18.7.2015
Rukoilen että Jumalan ihana läsnäolo olisi kanssamme tänään, kun kuuntelemme Hänen sydämen lyöntejään. Koska Hän todella jakoi kanssani palan Sydämestään tänä iltana.
Aikamme yhdessä alkoi erittäin intensiivisellä rukouksella ja palvonnalla, minulla oli hyvin todellinen Jumalan kaipuu, joka söi minua. Oli todella vaikeaa – tietäen kuka Hän on ja tavoitellen Häntä ja aistien Hänen läsnäolonsa, se on niin tuskallista. Hetken kuluttua Hän vain piti minua todella tiukasti ja voin nähdä ettei Hän halunnut päästää minusta irti yhtään enempää kuin minäkään halusin. Lopulta Hän päätyi sanomaan, että Hän pitäisi minua koko viestin ajan. Se olisi luultavasti ainoa tapa, jolla kuuntelisin Häntä!
Joka tapauksessa, sanoin, ’Jeesus, en halua päästää irti Sinusta!’
Hän vastasi minulle, ”Enkä Minä sinusta, Kyyhkyseni. Jaksa vielä, Clare. MINÄ OLEN tulossa pian.”
Oi, Jumala – Tiedäthän, nuo sanat…
”Tiedän. Kuitenkin, olen vilpitön, tiedäthän.”
En sano ettet olisi. On vain niin vaikeaa ajatella sitä.
”Tiedän. Tämä ON osa Uhria. Uskollinen Vaimoni, seisomassa merenrannalla, hänen lamppunsa sytytettynä ja palamassa kirkkaasti, katsomassa kaukaisiin usviin etsien merkkejä Minusta.” Hän kohotti leukaani hyvin hellästi, katsoen syvälle silmiini. ”MINÄ OLEN tulossa.”
Selvä…
”Ei, oikeasti. Hyvin vähän ajan päästä elämäsi Maassa tulee päättymään eikä eron tunteita Minua kohtaan koskaan enää ole. Tiedän ettet voi käsittää Rakkauttani sinuun juuri nyt, vaikka pidämme toisistamme kiinni hyvin lujasti. Sinun on tiedettävä, kuinka paljon Rakastan sinua, Clare.”
Oi Jumala, tämä maailma on niin paha, ja Sinä olet niin hempeä ja lohduttava.
”Ei kauan aikaa, nyt – ei ollenkaan kauaa.”
Mutta Jumala – KUKAAN ei tiedä päivää tai tuntia.
Hän vastasi minulle, ”Paitsi jos Isä on kertonut heille…”, Hänen silmänsä tuikkivat.
Oi Jeesus! Anna minulle voimaa, jota tarvitsen jatkaakseni ja pitääkseni huolta tästä Perheestä. Auta minua heikkoudessani. Tarvitsen todella apuasi.
”Pidä vain kiinni Armon köydestä, Rakkaani. Pidä kiinni. Pidä vain kiinni.”
Jeesus, voisitko pitää kiinni puolestani?
”Aina. Olen sinun turvaköytesi, koskaan päästämättä sinua menemään tai pettääkseni sinut.”
Kiitos.
”No, onko sinulla nyt parempi olo?”
Ei… ei ennen kuin Tulet… Minä mökötin.
”No, meillä on täällä näköjään kärsimättömiä Morsiamia odottaen uusia viestejä.”
Jumala, voitko syyttää heitä?
”Ei, en tietenkään voi. Mutta ne, jotka ovat hyvin malttamattomia, eivät ole vielä ottaneet kokonaan käytäntöön, mitä olen heiltä pyytänyt. Joten he tulevat takaisin sinun luoksesi, ihan kuin sinä olisit sanojen lähde. Ihan kuin sinulla olisi mitään sananvaltaa siihen, mikä tulee Minulta. No, sinulla ei ole. Ja toivon että he kaikki ottavat Sanani vakavammin. Ne, jotka ottavat sinut vastaan, ottavat Minut vastaan, ja sama pätee viesteihin. Tämä on vain hellävarainen toruminen, Morsiameni.”
Hän puhuu tässä siitä, kuinka muutamat ihmiset ovat ilmaisseet heidän ’tylsistymisensä’ viimeiseen viestiini – ei mitään uutta, tiedäthän. Minäkin jopa olin tilanteessa, jossa ajattelin, ’Tämä viesti on oikeastaan aika lattea’…tai jotenkin itseään toistava tai jotain. Tunnustan: minäkin olin tuossa pisteessä. Joten Jumala antaa meille tässä selvennyksen siitä mitä Hän ajattelee, miksi viime viesti oli sellainen kuin oli.
