Suomenruotsalainen tuttavani kiinnitti kerran huomioni siihen, että suomenkielessä hänelle tuottaa vaikeuksia tietää paikannimissä, milloin perään tulee -lla/-llä ja milloin -ssa/-ssä. Järkeilin, että ainakin vesistösanoissa -ssa merkitsisi vedessä olemista, ja -lla samannimisellä paikkakunnalla, vesistön äärellä olemista. Näitä ovat joki-, virta-, järvi- ja lampi-loppuiset paikannimet. Siksi sanomme "Kemijärvellä, Seinäjoella, Leppävirralla, Toholammilla".
Pääkaupunkiseudulla hauskan esimerkin muodostaa Vantaa, joka on sekä kaupungin että joen nimi. Voin sanoa, että "Asun Vantaalla", mutta "Vantaassa" asuu vain kala. Kartoissa näkee joesta käytettävän myös pitempää muotoa Vantaanjoki, mikä tietenkin selkeyttää sen vesistönimeksi.
Vantaanjoen lähes yhtä vahva itäinen haara tunnetaan nimellä Keravanjoki. Toisin kuin Vantaanjoesta Vantaa, Keravanjoesta ei käytetä lyhyttä nimeä Kerava, joka on samannimisen kaupungin yksinoikeudellinen nimi. Keravan ja Keravanjoen yhteys näkyy kuitenkin siinä, että sanomme asuvamme "Keravalla". Sen sijaan "Keravassa" toisin kuin "Vantaassa" ei merkitse yhtään mitään.
Ruotsinkielellä joet tunnetaan nimillä Vanda å ja Kervo å. Molempien etymologia on epäselvä, ja nimet nykymuodossaan ilmeisesti myöhäsyntyisiä.
Keravan ja Vantaan etymologia?
35
1944
Vastaukset
- Nojatuolilingvisti
Vastauksen monien jokien nimien etymologiaan voi antaa muinaisyläsaksa, kieli, jota puhuttiin noin 750-1050, ja johon nykyiset saksan ja hollannin kielet pohjautuvat.
https://de.wikipedia.org/wiki/Althochdeutsch
Muinaisyläsaksassa "Aha / Aa" tarkoitti jokea. Tästä kehittyi myöhemmin tanskan ja ruotsin sana "å". Ala-Saksissa (Niedersachsen) tälle oli myös variantti "au", joka esiintyy sen tienoon jokinimissä. Vanhoja Aa-nimiä on mm. Aachenin kaupungin nimi, ja selkeät esimerkit ovat myös Latviassa sijaitsevat Kurländische Aa (lätiksi Lielupe), Livländische Aa (lätiksi Gauja) ja kolmantena vähemmän tunnettu Heilige Aa (Sventaja-joki). Lätissä jokea merkitsevä sana on "upe", joka silti useimmista Latvian jokinimistä puuttuu.
Latvian jokien nimistä useat saattavat olla muistumia vanhasta germaanisesta "aa"-sanasta, sillä ne päättyvät a-kirjaimeen: Daugava (Väinäjoki), Gauja, Venta , Abava ja Misa. Balttikieliä tuntemattomana en voi tästä silti takuuseen mennä.
A-loppuiset jokinimien määrä näyttää romahtavan itämerensuomalaiselle alueelle siirryttäessä. Viron Emajoki (Emajõgi)ja sen sivujoki Ahjajoki ehkä sisämaassa poikkeuksina. Seuraavat huomattavat a-loppuiset joet olisivat Inkerinmaan Narva-, Pljussa-, Luga- ja lopulta Nevajoki. Neva on tavallisimmin yhdistetty suomenkielen nevasuota tarkoittavaan sanaan, mutta a-päätteisten jokien listaan sitä ei voi olla tässä ottamatta.
Sitten saavummekin kartalla Suomen puolelle, jossa "Aa-jokia" ei juuri näyttäisi olevan?- Nojatuolilingvisti
Turun (Åbo) ja Ahvenanmaan (Åland) käsittely ansaitsisi ihan oman lukunsa, mutta jääköön tässä pyörittelyn asteelle.
Turun ruotsinkielinen nimi viittaa tietenkin kaupungin läpi virtaavaan Aurajokeen. Olisiko Aura alkuaan vanha germaaninen "Aa-joki"? Vastaväittäjä sanoo tietenkin nimen juontuvan Auran paikkakunnasta kirkkoineen, mutta voi olla paikkakuntakin ("Aur-aa"?) saanut nimensä joesta eikä päinvastoin. Ruotsinkieli ei hahmota Auraa vanhaksi aa-joeksi, sillä se on ruotsiksi vain Aura å, eikä "Aurå" - ruotsinkieli siis tunnustaisi kantasanan suomalaisen alkuperän.
