Vesihöyry ilmassa

https://en.wikipedia.org/wiki/Vapour_pressure_of_water

Tuossa enemmän veden höyrynpaineesta. Aineen muuttuminen kaasuksi ei edellytä näkyvää kiehumista vaan sitä tapahtuu myös kylmistä nesteistä (höyrystyminen) ja myös kiinteästä aineesta (sublimoituminen). Märät vaatteet kuivuvat siksi, että vesi höyrystyy niistä vaikka lämpötila on alle 100 astetta. Mitä lämpimampää sitä korkeampi veden höyrynpaine ja sitä helpommin vaatteet kuivuvat.

ei pidä sotkea höyrystymistä (=kiehumista) ja haihtumista keskenään. vaikka kummassakin on kyse nesteen muuttumisesta höyryksi, niin ne ovat silti eri asioita.

pyykki kuivuu siksi, että pyykissä olevan veden höyrynpaine on suurempi kuin ilmassa olevan vesihöyryn osapaine, joten vesi voi siirtyä ilmaan

martta00 kirjoitti:

ei pidä sotkea höyrystymistä (=kiehumista) ja haihtumista keskenään. vaikka kummassakin on kyse nesteen muuttumisesta höyryksi, niin ne ovat silti eri asioita.

pyykki kuivuu siksi, että pyykissä olevan veden höyrynpaine on suurempi kuin ilmassa olevan vesihöyryn osapaine, joten vesi voi siirtyä ilmaan

Lue lisää

Minulta tosiaan jäi mainitsematta veden osapaine ilmassa kuivumisen kohdalla. Kiitos korjauksesta.

Englanniksi haihtuminen on "evaporation" ja se tarkoittaa nesteestä kaasuksi muuttumista siinä vaiheessa, kun höyrynpaine ei vielä ylitä kaasun painetta eli neste ei kiehu.

Höyrystyminen eli "vaporization" tarkoittaa sekä haihtumista, kiehumista että kiinteän aineen sublimoitumista (kiinteä aine muuttuu suoraan kaasuksi).

https://fi.wikipedia.org/wiki/Höyrystyminen
https://urly.fi/O8P

Veden irtoaminen nesteen pinnasta tapahtuu samalla mekanismilla sekä kiehumisen että kiehumispistettä matalammassa lämpötilassa haihtumisen aikana.

ExB kirjoitti:

https://en.wikipedia.org/wiki/Vapour_pressure_of_water

Tuossa enemmän veden höyrynpaineesta. Aineen muuttuminen kaasuksi ei edellytä näkyvää kiehumista vaan sitä tapahtuu myös kylmistä nesteistä (höyrystyminen) ja myös kiinteästä aineesta (sublimoituminen). Märät vaatteet kuivuvat siksi, että vesi höyrystyy niistä vaikka lämpötila on alle 100 astetta. Mitä lämpimampää sitä korkeampi veden höyrynpaine ja sitä helpommin vaatteet kuivuvat.

Lue lisää

Muistuu lapsuudesta mieleeni, että pestyt lakanat vietiin -50 ja -60 lukujen vaihteessa pakkasellakin ulos narulle kuivumaan. Jäätyneet lakanat kuivuivat sublimoitumisilmiön vaikutuksesta.
Äitini tuskin neljä vuotta Karjalan kannaksella kiertokoulua käyneenä tiesi höyrypaineista tai sublimoitumisesta, mutta perimätieto kertoi, että jäätynytkin lakana kuivuu.

Kuinka tulikaan elävä muistikuva reilusti yli viidenkymmenen vuoden takaa jäätyneistä valkeista lakanoista narulla.

ExB kirjoitti:

Minulta tosiaan jäi mainitsematta veden osapaine ilmassa kuivumisen kohdalla. Kiitos korjauksesta.

Englanniksi haihtuminen on "evaporation" ja se tarkoittaa nesteestä kaasuksi muuttumista siinä vaiheessa, kun höyrynpaine ei vielä ylitä kaasun painetta eli neste ei kiehu.