Hän jatkoi, ”Kirkko ei koskaan etsi lisää merkkejä, lisää profeetallisia viestejä. Tiedätkö, tämä on merkki hengellisestä tylsistymisestä? Hengellisestä haaleudesta? Kyllä, se on. Suhteesi Kanssani pitäisi olla niin elämää sykkivä, niin jännittävä sinulle, että Läsnäoloni on kaikki, mitä etsit.”
Oi Jeesus… he tulevat rakastamaan minua tämän takia…
”Välitätkö siitä?”
Mietin sitä hetken ja ajattelin, että tavallaan välitän… mutta kaiken kaikkiaan en. En välitä. Välitän vain siitä, että olen uskollinen sille, mitä Hän haluaa minun sanovan.
”Clare, Minä en ole ihminen, jonka Suuhun voit panna sanoja. Haluan enemmän kypsyyttä odottavalta Morsiameltani. Haluan enemmän ymmärryksen syvyyttä. Et ole täällä viihdyttämässä heitä. Sinä olet täällä tuodaksesi esiin Sydämeni heille. Kun näen pelastamattomien riutuvan, Sydämeeni koskee. Haluan niin kovasti lohduttaa heitä. Pitäisikö Minun puhua siten lohduttaen Morsiantani? Vai tavoittaa ne, jotka kuihtuvat ja tuhoutuvat? Tosissaan, Lapset – mitä aiotte? Onko tämä kanava vain teille tarkoitettu? Vai myös eksyneille ja menetetyille? Kaikille – huolimatta heidän asemastaan tai ymmärryksestään.”
Opeta Rakkauttani tällä kanavalla
10
66
Vastaukset
”Kun näet Minut hellästi tavoittamassa niitä, jotka eivät tunne Minua, ole Minulle apuna! Taivaassa tulette saamaan jatkokoulutusta sielujen tavoittamiseen. Tämä ON työ, joka Minulla on sinulle. Tämä ON Minun päivittäinen kiinnostukseni, ettei KUKAAN olisi eksynyt. Ole apunani, Morsiameni. Rukoile niiden puolesta, jotka vierailevat tällä kanavalla, että he kutsuisivat Minut sydämiinsä ja antaisivat Minulle oman elämänsä. Oi, kuinka kaipaankaan, että he tulisivat Luokseni. Sydämeni palaa kaipauksesta saada lohduttaa ja helpottaa heidän oloaan. Parantaa heidän tappavat haavansa, ja vuodattaa valoa heidän tukahduttavaan pimeyteensä, jossa he kävelevät.”
”Anna heidän nähdä, että sinun sydämesi lyö heillekin, huomiosi avokätisyydellä ja rukouksilla. Anna heidän tietää, että et välitä ainoastaan itsestäsi, vaan myös heistä. Tämä on merkittävä ongelma Kirkossani – liian monet ihmiset eivät todella välitä. He eivät välitä nähdä vaivaa niitä kohtaan, jotka eivät vielä ole löytäneet tietään.”
”Kulkekaa kanssani tässä asiassa, Minun rakastettuni. Kuljemme vaimeassa pimeyden ajassa. Niin monet riutuvat, koska he eivät ole todistaneet Rakkauttani. He tietävät kaikki asiat, mitä he tekevät väärin – saatana on pommittanut heitä heidän synneillään ja arvottomuudellaan, joten he eivät kehtaa eivätkä uskalla lähestyä Minua. Meidän on esiteltävä heille toinen puoli Minusta, teidän välityksellänne, jotka päivittäin otatte vastaan avokätisiä annoksia Minun rakkauttani.”
”Älä hätkähdä, koska olen oikaissut sinua. Minä kuritan niitä, joita rakastan. Muovaan sinua täydelliseen hyväntekemiseen ja uhrautuvaisuuteen – jopa viesteissä, joita annan sinulle. Me olemme matkamme viimeisellä osuudella. Tämä on sinun viimeinen tilaisuutesi niittää Kanssani. Anna sille avokätinen kaikkesi. Näytä heille, jotka eivät tunne Minua, se puoli jonka tunnet niin hyvin, ja vakuuta heidät Minun hyvyydestäni.”
Jumala – tämä viesti näyttää niin vanhan toistolta.
