On olemassa ihan oikeasti tutkittua tietoa, eikä esson baarin väittelyä.
"Mitä liukkaampi keli, sitä todennäköisemmin onnettomuusautossa on kitka- kuin nastarenkaat, kertoo VTT.
VTT:n julkaiseman tutkimuksen mukaan talvikelillä kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa alla on ollut useammin kitkat kuin nastat.
Kaikkein selvin ero nastallisten ja ei-nastallisten talvirenkaiden välillä oli jäisellä tiellä ajettaessa: kitkarenkailla ajetut onnettomuudet olisivat vähentyneet jopa 83 prosenttia, jos olisi käytetty nastoja.
"Jos kaikki kitkarenkaita käyttävät vaihtaisivat nastoihin, voitaisiin välttää keskimäärin yksi kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus talvikaudessa. Vastaavasti, jos kaikki ajaisivat kitkoilla, kuolemaan johtaneet onnettomuudet lisääntyisivät vuosittain keskimäärin yhdeksällä", sanoo VTT:n tutkija Juha Luoma. "
"Mitä liukkaampi keli, sitä todennäköisemmin onnettomuusautossa on kitka- kuin nastarenkaat, kertoo VTT.
VTT:n julkaiseman tutkimuksen mukaan talvikelillä kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa alla on ollut useammin kitkat kuin nastat.
Kaikkein selvin ero nastallisten ja ei-nastallisten talvirenkaiden välillä oli jäisellä tiellä ajettaessa: kitkarenkailla ajetut onnettomuudet olisivat vähentyneet jopa 83 prosenttia, jos olisi käytetty nastoja.
"Jos kaikki kitkarenkaita käyttävät vaihtaisivat nastoihin, voitaisiin välttää keskimäärin yksi kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus talvikaudessa. Vastaavasti, jos kaikki ajaisivat kitkoilla, kuolemaan johtaneet onnettomuudet lisääntyisivät vuosittain keskimäärin yhdeksällä", sanoo VTT:n tutkija Juha Luoma. "
Vastaukset 23
Vanhimmat
Todellista+laatujournalismia,+mistä+löysit?+
Eikä tuo nyt ole edes pahin ongelma tuossa "tutkimuksessa". :)
Tietysti aina voi toimittajan epätarkkoihin sananmuotoihin puuttua, jos muuta kommentoitavaa ei keksi ja kommentoida pitää. Ei tainnut tutkimuksen lopputulos miellyttää?
Asia lienee kuitenkin tullut ymmärretyksi. Sinänsä mitään uutta, jota ei olisi jo tiedettykin, tuossa tutkimuksessa ei tullut esiin, mutta tuo nasta-kitkarengasasia on nyt tutkittu muidenkin kuin jokavuotisten talvirengastestien tekijöiden toimesta. Lisäksi on arvioitu myös seurauksia onnettomuuksien osalta, joita noissa talvirengastesteissä ei selvitetä.
Mikä muuten olikaan TheRatin mielestä se 'pahin ongelma' tuossa tutkimuksessa noiden toimittajien sananmuotojen lisäksi?
Mielenkiintoista olisi kuulla.
Kokeneet, keskimääräistä paremmat kuljettajat suosivat kitkoja.
"Tulosten mukaan vaikutti siis siltä, että osasyy ei-nastoitettavien suureen
osuuteen liukkaampien kelien onnettomuuksissa oli se, että tutkijalautakuntien
aineistossa ei-nastoitettavat renkaat liittyvät useammin sääntöjenvastaiseen tai
ainakin huolimattomaan käytökseen."
Ilmeisesti pahin ongelma tutkimuksessa on se, että siinä todetaan kitkarenkaiden ja kitkakuljettajien aiheuttavan suhteessa kitkojen määrään paljon vakavia onnettomuuksia. Eihän sellainen käy! Kitkoilla ajavat ovat muita parempia ja taitavampia kuljettajia, eikö niin?
Olet+oikeilla+jäljillä.
Kun kitkarenkaita käyttävät enemmän ajavat, niin voidaan varmastikin todeta kitkoilla ajavien olevan rutinoituneimpia talviliikennekuljettajia. Eikä varmasti ole vaikea uskoa sitäkään, että epävarmat ja vähän talviliikennekokemusta omaavat hankkivat autoonsa nastarenkaat niiden selkeästi parempien ominaisuuksien puolesta.