Arabialaisen maantieteilijä al-Idrisin vuonna 1154 ilmestyneessä kartassa lähes ainoa tunnistettava suomalainen paikannimi on Aboa. Kysymyksenasettelussa herää, äännettiinkö nimi silloin "Aa-bo" eikä "Åbo"? Ruotsalaisen å:n hallitsemista en arabioppineelta sentään edellytä.
Ahvenanmaan (Åland) tapauksessa ovat tutkijat ennenkin pohtineet, missä olisi se maakunnan suuri joki, josta koko saariryhmä on saanut nimensä? Tässä onkin tavallisesti päädytty viittaamaan vanhaan germaaniseen vettä merkitsevään "ahwi"-sanaan, jolloin kyse olisi "runsasvetisestä maasta". Toisaalta en voi pois sulkea, että nimi olisi johdettu hyvin mitättömästäkin makeanveden purosta, joka on merenkulkijalle ollut elintärkeä.
Uudenmaan joet Siuntionjoki (Sjundeå) ja Inkoonjoki (Ingå) vaikuttavat niminä myöhäsyntyisiltä. Suomenkielessä molemmat paikannimet ansaitsevat ssa-päätteen (Siuntiossa, Inkoossa", mikä viittaa siihen, ettei niitä suomenkielessä vesistönimiksi koskaan hahmotettukaan.
- Nojatuolilingvisti
Sitten asiaan, josta aloitimme: olisiko Vantaanjoen ja Keravanjoen nimissä muinaisalasaksalaista ainesta? Olisivatko nämä kaksi "aa-jokia"?
Vantaan nimeä on joskus yritetty yhdistää Janakkalan tienoille, jossa sijaitsee yhä Vanantaka-niminen kartanokin. Vantaa olisi ollut paikka "vanan (eli joen?) takana"? Selitys ei tunnu uskottavalta ainakaan joen nimeksi.
Ruotsinkielikään ei tarjoa selitystä, sillä nykynimeltään joki on ruotsiksi Vanda å. Helsingin pitäjän kirkonkylän mukaan sitä on kutsuttu ainakin alajuoksulla myös nimellä Helsingå arvelujen mukaan 1200-luvulta.
Jospa ruotsalaisessa nykynimessä Vanda å onkin vahingossa "tårta på tårta"? Vantaanjoen nimi saattaakin muodostua kantasanasta "vand", johon on lisätty tuntemamme aa-sana?
Mistä tuo kantasana voisi sitten tulla? Sellaisenaan mieleen tulisi tanskankielen vettä merkitsevä sana, mutta yhdistelmä on kohtuullisen absurdi: Vesijoki? Eipä silti, on Suomessa Vesijärvikin.
Mielikuvituksen irti päästäessä voidaan taustalla nähdä myös sana "vend", joka viittaa vendiläisten slaavilaiseen kansaan, joka asusti Itämeren eteläosissa vielä 1100-luvulla.
Vendeistä tulee myös suomenkielen venäläistä merkitsevä sana - ilmeisenä varhaisena germaanilainana.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Vendit
Vantaa - "Wend-aa" - vendien joki? Olisivatko Uudenmaan rannikon varhaiset asuttajat ja vierailijat, saksalais-, tanskalais- tai ruotsalaisperäiset, mahdollisesti 1000-1100-luvuilla tavanneet Vantaanjoen yläjuoksun suunnalla venäläis-karjalaista väkeä, ja parhaiten tuntemansa slaavilaiskansan mukaan kutsunut heitä vendeiksì? Novgorodin-karjalaisia saattoi hyvinkin liikkua tuolloin sisämaassa aivan näille seuduille saakka.- Rikkiviisas
Vand-å (Vesijoki) ja Kärv-å (Makeajoki tai Matalajoki) kuulostavat ainakin päällisin puolin järkeenkäyviltä alkuperiltä.
- Räpylä-Niiranen
>Voin sanoa, että "Asun Vantaalla", mutta "Vantaassa" asuu vain kala.
Minkähän niminen kala mahtaakaan olla kyseessä?
http://www.imdb.com/title/tt0095159/
Kiinnostuneet googlatkoot myös nimimerkkiäni.- Räpylä-Niiranen
Räpylä-Niiranen asuu paikassa, josta on matkaa Espoon rajalle parisataa metriä ja Vantaallekin vajaa kilometri.
Räpylä-Niiranen pistäytyi eilissäpäivänä Vantaalla parkitsemassa nahkaansa 1½ tunnin ajan Vetokannaksen uimapaikassa, joka on kunnostettu muutama vuosi sitten vanhaan sorakuoppaan.
http://tinyurl.com/jzdk98s
Kuten viistoilmakuvasta ilmenee, on vesi tuossa rypypaikassa huomattavasti houkuttelevamman väristä kuin viereisessä Vantaanjoessa. Siitä huolimatta Räpylä-Niiranen ei eilen uinut Vantaalla sen enempää kuin Vantaassakaan.
- Nojatuolilingvisti
Lopulta paikannimeen Kerava. Sanan etymologiaa ei ole kukaan tuntemani peruskeravalainen yrittänyt selvittää, joten päätä pyörryttäviinkin päätelmiin saatan nyt mennä.