”Se sisältää toistoa, kunnes se laitetaan käytäntöön. Oikeastaan, olen antamassa kaikille lämpimän kutsun huomata ne selviytyjät, jotka juuri ja juuri roikkuvat mukana, ne jotka on vammautettu niin pahasti tässä elämässä, että he eivät näe toivoa. Te, Morsiameni, olette kävelleet kanssani tarpeeksi pitkään tunteaksenne tuon toivon. Jotkut teistä ovat olleet hyvänteon majakoita, kiirehtien jokaisen haavoitetun sielun vierelle, levittäen Minun rakkauteni tuoksua. Teille sanon – totisesti, te olette tuoneet Minulle iloa ja korjanneet niin monien välinpitämättömyyden havaintojen vauriot niiltä, jotka kantavat Nimeäni.”
”Olette uupuneita ja malttamattomia – tulkaa Läsnäolooni ja palvontaan. Antakaa sydäntenne yhdistyä Minun sydämeni kanssa. Antakaa Minun täyttää tyhjät astianne. Ei haittaa, vaikket näe Minua. Millä on väliä on, että sinä tulit Luokseni ja Olen kanssasi, täyttäen sinut avokätisillä Armon virroilla, jotta voit mennä janoiseen ja riutuvaan maailmaan.”
”Tiedätkö että tällä kanavalla on oikeastaan joitakin, jotka ovat antaneet elämänsä Minulle, koska he ovat kuunnelleet keskustelujanne ja ovat ylentyneet ja innoittuneet lähestymään Minua? Ja sen jälkeen kun valmistit heidän sydämensä, Minä totisesti tulin heidän luokseen. Vain tällä pienellä, merkittävällä teolla, olet tuonut heidät turvallisesti pelastumisen satamaan.”
”Sieluja ei tarvitse murskata maahan Kirjoituksilla. He ovat jo kasvoillaan liassa, vihaten itseään, ja niin täyteen ahdettuna vuosien tuomitsevuutta, etteivät he todella usko, että kukaan voisi koskaan rakastaa heitä. Ei, he tarvitsevat sinut kiirehtimään heidän vierelleen, rohkaisemaan heitä, auttamaan heidät seisomaan, pyyhkimään pölyt, ja kuten laupias Samarialainen, pesemään heidän haavansa hienoimmalla salvalla ja pitämään heidät rukouksissasi – niin varmasti kuin aasi kantoi heidät majataloon, missä he voisivat tulla ruokituiksi ja elpyä. Tämä on se reaktio, jonka toivon näkeväni tällä kanavalla niitä kohtaan, jotka tulevat tänne haavoittuneena ja synnistä sairaina.”
”Sinun täytyy vain pyytää, ja Minä annan Sydämeni heille. Varustan sinut tuolla kalliilla salvalla, Minun omasta ruumiistani ja verestäni tehdyllä. Heidän haavansa tulevat paranemaan ja he vuorostaan auttavat muita. Näin Jumalan Valtakunta tulee: yksi, toinen ja kolmas kerrallaan. Pienet asiat merkitsevät eniten. Näennäisesti merkityksetön reaktio viestiin, mikä paljastaa todellisen Yhden Oikean Jumalan Läsnäolon, kuka on Rakkaus.””Hyvin tehty, Minun hyvät ja uskolliset palvelijani. Hyvin tehty, joka kerralla kun toitte Minut ilmi muille. Sinulla ei ole aavistustakaan niistä hedelmistä, jotka odottavat sinua Taivaassa. Nuo pienet hyväntahtoisuuden teot olivat virvoittavia vesitippoja kuivassa ja hedelmättömässä erämaassa. Olet todistanut ensi kädessä erämaan internetissä: kinastelun, kateuden, väheksynnän, paheksuvat huomiot ja niiden jämäkkyyden, jotka menestyvät pyrkimyksissään. Älä ole kiistanalaisuuksissa osana – se ei ole Minun henkeni työssä. Se on vihollinen, kääntäen sieluja rakkaudesta katkeruuteen, kääntäen huomion Minun hengestäni maailman henkeen. Tieto paisuttaa. Hyväntekeminen ylentää. Sen sijaan vedä muita pois vihamielisistä ympäristöistä rakkautesi keitaalle.”
”Kyllä, totisesti. Kannat sisälläsi keidasta, ja Minä en koskaan ole poissa luotasi, mutta olen uskollinen antaessani sinulle voidellun sanan ajallaan.”