Höyrystyminen eli "vaporization" tarkoittaa sekä haihtumista, kiehumista että kiinteän aineen sublimoitumista (kiinteä aine muuttuu suoraan kaasuksi).

https://fi.wikipedia.org/wiki/Höyrystyminen
https://urly.fi/O8P

Veden irtoaminen nesteen pinnasta tapahtuu samalla mekanismilla sekä kiehumisen että kiehumispistettä matalammassa lämpötilassa haihtumisen aikana.

Lue lisää

Ja mä lisäisin tohon palettiin vielä härmistymisen ja sublimoitumisen, niin sit alkaa olla paketti kasassa?

https://www.flickr.com/photos/kaakka/35391095965/

Tossa huurua höyryä.

Ilma on kaasuseos. Yksi näistä kaasuista on vesihöyry. Kun kaasun painetta nostetaan riittävän suureksi niin se tiivistyy nesteeksi. Tuo rajapaine on vedellä veden höyrynpaine kyseisessä lämpötilassa. Kun vettä on ilmassa veden höyrynpaineen verran on suhteellinen kosteus 100%.

Illalla ilmassa on kosteutta ja kun ilma jäähtyy niin jossakin vaiheessa ilman suhteellinen kosteus saavuttaa 100% rajan. Tuolloin veden höyrynpaine ilmassa on juuri sen suuruinen kuin mikä se voi enimmillään olla ilman että vesi tiivistyy nesteeksi.

Kun ilma edelleen illan hämärtyessä jäähtyy niin veden höyrynpaine laskee ja "ylimääräinen" kaasuksi enää mahtumaton osa ilmassa olevasta vedestä tiivistyy pieniksi pisaroiksi muodostaen sumua. Mitä kylmempi sitä pienempi on veden höyrynpaine. Mitä nopeammin muutos tapahtuu sitä vähemmän aikaa ylimääräisellä vedellä on päästä pois ilmasta. Mikroskooppiset vesipisarat putoavat niin hitaasti, että ne ehtivät muodostaa sumun.

Sama tapahtuu toisin päin. Kun ulkona on pakkasta niin veden höyrynpaine ilmassa on hyvin matala eli 100% suhteellinen kosteus tarkoittaa hyvin vähän vettä ilmakuutiota kohti. Kun tuollaista ilmaa tulee sisälle ja se lämpenee niin veden absoluuttinen määrä ilmassa ei lisäänny vaikka veden höyrynpaine huoneenlämmössä onkin paljon suurempi. Ilman suhteellinen kosteus putoaa ja se tuntuu hyvin kuivalta.

Minulle, melontaan sairastuneelle ihmiselle, kohta tulevat syksyn tymät ovat yksi niistä hienoista kokemuksista, jotka tekevät melontalenkit muuksikin kuin pelkäksi kuntourheiluksi.
Vielä kohtalaisen lämmin järvivesi, tyyni kylmä ilma varhaisena aamuna ja viisikymmentä metriä rannasta melottuasi et näe muuta kuin valkoista "maitoa", joka tuntuu tukahduttavan jopa äänet. Lenkin loppupuolella aurinko nousee ylemmäs ja alkaa häämöttää usvan läpi, usva häipyy hiljalleen. Keho rasittuu, mutta sielu lepää.
Fysiikka selittää ilmiön, mutta sen aikaan saama tunnetila on niitä asioita, joihin en edes selittelyä kaipaa.

Luettuani kirjallisen tuotokseni totesin, että olen tainnut nauttia aivan riittävästi punaviiniä tälle lauantai-illalle.

agnoskepo kirjoitti:

Minulle, melontaan sairastuneelle ihmiselle, kohta tulevat syksyn tymät ovat yksi niistä hienoista kokemuksista, jotka tekevät melontalenkit muuksikin kuin pelkäksi kuntourheiluksi.
Vielä kohtalaisen lämmin järvivesi, tyyni kylmä ilma varhaisena aamuna ja viisikymmentä metriä rannasta melottuasi et näe muuta kuin valkoista "maitoa", joka tuntuu tukahduttavan jopa äänet. Lenkin loppupuolella aurinko nousee ylemmäs ja alkaa häämöttää usvan läpi, usva häipyy hiljalleen. Keho rasittuu, mutta sielu lepää.
Fysiikka selittää ilmiön, mutta sen aikaan saama tunnetila on niitä asioita, joihin en edes selittelyä kaipaa.