Mitenkähän tämä vinoutuminen luulisi näkyvän tilastoissa? Voisi ainakin uskoa sen antavan 'liian' positiivisen kuvan kitkarenkaiden osuudesta liikenneonnettomuuksista.
Tuossahan tutkittiin ensisijaisesti renkaita, ei kuskeja.
Tosin taustatietoa kuljettajista toki täytyi olla, koska kuljettajan vaikutus on ratkaiseva olipa alla mitkä renkaat tahansa. Eipä nuo kuljettajien taustatiedotkaan silti kyllä imarrelleet kitkarengaskuljettajia.
Minä olen päättänyt siirtyä seuraavan talvirengashankinnan yhteydessä kitkarenkaisiin, mutta vain siksi, että ajomääräni on nyt ratkaisevasti pienentynyt. Alle 5000 kilometrin vuosiajolla vaihdot ja toisen pyöräkerran varastointi ovat suhteettoman vaivalloiset hyötyynsä nähden, kun melkein joka toisella tankkausvälillä pitäisi ruveta tunkkihommiin.
Tietysti joudun tinkimään pidosta ja turvallisuudesta sekä talvella että kesällä, mutta vähäisellä ajomäärällä tappio tästä ei ole kovin suuri. Ja olenhan ennenkin pärjännyt syksyisin kesärenkailla joulukuun alkuun asti. Ei huonompi pito ole mikään etu, mutta sen kanssa voi tulla toimeen. Mutta jos edelleen joutuisin ajamaan edes tuon 5000 kilometriä talviaikaan, en edes pohtisi nastoista luopumista. Täällä sisä-Suomessa kun on muutakin kuin vesikeliä.
Todella kusipäistä väittää jotain muuta. Nastarengas kiistatta turvallisempi valinta pahoissa keleissä ja pahoissa keleissä sattuu suhteessa enemmän onnettomuuksia kuin niissä kelissä joissa kitkarengas on parhaimmillaan.
Lopuksi kerron järkyttävän uutisen, ajan Nokian R2 kitkoilla.
Helvetin hyvä aloitus huru-ukolta. Missä lähteet väitteelle?
http://www.vtt.fi/inf/pdf/technology/2014/T204.pdf
Siinä, ole hyvä.
Vanha+tutkimus.+Onko+tässä+ketjussa+puheenaolevaan+antaa+linkkiä?
Onpa+outoja+johtopäätöksiä+sinulla.
Laitoin eilen nastat, oli Mannerheimintiellä jo mustaa jäätä.
Hyvä!
Tunnetusti nastarenkailla hyvä kuski voi selvitä tilanteesta, johon vähänkin varovainen kuljettaja ei autoineen koskaan joudu.
:-)
"Tulosten mukaan vaikutti siis siltä, että osasyy ei-nastoitettavien suureen
osuuteen liukkaampien kelien onnettomuuksissa oli se, että tutkijalautakuntien
aineistossa ei-nastoitettavat renkaat liittyvät useammin sääntöjenvastaiseen tai
ainakin huolimattomaan käytökseen."
Näyttäisi tutkimuksen valossa olevan niin, että kitkarenkailla ajavat luulevat virheellisesti olevansa taitavampia kuljettajia ja aiheuttavat vakavia onnettomuuksia. Väärä luulo ajotaidosta yhdistettynä huonopitoisiin renkaisiin on tuhoisaa. TUTKITUSTI.
"Niinsitäpitää
7.10.2016 8:39
Tunnetusti nastarenkailla hyvä kuski voi selvitä tilanteesta, johon vähänkin varovainen kuljettaja ei autoineen koskaan joudu."
Kerropas kuinka voi varovainen kuljettaja voi välttää esim. lumikasan takaa tielle juoksevan lapsen?
Tai kuinka, varovainen kuljettaja välttää hirven tielle tulemisen?
Nuo on juuri niitä tilanteita, joissa nastarengas saattaa ratkaista sen, tuleeko osuma vai ei.
Mutta niihin tilanteisiin joutumista, ei voi välttää mitenkään muuten, kuin jäämällä kotiin. Minulle se ei ole mahdollista.
