAKKORUOTSI- tyyppi tai pois maataloustuki-hemmot keskusteluun...

Tämä keskustelu on tosiaan hyvä esimerkki siitä, miksi omia asioitaan ei TODELLAKAAN kannata lähteä hoitamaan itse tai ainakaan jonkun nix_naxin neuvojen perusteella!

Ei voi sanoa.
Muuttujia on aivan liikaa.
Onko rintaperillisiä?
Onko velkoja?
Mikä on myyntihinta?
Mikä on perukirja-arvo?
Tuleeko muita kuluja (myyntikulut, remonttikulut yms.)

Voin takuu varmasti sanoa että jos joku sulle laskee veron tarkan € summan niin se ei takuulla pidä paikkaansa.

Jos, jos ja vain jos mitään muuttujia ei ilmene niin voisi mennä näin.

Puolisosi varat ovat 150 000€ (½ 300 000) 150 000€ 100 000€ = 400 000€
Sinun varat ovat 150 000€ (½ 300 000) 50 000€ = 200 000€

Sinun varat ovat 200 000€ pienemmät kuin puolisosi joten saat tasinkoa 100 000€ jolloin sinun varallisuus nousee 300 000€ ja puolisosi varat ovat 300 000€ joka on sinun perintöosuus.
Perintöveroa tulee n. 33700€

Myyntivoiton laskemiseen käy tuo aiemmin kertomani kaava (Voitto on summa joka jää jäljelle kun myyntihinnasta vähennetään hankintahinta (perukirja-arvo) ja mahdolliset myyntipalkkiot yms.).

Euroissa vero on jotain 0€ - 50 000€, riippuu paljonko saat voittoa.

Muttakuten kerroin tuo esittämäni on pelkkä valistunut arvaus jossa paljon josiitteluja, mutta periaate on tuo.

Joku muu voi eittää jonkin muun laskelman joillakin muilla oletuksilla

Voiton_laskenta kirjoitti:

Ei voi sanoa.
Muuttujia on aivan liikaa.
Onko rintaperillisiä?
Onko velkoja?
Mikä on myyntihinta?
Mikä on perukirja-arvo?
Tuleeko muita kuluja (myyntikulut, remonttikulut yms.)

Voin takuu varmasti sanoa että jos joku sulle laskee veron tarkan € summan niin se ei takuulla pidä paikkaansa.

Jos, jos ja vain jos mitään muuttujia ei ilmene niin voisi mennä näin.

Puolisosi varat ovat 150 000€ (½ 300 000) 150 000€ 100 000€ = 400 000€
Sinun varat ovat 150 000€ (½ 300 000) 50 000€ = 200 000€

Sinun varat ovat 200 000€ pienemmät kuin puolisosi joten saat tasinkoa 100 000€ jolloin sinun varallisuus nousee 300 000€ ja puolisosi varat ovat 300 000€ joka on sinun perintöosuus.
Perintöveroa tulee n. 33700€

Myyntivoiton laskemiseen käy tuo aiemmin kertomani kaava (Voitto on summa joka jää jäljelle kun myyntihinnasta vähennetään hankintahinta (perukirja-arvo) ja mahdolliset myyntipalkkiot yms.).

Euroissa vero on jotain 0€ - 50 000€, riippuu paljonko saat voittoa.

Muttakuten kerroin tuo esittämäni on pelkkä valistunut arvaus jossa paljon josiitteluja, mutta periaate on tuo.

Joku muu voi eittää jonkin muun laskelman joillakin muilla oletuksilla

Lue lisää

Ihmeen kovapäisiä keskustelijoita tällä palstalla tosiaan! Ettekö te nix_nax ja Voiton_laskenta oikeasti osaa lukea mitä toiset kirjoittavat?

Minäkin kerroin jo, mitä minulle verotoimistosta sanottiin eli että luovutusvoittovero lasketaan eri tavalla riippuen siitä millä perusteella omaisuus on tullut. Ja eikös tämä kysyjä nimenomaan kertonut aiemmin, että heillä on keskinäinen testamentti omistusoikeudella eikä lapsia.

Ja tuo perintöverokin meni päin männikköä, vaikka sen nyt luulisi jokaisen osaavan laskea verottajan laskurilla. Oikeasti perintövero on tässä tapauksessa leskelle 30 300 euroa.