”Joten. Tässä teillä on Sanani teille tänä kiduttavana odotuksen aikana. Opeta noita, ketkä riutuvat ja nääntyvät ja ole antelias esimerkki Rakkaudestani ja kärsivällisyydestäni. Sinä avaat tien Minulle. Niin kuin on kirjoitettu, ’Valmistakaa tie Herralle’.”- omituista.minusta
Ja OLIKO TUO evankeliumin kertomista??
- oikeasta.Raamatusta
omituista.minusta kirjoitti:
Ja OLIKO TUO evankeliumin kertomista??
Kun hän oli kansan kuullen kaikki nämä puheensa puhunut, meni hän Kapernaumiin.
2. Ja eräällä sadanpäämiehellä oli palvelija, joka sairasti ja oli kuolemaisillaan ja jota hän piti suuressa arvossa.
3. Ja kuultuaan Jeesuksesta hän lähetti juutalaisten vanhimpia hänen tykönsä ja pyysi, että hän tulisi parantamaan hänen palvelijansa.
4. Kun nämä saapuivat Jeesuksen tykö, pyysivät he häntä hartaasti ja sanoivat: "Hän ansaitsee, että teet hänelle tämän;
5. sillä hän rakastaa meidän kansaamme, ja hän on rakentanut meille synagoogan".
6. Niin Jeesus lähti heidän kanssansa. Mutta kun hän ei enää ollut kaukana talosta, lähetti sadanpäämies ystäviänsä sanomaan hänelle: "Herra, älä vaivaa itseäsi, sillä en minä ole sen arvoinen, että tulisit minun kattoni alle;
7. sentähden en katsonutkaan itseäni arvolliseksi tulemaan sinun luoksesi; vaan sano sana, niin minun palvelijani paranee.
8. Sillä minä itsekin olen toisen vallan alaiseksi asetettu, ja minulla on sotamiehiä käskettävinäni, ja minä sanon tälle: 'Mene', ja hän menee, ja toiselle: 'Tule', ja hän tulee, ja palvelijalleni: 'Tee tämä', ja hän tekee."
9. Tämän kuultuaan Jeesus ihmetteli häntä, kääntyi ja sanoi kansalle, joka häntä seurasi: "Minä sanon teille: en ole Israelissakaan löytänyt näin suurta uskoa."
10. Ja taloon palatessaan lähettiläät tapasivat palvelijan terveenä.
11. Sen jälkeen hän vaelsi Nain nimiseen kaupunkiin, ja hänen kanssaan vaelsivat hänen opetuslapsensa ynnä suuri kansanjoukko.
12. Kun hän nyt lähestyi kaupungin porttia, katso, silloin kannettiin ulos kuollutta, äitinsä ainokaista poikaa. Ja äiti oli leski, ja hänen kanssaan kulki paljon kaupungin kansaa.
13. Ja hänet nähdessään Herra armahti häntä ja sanoi hänelle: "Älä itke".
14. Ja hän meni ja kosketti paareja; niin kantajat seisahtuivat. Ja hän sanoi: "Nuorukainen, minä sanon sinulle: nouse."
15. Niin kuollut nousi istualleen ja rupesi puhumaan. Ja hän antoi hänet hänen äidillensä.
16. Ja heidät kaikki valtasi pelko, ja he ylistivät Jumalaa sanoen: "Suuri profeetta on noussut meidän keskellemme", ja: "Jumala on katsonut kansansa puoleen".
17. Ja tämä puhe hänestä levisi koko Juudeaan ja kaikkiin ympärillä oleviin seutuihin.
18. Ja Johannekselle kertoivat hänen opetuslapsensa tästä kaikesta.
19. Niin Johannes kutsui luoksensa opetuslapsistaan kaksi ja lähetti heidät Herran tykö kysymään: "Oletko sinä se tuleva, vai pitääkö meidän toista odottaman?"
20. Miehet saapuivat hänen tykönsä ja sanoivat: "Johannes Kastaja on lähettänyt meidät sinun tykösi ja kysyy: 'Oletko sinä se tuleva, vai pitääkö meidän toista odottaman?'"
21. Sillä hetkellä hän juuri paransi useita taudeista ja vitsauksista ja pahoista hengistä, ja monelle sokealle hän antoi näön.
22. Niin hän vastasi ja sanoi heille: "Menkää ja kertokaa Johannekselle, mitä olette nähneet ja kuulleet: sokeat saavat näkönsä, rammat kävelevät, pitaliset puhdistuvat, kuurot kuulevat, kuolleet herätetään, köyhille julistetaan evankeliumia.
