Kumpaan kannattaisi hakea? Kumpaan vaikeempi päästä jne?
Entä työllistyminen? Kumpi on elinkeinoelämässä arvostetumpi tutkinto? Vanhempien ihmisten keskuudessa tuntuu ainakin olevan tutalla aikamoinen rahamies maine..
HKKK vai TKK: Tuta
kyytteri
22
4033
Vastaukset
- plalapla
Ainakin pari vuotta sitten oli Helsingillä ja Turulla yhteishaku, eli kumpaankin saattoi halutessaan pyrkiä. Tutkinnoilla ei ole elinkeinoelämässä mitään merkitystä (siis sillä koululla mistä valmistunut). Suomessa on mittausten mukaan kaikkein standardisoiduin yliopistojärjestelmä ja opiskelijan omat kyvyt ja viihteliäisyys ratkaisevat paljon enemmän kuin koulu. Ja joka tapauksessa se osaaminen mitataan työelämässä ja kukaan ei pääse suoraan huipulle. That said, itse arvostan HKKK:ta näistä kahdesta enemmän.
- plup
Lue kysymys ennen kuin vastaat.
- lipapaiplap
plup kirjoitti:
Lue kysymys ennen kuin vastaat.
Joo meni TKK ja TKKK pikaluvulla sekaisin. Näitä sattuu. Mutta miksi ylipäätään verrata omenaa lenkkimakkaraan? Nämä on just näitä kysymyksiä tyyliin: "haluan salaiseksi agentiksi Nautilukselle. Pitääkö minun lukea englantilaista filologiaa vai paleontologiaa ja kannattaako olla hyvä vai huono koulussa?".
Eli toisin sanoen jos alkuperäinen haluaa kysyä onko TuTa DI parempi kun vaikka markkinoinnin KTM HKKK:lta, hän kysyy väärää asiaa. Kumpikin todennäköisesti tekee omia hommiaan ja se, mikä on kysyjälle parempi riippuu siitä mitä kysyjä haluaa.
- Viktor
Yleinen fakta on se, että tuta-di on arvostetumpi tutkinto verrattuna kauppatieteiden maisteriin. Teknillisten yliopistojen kurssit ovat vaikeusasteeltaan huomattavasti työläämpiä kuin kauppakorkeakoulussa, joten on luonnollista että TKK:lta tai vaikkapa TTY:lta valmistuu kovempia osaajia kuin kauppakorkeakouluista.
Pääsykokeista puhuttaessa väittäisin, että TKK:n tutalle on huomattavasti vaikeampi päästä kuin HKKK:hon. Erona TKK:n ja HKKK:n pääsykokeissa on se, että HKKK:n pääsykokeet testaavat ulkoaoppimis-kykyä, kun taas TKK:n valintakokeissa ulkoaosaamisella ei voi saada pisteen pistettä. TKK:lle pyrkivät matemaattisesti lahjakkaat ihmiset, jotka omaavat rautaisen ongelmanratkaisukyvyn. Jokainen voi miettiä kumpi on tärkeämpää tulevaisuuden yrityselämässä: kyky opetella jokin kirja ulkoa vai kyky ratkaista talouteen ja teknologiaan liittyviä laaja-alaisia ongelmia. Niin minä, kuin työnantajatkin, arvostavat jälkimmäistä ominaisuutta huomattavasti enemmän.- taas yleistetä
Eipä se asia kyllä ole noin yksioikoinen. Jos haluaa vaikkapa tilintarkastajaksi, niin sanoisin että silloin kauppakorkea on huomattavasti parempi vaihtoehto kuin hehkuttamasi TuTa.
Alkuperäinen kirjoittaja olisi ehkä voinut hieman spesifioida halujaan tarkemmin. - Asiasta huvittunut
Miten lukion pitkän matematiikan tai fysiikan osaaminen (näitähän teknillisten yliopistojen pääsykokeissa mitataan) liittyy kykyyn "ratkaista talouteen ja teknologiaan liittyviä laaja-alaisia ongelmia?" Voin toki vastata itsekin: hyvin hatarasti.