Ja unohdinkin muuten aiemmin huomauttaa siitä, että tämä riehupelle nix_nax ei tiedä edes sitä, ettei omaisuus avioliitossa muutu yhteiseksi. Minähän kerroin, että osuuteni asuntomme hankintahinnasta oli 50 000 ja mieheni rahoitti 150 000. Emme me tietenkään omista asuntoa puoliksi vaan minulla on 25% ja miehelläni 75%. Ihan niinkuin on kauppakirjaankin kirjattu. Sijoituksia on suunnilleen saman verran, joten emme todellakaan ole yhtä varakkaita vaan mieheni on varakkaampi ja minä tulen saamaan omaisuutta myös avio-oikeuden perusteella enkä yksistään perintönä, jos hän kuolee ennen minua.

Mutta en osaa kertoa miten se luovutusvoittovero lasketaan eli en tiedä sitä tarkkaa kaavaa, eikä se ainakaan helposti löydy verottajankaan sivuilta. Mutta luulen ymmärtäväni mikä idea tässä on. Olettaisin että sitä veroa tulee joka tapauksessa, omaisuutta myytäessä siis, jollei omaisuuden arvo ole laskenut miehen omistusaikana.

Älkää oikeasti vastatko jos ette tiedä. Tai sanokaa sitten että vain arvailette huviksenne ja ajankuluksenne!!

Voiton_laskenta kirjoitti:

Ei voi sanoa.
Muuttujia on aivan liikaa.
Onko rintaperillisiä?
Onko velkoja?
Mikä on myyntihinta?
Mikä on perukirja-arvo?
Tuleeko muita kuluja (myyntikulut, remonttikulut yms.)

Voin takuu varmasti sanoa että jos joku sulle laskee veron tarkan € summan niin se ei takuulla pidä paikkaansa.

Jos, jos ja vain jos mitään muuttujia ei ilmene niin voisi mennä näin.

Puolisosi varat ovat 150 000€ (½ 300 000) 150 000€ 100 000€ = 400 000€
Sinun varat ovat 150 000€ (½ 300 000) 50 000€ = 200 000€

Sinun varat ovat 200 000€ pienemmät kuin puolisosi joten saat tasinkoa 100 000€ jolloin sinun varallisuus nousee 300 000€ ja puolisosi varat ovat 300 000€ joka on sinun perintöosuus.
Perintöveroa tulee n. 33700€

Myyntivoiton laskemiseen käy tuo aiemmin kertomani kaava (Voitto on summa joka jää jäljelle kun myyntihinnasta vähennetään hankintahinta (perukirja-arvo) ja mahdolliset myyntipalkkiot yms.).

Euroissa vero on jotain 0€ - 50 000€, riippuu paljonko saat voittoa.

Muttakuten kerroin tuo esittämäni on pelkkä valistunut arvaus jossa paljon josiitteluja, mutta periaate on tuo.

Joku muu voi eittää jonkin muun laskelman joillakin muilla oletuksilla

Lue lisää

Tässä kai oli pointtina se, että omaisuus myytäisiin perukirja-arvoilla heti puolison kuoleman jälkeen.

AlmaP kirjoitti:

Ihmeen kovapäisiä keskustelijoita tällä palstalla tosiaan! Ettekö te nix_nax ja Voiton_laskenta oikeasti osaa lukea mitä toiset kirjoittavat?

Minäkin kerroin jo, mitä minulle verotoimistosta sanottiin eli että luovutusvoittovero lasketaan eri tavalla riippuen siitä millä perusteella omaisuus on tullut. Ja eikös tämä kysyjä nimenomaan kertonut aiemmin, että heillä on keskinäinen testamentti omistusoikeudella eikä lapsia.

Ja tuo perintöverokin meni päin männikköä, vaikka sen nyt luulisi jokaisen osaavan laskea verottajan laskurilla. Oikeasti perintövero on tässä tapauksessa leskelle 30 300 euroa.

Ja unohdinkin muuten aiemmin huomauttaa siitä, että tämä riehupelle nix_nax ei tiedä edes sitä, ettei omaisuus avioliitossa muutu yhteiseksi. Minähän kerroin, että osuuteni asuntomme hankintahinnasta oli 50 000 ja mieheni rahoitti 150 000. Emme me tietenkään omista asuntoa puoliksi vaan minulla on 25% ja miehelläni 75%. Ihan niinkuin on kauppakirjaankin kirjattu. Sijoituksia on suunnilleen saman verran, joten emme todellakaan ole yhtä varakkaita vaan mieheni on varakkaampi ja minä tulen saamaan omaisuutta myös avio-oikeuden perusteella enkä yksistään perintönä, jos hän kuolee ennen minua.