23. Ja autuas on se, joka ei loukkaannu minuun.
http://www.evl.fi/raamattu/1933,38/Luuk.7.html
- Elämää_elämää
Minister My Love On This Channel
http://www.heartdwellers.org/all-pdf-files-july-2015.html
https://www.youtube.com/watch?v=3oX2qN-eP84- otin.Raamatusta
Kun Johanneksen lähettiläät olivat menneet, rupesi hän puhumaan kansalle Johanneksesta: "Mitä te lähditte erämaahan katselemaan? Ruokoako, jota tuuli huojuttaa?
25. Vai mitä lähditte katsomaan? Ihmistäkö, hienoihin vaatteisiin puettua? Katso, ne jotka koreissa vaatteissa käyvät ja herkullisesti elävät, ne ovat kuningasten linnoissa.
26. Vai mitä lähditte katsomaan? Profeettaako? Totisesti, minä sanon teille: hän on enemmän kuin profeetta.
27. Tämä on se, josta on kirjoitettu: 'Katso, minä lähetän enkelini sinun edelläsi, ja hän on valmistava tiesi sinun eteesi'.
28. Minä sanon teille: ei ole vaimoista syntyneitten joukossa yhtäkään suurempaa kuin Johannes; mutta vähäisin Jumalan valtakunnassa on suurempi kuin hän.
29. Ja kaikki kansa, joka häntä kuuli, publikaanitkin, tunnustivat Jumalan vanhurskaaksi ja antoivat kastaa itsensä Johanneksen kasteella.
30. Mutta fariseukset ja lainoppineet tekivät turhaksi Jumalan aivoituksen heitä kohtaan eivätkä ottaneet Johannekselta kastetta.
31. Mihin minä siis vertaan tämän sukupolven ihmiset, ja kenen kaltaisia he ovat?
32. He ovat lasten kaltaisia, jotka istuvat torilla ja huutavat toisilleen ja sanovat: 'Me soitimme teille huilua, ja te ette karkeloineet; me veisasimme itkuvirsiä, ja te ette itkeneet'.
33. Sillä Johannes Kastaja on tullut, ei syö leipää eikä juo viiniä, ja te sanotte: 'Hänessä on riivaaja'.
34. Ihmisen Poika on tullut, syö ja juo, ja te sanotte: 'Katso syömäriä ja viininjuojaa, publikaanien ja syntisten ystävää!'
35. Ja viisaus on kaikkien lastensa puolelta oikeaksi näytetty."
36. Niin eräs fariseuksista pyysi häntä ruualle kanssaan; ja hän meni fariseuksen taloon ja asettui aterialle.
37. Ja katso, siinä kaupungissa oli nainen, joka eli syntisesti; ja kun hän sai tietää, että Jeesus oli aterialla fariseuksen talossa, toi hän alabasteripullon täynnä hajuvoidetta
38. ja asettui hänen taakseen hänen jalkojensa kohdalle, itki ja rupesi kastelemaan hänen jalkojansa kyynelillään ja kuivasi ne päänsä hiuksilla ja suuteli hänen jalkojaan ja voiteli ne hajuvoiteella.
39. Mutta kun fariseus, joka oli hänet kutsunut, sen näki, ajatteli hän mielessään näin: "Jos tämä olisi profeetta, tietäisi hän, mikä ja millainen tuo nainen on, joka häneen koskee: että hän on syntinen."
40. Niin Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: "Simon, minulla on jotakin sanomista sinulle". Hän virkkoi: "Opettaja, sano". -
41. "Lainanantajalla oli kaksi velallista; toinen oli velkaa viisisataa denaria, toinen viisikymmentä.
42. Kun heillä ei ollut, millä maksaa, antoi hän molemmille velan anteeksi. Kumpi heistä siis rakastaa häntä enemmän?"
43. Simon vastasi ja sanoi: "Minun mielestäni se, jolle hän antoi enemmän anteeksi". Hän sanoi hänelle: "Oikein sinä ratkaisit".
44. Ja naiseen kääntyen hän sanoi Simonille: "Näetkö tämän naisen? Minä tulin sinun taloosi; et sinä antanut vettä minun jaloilleni, mutta tämä kasteli kyynelillään minun jalkani ja kuivasi ne hiuksillaan.
45. Et sinä antanut minulle suudelmaa, mutta tämä ei ole lakannut suutelemasta minun jalkojani siitä asti, kuin tulin sisään.
46. Et sinä voidellut öljyllä minun päätäni, mutta tämä voiteli hajuvoiteella minun jalkani.
47. Sentähden minä sanon sinulle: tämän paljot synnit ovat anteeksi annetut: hänhän näet rakasti paljon; mutta jolle vähän anteeksi annetaan, se rakastaa vähän."