Itse pidän paljon mielekkäämpänä kaupallisten korkeakoulujen pääsykoemenetelmää, jossa hakijat lukevat jo pääsykoekirjoissa asioista, joiden pohjalle tutkinto rakentuu. Mitä tulee ulkoa opetteluun, niin laskentatoimea, eikä varsinkaan kansantaloutta ei ole mitään järkeä opetella ulkoa. Ainakin se vie paljon enemmän aikaa ja energiaa kuin kyseisten asioiden ymmärtäminen ja opetteleminen. Jos joku on kuitenkin näin tehnyt, esitän surunvalitteluni, vähemmälläkin olisi päässyt.
Sinulla näyttää lisäksi olevan kovinkin selvä käsitys työnantajien asenteista ja ajatuksista. Älä kuitenkaan viitsi toitottaa niitä "yleisinä faktoina".
terveisin tuta-teekkari - teekkari
Asiasta huvittunut kirjoitti:
Miten lukion pitkän matematiikan tai fysiikan osaaminen (näitähän teknillisten yliopistojen pääsykokeissa mitataan) liittyy kykyyn "ratkaista talouteen ja teknologiaan liittyviä laaja-alaisia ongelmia?" Voin toki vastata itsekin: hyvin hatarasti.
Itse pidän paljon mielekkäämpänä kaupallisten korkeakoulujen pääsykoemenetelmää, jossa hakijat lukevat jo pääsykoekirjoissa asioista, joiden pohjalle tutkinto rakentuu. Mitä tulee ulkoa opetteluun, niin laskentatoimea, eikä varsinkaan kansantaloutta ei ole mitään järkeä opetella ulkoa. Ainakin se vie paljon enemmän aikaa ja energiaa kuin kyseisten asioiden ymmärtäminen ja opetteleminen. Jos joku on kuitenkin näin tehnyt, esitän surunvalitteluni, vähemmälläkin olisi päässyt.
Sinulla näyttää lisäksi olevan kovinkin selvä käsitys työnantajien asenteista ja ajatuksista. Älä kuitenkaan viitsi toitottaa niitä "yleisinä faktoina".
terveisin tuta-teekkariEn minä teistä tutalaisista tiedä, mutta kyllä meillä sähköllä (ekaa vuotta opiskelen) ainakin kaivataan paljon pääsykokeissa olleita fysiikan ja matematiikan taitoja. Toki itsekin aloittaisin jo nyt mielummin käytännön tekniikan ja talouden ongelmien ratkaisemisesta, muttei taida vielä tietotaito riittää.
- hybernix
taas yleistetä kirjoitti:
Eipä se asia kyllä ole noin yksioikoinen. Jos haluaa vaikkapa tilintarkastajaksi, niin sanoisin että silloin kauppakorkea on huomattavasti parempi vaihtoehto kuin hehkuttamasi TuTa.
Alkuperäinen kirjoittaja olisi ehkä voinut hieman spesifioida halujaan tarkemmin.Joo joo joo, kyllä se on niin että DI:n tytkinnolla rökitetään turpaan ja vieläpä lujaa noita kTM:ä ja ekonomeja. Se on koko totuus!
- teinix_
hybernix kirjoitti:
Joo joo joo, kyllä se on niin että DI:n tytkinnolla rökitetään turpaan ja vieläpä lujaa noita kTM:ä ja ekonomeja. Se on koko totuus!
niinq ihqdaa
- voi sentään
teekkari kirjoitti:
En minä teistä tutalaisista tiedä, mutta kyllä meillä sähköllä (ekaa vuotta opiskelen) ainakin kaivataan paljon pääsykokeissa olleita fysiikan ja matematiikan taitoja. Toki itsekin aloittaisin jo nyt mielummin käytännön tekniikan ja talouden ongelmien ratkaisemisesta, muttei taida vielä tietotaito riittää.
Ei fuksit saa kirjotella teekkarin nimellä!!
- Viktor
Asiasta huvittunut kirjoitti:
Miten lukion pitkän matematiikan tai fysiikan osaaminen (näitähän teknillisten yliopistojen pääsykokeissa mitataan) liittyy kykyyn "ratkaista talouteen ja teknologiaan liittyviä laaja-alaisia ongelmia?" Voin toki vastata itsekin: hyvin hatarasti.