Mutta en osaa kertoa miten se luovutusvoittovero lasketaan eli en tiedä sitä tarkkaa kaavaa, eikä se ainakaan helposti löydy verottajankaan sivuilta. Mutta luulen ymmärtäväni mikä idea tässä on. Olettaisin että sitä veroa tulee joka tapauksessa, omaisuutta myytäessä siis, jollei omaisuuden arvo ole laskenut miehen omistusaikana.

Älkää oikeasti vastatko jos ette tiedä. Tai sanokaa sitten että vain arvailette huviksenne ja ajankuluksenne!!

Lue lisää

Yksinkertaistaen kaavat menee jotakuinkin näin:

((V)vainajan säästö-Lesken säästö) /2=(T) tasinko, jos suurempi kuin 0

vainajan säästö-tasinko=(P)perintö, jonka kohteille vahvistetaan PeVe arvo

jos perijänä puoliso, (perintö-60 000) * perintö ja lahjaverolain 14§ mukaan taulukosta= perintövero, joka maksetaan kuoleman johdosta, eikä ole vähennettävissä mistään.

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1940/19400378

Luovutusvoittoverotus menee sitten tuloverolain mukaan

luovutushinta-luovutuskulut-hankintahinta tai hankintameno-olettama=luovutusvoitto

luovutushinta varmaan selvä, eli myyntihinta
luovutuskulut varmaan selvä
(H1) hankintahinta= alkuperäinen saantihinta, henkilö ostanut, perinyt tai saanut lahjana, johon lisätty hankintakulut
(H2) hankintameno-olettama=TVL 46.1 tarkoitettu, eli 20% luovutushinnasta jos omistanut alle 10v ja 40% jos yli 10v

Perintönä saadun omaisuuden hankintahinta on perintöverotuksessa vahvistettu arvo tai hankintameno-olettama, jos se on korkeampi luovutushetkellä.

Tasinkona saadun omaisuuden hankintahinta on TVL 46.2 mukaan ” Jos luovutettu omaisuus on saatu osituksessa, omistusaika ja hankintameno lasketaan ositussaantoa edeltäneestä saannosta”, eli puolison saantihinta tai hankintameno-olettama, jos se on korkeampi.

Puolisonperintä tilanteessa (siis vain ja ainoastaan perillisenä puoliso) ei tasinkoa tai perintöä kohdisteta mihinkään tiettyyn esineeseen/esineisiin, lasketaan kaikki eli koko V saaduksi ns. sekaisin molemmilla, silloin hankintahinnan määrittämiseksi pitää katsoa tasingon ja perinnön suhde ja laskea hankintahinta ja aika kaikkiin suhteessa.

Suhdeluku saadaan P/(T P)=suhdeP ja suhdeT on 1-suhdeP

Myy leski sitten mitä tahansa V:stä saamaa omaisuutta, rahasto-osuus, mökki tai mitä vain, saadaan verotettava voitto, sijoittamalla seuraaviin kaavoihin oikeat arvot. Tämä tietenkin koskee vain sitä osaa, jonka leski sai vainajan säästöstä, eli jos omistanut osuuden mökistä ennen, sen osan laskentaan ei käytetä seuraavia, vaan se menee aivan normaalisti ja V osuutena tulevan määrän myyntihinnasta lasketaan:

1. myyntihinta-myyntikulut- ((suhdeP*PeVearvosta) (suhdeT*vainajan H1))=voitto*TVL 124§ verotus= luovutusvoittoveron määrä tai

2. myyntihinta-myyntikulut- ((suhdeP*PeVearvosta) (suhdeT*H2))=voitto*TVL 124§ verotus= luovutusvoittoveron määrä tai

3. myyntihinta-myyntikulut- ((suhdeP*H1) (suhdeT*vainajan H1))=voitto*TVL 124§ verotus= luovutusvoittoveron määrä tai

4. myyntihinta-myyntikulut- ((suhdeP*H1) (suhdeT*H2))=voitto*TVL 124§ verotus= luovutusvoittoveron määrä

Valitaan vaihtoehdoista se mikä antaa verovelvolliselle edullisimman tuloksen= vähiten veroa. Jos myytävä on omana asuntona käytetty on mahdollisuus verovapauteen.

http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1992/19921535#L2P46

Jos mietityttää, verottaja laskee tuon käytännössä aina oikein mutta rahalla saa tarkistuksen tietenkin. Jotkin erityistapaukset voivat muuttaa kaavaa tai sen osaa toiseksi, joten joissain yksittäisessä tapauksessa, ei pakosti sovellu. Jos kirjoitusvirheitä pahoitteluni, ei pitäisi tähän aikaan.