48. Sitten hän sanoi naiselle: "Sinun syntisi ovat anteeksi annetut".
49. Niin ateriakumppanit rupesivat ajattelemaan mielessänsä: "Kuka tämä on, joka synnitkin anteeksi antaa?"
50. Mutta hän sanoi naiselle: "Sinun uskosi on sinut pelastanut; mene rauhaan".
http://www.evl.fi/raamattu/1933,38/Luuk.7.html
- musiikkia_
Hold Me Lord, Ezekiel du Bois
https://www.youtube.com/watch?v=xXWZm3RDlwY - Raamatun.asiaa
Ja sen jälkeen hän vaelsi kaupungista kaupunkiin ja kylästä kylään ja saarnasi ja julisti Jumalan valtakunnan evankeliumia; ja ne kaksitoista olivat hänen kanssansa,
2. niin myös muutamia naisia, jotka olivat parannetut pahoista hengistä ja taudeista: Maria, Magdaleenaksi kutsuttu, josta seitsemän riivaajaa oli lähtenyt ulos,
3. ja Johanna, Herodeksen taloudenhoitajan Kuusaan vaimo, ja Susanna ja useita muita, jotka palvelivat heitä varoillansa.
4. Kun paljon kansaa kokoontui ja ihmisiä kulki joka kaupungista hänen tykönsä, puhui hän vertauksella:
5. "Kylväjä meni kylvämään siementänsä. Ja hänen kylväessään putosi osa tien oheen ja tallautui, ja taivaan linnut söivät sen.
6. Ja osa putosi kalliolle, ja oraalle noustuaan se kuivettui, kun sillä ei ollut kosteutta.
7. Ja osa putosi orjantappurain sekaan, ja orjantappurat kasvoivat mukana ja tukahuttivat sen.
8. Ja osa putosi hyvään maahan, kasvoi ja teki satakertaisen hedelmän." Tämän sanottuaan hän lausui suurella äänellä: "Jolla on korvat kuulla, se kuulkoon".
9. Niin hänen opetuslapsensa kysyivät häneltä, mitä tämä vertaus merkitsi.
10. Hän sanoi: "Teidän on annettu tuntea Jumalan valtakunnan salaisuudet, mutta muille ne esitetään vertauksissa, että he, vaikka näkevät, eivät näkisi, ja vaikka kuulevat, eivät ymmärtäisi.
11. Vertaus on tämä: siemen on Jumalan sana.
12. Mitkä tien oheen putosivat, ovat ne, jotka kuulevat, mutta sitten perkele tulee ja ottaa sanan pois heidän sydämestään, etteivät he uskoisi ja pelastuisi.
13. Ja mitkä kalliolle putosivat, ovat ne, jotka kuullessaan sanan ottavat sen ilolla vastaan, mutta joilla ei ole juurta: ainoastaan ajaksi he uskovat ja kiusauksen hetkellä luopuvat.
14. Mikä taas orjantappuroihin putosi, ne ovat ne, jotka kuulevat, mutta vaeltaessaan tukehtuvat tämän elämän huoliin, rikkauteen ja hekumoihin, eivätkä tuota kypsää hedelmää.
15. Mutta mikä hyvään maahan putosi, ne ovat ne, jotka sanan kuultuansa säilyttävät sen vilpittömässä ja hyvässä sydämessä ja tuottavat hedelmän kärsivällisyydessä.
16. Ei kukaan joka sytyttää lampun, peitä sitä astialla tai pane vuoteen alle, vaan panee sen lampunjalkaan, että sisälletulijat näkisivät valon.
17. Sillä ei ole mitään salattua, mikä ei tule ilmi, eikä kätkettyä, mikä ei tule tunnetuksi ja joudu päivän valoon.
18. Katsokaa siis, miten kuulette; sillä sille, jolla on, annetaan, mutta siltä, jolla ei ole, otetaan pois sekin, minkä hän luulee itsellään olevan."
19. Ja hänen äitinsä ja veljensä tulivat häntä tapaamaan, mutta eivät väentungokselta päässeet hänen tykönsä.
20. Niin hänelle ilmoitettiin: "Sinun äitisi ja veljesi seisovat ulkona ja tahtovat nähdä sinua".
21. Mutta hän vastasi ja sanoi heille: "Minun äitini ja veljeni ovat nämä, jotka kuulevat Jumalan sanan ja sen mukaan tekevät".