Jos Vantaan takana olisi Vand/Vend -aa, voisí a-päätteisen Keravan (nykyruotsiksi Kervo, aiemmin "Kerv-å") takana luurata "Kerv -aa".
Sanan ruotsinkielisen version ääntäminen on erikoinen: "Tjärvo". Äänneasu voi olla kirjoitusasua vanhempaa perua, jossa tapauksessa vasta kirjoitettuna sana on alkanut elää omaa elämäänsä myös suomenkielellä.
Vastaava äänneasun tulkinta on aiheuttanut käännösongelman ahvenanmaalaisen Kökarin saaren nimessä. Kirjoitusasu toisi mieleen keittiön eli "kyökin" (kök, äännetään "čöök"), mutta vanhemmat kartat paljastavat nimen olleen Tjockkär, eli "paksu kari". Äänteet "tjo/tjö" ja "kö" (kirjoittaisiko tšekkiläisittäin "čö") ovat käytännössä identtisiä ja aiheuttavat sekaannuksia oikeinkirjoituksessa.
Mistä "Čärv-å" /" Červ-aa" sitten voisi juontua? Kun jo Vantaa-nimessä harhauduimme vendeihin ja venäläisiin, on nytkin kiusaus nähdä Č-äänteessä slaavilainen "ч".
Olisiko "Červ-aan" takana venäjän mustaa merkitsevä черный ( černyi ), jolloin "černyi aa" olisi siis venäläis-ruotsalaisittain "Musta joki"? Porvoon-Sipoon lävitse muuten virtaakin Mustijoki, Svartån!
Jos lähdemme siitä, että slaavilaisessa kantasanassa on oltava alun perinkin oikeasti v eikä n, voimme päätyä venäjän sanaan червь ( červ'), mato. Olisiko savisessa maastossa kiemurteleva Keravanjoki saanutkin varhaisilta kalamiehiltä nimen Matojoki?
Toisessa mahdollisuudessa lähdemmekin liikkeelle suomenkielisestä asusta Kerava. Konsonantit huomioiva tulkinta veisi laivaa merkitsevään sanaan корабль (karabl'), jossa b olisi liudentunut v:n suuntaan. Tuloksena olisi "Laivajoki", ja olihan joen isommassa haarassa Tallinnaan asti kauppaa tekeviä laivureita Vantaankosken tienoilla asti. Kapea ja koskinen Keravanjoki puolestaan tuskin koskaan mikään laivaväylä oli. Sikäli kun venäjän "karabl" johtuu karaveli-sanasta, on kyseinen espanjalainen laivatyyppi tosin kehitetty vasta 1400-luvulla.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Karaveli
No niin: Vantaa = Venäläisten joki, Kerava = Matojoki / Laivajoki?
Oliko huono selitys? Sanon kuten taiteilija kriitikolle: "Tee itse parempi!"Omat keravalaiset ruotsinkieliset isovanhempani, joista toinen oli syntynyt 1800-luvun puolella, kertoivat minulle Kervon (Kerava) tulevan Keravanjoen alkuperäisestä nimestä Tjärå (Tervajoki).
Sanoivat Keravanjoen aikoinaan, siis tosi kauan sitten olleen tervan venekuljetukseen käytetty vesireitin, joka siis laskee Vantaanjokeen ja sieltä Vanhakaupungin ja Santahaminan vene- ja laivaveistämöiden sekä telakoiden tarpeisiin.
Ei aavistustakaan olisiko tämä väittämä oikea, mutta ajattelun aihetta etymologeille kuitenkin.- Nojatuolilingvisti
Kollimaattori kirjoitti:
Omat keravalaiset ruotsinkieliset isovanhempani, joista toinen oli syntynyt 1800-luvun puolella, kertoivat minulle Kervon (Kerava) tulevan Keravanjoen alkuperäisestä nimestä Tjärå (Tervajoki).
Sanoivat Keravanjoen aikoinaan, siis tosi kauan sitten olleen tervan venekuljetukseen käytetty vesireitin, joka siis laskee Vantaanjokeen ja sieltä Vanhakaupungin ja Santahaminan vene- ja laivaveistämöiden sekä telakoiden tarpeisiin.
Ei aavistustakaan olisiko tämä väittämä oikea, mutta ajattelun aihetta etymologeille kuitenkin.Varsin uskottava selitys nimelle.
Hieman häiritsemään jää Kervo-sanan v-aineksen puuttuminen Tjärå-nimestä, mutta moista sattuu nimen alkuperäismerkityksen hämärtyessä varsinkin toiseen kieleen siirtyessä. - Anonyymi
Kollimaattori kirjoitti:
Omat keravalaiset ruotsinkieliset isovanhempani, joista toinen oli syntynyt 1800-luvun puolella, kertoivat minulle Kervon (Kerava) tulevan Keravanjoen alkuperäisestä nimestä Tjärå (Tervajoki).
