Toinen tarina: Olipa kerran pieni kansa

Historioitsijat vuonna 2150 Suomesta - utopiaako?

Maailmassa oli vielä vuonna 2015 tilastoidusti 196 itsenäistä valtiota, joista yksi oli Suomi. Maassa asui 5,4-miljoonainen, pääosin suomalais-ugrilaista alkuperää oleva kantaväestö. Suomi oli liittynyt vuonna 1995 Euroopan Unioniin, myöhemmin Unioniin liittyi vielä useita muita valtioita. Osa uusista valtioista ei täyttänyt Unionin liittymisehtoja, mikä johti useisiin kärjistyneisiin ja ratkaisemattomiin erimielisyyksiin Unioniin kuuluneiden maiden välillä.

Vieraita vaikutteita Suomessa oli vuoteen 2015 saakka suhteellisen vähän, maan suurimmat maahanmuuttajaryhmät tuolloin olivat venäläisiä ja somaleja. Vuoden 2015 syksyllä alkanut ja siitä useita vuosikymmeniä jatkunut maahanmuutto muutti kuitenkin tämän tilanteen. Maahanmuuton sanottiin johtuneen Lähi-Idässä käydyistä sodista sekä ilmaston lämpenemisestä ja siitä aiheutuneista elinolojen huononemisesta lähtömaissa.

Suurin maahanmuuttaja-aalto Suomeen tuli Irakista, jossa tietyillä alueilla käytiin sotaa mutta tietyt osat maata olivat turvallisiksi todettuja. Kaikkein pienimmät maahanmuuttoluvut voitiin todeta Syyrian kohdalla, jossa käytiin laajaa sotaa osittain myös tuolloisten suurvaltojen, Venäjän ja USAn avustuksella.

Sotien lisäksi maahanmuuton yksi syy oli se, että vuosituhannen alkupuolella ei vielä tunnettu keinoja kuivuuden vaivaamien alueiden auttamiseksi. Osassa maailmaa koettiin vielä näinkin myöhään kuivuutta ja siitä aiheutunutta nälänhätää. Maailman väestö oli monin paikoin luku- ja kirjoitustaidotonta, seikka josta aiheutui valtava haaste Suomen koulutusjärjestelmälle maahanmuuton lisääntyessä hallitsemattomasti.

Suomen kohtalo sinetöitiin maan liityttyä Euroopan Unioniin. Tuolloin maassa asui hyvin koulutettu, työteliäs ja innovatiivinen kansa, joka Euroopan Unioniin liitettynä kuitenkin joutui maksumieheksi monille epäonnistuneille kokeiluille. Maailmassa oli ollut muitakin samantyylisiä kokeiluja, joista tunnetuin lienee virallisten tietojen mukaan vuonna 1991 hajonnut Neuvostoliitto.

Ajan oloon Euroopan Unioniin liittymisen muassaan tuomat velvoitteet kurjistivat maata ja sen talouskehitystä. Maa menetti paitsi itsemääräämisoikeutensa, myös suuren osan hyvin koulutetusta väestöstään ulkomaille, jota maahanmuutolla ei pystytty kompensoimaan.

Työttömyys lisääntyi sillä maa ei osannut käyttää potentiaaliaan oman taloutensa kehittämiseen, vaan luonnonvarat tuhottiin häikäilemättömässä voiton tavoittelussa. Suuri osa kansallisomaisuutta myytiin ulkomaisille sijoittajille.

Samaan aikaan myös tärkeitä strategisia alueita päätyi venäläisten omistukseen, mikä puolestaan johti siihen että pari vuosikymmentä myöhemmin Venäjä valloitti maan uudelleen sen oltua itsenäinen vuodesta 1917 lähtien. Suomesta tuli jälleen "Venäjän hyvä provinssi".

Itsenäisen Suomen viimeisen hallituksen katsottiin olleen kyvytön. Suomen kansa yritti viimeiseen saakka puolustaa maataan valtaisaa maahanmuuttajien invaasiota vastaan. Ensimmäisen kerran sitten kansalaissodan nähtiin rajuja yhteenottoja ja kantaväestö jakautui kahteen leiriin, "hyviin" ja "huonoihin". (Vrt. kansalaissodan "punaiset" ja "valkoiset", joista myöhemmässä historiankirjoituksessa on todettu: veli nousi veljeä vastaan.)

Maassa vallitsevan talousahdingon ja sisäisen sekasorron seurauksena hyvinvointivaltiona tunnettu maa mureni pala palalta ja joutui lopulta useita vuosikymmeniä kestäneeseen henkiseen ja taloudelliseen taantumaan.

Tuona aikana väestön rakenne muuttui perusteellisesti. Aiemmin maata asuttanut alkuperäinen väestö harveni ja viimeinen kantasuomalainen rekisteröitiin kuolleeksi vuonna 2137. Nykyään maata asuttaa etnisesti luokittelematon väestö.

Sen pituinen se.