22. Niin tapahtui eräänä päivänä, että hän astui opetuslapsinensa venheeseen ja sanoi heille: "Menkäämme järven tuolle puolen". Ja he lähtivät vesille.
23. Ja heidän purjehtiessaan hän nukkui. Mutta alas järvelle syöksyi myrskytuuli, ja venhe tuli vettä täyteen, ja he olivat vaarassa.
24. Niin he menivät ja herättivät hänet sanoen: "Mestari, mestari, me hukumme!" Ja herättyään hän nuhteli tuulta ja veden aallokkoa; ja ne asettuivat, ja tuli tyven.
25. Ja hän sanoi heille: "Missä on teidän uskonne?" Mutta pelko oli vallannut heidät, ja he ihmettelivät, sanoen toisilleen: "Kuka onkaan tämä, kun hän käskee sekä tuulia että vettä, ja ne tottelevat häntä?"
http://www.evl.fi/raamattu/1933,38/Luuk.8.html- Raamatusta.otettua
Mutta he huusivat vastaan ja sanoivat: "Ristiinnaulitse, ristiinnaulitse hänet!"
22. Niin hän puhui heille kolmannen kerran: "Mitä pahaa hän sitten on tehnyt? En ole havainnut hänessä mitään, mistä hän ansaitsisi kuoleman. Kuritettuani häntä minä siis hänet päästän."
23. Mutta he ahdistivat häntä suurilla huudoilla, vaatien Jeesusta ristiinnaulittavaksi; ja heidän huutonsa pääsivät voitolle.
24. Niin Pilatus tuomitsi heidän vaatimuksensa täytettäväksi.
25. Ja hän päästi irti sen, joka kapinasta ja murhasta oli vankeuteen heitetty ja jota he vaativat, mutta Jeesuksen hän antoi alttiiksi heidän mielivallallensa.
26. Ja viedessään häntä pois he saivat käsiinsä Simonin, erään kyreneläisen, joka tuli vainiolta; ja hänen olalleen he panivat ristin kannettavaksi Jeesuksen jäljessä.
27. Ja häntä seurasi suuri joukko kansaa, myös naisia, jotka valittivat ja itkivät häntä.
28. Niin Jeesus kääntyi heihin ja sanoi: "Jerusalemin tyttäret, älkää minua itkekö, vaan itkekää itseänne ja lapsianne.
29. Sillä katso, päivät tulevat, jolloin sanotaan: 'Autuaita ovat hedelmättömät ja ne kohdut, jotka eivät ole synnyttäneet, ja rinnat, jotka eivät ole imettäneet'.
30. Silloin ruvetaan sanomaan vuorille: 'Langetkaa meidän päällemme', ja kukkuloille: 'Peittäkää meidät'.
31. Sillä jos tämä tehdään tuoreelle puulle, mitä sitten kuivalle tapahtuu?"
32. Myös kaksi muuta, kaksi pahantekijää, vietiin hänen kanssaan surmattaviksi.
33. Ja kun saavuttiin paikalle, jota sanotaan Pääkallonpaikaksi, niin siellä he ristiinnaulitsivat hänet sekä pahantekijät, toisen oikealle ja toisen vasemmalle puolelle.
34. Mutta Jeesus sanoi: "Isä, anna heille anteeksi, sillä he eivät tiedä, mitä he tekevät". Ja he jakoivat keskenään hänen vaatteensa ja heittivät niistä arpaa.
35. Ja kansa seisoi ja katseli. Ja hallitusmiehetkin ivasivat häntä ja sanoivat: "Muita hän on auttanut; auttakoon itseänsä, jos hän on Jumalan Kristus, se valittu".
36. Myös sotamiehet pilkkasivat häntä, menivät hänen luoksensa ja tarjosivat hänelle hapanviiniä
37. ja sanoivat: "Jos sinä olet juutalaisten kuningas, niin auta itseäsi".
38. Oli myös hänen päänsä päällä kirjoitus: "Tämä on juutalaisten kuningas".
39. Niin toinen pahantekijöistä, jotka siinä riippuivat, herjasi häntä: "Etkö sinä ole Kristus? Auta itseäsi ja meitä."
40. Mutta toinen vastasi ja nuhteli häntä sanoen: "Etkö sinä edes pelkää Jumalaa, sinä, joka olet saman rangaistuksen alainen?
41. Me tosin kärsimme oikeuden mukaan, sillä me saamme, mitä meidän tekomme ansaitsevat; mutta tämä ei ole mitään pahaa tehnyt."