Sanoivat Keravanjoen aikoinaan, siis tosi kauan sitten olleen tervan venekuljetukseen käytetty vesireitin, joka siis laskee Vantaanjokeen ja sieltä Vanhakaupungin ja Santahaminan vene- ja laivaveistämöiden sekä telakoiden tarpeisiin.
Ei aavistustakaan olisiko tämä väittämä oikea, mutta ajattelun aihetta etymologeille kuitenkin.Luultavasti oikea selitys.
- Nojatuolilingvisti
Ennen kuin Nojatuolilingvistille myönnetään laakereita hienosta etymologiaselityksestä, täytynee ampua koko kaunis laivani itse upoksiin.
Ei ole erityisen todennäköistä, että Keravanjoen nimi olisi periytynyt venäjästä, varsinkaan jos Vantaanjoen nimen olisivat antaneet germaaniperäiset asukkaat, jotka yhdistivät tapaamansa ihmiset vendeihin - vendit ja venäläiset itse eivät tällaista nimeä itsestään käyttäneet.
Keravanjoen nimen periytyminen venäjästä olisi edellyttänyt sen lainautumista venäläisiltä/karjalaisilta, ja tämä olisi vaatinut pitkäkestoisen naapurikontaktin.
Uudenmaan pohjoisosan kielten sekoittuma-alueella vastausta kannattaa etsiä joko suomen- tai ruotsinkielestä. Karttaa katsomalla voi vieläkin hahmottaa, missä kohtaa kieliraja kulki.
Ruotsinkielestä ammennettu Tjär-å -selitys on toistaiseksi paras.- toistaiseksi-huonoin
Joopa joo ja jassoo ;D
Tjär-å , Tjärby, Kervo, Kervå tai Keravanjoki, Terva(n)joki, Tervakylä. - Anonyymi
Heti perään kommentti. Keski-Uudenmaan ruotsin murteella sanottaisiin Tjäru-ån. Kirjakielinen sana on tjära mutta murteella tjäru. Kaikki vokaalit lyhyinä. Tjäruån on aika hankala sana lausua joten aika nopeasti siitä tulee tjärvo, josta sitten asiasta tietämätön kirjuri on alkanut kirjoittaa muotoon Kärvo.
Vähän samalla tavalla on tapahtunut Siuntion nimen kanssa, mutta se on toinen juttu.
- tervaa-ja-tärpättiä
Kirjeenvaihtajamme tutustui tilanteeseen Pohjois-Carolinassa ja ilmoitti, että myös siellä on tervajoki eli Tar River ja sen rannalla kaupunki nimeltään Tarboro. Joki oli tärkeä tervankuljetusreitti rannikolle ja oli saanut siitä nimensä.
- Räpylä-Niiranen
Suomessa oli vuoteen 1977 saakka maalaiskuntien ja kaupunkien välissä kuntamuoto nimeltä kauppala, englanniksi käsittääkseni borough tai boro.
Savukkeet alkavat tänäpänä olla pahasti vanhentunutta muotia, mutta minäkin olen 40 vuotta sitten käryttänyt nikotiinikääryleitä nimeltä Marlboro. Marl niin kuin merkeli (eräs maalaji, kalsiumkarbonaattipitoinen savi) ja boro niin kuin kauppala. Merkelikauppala!
Joskus "kaikkien aikojen suurimmaksi britiksikin" äänestetyn Sir Winston Churchillin esi-isä John Churchill käytti aatelista arvonimeä Marlborough'n herttua.
Angela Merkelistä en ole saanut vielä selville, onko kyseessä enkeleellinen vai merkeleellinen olento. - Räpylä-Niiranen
Oulujoki olisi varmaan historiansa puolesta Suomen Tar River ja Oulu Suomen Tar City.
Oulujoen reitin yläjuoksulta löytyy topografiakartoista tiheässä merkintöjä malliin ”Tervahauta”. Esi-isämme siellä koettivat raataa niska limassa saadakseen seuraavana kesänä soudetuksi pitkän paltamon täydeltä tervaa Tar Cityyn ja voidakseen sillä maksaa edellisvuotisen velkansa Tar Cityn tervaporvareille.
Paltamo – tietynmallinen kookas, tervan kuljettamiseen optimoitu soutuvene – on antanut nimensä eräälle Kainuun kunnallekin.
Kuhmon paikannimistöstä löytyy mm. Tervasalmi.
http://tinyurl.com/z7chmof
http://tinyurl.com/gn8lu89
Tämän kirjoittaja pistäytyi kesällä 2000 Kuhmossa, Lentiiran Petäjäniemessä, seuraamassa ”maailman suurimman tervahaudan” rakennuspuuhia. Siitä piti valutettaman 36 000 litraa ”mustaa kultaa”. Kuulopuheiden mukaan tavoitteesta ei paljoa jäätykään. - Räpylä-Niiranen
Räpylä-Niiranen kirjoitti:
Oulujoki olisi varmaan historiansa puolesta Suomen Tar River ja Oulu Suomen Tar City.