AlmaP kirjoitti:

Ihmeen kovapäisiä keskustelijoita tällä palstalla tosiaan! Ettekö te nix_nax ja Voiton_laskenta oikeasti osaa lukea mitä toiset kirjoittavat?

Minäkin kerroin jo, mitä minulle verotoimistosta sanottiin eli että luovutusvoittovero lasketaan eri tavalla riippuen siitä millä perusteella omaisuus on tullut. Ja eikös tämä kysyjä nimenomaan kertonut aiemmin, että heillä on keskinäinen testamentti omistusoikeudella eikä lapsia.

Ja tuo perintöverokin meni päin männikköä, vaikka sen nyt luulisi jokaisen osaavan laskea verottajan laskurilla. Oikeasti perintövero on tässä tapauksessa leskelle 30 300 euroa.

Ja unohdinkin muuten aiemmin huomauttaa siitä, että tämä riehupelle nix_nax ei tiedä edes sitä, ettei omaisuus avioliitossa muutu yhteiseksi. Minähän kerroin, että osuuteni asuntomme hankintahinnasta oli 50 000 ja mieheni rahoitti 150 000. Emme me tietenkään omista asuntoa puoliksi vaan minulla on 25% ja miehelläni 75%. Ihan niinkuin on kauppakirjaankin kirjattu. Sijoituksia on suunnilleen saman verran, joten emme todellakaan ole yhtä varakkaita vaan mieheni on varakkaampi ja minä tulen saamaan omaisuutta myös avio-oikeuden perusteella enkä yksistään perintönä, jos hän kuolee ennen minua.

Mutta en osaa kertoa miten se luovutusvoittovero lasketaan eli en tiedä sitä tarkkaa kaavaa, eikä se ainakaan helposti löydy verottajankaan sivuilta. Mutta luulen ymmärtäväni mikä idea tässä on. Olettaisin että sitä veroa tulee joka tapauksessa, omaisuutta myytäessä siis, jollei omaisuuden arvo ole laskenut miehen omistusaikana.

Älkää oikeasti vastatko jos ette tiedä. Tai sanokaa sitten että vain arvailette huviksenne ja ajankuluksenne!!

Lue lisää

Juu voipi olla että tuo perintövero meni metsään kun käytin perintöverolaskuria enkä viitsinyt itse laskea sitä.

Mitä tulee tuohon väitteeseen (Minäkin kerroin jo, mitä minulle verotoimistosta sanottiin eli että luovutusvoittovero lasketaan eri tavalla riippuen siitä millä perusteella omaisuus on tullut) on täyttä soopaa.
Olet ilmeisesti käsittänyt täysin väärin saamasi informaation, voiton laskentaan vaikuttaa miten omaisuuden on saanut ja sitä kautta verokin tietenkin muuttuu (tuliko iso vai pieni voitto).

Ei pahalla mutta taidat iloisesti sekoittaa perintökaaren, perintöveron ja pääomaveron keskenään.

Jos etenet järjestelmällisesti että ensin määritellään osituksessa "verovapaa" saanto, sen jälkeen perintö.
Perinnöstä päästään perintöveroon johon vaikuttaa voimakkasti se miten/mistä olet perinnön saanut.
Luovutusvoittoon vaikuttaa hankintahinta, poistot, hankintameno-olettama jne
Viimeisenä tulee luovutusvoittovero, luovutusvoittoveroon ei vaikuta mitenkään hankintatapa.
Vero on aina ennalta määrätty % voitosta.

En laittanut yhtään euromääriä jotta et menisi sekaisin.

Ei ihme että porukka on sekaisin näistä veroasioista kun eivät ymmärrä käsitellä asioita oikeassa järjestyksessä vaan sotkevat kaikki yhteen nippuun.

Voiton_laskenta kirjoitti:

Juu voipi olla että tuo perintövero meni metsään kun käytin perintöverolaskuria enkä viitsinyt itse laskea sitä.

Mitä tulee tuohon väitteeseen (Minäkin kerroin jo, mitä minulle verotoimistosta sanottiin eli että luovutusvoittovero lasketaan eri tavalla riippuen siitä millä perusteella omaisuus on tullut) on täyttä soopaa.
Olet ilmeisesti käsittänyt täysin väärin saamasi informaation, voiton laskentaan vaikuttaa miten omaisuuden on saanut ja sitä kautta verokin tietenkin muuttuu (tuliko iso vai pieni voitto).

Ei pahalla mutta taidat iloisesti sekoittaa perintökaaren, perintöveron ja pääomaveron keskenään.