Itse pidän paljon mielekkäämpänä kaupallisten korkeakoulujen pääsykoemenetelmää, jossa hakijat lukevat jo pääsykoekirjoissa asioista, joiden pohjalle tutkinto rakentuu. Mitä tulee ulkoa opetteluun, niin laskentatoimea, eikä varsinkaan kansantaloutta ei ole mitään järkeä opetella ulkoa. Ainakin se vie paljon enemmän aikaa ja energiaa kuin kyseisten asioiden ymmärtäminen ja opetteleminen. Jos joku on kuitenkin näin tehnyt, esitän surunvalitteluni, vähemmälläkin olisi päässyt.
Sinulla näyttää lisäksi olevan kovinkin selvä käsitys työnantajien asenteista ja ajatuksista. Älä kuitenkaan viitsi toitottaa niitä "yleisinä faktoina".
terveisin tuta-teekkari"Miten lukion pitkän matematiikan tai fysiikan osaaminen (näitähän teknillisten yliopistojen pääsykokeissa mitataan) liittyy kykyyn "ratkaista talouteen ja teknologiaan liittyviä laaja-alaisia ongelmia?"
On melko absurdia alkaa edes väittelemään näinkin itsestäänselvästä asiasta. Ei siinä mitään ihmeellistä ole, että matemaattisesti lahjakkaat ihmiset ovat hyviä ratkomaan erilaisia käsitteellisiä ja hahmollisia ongelmia. Vaikean matemaattisen probleeman ratkaiseminen tai vaikkapa algoritmin luominen vaatii huikeasti enemmän luovuutta ja dynaamista ratkaisukykyä kuin vaikkapa teollisuustalouden prujun ulkoaopettelu ja sen sisällön generoiminen tenttiin. Oletko muuten kuullut sanaa systeemiajattelu, joka on aivan yleinen metodi niin talouselämän kuin teknologiaorientoituneenkin teollisuuden piirissä?
Hyvänä esimerkkinä liiketaloudellisen opiskelun "vaativuudesta" kuvaa se, että lähes jokainen yritysten konsultoimiseen siirtynyt fyysikko tai matemaatikko on opiskellut riittävän liiketaloudellisen osaamisen erittäin vaivattomasti. Kun taas kauppatieteilijät olisivat melko hukassa, jos joutuisivat käymään DI:n perusopinnot läpi matematiikkoineen ja fysiikkoineen.
Yleinen yhteiskunnassamme tiedostettu fakta nyt vaan sattuu olemaan se, että luonnontieteet ja tekniikka ovat rajusti vaativampia vaikeusasteeltaan verrattuna talouden asioihin. - johanna
Viktor kirjoitti:
"Miten lukion pitkän matematiikan tai fysiikan osaaminen (näitähän teknillisten yliopistojen pääsykokeissa mitataan) liittyy kykyyn "ratkaista talouteen ja teknologiaan liittyviä laaja-alaisia ongelmia?"
On melko absurdia alkaa edes väittelemään näinkin itsestäänselvästä asiasta. Ei siinä mitään ihmeellistä ole, että matemaattisesti lahjakkaat ihmiset ovat hyviä ratkomaan erilaisia käsitteellisiä ja hahmollisia ongelmia. Vaikean matemaattisen probleeman ratkaiseminen tai vaikkapa algoritmin luominen vaatii huikeasti enemmän luovuutta ja dynaamista ratkaisukykyä kuin vaikkapa teollisuustalouden prujun ulkoaopettelu ja sen sisällön generoiminen tenttiin. Oletko muuten kuullut sanaa systeemiajattelu, joka on aivan yleinen metodi niin talouselämän kuin teknologiaorientoituneenkin teollisuuden piirissä?