Siis onko mielestäsi miutkin auton turvallisuutta parantavat apuvälineet turhia? Eihän varovainen kuljettaja koskaan joudu tilanteisiin, jossa niitä tarvitaan.
Turvavyöt, ABS-jarrut, turvatyynyt, jarrutehostimet, liukkaudenestojärjestelmät yms, yms....
Sä olet nyt ymmärtänyt jotain jotenkin kummallisesti.
Tarkoituksena oli nostaa keskusteluun sitä, että ajamalla rauhallisesti, sääntöjen mukaan ja ennakoiden pääsee keskimäärin varmemmin perille. Kun luottaa mainittujen "turvallisuutta parantavien apuvälineiden" hoitavan homman silloin kun kuski ei enää pysty, ollaan ihan väärällä asenteella liikkeellä. Vaikka autossa olisi mitä varusteita, fysiikan lakeja se ei pysty kumoamaan. Ajelen itsekin välillä hiljaisilla sorateillä niin, että järjestelmät saavat vähän harjoitusta. Pitäähän niiden pysyä toimintakuntoisina...
Olen ajanut nastattomilla talvirenkailla vuodesta -89. Yhtään kolaria tai tieltä suistumista ei ole tullut. Olen päässyt aina perille, enkä ole sään vuoksi jättänyt yhtään matkaa tekemättä. Aikaa toki olen tarvittaessa varannut enemmän.
Jos todella olet Res.kulj.au, muistelepa mitä siellä teoriatunneilla puhuttiin.
Perusfysiikkaa: Laskemalla nopeutta neljäsosa jarrutusmatka puolittuu. Tämä ei sitten riipu renkaista, vaan ihan vaan liike-energian säilymisen lainalaisuuksista.
Lapsen tai hirven välttää parhaiten katselemalla niiden suosimilla alueilla vähän enemmän ympärilleen ja laskemalla vähän nopeutta. Alueetkin on helppo erottaa. Ne on merkattu maastoon liikennemerkeillä tai taloilla. Taajamassa fiksu kuski ajaa muutenkin jo rauhallisemmin. Jos katselee eteenpäin vain konepellin verran, mikä tahansa tapahtuma sitä kauempana tulee yllätyksenä.
Mitähän nyt oikein yritit sanoa tuossa vastineessasi kirjoitukseeni?
Ensin kirjoitat väärästä turvallisuusasenteesta noiden turvavälineiden aiheuttamana ja perään mainitset itse juuri harjoittamisestasi niiden 'toimintakunnon säilyttämiseksi'.
Miten muuten hyvät turvavälineet on haittana rauhallisen ja sääntöjen mukaisen ennakoivan ajotyyliin?
Ja sitten lopuksi kehaiset vuodesta -89 kolaritta nastattomilla renkailla.
Olenhan minäkin ajanut jo vuodesta -72 ilman yhtään kolaria tai muuta onnettomuutta, mutta en siltikään väheksy tuurvavälineiden olemassaoloa autossani enkä todellakaan niitä pyri pitämään toimintakuntoisena sinun tavallasi.
Ennenkuin ihmettelet minun 'kummallista ymmärtämistäni', niin luepa nyt itse omat kirjoituksesi. Aivopierusi ei kun lisääntyy...
Kyllä todella olen Res.kulj.au., 2Er.Autok. 3/85.
Kyllä muistan mitä teoriatunneilla puhuttiin ja olen niitä asioita omasta kiinnostuksesta johtuen kerrannut useasti.
Mistä nopeudesta sitä nopeutta pitää laskea neljänneksellä?
En tarkoita teoriaa, vaan ihan käytäntöä.
Mikä on se nopeus, jolloin kukaan ei voi yllättäin tulla eteen?
Siis edes vastaantuleva auto, väärää kaistaa ajaen, ei voi yllättää.
Toki itse olen vasta n 1,5 miljoonaa kilometriä ajanut n. 30 vuoden aikana, joten ihan kaikkea en vielä osaa.
Mutta olen yrittänyt opetella ajamista, mm. ajamalla harrasteautolla rataa, sekä moottoripyörillä paria eri lajia.
Ehkä sinä nyt selvästikin kokeneempana kuljettajana, annat vastauksen kysymykseeni
Mikä on se oikea nopeus, jolla esim. lumikasan takaa tielle pulkalla laskeva lapsi ei jää alle?