Jos etenet järjestelmällisesti että ensin määritellään osituksessa "verovapaa" saanto, sen jälkeen perintö.
Perinnöstä päästään perintöveroon johon vaikuttaa voimakkasti se miten/mistä olet perinnön saanut.
Luovutusvoittoon vaikuttaa hankintahinta, poistot, hankintameno-olettama jne
Viimeisenä tulee luovutusvoittovero, luovutusvoittoveroon ei vaikuta mitenkään hankintatapa.
Vero on aina ennalta määrätty % voitosta.

En laittanut yhtään euromääriä jotta et menisi sekaisin.

Ei ihme että porukka on sekaisin näistä veroasioista kun eivät ymmärrä käsitellä asioita oikeassa järjestyksessä vaan sotkevat kaikki yhteen nippuun.

Lue lisää

No onpas täällä saatu taas keskustelua aikaiseksi!!

Itse kerroin jo tuolla keskustelun alkumetreillä, että luovutusvoittoverotus menee eri tavalla riippuen siitä, mikä on omaisuuden saantoperuste. Tätä avasi myös nimimerkki Jotainpientä, mutta hänen hieno kaavansa on niin monimutkainen, että minunkin oli vaikea pysyä siinä kärryillä, vaikka asian kohtuullisen hyvin osaankin. :D

Yritän nyt kertoa saman vielä kerran ja toivottavasti niin yksinkertaisesti ja ymmärrettävästi, että se vihdoin aukeaisi muillekin keskustelijoille.

Luovutusvoittoveroon nimenomaan vaikuttaa omaisuuden hankintatapa/saantoperuste, sillä sen perusteella määritellään omaisuuden hankintameno (tai se hankintameno-olettama, jota voidaan käyttää).

Perintönä tulleen omaisuuden hankintameno on perintöverotusarvo.

Avio-oikeuden nojalla saadun omaisuuden hankintameno taas on jotain muuta.

Jos nimimerkin "Mietityttää" puoliso kuolisi nyt, hän saisi puolisoltaan varoja 400 000 euroa. 100 000 tästä tulisi avio-oikeuden perusteella ja 300 000 perintönä.

Leski ei voi itse määritellä, mikä omaisuus on perintöä ja mikä avio-oikeuden perusteella tullutta. Avio-oikeuden perusteella tuli 25% ja perintönä 75%, ja kun leski myy mitä tahansa omaisuutta, jaottelu menee tuon saman kaavan mukaan.

Tuo 100 000 ei kuitenkaan ole ositussaanto, koska ositusta ei voida yksityisoikeudellisesti pätevällä tavalla toimittaa. Oikeuskirjallisuudessa (Nykänen&Räbinä: Yksityishenkilöiden luovutusvoittojen verotus 2013) on katsottu, että TVL 46.2 § ei edellä mainitun vuoksi sovellu. Avio-oikeuden perusteella tulevalla omaisuudella ole hankintamenoa lainkaan. Sovellettavaksi voi tulla ainoastaan hankintameno-olettama (TVL 46.1 §). Räbinä ja Nykänen kritisoivat Vaasan hallinto-oikeuden vuodelta 2006 olevaa ratkaisua, jossa katsottiin, että lesken eläessä suoritetussa pesänjaossa leskelle siirtyneeseen omaisuuteen voitiin soveltaa luovutusvoiton verotuksessa ositusta koskevaa TVL 46.2 §:n säännöstä siltä osin kuin kysymys oli omistusajan laskennasta. Hallintooikeus katsoi, että lesken omistusaika oli laskettava siitä, kun ensin kuollut puoliso oli saanut omaisuuden omistukseensa.

Ratkaisussa KHO:2013:106 kuitenkin katsottiin, että TVL 46.2 § soveltuu, ja ettei voida olettaa, että lainsäätäjän olisi ollut tarkoitus asettaa ositussaanto ja nyt kysymyksessä oleva avio-oikeudellinen saanto toisistaan poikkeavaan asemaan. Tämä ratkaisu lieventää siis lesken verokohtelua huomattavasti verrattuna tuohon Nykäsen&Räbinän kantaan.

Luovutusvoittovero on kuitenkin melko kova vero. Mutta kannattaisiko siltikään tehdä avioehtosopimusta, kuten nix_nax ehdotti? Ei ainakaan tässä nimimerkin Mietityttää tapauksessa.