Hyvänä esimerkkinä liiketaloudellisen opiskelun "vaativuudesta" kuvaa se, että lähes jokainen yritysten konsultoimiseen siirtynyt fyysikko tai matemaatikko on opiskellut riittävän liiketaloudellisen osaamisen erittäin vaivattomasti. Kun taas kauppatieteilijät olisivat melko hukassa, jos joutuisivat käymään DI:n perusopinnot läpi matematiikkoineen ja fysiikkoineen.
Yleinen yhteiskunnassamme tiedostettu fakta nyt vaan sattuu olemaan se, että luonnontieteet ja tekniikka ovat rajusti vaativampia vaikeusasteeltaan verrattuna talouden asioihin."Yleinen yhteiskunnassamme tiedostettu fakta nyt vaan sattuu olemaan se, että luonnontieteet ja tekniikka ovat rajusti vaativampia vaikeusasteeltaan verrattuna talouden asioihin."
Vaativuus lienee suhteellista. Onko vaikeampaa sisäistää ulkoaoppimalla asioita kuin vastaavasti miettimällä ne lävitse? Ei välttämättä. Hyvä kysymys... Jos minä selvitän itselleni perinpohjaisesti jonkin fysikaalisen ongelman - voinko tuntea oloni yhtä turvaliseksi piinapenkissä kuin jos olisin 'lakimiestavoin' lukenut vastaavanlaisen asian. Hah. Enpä usko. Lahjakkuuksia.. - lapsukaiset
"Yleinen fakta on se, että tuta-di on arvostetumpi tutkinto verrattuna kauppatieteiden maisteriin."¨
Ja tuolla arvostuksella ei ole mitään merkitystä työelämässä. Siellä merkitystä on osaamisella eikä papereilla. - Opiskelija
lapsukaiset kirjoitti:
"Yleinen fakta on se, että tuta-di on arvostetumpi tutkinto verrattuna kauppatieteiden maisteriin."¨
Ja tuolla arvostuksella ei ole mitään merkitystä työelämässä. Siellä merkitystä on osaamisella eikä papereilla.Eli siis tarkoitat, että peruskoulupohjalta voi päästä yhtä pitkälle kuin lukemalla vaikka kolme huippututkintoa kuten eräs suuri suomalainen johtaja teki.
- älä viitsi...
Opiskelija kirjoitti:
Eli siis tarkoitat, että peruskoulupohjalta voi päästä yhtä pitkälle kuin lukemalla vaikka kolme huippututkintoa kuten eräs suuri suomalainen johtaja teki.
"Eli siis tarkoitat, että peruskoulupohjalta voi päästä yhtä pitkälle kuin lukemalla vaikka kolme huippututkintoa kuten eräs suuri suomalainen johtaja teki."
Ja kuka puhui noin suurista eroista? Tarkoitin, että jos molemmilla on akateeminen koulutus about samasta alasta eri kouluista, niin silloin kyllä osaaminen ratkaisee eikä se paperi.
- alalla oleva
Oletko rahasta(/rahataloudesta) vai tekniikasta kiinnostunut? Voi olla ihan hyvä päättää/selvittää. TKK on luultavasti enemmän tekniikasuuntautunut, kun kauppis taas on ihmis/raha-asioihin suuntautunut. Tai jotain.
- Warrior78
Tee ensin DI:n paperit joltain muulta osastolta kuin Tutalta ja sen jälkeen KTM-tutkinto jälkiruokana pääälle. Toisinpäin ei sitten kyllä onnistu, muutama kaveri on yrittänyt ja todennut toivottomaksi. DI:n tutkinto on huomattavasti vaikeampi ja raskaampi kuin KTM-tutkinto, se on vain fakta.
- Tuta-teekkari
Ainakin TKK:n Tutalta työllistyminen on varmaa. Opintoneuvoja ei tiedä viime vuosina kenenkään jääneen työttömäksi valmistuessaan.
Vuonna 2001 tehdyn tutkimuksen mukaan työelämässä olevien yleisin työnimike on toimitusjohtaja. Tässä tutkimuksessa on saattanut tapahtua tiettyä valikoitumista vastaajien suhteen mutta tutkimusepävarmuudenkin huomioon ottaen se on huikean hyvä tulos!
TEK:n vastavalmistuneille tekemien kyselyiden mukaan tutalla on osastoista paras alkupalkkaus.