Oulujoen reitin yläjuoksulta löytyy topografiakartoista tiheässä merkintöjä malliin ”Tervahauta”. Esi-isämme siellä koettivat raataa niska limassa saadakseen seuraavana kesänä soudetuksi pitkän paltamon täydeltä tervaa Tar Cityyn ja voidakseen sillä maksaa edellisvuotisen velkansa Tar Cityn tervaporvareille.
Paltamo – tietynmallinen kookas, tervan kuljettamiseen optimoitu soutuvene – on antanut nimensä eräälle Kainuun kunnallekin.
Kuhmon paikannimistöstä löytyy mm. Tervasalmi.
http://tinyurl.com/z7chmof
http://tinyurl.com/gn8lu89
Tämän kirjoittaja pistäytyi kesällä 2000 Kuhmossa, Lentiiran Petäjäniemessä, seuraamassa ”maailman suurimman tervahaudan” rakennuspuuhia. Siitä piti valutettaman 36 000 litraa ”mustaa kultaa”. Kuulopuheiden mukaan tavoitteesta ei paljoa jäätykään.Huomautettakoon, että Liikenneviraston kelikamerasivun maininta ”Tervasalmi (Sotkamo)” on virheellinen. Tervasalmi sijaitsee tien 76 varrella Kuhmon ja Sotkamon välillä, mutta kilometrikaupalla Kuhmon puolella.
- Räpylä-Niiranen
Räpylä-Niiranen kirjoitti:
Huomautettakoon, että Liikenneviraston kelikamerasivun maininta ”Tervasalmi (Sotkamo)” on virheellinen. Tervasalmi sijaitsee tien 76 varrella Kuhmon ja Sotkamon välillä, mutta kilometrikaupalla Kuhmon puolella.
Huomautettakoon myös, että nimim. Räpylä-Niiranen on syntynyt ja käynyt koulunsa Sotkamossa, mutta pitänyt kädessään pesäpalloräpylää ja -mailaa viimeksi vuonna 1969.
- terva-waterloo
Räpylä-Niiranen kirjoitti:
Suomessa oli vuoteen 1977 saakka maalaiskuntien ja kaupunkien välissä kuntamuoto nimeltä kauppala, englanniksi käsittääkseni borough tai boro.
Savukkeet alkavat tänäpänä olla pahasti vanhentunutta muotia, mutta minäkin olen 40 vuotta sitten käryttänyt nikotiinikääryleitä nimeltä Marlboro. Marl niin kuin merkeli (eräs maalaji, kalsiumkarbonaattipitoinen savi) ja boro niin kuin kauppala. Merkelikauppala!
Joskus "kaikkien aikojen suurimmaksi britiksikin" äänestetyn Sir Winston Churchillin esi-isä John Churchill käytti aatelista arvonimeä Marlborough'n herttua.
Angela Merkelistä en ole saanut vielä selville, onko kyseessä enkeleellinen vai merkeleellinen olento.Kyllähän se on niin että Malboro kessu on saanut nimensä juuri tästä Brittiläisestä Sota Marsalkka Marlboroughin nimestä. Mies tunnettiin hyvin Suomessa jo aikalaisten keskuudessa; myös sanonta " olla valmis kuin Melperi sotaan" on näitä peruja.
- Räpylä-Niiranen
En toki kiistä tuota lainkaan! Yritinpähän vain sanoa, että nimien Marlboro ja Marlborough merkitys suomeksi on merkelikauppala.
- Anonyymi
Räpylä-Niiranen kirjoitti:
Huomautettakoon myös, että nimim. Räpylä-Niiranen on syntynyt ja käynyt koulunsa Sotkamossa, mutta pitänyt kädessään pesäpalloräpylää ja -mailaa viimeksi vuonna 1969.
Kas, Jörn Donnerin elokuva Sixtynine 69 on samalta vuodelta.
- IdensalmessakinAsunut
Ainakaan Iisalmen kohdalla aloittajan käsitys ulkopaikallissijojen käytöstä vesistöaiheisten paikannimien yhteydessä ei pidä paikkaansa. Kyseisen kaupungin asukkaat asuvat Iisalmessa.
Taitaa niitä olla lukuisia muitakin vastaavia tapauksia. - simppeliä
kaukaa haettua ,-joessa mutka = mutkajoki, vändå = vandaå
tornijoki = torneå , nousee suoraan ylös merenperukoilta- Torniainen
Tuon Tornion osalta meni hakoteille. Tornio esiintyy paikannimenä ympäri Suomea ja enimmäkseen ilman, että olisivat jokeen liittyviä, joten ei niissä ole ollut tätäkään å-loppua alun perin.
- dfghjkl.lkjhgfds
Jos joku arvelee Keravanjoella tervaa kuljetetun, niin voi käydä kokeilemamassa sen kanootilla. Tai kajakilla.