Luettuani kirjallisen tuotokseni totesin, että olen tainnut nauttia aivan riittävästi punaviiniä tälle lauantai-illalle.

Lue lisää

"Minulle, melontaan sairastuneelle ihmiselle..."

Punaviinin annostelu on selvästikin ollut juuri oikea kirjallisen ulosannin kannalta. Kiitos tästä.

ExB kirjoitti:

"Minulle, melontaan sairastuneelle ihmiselle..."

Punaviinin annostelu on selvästikin ollut juuri oikea kirjallisen ulosannin kannalta. Kiitos tästä.

Hyvä kirjoitus minunkin mielestäni. Tiede on yhteiskunnallisen kehityksemme moottori ja tieteellinen maailmankuva on nykyään todellista sivistystä. Se ei kuitenkaan korvaa yksilön kohdalla kokemusmaailmaa.
Osaan kuvitella, millaista olisi meloa syksyisellä tyynellä järvellä havaintomaailma rajoittuen valkeaan usvaseinään. Harva kokee mitään sellaista ikinä.
Mielestäni ihmisen elämän tekee kokonaisvaltaisesti hyväksi älyllisesti tyydyttävä maailmankuva ja kyky nauttia elämyksistä ilman turhaa loogista analysointia.

agnoskepo kirjoitti:

Minulle, melontaan sairastuneelle ihmiselle, kohta tulevat syksyn tymät ovat yksi niistä hienoista kokemuksista, jotka tekevät melontalenkit muuksikin kuin pelkäksi kuntourheiluksi.
Vielä kohtalaisen lämmin järvivesi, tyyni kylmä ilma varhaisena aamuna ja viisikymmentä metriä rannasta melottuasi et näe muuta kuin valkoista "maitoa", joka tuntuu tukahduttavan jopa äänet. Lenkin loppupuolella aurinko nousee ylemmäs ja alkaa häämöttää usvan läpi, usva häipyy hiljalleen. Keho rasittuu, mutta sielu lepää.
Fysiikka selittää ilmiön, mutta sen aikaan saama tunnetila on niitä asioita, joihin en edes selittelyä kaipaa.

Luettuani kirjallisen tuotokseni totesin, että olen tainnut nauttia aivan riittävästi punaviiniä tälle lauantai-illalle.

Lue lisää

Ja ei se varmaan pelkästään TUNNU tukahduttavan äänet, vaan tukahduttaa? Ei tartte korvaan, tai muihinkaan kuuloelimiin (tää ihan varmuuden vuoks, ku eihän sitä tiedä et mitä humanoideja täällä kirjoittelee? Ainakin joittenkin teksteistä päätellen), mennä paljoakaan vettä, niin kummasti kuulo huononee! Eli selkee ääniseristehän toi vesi on!

PS: Valkkari on parempaa.

kjhkjkhkhkjh kirjoitti:

Hyvä kirjoitus minunkin mielestäni. Tiede on yhteiskunnallisen kehityksemme moottori ja tieteellinen maailmankuva on nykyään todellista sivistystä. Se ei kuitenkaan korvaa yksilön kohdalla kokemusmaailmaa.
Osaan kuvitella, millaista olisi meloa syksyisellä tyynellä järvellä havaintomaailma rajoittuen valkeaan usvaseinään. Harva kokee mitään sellaista ikinä.
Mielestäni ihmisen elämän tekee kokonaisvaltaisesti hyväksi älyllisesti tyydyttävä maailmankuva ja kyky nauttia elämyksistä ilman turhaa loogista analysointia.

Lue lisää

Mä paan ton punaviinin piikkiin et toi kirjotus sisäls niinvähän loogista analysointia! ;) :D Mut mitäs! Ihan piristävä ylläri tän kaiken fyssa-shaiban lomassa!