Lisäksi tutalla on pienet piirit ja omat suosii omiaan. HKKK:n kokoisessa koulussa vastaavaa piirien sisäänpäin lämpemistä ei tapahdu.
Vaikea sanoa kumpi sinulle olisi parempi? Valitsemalla tutan et ainakaan sulje mitään vaihtoehtoja pois.- joo..
"Lisäksi tutalla on pienet piirit ja omat suosii omiaan. HKKK:n kokoisessa koulussa vastaavaa piirien sisäänpäin lämpemistä ei tapahdu."
Pitäisikö tämä nyt tulkita hyväksi vai huonoksi asiaksi? - Tuta-teekkari
joo.. kirjoitti:
"Lisäksi tutalla on pienet piirit ja omat suosii omiaan. HKKK:n kokoisessa koulussa vastaavaa piirien sisäänpäin lämpemistä ei tapahdu."
Pitäisikö tämä nyt tulkita hyväksi vai huonoksi asiaksi?Jo opiskelu aikana verkostoituminen on tehokasta pienemmässä porukassa koska ilmapiiri on hyvä. Valmistuttusi pystyt hyödyntämään tätä verkostoa.
Työelämässä olevat suosivat "omiaan".
Lisäksi nyt Prodeko Recruiting Oy (=tutalaisten työnvälitysfirma) on alkanut välittää töitä myös valmistuneillekkin. Työnantajat voivat näin helposti kalastella valmistuneita.
- opiskelluista aineista
Molemmat tutkinnot pystyvät työskentelemään samoissa vaativissa yritysmaailman tehtävissä.
Jos taas puhutaan erikoisosaamisesta, riippuu kaikki siitä mitä on pää- ja sivuaineikseen opiskellut.
Tutalla voi opiskella lähes kaikkea, mitä KTM:kin opiskelee omassa opinahjossaan. Vastaavasti KTM voi opiskella mitä tahansa tutalaisten tutkinnossa painotettuja aineita.
Jos taas keskustelu viedään siihen teknilliseen sivuaineeseen, niin voihan KTM:kin halutessaan käydä teknillisessä opiskelemassa mitä haluaa.
Piste.
keskustelu voidaan päättää.- vielä..
Jos kerran kyse on jostain ihmeen tuta vs. KTM tutkinnoista, niin "oikea osaaja" tietenkin opiskelee molemmat, sillä selvä!
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Tällä kertaa Marinia kadehtii Minäminä Päivärinta
Kokoomuksen tyhjäntoimittelija itkeä tuhertaa, kun kansainvälinen superstaramme ei leiki hänen kanssaan. Oikean puoluee3761436- 1041253
Miksi koulut pakottavat
Lapset uimaan sekaryhmänä? Murrosikäiset tunnetusti häpeilevät vartalossa tapahtuvia muutoksia. Tulee turhia poissaoloja1131180Miksi jollain jää "talvi päälle"
Huvittaa kastoa ullkona jotain vahempaa äijää joka pukeutuu edelleen kun olisi +5 astetta lämmittä vaikka on helle keli1581062- 40930
- 63876
Suomen Pallolitto: Tasoryhmät lasten jalkapallossa - Erätauko-tilaisuus ma 20.5.2024
Tasoryhmät lasten ja nuorten jalkapallossa herättävät paljon keskustelua. Mitä tasoryhmät ovat ja mikä on niiden tarkoit0790Se katse silloin
Oli hetki, jolloin katseemme kohtasivat. Oli talvi vielä. Kerta toisensa jälkeen palaan tuohon jaettuun katseeseen. Tunt32786Susanne Päivärinta kirjassaan: Sannalla nousi valta päähän, Big Time!
Päivärinta toteaa ettei ole nähnyt kenenkään muuttuvan niin totaalisesti kuin Marinin, eikä siis todellakaan parempaan s85767Tuhdit oluet kauppoihin. Miksi vastustaa?
8% oluet kauppoihin mutta mikä siinä on että osa politikoista vstustaa ? Kauppa kuitenkin hinnoittelee vahvan oluen ni166662