Varmaan jossain Hausjärvellä on ollut kanoottientervaukseen tarvittava kanootintervausasema.- Räpylä-Niiranen
On niitä ollut koskia Oulujoessakin. Oulujärven pinta on jossakin 126 metrin korkeudella merenpinnasta ja ylävedet Kuhmossa huitelevat 160 metrin tuolla puolen.
Silti sitä tervaa vain veneillä kuljetettiin, kun oli pikku pakko! Koskenlaskun taitajilla oli kysyntää, tervansoutajat ostivat heiltä palveluja. Pahimmat paikat ja tyhjällä veneellä ylävirtaan päin mentiin vaikka maata pitkin vetäen (”vetokannakset”). Kajaanin kaupungin Koivukosken ja Ämmäkosken ohitse vei sulutettu ”tervakanava”. - Räpylä-Niiranen
Räpylä-Niiranen kirjoitti:
On niitä ollut koskia Oulujoessakin. Oulujärven pinta on jossakin 126 metrin korkeudella merenpinnasta ja ylävedet Kuhmossa huitelevat 160 metrin tuolla puolen.
Silti sitä tervaa vain veneillä kuljetettiin, kun oli pikku pakko! Koskenlaskun taitajilla oli kysyntää, tervansoutajat ostivat heiltä palveluja. Pahimmat paikat ja tyhjällä veneellä ylävirtaan päin mentiin vaikka maata pitkin vetäen (”vetokannakset”). Kajaanin kaupungin Koivukosken ja Ämmäkosken ohitse vei sulutettu ”tervakanava”.Myönnän kainosti olevani osasyyllinen Oulujoen koskien valjastamiseen sähköenergian tuottamiseksi. Toimin louhosauton apumiehenä Utasen voimalaitostyömaalla joskus 1955 tai 1956, jolloin ikäni (4–5 vuotta) ei vielä riittänyt vekottimen rattiin.
Julman kolmiakselisen Kaelble-merkkisen pelin nokalla komeili dieselmoottorin hurjaa tehoa ilmaiseva lukema ”200 PS” ja teknisissä tiedoissa kerrottiin kapasiteetiksi ”Nutzlast 23 Ton”. Mitähän lienee sitten ajettu – teräslavan laitoihin ainakin hitsattiin korotusliuskat...
Samalla voimalaitostyömaalla askarteli tuolloin Euroopan suurimmaksi kaivinkoneeksi tituleerattu Marion-laahakauhakone, jonka työpaino oli 600–700 tonnin luokkaa. Pääsin ruokatunnin aikaan tutustumaan sen ohjaamoon ja konehuoneeseen. - Räpylä-Niiranen
Räpylä-Niiranen kirjoitti:
Myönnän kainosti olevani osasyyllinen Oulujoen koskien valjastamiseen sähköenergian tuottamiseksi. Toimin louhosauton apumiehenä Utasen voimalaitostyömaalla joskus 1955 tai 1956, jolloin ikäni (4–5 vuotta) ei vielä riittänyt vekottimen rattiin.
Julman kolmiakselisen Kaelble-merkkisen pelin nokalla komeili dieselmoottorin hurjaa tehoa ilmaiseva lukema ”200 PS” ja teknisissä tiedoissa kerrottiin kapasiteetiksi ”Nutzlast 23 Ton”. Mitähän lienee sitten ajettu – teräslavan laitoihin ainakin hitsattiin korotusliuskat...
Samalla voimalaitostyömaalla askarteli tuolloin Euroopan suurimmaksi kaivinkoneeksi tituleerattu Marion-laahakauhakone, jonka työpaino oli 600–700 tonnin luokkaa. Pääsin ruokatunnin aikaan tutustumaan sen ohjaamoon ja konehuoneeseen.Myönnän, että ollaan jo varsin kaukana Keravan ja Vantaan etymologiasta, mutta en malta olla näyttämättä, millainen vehjes 1950-luvun ”Kaelble Muldenkipper” oikein oli:
http://tinyurl.com/go2vosm
Kuvan yksilö lienee viitisen vuotta tuoreempaa mallia, mutta ulkonäöltään yhtä kaikki jokseenkin samanlainen kuin ”apumiestyövälineeni” anno dazumal.
Utasen voimalaitoksen rakennustyö 12 kilometrin alakanavineen ja 7 miljoonan kuutiometrin massansiirtoineen oli aikanaan iso juttu.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Utasen_voimalaitos
Linkitettäköön kieli- ja käännöskansan kyltymättömän mielenkiinnon johdosta vielä kuva Utasella möyrineestä 600–700-tonnisesta Marion 7400 -laahakauhakoneesta:
http://tinyurl.com/h8zpsh2 - korjattakoon
Räpylä-Niiranen kirjoitti:
Myönnän, että ollaan jo varsin kaukana Keravan ja Vantaan etymologiasta, mutta en malta olla näyttämättä, millainen vehjes 1950-luvun ”Kaelble Muldenkipper” oikein oli:
http://tinyurl.com/go2vosm
Kuvan yksilö lienee viitisen vuotta tuoreempaa mallia, mutta ulkonäöltään yhtä kaikki jokseenkin samanlainen kuin ”apumiestyövälineeni” anno dazumal.