Perintövero 300 000 eurosta oli tosiaan tuo 30 300 euroa. Jos nimimerkki myy mökin ja sijoitukset 250 000 eurolla, on kauppahinnasta 62 500 avio-oikeuden nojalla saadun omaisuuden myyntiä ja 187 500 perintönä saadun omaisuuden myyntiä. Perintönä saadusta osuudesta ei tule luovutusvoittoa eikä näin ollen luovutusvoittoveroakaan. Verotettavaksi tulee ainoastaan tuo 62 500 eli 25% myydystä omaisudesta. Pahimmillaan eli 20 %:n hankintameno-olettamaa käyttäen luovutusvoittovero tuosta on 15 800 euroa. Verot yhteensä ovat 46 100 euroa.

Jos puolisoilla olisi ollut avio-oikeuden kokonaan poissulkeva avioehtosopimus, olisi koko 400 000 tullut perintönä. Perintövero yksistään olisi jo ollut 47 300 euroa eli 1 200 enemmän kuin ilman avioehtoa. Avioehtosopimuksen teko olisi siis tässä tilanteessa tullut kalliiksi. Toisenlaisilla summilla tilanne saattaa ehkä kääntyä toisinpäin. Kokeilkoon se joka ehtii! :)

Lopuksi toteaisin, että luovutusvoittoverotus ja myös varainsiirtoverotus saattavat tuoda yllättäviä kuluja perintö- ja avioerotilanteissa. Tämän vuoksi kaikkien tehtävien oikeustoimien KAIKKI verovaikutukset on syytä huolella selvittää, jotta ei tule ikäviä yllätyksiä.

Eli kaava yksinkertaistettuna on siis se, että lasketaan tuo suhdeluku, joka pätee sitten myytäessä mitä tahansa omaisuutta. Tämähän on ihan loogista!

Kiitos!!

Ikävää vaan että voi sitten tulla ikään kuin ylimääräisiä veroja. Mutta toisaalta, olisihan niitä tullut sille alkuperäiselle omistajallekin, jos hän olisi itse myynyt esim voitolla olevat rahastot. Eli aika reilu peli kuitenkin.

LW- kirjoitti:

No onpas täällä saatu taas keskustelua aikaiseksi!!

Itse kerroin jo tuolla keskustelun alkumetreillä, että luovutusvoittoverotus menee eri tavalla riippuen siitä, mikä on omaisuuden saantoperuste. Tätä avasi myös nimimerkki Jotainpientä, mutta hänen hieno kaavansa on niin monimutkainen, että minunkin oli vaikea pysyä siinä kärryillä, vaikka asian kohtuullisen hyvin osaankin. :D

Yritän nyt kertoa saman vielä kerran ja toivottavasti niin yksinkertaisesti ja ymmärrettävästi, että se vihdoin aukeaisi muillekin keskustelijoille.

Luovutusvoittoveroon nimenomaan vaikuttaa omaisuuden hankintatapa/saantoperuste, sillä sen perusteella määritellään omaisuuden hankintameno (tai se hankintameno-olettama, jota voidaan käyttää).

Perintönä tulleen omaisuuden hankintameno on perintöverotusarvo.

Avio-oikeuden nojalla saadun omaisuuden hankintameno taas on jotain muuta.

Jos nimimerkin "Mietityttää" puoliso kuolisi nyt, hän saisi puolisoltaan varoja 400 000 euroa. 100 000 tästä tulisi avio-oikeuden perusteella ja 300 000 perintönä.

Leski ei voi itse määritellä, mikä omaisuus on perintöä ja mikä avio-oikeuden perusteella tullutta. Avio-oikeuden perusteella tuli 25% ja perintönä 75%, ja kun leski myy mitä tahansa omaisuutta, jaottelu menee tuon saman kaavan mukaan.

Tuo 100 000 ei kuitenkaan ole ositussaanto, koska ositusta ei voida yksityisoikeudellisesti pätevällä tavalla toimittaa. Oikeuskirjallisuudessa (Nykänen&Räbinä: Yksityishenkilöiden luovutusvoittojen verotus 2013) on katsottu, että TVL 46.2 § ei edellä mainitun vuoksi sovellu. Avio-oikeuden perusteella tulevalla omaisuudella ole hankintamenoa lainkaan. Sovellettavaksi voi tulla ainoastaan hankintameno-olettama (TVL 46.1 §). Räbinä ja Nykänen kritisoivat Vaasan hallinto-oikeuden vuodelta 2006 olevaa ratkaisua, jossa katsottiin, että lesken eläessä suoritetussa pesänjaossa leskelle siirtyneeseen omaisuuteen voitiin soveltaa luovutusvoiton verotuksessa ositusta koskevaa TVL 46.2 §:n säännöstä siltä osin kuin kysymys oli omistusajan laskennasta. Hallintooikeus katsoi, että lesken omistusaika oli laskettava siitä, kun ensin kuollut puoliso oli saanut omaisuuden omistukseensa.