42. Ja hän sanoi: "Jeesus, muista minua, kun tulet valtakuntaasi".
43. Niin Jeesus sanoi hänelle: "Totisesti minä sanon sinulle: tänä päivänä pitää sinun oleman minun kanssani paratiisissa."
44. Ja oli jo noin kuudes hetki. Niin yli kaiken maan tuli pimeys, jota kesti hamaan yhdeksänteen hetkeen,
45. sillä aurinko oli pimentynyt. Ja temppelin esirippu repesi keskeltä kahtia.
46. Ja Jeesus huusi suurella äänellä ja sanoi: "Isä, sinun käsiisi minä annan henkeni". Ja sen sanottuaan hän antoi henkensä.
47. Mutta kun sadanpäämies näki, mitä tapahtui, kunnioitti hän Jumalaa ja sanoi: "Totisesti, tämä oli vanhurskas mies".
48. Ja kun kaikki kansa, ne, jotka olivat kokoontuneet tätä katselemaan, näkivät, mitä tapahtui, löivät he rintoihinsa ja palasivat kukin kotiinsa.
49. Mutta kaikki hänen tuttavansa seisoivat taampana, myöskin naiset, jotka olivat seuranneet häntä Galileasta, ja katselivat tätä.
50. Ja katso, oli neuvoston jäsen, nimeltä Joosef, hyvä ja hurskas mies, joka ei ollut suostunut heidän neuvoonsa ja tekoonsa.
51. Tämä oli kotoisin juutalaisten kaupungista Arimatiasta, ja hän odotti Jumalan valtakuntaa.
52. Hän meni Pilatuksen luo ja pyysi Jeesuksen ruumista.
53. Ja otettuaan sen alas hän kääri sen liinavaatteeseen. Ja hän pani hänet hautaan, joka oli hakattu kallioon ja johon ei oltu vielä ketään pantu.
54. Ja silloin oli valmistuspäivä, ja sapatti oli alkamaisillaan.
55. Ja naiset, jotka olivat tulleet hänen kanssaan Galileasta, seurasivat jäljessä ja katselivat hautaa ja kuinka hänen ruumiinsa sinne pantiin.
56. Ja palattuaan kotiinsa he valmistivat hyvänhajuisia yrttejä ja voiteita; mutta sapatin he viettivät hiljaisuudessa lain käskyn mukaan.
Mutta viikon ensimmäisenä päivänä ani varhain he tulivat haudalle
4. Ja kun he olivat tästä ymmällä, niin katso, kaksi miestä seisoi heidän edessään säteilevissä vaatteissa.
5. Ja he peljästyivät ja kumartuivat kasvoillensa maahan. Niin miehet sanoivat heille: "Miksi te etsitte elävää kuolleitten joukosta?
6. Ei hän ole täällä, hän on noussut ylös. Muistakaa, kuinka hän puhui teille vielä ollessaan Galileassa, sanoen: 'Ihmisen Poika pitää annettaman syntisten ihmisten käsiin ja ristiinnaulittaman, ja hänen pitää kolmantena päivänä nouseman ylös'."
8. Niin he muistivat hänen sanansa.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Naiset miltä kiihottuminen teissä tuntuu
Kun miehellä tulee seisokki ja ja sellainen kihmelöinti sinne niin mitä naisessa köy? :)1107996Haistoin ensin tuoksusi
Käännyin katsomaan oletko se todellakin sinä , otin askeleen taakse ja jähmetyin. Moikattiin naamat peruslukemilla. Tu382893- 352482
- 1202208
- 171865
Miksi kohtelit minua kuin tyhmää koiraa?
Rakastin sinua mutta kohtelit huonosti. Tuntuu ala-arvoiselta. Miksi kuvittelin että joku kohtelisi minua reilusti. Hais111616Musiikkineuvos Ilkka Lipsanen eli Danny TV:ssä - Blondeja, hittibiisejä, räjäyttävä Danny Show...
Ilkka Lipsanen eli Danny on viihdyttänyt meitä jo kuusi vuosikymmentä. Musiikkineuvos on myös liikemies, jonka voidaan381469- 101456
Kyllä poisto toimii
Esitin illan suussa kysymyksen, joka koska palstalla riehuvaa häirikköä ja tiedustelin, eikö sitä saa julistettua pannaa151415"Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu"..
"Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu".. Näin puhui jo aikoinaan Jeesus, kun yksi hänen opetuslapsistaan löi miekalla131378