Utasen voimalaitoksen rakennustyö 12 kilometrin alakanavineen ja 7 miljoonan kuutiometrin massansiirtoineen oli aikanaan iso juttu.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Utasen_voimalaitos
Linkitettäköön kieli- ja käännöskansan kyltymättömän mielenkiinnon johdosta vielä kuva Utasella möyrineestä 600–700-tonnisesta Marion 7400 -laahakauhakoneesta:
http://tinyurl.com/h8zpsh2>vielä kuva Utasella möyrineestä 600–700-tonnisesta
>Marion 7400 -laahakauhakoneesta
Anteeksi – eri yksilö, mutta samanlainen! - jytkynväriä
Räpylä-Niiranen kirjoitti:
Myönnän, että ollaan jo varsin kaukana Keravan ja Vantaan etymologiasta, mutta en malta olla näyttämättä, millainen vehjes 1950-luvun ”Kaelble Muldenkipper” oikein oli:
http://tinyurl.com/go2vosm
Kuvan yksilö lienee viitisen vuotta tuoreempaa mallia, mutta ulkonäöltään yhtä kaikki jokseenkin samanlainen kuin ”apumiestyövälineeni” anno dazumal.
Utasen voimalaitoksen rakennustyö 12 kilometrin alakanavineen ja 7 miljoonan kuutiometrin massansiirtoineen oli aikanaan iso juttu.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Utasen_voimalaitos
Linkitettäköön kieli- ja käännöskansan kyltymättömän mielenkiinnon johdosta vielä kuva Utasella möyrineestä 600–700-tonnisesta Marion 7400 -laahakauhakoneesta:
http://tinyurl.com/h8zpsh2Tuommoisia kauhakoneita olisi tarvittu montakin möyrimään sitä kapeaa kanootilla melottavaa puroa, jota uljaasti Keravanjoeksi kutsutaan, ennenkuin siinä olisi tervaa nimeksikään kuljetettu.
Nimen taustalla taitaa olla joen väri. Omituisuus, joka koko jokea merkitsee, on sen silmiin pistävän ruskea väri. Nykyisin ehkä sanottaisiin "maitokahvin värinen, latte...".
Kun muinainen nimenantaja katseli edessään ruskeana virtaavaa humuspitoista velliä, tuli tietysti mieleen yhtä ja toista. Mutta jotain korrektia jälkipolville pitäisi jättää.
Seurasi nyt nimenanto.
- Tjaa, kyl mine tycke et se on tjär-å! jytkynväriä kirjoitti:
Tuommoisia kauhakoneita olisi tarvittu montakin möyrimään sitä kapeaa kanootilla melottavaa puroa, jota uljaasti Keravanjoeksi kutsutaan, ennenkuin siinä olisi tervaa nimeksikään kuljetettu.
Nimen taustalla taitaa olla joen väri. Omituisuus, joka koko jokea merkitsee, on sen silmiin pistävän ruskea väri. Nykyisin ehkä sanottaisiin "maitokahvin värinen, latte...".
Kun muinainen nimenantaja katseli edessään ruskeana virtaavaa humuspitoista velliä, tuli tietysti mieleen yhtä ja toista. Mutta jotain korrektia jälkipolville pitäisi jättää.
Seurasi nyt nimenanto.
- Tjaa, kyl mine tycke et se on tjär-å!Voi olla, mutta toisaalta itsellä ei ole hajuakaan kuinka korkealla vesi oli 1700-luvulla tai kuinka syvä ja leveä Keravanjoki tuolloin oli.
Keravalaiset isovanhempani kertoivat vanhasta kivilaiturista, jossa oli rautarenkaita veneiden kiinnitystä varten. Tämä paikka, missä veneet ennen lilluivat olisi ollut tarinan kertomahetkellä parkkipaikkana, mutta en muista, missä vanhukset kertoivat sen sijaitsevan eikä hajuakaan missä sellainen paikka voisi Keravalla olla. Onkohan jo purettu "uudemman ja paremman" tieltä?
Tietääkö kukaan voisiko esimerkiksi Keravan Sipoontien vanhan sillan läheisyydessä olla/ollut moista?- Räpylä-Niiranen
Kollimaattori kirjoitti:
Voi olla, mutta toisaalta itsellä ei ole hajuakaan kuinka korkealla vesi oli 1700-luvulla tai kuinka syvä ja leveä Keravanjoki tuolloin oli.