Ratkaisussa KHO:2013:106 kuitenkin katsottiin, että TVL 46.2 § soveltuu, ja ettei voida olettaa, että lainsäätäjän olisi ollut tarkoitus asettaa ositussaanto ja nyt kysymyksessä oleva avio-oikeudellinen saanto toisistaan poikkeavaan asemaan. Tämä ratkaisu lieventää siis lesken verokohtelua huomattavasti verrattuna tuohon Nykäsen&Räbinän kantaan.

Luovutusvoittovero on kuitenkin melko kova vero. Mutta kannattaisiko siltikään tehdä avioehtosopimusta, kuten nix_nax ehdotti? Ei ainakaan tässä nimimerkin Mietityttää tapauksessa.

Perintövero 300 000 eurosta oli tosiaan tuo 30 300 euroa. Jos nimimerkki myy mökin ja sijoitukset 250 000 eurolla, on kauppahinnasta 62 500 avio-oikeuden nojalla saadun omaisuuden myyntiä ja 187 500 perintönä saadun omaisuuden myyntiä. Perintönä saadusta osuudesta ei tule luovutusvoittoa eikä näin ollen luovutusvoittoveroakaan. Verotettavaksi tulee ainoastaan tuo 62 500 eli 25% myydystä omaisudesta. Pahimmillaan eli 20 %:n hankintameno-olettamaa käyttäen luovutusvoittovero tuosta on 15 800 euroa. Verot yhteensä ovat 46 100 euroa.

Jos puolisoilla olisi ollut avio-oikeuden kokonaan poissulkeva avioehtosopimus, olisi koko 400 000 tullut perintönä. Perintövero yksistään olisi jo ollut 47 300 euroa eli 1 200 enemmän kuin ilman avioehtoa. Avioehtosopimuksen teko olisi siis tässä tilanteessa tullut kalliiksi. Toisenlaisilla summilla tilanne saattaa ehkä kääntyä toisinpäin. Kokeilkoon se joka ehtii! :)

Lopuksi toteaisin, että luovutusvoittoverotus ja myös varainsiirtoverotus saattavat tuoda yllättäviä kuluja perintö- ja avioerotilanteissa. Tämän vuoksi kaikkien tehtävien oikeustoimien KAIKKI verovaikutukset on syytä huolella selvittää, jotta ei tule ikäviä yllätyksiä.

Lue lisää

Juu pitkä kertomus oli joo.
Miten tuo selitys pienensi luovutusvoittoveron %?
Voin vastata, ei mitenkään.
Laskentamalli muutti vain ja ainoastaan verotettavan voiton suuruutta, ei muuta.

Miksikä edelleen väitetään että saanto vaikuttaa luovutusvoiton verotukseen?

Selvyyden vuoksi kertoisitko mikä on sinun laskentamallissa luovutusvoittovero%.
Onko se selvästi eri kuin mussa luovutusvoiton verotuksessa?
Voin vastata ettei ole koska veroprosenttiin ei vaikuta saanto mitenkään.

Eli tässä tapauksessa toinen puhuu puusta ja toinen metsästä.

Esittämäni kaava jossa myyntihinnasta vähennetään hankintahinta (voi olla hankintameno-olettamakin) kulut = voitto
Voitosta menee vero.
Se että jossakin tapauksessa voi olla useanlaisia saantoja ja erinlaisia laskentamalleja mutta jokaisessa tulee voitoksi jotain (toisinaan negatiivinen summa).

Eli todella yksinkertaisesta asiasta saatiin aikaiseksi hirveästi tekstiä vaikka lopputulos on erittäin yksinkertainen.

Myönnän että ajatuksessa haksahdin ositukseen, mutta mikä on tuo sinun esittämä suhdeluku joka on nimetty avio-oikeuden perusteella tuleva omaisuudeks?
Käyttäytyykö se kuin osituksessa saatu tasinko?
Ainoa ero on että tasinko on "korvamerkitty" johonkin omaisuuteen kun taasen tuo suhdeluku on ns. "häilyvä" omaisuusmassa.
Loppupelissä ositusmallilla ja suhdeluvulla päästään samaan lopputulokseen.

Kävi kuin tulipalossa, väärin sammutettu.

Voiton_laskenta kirjoitti:

Juu pitkä kertomus oli joo.
Miten tuo selitys pienensi luovutusvoittoveron %?
Voin vastata, ei mitenkään.
Laskentamalli muutti vain ja ainoastaan verotettavan voiton suuruutta, ei muuta.

Miksikä edelleen väitetään että saanto vaikuttaa luovutusvoiton verotukseen?

Selvyyden vuoksi kertoisitko mikä on sinun laskentamallissa luovutusvoittovero%.
Onko se selvästi eri kuin mussa luovutusvoiton verotuksessa?
Voin vastata ettei ole koska veroprosenttiin ei vaikuta saanto mitenkään.

Eli tässä tapauksessa toinen puhuu puusta ja toinen metsästä.

Esittämäni kaava jossa myyntihinnasta vähennetään hankintahinta (voi olla hankintameno-olettamakin) kulut = voitto
Voitosta menee vero.
Se että jossakin tapauksessa voi olla useanlaisia saantoja ja erinlaisia laskentamalleja mutta jokaisessa tulee voitoksi jotain (toisinaan negatiivinen summa).

Eli todella yksinkertaisesta asiasta saatiin aikaiseksi hirveästi tekstiä vaikka lopputulos on erittäin yksinkertainen.

Myönnän että ajatuksessa haksahdin ositukseen, mutta mikä on tuo sinun esittämä suhdeluku joka on nimetty avio-oikeuden perusteella tuleva omaisuudeks?
Käyttäytyykö se kuin osituksessa saatu tasinko?
Ainoa ero on että tasinko on "korvamerkitty" johonkin omaisuuteen kun taasen tuo suhdeluku on ns. "häilyvä" omaisuusmassa.
Loppupelissä ositusmallilla ja suhdeluvulla päästään samaan lopputulokseen.

Kävi kuin tulipalossa, väärin sammutettu.

Lue lisää

Esittämiesi kysymysten perusteella vaikuttaa siltä, että et vieläkään ymmärrä tätä asiaa. Eihän kukaan ole väittänytkään, että verokanta (veroprosentti) olisi erilainen saantoperusteesta riippuen. Sen sijaan keskusteltiin siitä, voiko leski joutua maksamaan luovutusvoittoveroa perintönä saamastaan omaisuudesta.

Ratkaisevaa on nimenomaan se, mikä on saantoperuste ja hankintameno. Osa vastaajista luuli, että hankintameno on aina perintöverotusarvo, vaikka osa omaisuudesta tulee avio-oikeuden nojalla.
Mm. sinä itse kirjoitit näin: Voitto on summa joka jää jäljelle kun myyntihinnasta vähennetään hankintahinta (perukirja-arvo). Vastauksesi oli siis virheellinen eli kyseessä olleessa tapauksessa voittoa ei lasketa noin.

Jos ensin kuollut on varakkaampi kuin hänet perivä leski, vain osa omaisuudesta tulee leskelle perintönä ja osan leski saa avio-oikeuden nojalla. Tuo suhdeluku on koko tässä problematiikassa se oleellinen osa, sillä sen perusteella määrittyy omaisuuden hankintameno, voitto ja veron määrä. Lue mitä tänään aiemmin vastasin. Siinä kerron miten tuo suhdeluku nimimerkin "Mietityttää" tilanteessa lasketaan (25%/75%).

Luovutusvoittoverotus on siis pääomatulojen verotusta. Verokanta on 30 % ja 30 000 euroa ylittävältä osalta 34 %. Eli ihan sama kuin muissakin pääomatuloissa. Veroprosenttia määritettäessä yhteen lasketaan saman kalenterivuoden kaikki pääomatulot, esimerkiksi luovutusvoitot,vuokratulot ja osinkotulot.

Luitko tuon KHO:n päätöksen, johon viitattiin (KHO:2013:106)? Siinä leski oli siis myynyt perintönä saamansa kiinteistön hinalla, joka oli pienempi kuin perintöverotusarvo. Silti hän joutui maksamaan luovutusvoittoveroa.

Verohallinto, hallinto-oikeus ja Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö olivat olleet sitä mieltä, että avio-oikeuden nojalla saadulla omaisuudella ei ollut hankintamenoa lainkaan, ja että ainoa vaihtoehto oli käyttää 20 %:n hankintameno-olettamaa, koska leski ei ollut omistanut omaisuutta vielä 10 vuotta. KHO päätyi kuitenkin siihen, että hankintameno on laskettava lesken saantoa edeltävästä saannosta ja koska siitä oli yli 10 vuotta, hankintameno-olettama oli 40 %.

Toivottavasti nyt aukesi tämä suhdeluvun laskeminen, johon koko homma perustuu!