Keravalaiset isovanhempani kertoivat vanhasta kivilaiturista, jossa oli rautarenkaita veneiden kiinnitystä varten. Tämä paikka, missä veneet ennen lilluivat olisi ollut tarinan kertomahetkellä parkkipaikkana, mutta en muista, missä vanhukset kertoivat sen sijaitsevan eikä hajuakaan missä sellainen paikka voisi Keravalla olla. Onkohan jo purettu "uudemman ja paremman" tieltä?
Tietääkö kukaan voisiko esimerkiksi Keravan Sipoontien vanhan sillan läheisyydessä olla/ollut moista?Kysymykseesi en osaa vastata, mutta lauantaina 30.7. puolen päivän aikaan Keravanjoki ainakin oli täynnään vesikulkuneuvoja. Tulin Tuusulantietä etelästä päin ja tarkoitukseni oli kääntyä Tammiston liittymästä Malmin suuntaan ajaakseni 90-vuotispäiville Siltamäkeen, mutta tiet sinne päin näyttivät olevan totaalisen tukossa. Syy: tapahtuma nimeltä Kaljakellunta. Googlatkaa ellette tiedä...
Pitikin jatkaa Helsingin pitäjän kirkonkylän kautta Kehä III:lle ja suorittaa juhlapaikan lähestyminen Suutarilan suunnasta.
Kaljakellujat osoittanevat sen, että Tammistosta pääsee ainakin matalasyväyksisellä aluksella Keravanjokea pitkin Vantaanjoelle ja sitä pitkin edelleen Pikkukoskelle saakka. - olvikelluja
Itseäni on pohdituttanut, olisivatko jo Uudenmaan rannikon varhaiset asuttajat harjoittaneet joessa kelluntaa? Olisiko peräti Keravanjoen nimi johdettavissa siitä?
Onhan nimittäin hyvin mahdollista, että jossakin joen rantakylässä on jo varhain vietetty kesäistä vuotuisjuhlaa teemalla "öl o kärringar", ja kaljakellunta tavallaan on tämän muinaisaikaisen tapahtuman jälkeläinen.
Syventymättä yksityiskohtiin olennainen sana tässä on kärring/käring, rantaruotsin murteella kär'n, ruotsinkielisessä äänneasussaan tsär-n. Tästä päästäänkin joen nimeen tsär-o, akkajoki.
Jos nimi ei tullut joessa olvitynnyrin kanssa kelluvista eukoista, niin sitten siitä, että se oli pieni ja vähäisempi sivujoki. Kun Vantaanjoki oli seudun halki virtaava iso ja "äijämäinen" valtaväylä, niin mitäpä muuta pienempi sivujoki oli kuin pahainen "akkajoki".
Siten: käring-å => kär'n-å => kerv-å => kervo.
- kärråbo
- minusta kärr -å sopii paremmin
- Loogista
Keravalla vai Keravassa?
Kusella vai Kusessa?
Keravalla on oikein %
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Cynthia Woods
😋😍😋😍😋😍😋😍😋 💋 Nymfomaani -> https://x18.fun/girl04372247#CynthiaWoods 🔞💋❤️💋❤️💋🔞�114846Aimee Dvorak
😍😋😍😋😍😋😍😋😍 💋 Nymfomaani -> https://x18.fun/girl02740429#AimeeDvorak 🔞❤️❤️❤️❤️❤️🔞💋💋03049Stephanie Love
😋😋😋😋😋😋😋😋😋😋 ❤️ Nymfomaani -> https://x18.fun/girl01692207#StephanieLove 🔞❤️💋❤️💋❤️03046Molly Graham
😍😋😍😋😍😋😍😋😍 😍 Nymfomaani -> https://x18.fun/girl02277975#MollyGraham 🔞❤️💋❤️💋❤️🔞❤️03045Rachelle Reynolds
😋😍😋😍😋😍😋😍😋 🔞 Nymfomaani -> https://x18.fun/girl03175674#RachelleReynolds 🔞❤️💋❤️💋❤️03045Becky Steele
🍑🍑🍑🍑🍑🍑🍑🍑🍑🍑🍑🍑 💋 Nymfomaani -> https://x18.fun/girl05250014#BeckySteele 🔞❤️💋❤️03045Allison Queen
🍒🍑🍒🍑🍒🍑🍒🍑🍒 ❤️ Nymfomaani -> https://x18.fun/girl07854217#AllisonQueen 🔞❤️❤️❤️❤️❤️🔞03044Pamela Orr
😋😋😋😋😋😋😋😋😋😋 🍒 Nymfomaani -> https://x18.fun/girl06055581#PamelaOrr 🔞❤️💋❤️💋❤️🔞03044Lakeisha Coleman
🍑🍒🍑🍒🍑🍒🍑🍒🍑 💋 Nymfomaani -> https://x18.fun/girl08105348#LakeishaColeman 🔞💋❤️💋❤️💋🔞03040Jennifer Mitchell
🍑🍒🍑🍒🍑🍒🍑🍒🍑 🔞 Nymfomaani -> https://x18.fun/girl08490246#JenniferMitchell 🔞❤️💋❤️💋❤️03039